Miten lievittää ahdistusta ja stressireaktiota?

Seuraavat keinot ovat minun itseni kokemia. Sairastuin uudelleen paniikkihäiriöön reilu vuosi sitten vai oliko se aikaisemmin, en muista. Viimeksi sairastin sitä 25 vuotta sitten puoli vuotta. Koen myös välillä voimakasta ahdistusta, tuskaa, tyttäreni yllättävän kuoleman takia yhdeksäs tammikuuta.

Helsingin Sanomissa oli aivan samat ohjeet, joita olen itse käyttänyt vuosia. Ne ovat väliin katkaisseet alkavan paniikkikohtauksen, jonka ensi oireena on pään puutuminen toiselta puolelta. Pelkkään ahdistukseen keinot ovat auttaneet hyvin.

Seuraavista keinoista käytetään nimitystä TIPP-taidot Hesarin mukaan. Lyhenne tulee Englannin kielen sanoista temperature, intense exercise, paired muscle relaxation, paced breathing.

1. Kylmä suihku

Mennään kylmään suihkuun ja suihkutetaan aluksi päätä. Tämän voi korvata avantouinnilla ja lumessä pyöriskelemällä. Kaikki nämä keinot aiheuttavat äkillisen aistimuksen kylmyydestä, mikä voi siirtää pois ahdistuksen tunteen. Menetelmä ei sovi sydänsairaille.

Tämä keino toimii minulla hyvin, kunhan saa vain itsensä kylmään suihkuun kammotukseltaan. Se poistaa ahdistuksen, saattaa katkaista paniikkikohtauksen alun ja auttaa stressireaktioon.

2. Hengityksen pidättäminen

Tämän voi yhdistää kylmään suihkuun, mutta se toimii ilman sitäkin minulla hyvästi ahdistukseen. Tarkoituksena on aktivoida parasympaattinen hermo, kiertäjähermo.

Ilman vettä harjoitus tehdään niin, että hengitetään sisään ja sitten pidätetään hengitystä 30-60  sekuntia ja puuskahdetaan uloshengitys. Hengitetään hetki tavallisesti. Ja sitten taas pidätys. Tätä voi tehdä jonkin aikaa. Tämän harjoituksen voi myös tehdä kumartumalla eteenpäin niin, että vatsaonteloon tulee painetta. Minä teen sen aina makuultani peiton alla tai risti-istunnassa. Hengityksenpidätysharjoitus on erittäin hyvä ahdistusta ja stressireaktiota vastaan. Usein se katkaisee paniikkikohtauksen alkamisen. Ehdottomasti lempikeinoni.

3. Rankka liikunta

Intensiivinen  liikunta voi olla moninaista. Itse juoksen todella jyrkkää mäkeä ylös alas. Liikkua voi lähes miten tahansa: etunojapunnerruksia, lankuttamista, porrasjuoksua. Tärkeää on, että keho menee maitohapoille. Tällöin vapautuu endorfiineja.

Intensiivisessä liikunnassa on kuitenkin hyvä huolehtia turvallisuudesta. Jos liikunta aiheuttaa voimakasta kipua, sitä ei kannata jatkaa.

Tällainen rankka liikunta katkaisee usein alkavan paniikkikohtauksen, auttaa voimakkaaseen ahdistukseen ja katkaisee stressireaktion. Minun kunto on tätä nykyä huonontunut niin, etten jaksa aloittaa tätä harjoitusta nykyisin. Eikä oikein huvitakaan.

4. Lihasryhmien jännittäminen ja rentouttaminen

Jokaista 16:ta lihasryhmää jännitetään viidestä kymmeneen sekuntia, minkä jälkeen samaa lihasryhmää rentoutetaan yhtä kauan. Sitten siirrytään seuraavaan lihasryhmään. Harjoitus on  paras tehdä maaten.

Tämä harjoitus ei pure paniikkikohtaukseeni, mutta ahdistusta se loiventaa tai poistaa sen kokonaan.

Harjoituksen voi myös tehdä lyhyemmin. Ahdistuksen lieventämistä voi tavoitella niin, että jännittää ja rentouttaa vuoroin ala- ja yläkehon lihaksia. Samalla voi mielessään sanoa turvamantransa. Tai sanoa vain rauhoitu tai rentoudu. Minä käytän tätä ohituskaistaa ahdistukseen.

5. Uloshengityksen pidentäminen

Tämä rauhoittaa parasympaattista hermostoa. Harjoituksen voi tehdä istuen tai maaten.

Aluksi voi laskea sisäänhengityksellä, hengityksen pidätyksellä ja uloshengityksellä aina viiteen. Tarkoituksena olisi, että harjoituksen kuluessa uloshengitys pitenesi.

Tärkeintä on löytää itselle sopiva hengitystahti. Minulla se on 7 sisäänhengityksessä, 7 hengityksen pidätyksessä, 10 uloshengityksessä. Tarkoituksena on laskea mielessä 7:ään, 7:ään ja 10:een.

Tämä harjoitus auttaa ahdistukseen, sitä voi tehdä niin kauan, että ahdistus alkaa tasoittua. Stressireaktio saattaa sammua. Paniikkikohtaustani harjoitus ei estä, mutta auttaa kovaankin ahdistukseen.

Lähteet: Helsingin Sanomat 29.4.2021, kuvat Pixabay