Koko kansan kolesterolisairaus

   

Moni ajattelee, että kolesteroli on vain vanhojen ihmisten vaiva, joka ei nuoria vaivaa. Tämä käsitys on väärä. Yli 700 000:lle suomalaisille on määrätty kolesterolilääkitys.

1. Kolesteroli on haitallista vain, jos sitä on liikaa

Kolesteroli ei ole kuolemantuomio, vaan rasvan kaltaista ainetta, jota elimistö tarvitsee muun muassa solukalvojen ja sappihapon rakennusaineeksi sekä hormonien tuotantoon. Ongelmaksi se muuttuu, jos sitä on liikaa verenkierrossa.

Maksa tuottaa elimistössä olevasta kolesterolista noin 80 prosenttia, riittävästi tarpeisiin nähden, loput saadaan ravinnosta.

Suurella osalla suomalaisista kolesteroliarvo kohoaa kahdesta syystä: joko maksa tuottaa sitä liikaa, tai, miten useammin käy, sitä saadaan ylen määrin ruoasta.

Liiallinen kolesteroli kertyy verisuonten seinämiin finnin kaltaisiksi rasvapateiksi. Lopulta ne kovettuvat kiteisiksi plakeiksi ja aiheuttavat suoneen tulehdusreaktion.

Tulehtunut rasvapatti voi kasvaa ja tukkia verisuonen. Jos se rikkoutuu, se aiheuttaa veritulpan.

Hoitamaton korkea kolesteroliarvo, voi johtaa ennen pitkään valtimokovettumatautiin. Jopa joka kolmas suomalainen menehtyy sen seurauksiin eli aivo- tai sydänininfarktiin.

2. Kohonneita kolesteroliarvoja kaikenikäisillä

Korkeaa kolesterolia pidetään yleisesti keski-iän ohittaneiden vatsakkaiden miesten ongelmana, mutta myös hyväkuntoisen nuoren naisen kolesteroli voi huidella vaarallisissa lukemissa.

Kolesteroli liikkuu veressä lipoproteiinien, kuten HDL:n ja LDL:n mukana.HDL kuljettaa kolesterolia pois valtimoista. Siksi HDL:ää kutsutaan hyväksi kolesteroliksi.

Sen sijaan LDL siirtää kolesterolia valtimoiden seinämiin, ja sen vuoksi LDL on saanut lisänimen pahana kolesterolina.

Ihmisen kokonaiskolesterolin tavoitearvo on alle viisi millimoolia litrassa. LDL-kolesterolin tulisi olla alle kolme millimoolia ja HDL-kolesterolin miehillä yli yhden ja naisilla yli 1,2 millimoolia litrassa.

3. Korkea kolesteroli on yksi riskitekijä muiden joukossa

Korkea kolesteroli on esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijä korkean verenpaineen, diabeteksen, ylipainon, tupakoinnin ja perimän ohella.

Kolesteroliarvoja kannattaisi alkaa seurata kolmekymppisenä kolmen-viiden vuoden välein.

4. Ruokavalio laittaa kolesterolin ruotuun

Kovat eläin- ja kasviperäiset rasvat, esimerkiksi kookosrasva, kovetetut kasvirasvat ja transrasvat, kohottavat veren kolesteroliarvoja.

Kolesteroliarvot parantuvat kasvisvoittoisella, runsaati kuituja sisältävällä ruokavaliolla, jonka rasvat ovat pääasiasssa pehmeitä rasvoja.

Pehmeää rasvaa on  muun muassa kasvisrasvalevitteissä, öljyissä, rasvaisessa kalassa, pähkinöissä, siemenissä, oliiveissa ja avokadossa.

Jos ruokavalion muutos ei näy riittävän kolesteroliarvojen laskuna muutamassa kuukaudessa, olisi kokonaan luovuttava  eläinperäisistä tuotteista.

5. Liikkuvalla kasvissyöjälläkin voi olla kolesteroliongelmia

Liikunta ei riitä pitämään kolesteroliarvoja kurissa, jos ruokavalio on pielessä, vaikkei ruokavaliossa ei olisi mitään eläinperäistä.

Jos ruokavaliossa on paljon höttöhiilihydraatteja, eli sokeria, valkoisia viljoja, riisiä ja pastaa, joissa on olemattomasti suojaravintoaineita ja kuitua, maksa saattaa innostua tuottamaan liikaa kolesterolia.

Alhaisimmat kolesteroliarvot ovat henkilöillä, jotka saavat rasvansa pääasiassa käsittelemättömistä kasvisperäisistä lähteistä, kuten pähkinöistä ja siemenistä.

6. Kolesterolilääkkeen käyttämättömyys voi tappaa

 Lääkehoito aloitetaan, jos riski sairastua sydän- tai aivoinfarktiin on kymmenen prosenttia tai enemmän, tai jos henkilöllä on jokin riskiä suurentava sairaus, kuten diabetes, munuaisten vajaatoiminta tai sepelvaltimotauti.

Yli 700 000:lla on kolesterolilääkitys, useimmiten kolesterolin tuotantoa maksassa estävän satiinin takia. Kolesterolilääkkeet pelastavat henkiä ja lisäävät terveitä elinvuosia.

Lähteet: Helsingin Sanomat 16.2.2023, kuvat Pexels

Rauhoita mielen vellominen

 

Mielen velloessa voi tehdä mieli puristaa käsillä päätä lyttyyn, jotta ahdistuneet ajatukset, ja mielessä jylläävä vastuu ja epävarmuus hiljenesivät.

"Ajatusten muuttuessa ylikuumentuneiksi on hyvä syy olettaa, että jotain vastaavaa tapahtuu aivoissakin", Liisa Uusitalo-Arola sanoo.  Hän on psykologi ja psykoterapeutti, joka on kirjoittanut tietokirjoja uupumisesta ja mielen hyvinvoinnista.

Jos ajatukset junnaavat huolissa, on hankalaa enää erottaa oleellisia asioita epäoleellisista. Tässä vaarana on toivottomuuden umpikuja, jolloin mielen raskaus ruokkii tuskaisia ajatuksia, itsesyytöksiä ja epämiellyttävää stressiä.

Ihminen voi uupua ja väsyä, ajatukset mustuvat entisestään. Jo uupumuksen rajoilla tai sen jälkimainingeissa mielessä tapahtuu salakavalia muutoksia.

Tyypillisiä hälytysmerkkejä liian suurilla kierroksilla paahtamisesta on unen laadun heikkeneminen ja ajatusten  takkuaminen.

Erityisesti he, joilla on taipumista täydellisyyden tavoitteluun, ovat uupumisen riskiryhmässä, vaikka he laskisivat tehtävän käsistään, aivot jäävät surraamaan se ympärille.

Sisäinen puhe voi huudella lannistavia ohjeita läpi elämän. "Sinun pitäisi" tai "sinusta ei ole siihen" jankutus on monelle tuttua. Se olkapäällä istuva nalkuttaja puhuu nuivasti ja lannistavasti.

Nalkuttajan morkkaamisesta on ehkä sukeutunut uskomus "pitäisi mennä paremmin". Voi olla mahdotonta iloita pienistä onnistumisista, ja vaatimus itseä kohtaan kerää kohtuutonta painolastia.

"Haluamme helposti eroon pahasta olosta, mutta usein se on mahdotonta. On hyvä, jos on konsteja, jotka tuovat iloa mieleen. On jo pitkällä, jos osaa sietää ajoittaista ahdistusta."

Seuraavassa keinoja helpottaa mielen jylläämistä:

Lisää mielen voimaa

Katkaise ajatusten vellominen laskemalla vaikka ympärilläsi näkyviä punaisia asioita. Jännitä ja sitten heti rentouta kehoa, keskity uloshengitykseen. Kehon palautuessa hetkeen mielenkin vauhti hyytyy.

Puuhaa ja palaudu

Keho voi tarvita kahdenlaista lepoa.     

Passiivinen lepo on nukkumista ja lepäilyä. Aktiivinen lepo on jotakin mukavaa tekemistä. Se voi olla esimerkiksi leipomista, saunomista,   joogaa.

Anna aistien levätä

Kirkkaiden valojen ja ruudun tuijottamisen jälkeen on hyvä pitää tauko kaikesta liikkuvasta, ylipäätään kaikesta näkökentässä häilyvästä.

Jo silmien sulkeminen edes hetkeksi antaa kaivatun aistilevon. Aistikuormaa voi keventää myös esimerkiksi metsässä kävelemällä kaukana melusta ja hälystä.

Luovuus

Luovuus voi olla järjen heittämistä hetkeksi narikkaan. Se on sellaista kekseliäisyyttä, mielen energiaa, jossa ei ole rajoja. Voi kokeilla vaikka akvarellimaalausta, savitöitä, pullakranssin leipomista tai kukkien sidontaa. Hommassa ei tarvitse olla mikään mestari tai taitava.

Uusitalo-Arola sanoo: "Vahvat ja toisenlaiset kokemukset muistuttavat aivojamme siitä, että elämässä on muutakin kuin tiukka suorittaminen."

Omaa aikaa

Ihminen on toiselle ihmiselle suuri ärsykkeiden kimppu. Vuorovaikutustyön tai hektisen päivän jälkeen voi olla rättiväsynyt. Paras ratkaisu on etsiä itselleen yksinäisiä hetkiä ja tiloja.

Lähteet: Hyvä terveys 12/2023, kuvat omat.

Elämää maalla 10.

 

Vaikka tämä on juttusarja elämästä maalla, en voi olla kirjoittamatta muustakin elämästä ja surutyöstäni, josta postasin kolmen vuoden ajan. 21-vuotias terve tyttäreni kuoli yllättäen nukkuessaan. Syytä kuolemalle ei löydetty.

Olin maanantaina sururyhmässä, jota ei ollut kahteen vuoteen. Pelkäsin, että repisin jo osin umpeutuneet surun haavat taas auki vuorollani  omasta surusta puhuessani. Ja sitä taas muutenkin intensiivisesti ajattelemalla. Niin ehkä kävi,  sillä tiistaina ja keskiviikkona  olin hyvin ahdistunut ja sain jopa paniikkikohtauksen monen kuukauden jälkeen. Edes lääkekään ei estänyt sitä. Ehkä minun pitää jättää ryhmä, jossa kaikki muut olivat jo melko iäkkäitä leskiä, joiden miehet olivat kuolleet kuluvana vuotena.

Reilu viikko sitten meillä oli viimeisen kerran ulkosauna. Se oli haikeaa, koska nyt sähkösaunassa ei tuoksu palava puu. Olen saunaihminen. Voisin saunoa joka ilta. Otan kovat löylyt, ja mies luikkii tietyssä vaiheessa jäähdyttelemään. Ja kun minä tulen jäähdyttelemään, mies menee saunaan ja viskoo löylyä omaan tahtiinsa.

Minä olen vilukissa ja siksi olen lämmittänyt makuuhuoneen pönttöuunia joka päivä lokakuusta asti. Muu talo lämpiää toisella pönttöuunilla, pellettitakalla ja ilmalämpöpumpulla.

Ensimmäisiä kertoja uunia lämmittäessäni oli tunnelmallista. Kuunnella puiden räsähtelyä ja katsoa liekkejä. Enää ei ole. Olen jo ryytynyt uunin lämmittämiseen, koska tänä vuonna polttopuut ovat kosteita, ja sytyttäminen vie aikaa. Täytyy  yrittää jopa viisi kertaa  sytyttää sitä - mutta onneksi tuoksu osittain korvaa tämän huonosti syttymisen. 

Miehen käsitys terassin tarkoituksesta. Autoja riittää. Renkaita riittää. Niitä on pitkin pihoja. Halot ovat ihan ok, eipä minun tarvitse niitä liiteristä rahdata vähään aikaan. Ryysyrantako?

Täällä oli eilen kova lumituisku. Aamulla sai kaivaa autoa esiin. Minä pidän lumesta. Se jotenkin rauhoittaa ja on kaunista. Kuvittelen, että routa ja lumi suojaavat kasveja. Ne saa kesän ja syksyn jälkeen levähtää.

Uskoisin, että tämä reilu lumi jää maahan ainakin täällä Etelä-Savossa. On kunnon talvi! Eilen tein ensimmäistä kertaa lumitöitä. Niistä pidän koko talven. Saa kuntoilua ja näkee heti kättensä työn tuloksen.

Yritin vaihtaa keittiön toisen ikkunan verhot. En todellakaan jouluverhoihin. Sellaisia meillä ei ole, enkä ole erityisen joulutunnelmoija. Verhot olivat tosi likaiset ja täynnä kärpäsen kakkaa. Kas, kun en ole tätä aiemmin huomannut, ilmalämpöpumppu oli sekin kärpäsen tekeleissä. Olenko minä niin  hajamielinen, boheemi tai hulttio, etten huomaa sotkuja? Panin verhot koneeseen ja ne kuivuivat melkein kokonaan jo linkouksen aikana. Maalla kärpäsiä riittää etenkin, jos naapurissa on maatalo.

Sitten uudet - jostakin syystä unohtuneet - verhot ripustettiin miehen kanssa yhteistyössä, koska en kunnolla ylettynyt verhoklipsuihin. Ne ovat Vallilan suurikuvioiset sini-valko-vihreät verhot. Sitten, kun söin ikkuna ja verhot edessäni, tulin siihen tulokseen, etteivät verhot sovi huoneen kokonaisuuteen.

On jo tarpeeksi värikkyyttä. Verhot lisäisivät levottomuutta ja olisivat liian modernit meidän kirpputorimaiseen tyyliin. Mies pyöritteli päätään, kun käskin ottamaan verhot pois ja laittamaan vanhat verhot takaisin. Ne ovat valkeat ja tasapainottavat kotimme värikkyyttä. Heh, sanon minä, jolla ei ole juuri sisustussilmää.

Sain heivattua itseni kampaamoon menneellä viikolla. Se kun tahtoo aina unohtua. Nykyinen kampaaja jaksaa aina päivitellä, kun en tule aikaisemmin. Siitä on varmaankin noin reilu vuosi, kun päätin hankkia itselleni luottokampaajan: kävin melkein kaikki tämän kylän kampaamot läpi ja miellyin tähän nykyiseen. Hänellä on silmää ja asennetta.

Nyt falafel-pyöryköitä kokkaamaan!

Hyvää viikonloppua kaikille!

Korvan kaivaminen voi altistaa korvakäytävän tulehdukselle

 

Korvan kaivaminen altistaa korvakäytävän tulehdukselle. Jos korvakäytävään tulee pienikin ihorikko sitä kaivaessa, lopputuloksena on usein bakteerien aiheuttama tulehdus. Korvaa ei siis kannattaisi kaivaa pumpulipuikolla, sormella tai millään muullakaan, joka altistaa korvakäytävän tulehdukselle sanoo korva-,nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Mari Hero.

Nyrkkisäännöksi sopii, että korvalääkäriin kannattaa hakeutua, jos korvassa on kipua, se vuotaa tai korvaan on päätynyt jotakin ylimääräistä.

Ihmiset eivät aina kaiva korviaan kutinan vuoksi vaan siksi, että korvat halutaan puhdistaa. Monesti käy niin, että esimerkiksi vaikku siirtyy vain kauemmaksi korvakäytävässä tai huonommassa tapauksessa tärykalvo rikkoutuu.

Jos korvaan kertyy häiritsevästi vaikkua, kotikonstina korvaa voi putsata apteekista ilman reseptiä saatavalla korvaöljyllä, joka huuhtoo vaikun pois.

Öljyä myydään tippoina tai suihkeina. Jos korvat kutisevat, voi korvalehdelle ja korvakäytävän ulkosuulle  levittää perusvoidetta, mikä helpottaa yleensä tehokkaasti  oloa.

Tulehdukselle altistavat myös yleensä  jotkin sairaudet, esimerkiksi diabetes, psoriaasi, atopia ja allergiat.

Korvakäytävän tulehdus oireilee pahempana kipuna kuin esimerkiksi korvatulehdus. Kipu voi kehittyä tunneissa tai muutamassa päivässä. Aluksi korva voi tuntua siltä kuin se olisi lukossa, kostea tai kutiseva.Korvakäytävä turpoaa, joskus turvotusta voi olla myös korvalehdessä.

Jotta korva paranee, on tärkeää, että lääkäri puhdistaa korvakäytävän huolellisesti. Toisinaan tukossa oleva korvakäytävä täytyy huuhdella puhtaaksi muun muassa keittosuolalla.

Lääkkeeksi määrätään tavallisesti tippoja, joiden avulla kipu hellittää parin päivän aikana. Tipat voivat sisältää joko antibioottia tai kortisonia. Korva täytyy suojata suihkussa esimerkiksi kitillä niin kauan kuin oireet kestävät.

Lähteet: Helsingin Sanomat 19.10.2023, kuvat Pixabay

Sosiaalisten tilanteiden jännittäminen ja hoitokeinoja

Iloista puheensorinaa ja kuppien kilinää. Sosiaaliset tilanteet ovat usein odotettuja ja kivoja. Muista ihmisistä saa inspiraatiota ja voimaa.

Tapahtumisiin voi liittyä myös hankalampia tunteita: jännitystä, ahdistusta, häpeää ja pelkoa. "Omat kohtuuttomat odotukset voivat herättää epävarmuuden tunteita ja aiheuttaa erilaisia kehon reaktioita", kuvailee sosiaalisen jännityksen hoitoon perhtynyt psykologi ja psykoterapeutti Pipsa Laakso.

Kovasti jännittävillä autonominen hermosto aktivoituu. Ihmislajin hengissä pitänyt "taistele tai pakene" valmius puskee päälle. Tämä hälytysjärjestelmä ei erottele, onko uhka saalistava susi vai pelottava pomo.

Voimakas kehollinen reaktio voi saada suojautumaan kuvitellulta häpeältä ja välttelemään kohtaamisia jatkossa. "Elämän kapeutumisen sijaan on parempi oppia tulemaan tunteiden kanssa toimeen ja karistaa uskomus siitä, että joutuu kielteisen arvioinnin kohteeksi", Laakso kannustaa.

Jännityksen tunne kertoo usein siitä, että asia on itselle tärkeä. Pieni kutina mielessä nostaa regointikykyä ja auttaa toimimaan paremmin vaikka palaverin vetämisessä.

Useille ihmisille jännittäviä tilanteita ovat julkinen esiintyminen, isommat ryhmätapahtumat, puhelimella soittaminen, esihenkilön tapaaminen tai työhaastattelu.

Kovassa jännittämisessä sympaattinen hermosto aktivoituu samalla tavalla kuin stressatessa tai rääkkitreenissä. Tästä aiheutuu: punastelu, hikoilu, tärinä, suu saattaa kuivua ja ääni väristä. Mutta onneksi tutkimusten mukaan muut harvoin huomaavat toisen jännittämistä.

Ihmiset voivat jännittää muita enemmän. Jo jopa vauvasta voi huomata herkempää ylivirittymistä äkillisiin ääniin tai tilanteisiin. Alttius sosiaaliseen jännittämiseen on ainakin osittain perinnöllistä.

Kasvuympäristö voi vaikuttaa siihen, miten helppoa on luovia sosiaalisissa ympyröissä. Monet saattavat muistaa lapsuudestaan tilanteita, joissa ovat joutuneet arvostelluksi ja kokeneet häpeää. Nämä kokemukset voivat ajan myötä muodostua uskomuksiksi, jotka muovaavat uusien tilanteiden hahmottamista.

Pehmeitä hoitokeinoja:

Siirrä huomio itsestä pois

Joskus jännitys voi muuttua hetkelliseksi paniikiksi tai ahdistukseksi. Huomio voi kääntyä sisään päin ja jännitysoireet korostuvat. Siksi onkin tärkeää opetella siirtämään huomiota omista reaktioista muihin asioihin, esimerkiksi tilanteen sisältöön tai vuorovaikutukseen toisten kanssa.

Hyvin se menee

Sosiaalinen jännitys laimenee onnistumisten myötä. Puheen pitämistä voi harjoitella kotiyleisölle.

Jos tsemppaa itseään "hyvin se menee", tuntee eri tavalla kuin toinen, joka ajattelee "mokaan ja kaikki nauravat minulle".

Itseään voi tsempata niinkin, että taputtaa itseään käsivarteen ja sanoo mielessä "ei mitään hätää, hyvin se menee".

Vahvista vuorovaikutustaitoja

Itsensä esittely, keskustelun aloittaminen ja ylläpitäminen ovat sosiaalisia taitoja, joiden vaikutuksesta vuorovaikutus sujuu. Oletpa luonteeltasi millainen vain, sosiaalisia taitoja voi oppia samaan tapaan kuin autolla ajamista, liikennemerkki kerrallaan.

Ilmapiiriin vaikuttavat katsekontakti ja läsnäolo. Yritä pitää ajatukset tilanteessa ja rentoutua.

Kerro, että jännität

Esimerkiksi ennen esitelmää on aivan ookoo kertoa jännityksestään. Näin iso painolasti vähenee. Hyvin todennäköisesti muut ovat itsekin olleet samanlaisessa tilanteessa.

Voit ajatella, että jännitys tavallaan kuuluu esiintymistilanteisiin. Melkein kaikki jännittävät.

Kyseenalaista uskomuksesi

Ajatukset ja niiden tulkinnat ohjaavat jännittämistä. Ajatukset voivat sisältää vääristymiä, joiden mukaan muut arvioivat negatiivisesti tai haluaisivat sinulle pahaa.

Jos ajatusvääristymistä saa kiinni, niitä voi muokata. Jännittävä tilanne kannattaa käydä mielikuvissaan läpi.

Kokeile nettiterapiaa

Se on tarkoitettu kaikille sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiville. Lääkäri voi tehdä lähetteen maksuttomaan noin neljän kuukauden nettiterapiaan.

Nettiterapiassa harjoitellaan olemaan erilaisissa arjen tilanteissa, pääsemään eroon välttämiskäyttäytymistä, ja opetellaan uusia toimintamalleja.

Psykoterapia ja lääkkeet

Nämä ovat jo järeämpiä hoitokeinoja. Jos jännitys on kohtuutonta ja määrää, mitä voi arjessa tehdä, puhutaan sosiaalisten tilanteiden pelosta. Se on tavallisin ahdistuneisuushäiriö eli neuroosi.

"Moni alisuoriutuu valiten esimerkiksi  vain etänä tehtäviä töitä tai väistäen etenemismahdollisuuksia uralla, vaikka kyvyt ja koulutus olisivat kohdallaan" sanoo Pipsa Laakso.

Sosiaalisten tilanteiden pelko on diagnosoitavissa oleva mielenterveyden häiriö. Sen hoitomenetelminä käytetään sekä psykoterapiaa että lääkehoitoa joko yhdessä tai erikseen.

Lähteet: Hyvä terveys 13-2023, kuvat omat

Elämää maalla 9.

 

Kirjoitin viime perjantaina hoivaamishalustani, joka puhkesi noin vuosi tyttäreni Veran kuoleman jälkeen. Halusin hoivata toista tytärtä, miestä, Kille-kissiä, köynnöskasvien pieniä vihreitä taimia ja niitä ulos istuttamisen jälkeen ja pikkulintuja. Nyt hoivaamishalu on alkanut valua itseeni.

Hoivaan kasvojen ihoa. Maanantaina täällä olikin postaus Vitamiinit heleyttävät ihoa. Olen alkanut panostaa A-vitamiiniin ja käytän iltaisin luonnonkosmetiikka Madaran Provitamina A concentratea kolme tippaa sekoitettuna erittäin hyvään Mahalon kasvovoiteeseen. Aamulla käytän Bakuchiol luonnon retinoli boosteria. Eivät nämä poista ihon vanhentumista vaan pitävät ihon kunnossa. Mielestäni ei mikään voide poista ihon ikääntymistä. Tämä hoivaamishalu menee varmaankin aika nopeasti pois. Mitähän tulee tilalle?

Vaikka pidän kaamoksesta, minulla on jonkinlainen kaamosväsymys. En viitsi käydä kuntosalilla kuin kaksi kertaa viikossa. Ja se lenkille lähtö neljä kertaa viikossa on erittäin vaikeaa.Kun olen pukeutunut ulkovaatteisiin ja seison pihalla - miettien mennäkkö - minun pitää ottaa askel itsestäni pois. Hävittää tietoisuus hetkeksi niin kuin avantouinnissa juuri ennen avantoon menemistä.Lenkille lähtiessä olen myös tavallaa autopilotin ohjaama. Välillä tämä onnistuu, välillä ei. Mutta lenkin jälkeen on huikean hyvä olo! Kuuntelen lenkin aikana mielimusiikkiani Spotifyltä. Sanotaan, että musiikki on eniten mieleen vaikuttava taidemuoto. Ja siltä tuntuu. Mies käy joka päivä lenkillä - tuosta vain.

Meillä kävi nuohooja  niin kuin täällä maalla tapaa olla kerran vuodessa. Nuohooja on huippu! Hän ei jätä mitään tuhkaa jälkeensä vaan imuroi sen pois. Kuvissa pellettitakka "riisuttuna" nuohousta varten ja sitten taas katettuna.

Maalla asumisen naapurisuhteisiin. Yksi naapuri antoi taas muikkuja ja järvisiikaa  ja kaikki valmiiksi perattuna. On aivan liikaa, että hän

perkaakin ne. Hän on erittäin hyväsydäminen ja puhelias ihminen. 

En vieläkään hallitse - milläkään lailla - tätä uutta  tietsikkaa ohjelmalla Windows 11. Kuvien kanssa on ongelmia. Välillä saan siirrettyä kuvat koneseen kännykästä. Välillä en. Saa** nan ohjelma. Tämä on vaikeampi ohjelma kuin Windows 10. On alkanut harmittaa, että ostin tämän koneen. En vieläkään ilkeä mennä liikkeeseen pyytämään apua, koska olen jo pyytänyt kolme kertaa, ja yksi myyjä sanoi, että osaa jo minun salasanan ulkoa. Mutta  aion kuitenkin mennä neljännen kerran. Sehän on minun oikeus digiblondina, kun olen ostanut uuden kalliin koneen. En edes osaa tuota it-kieltä. Entä sitten!

Kävin tuossa Tokmannilla joku päivä sitten ostamassa siemeniä talitinteille. Kun menin kauppaan räikeä joulukrääsä hyppäsi silmille. Eikä tehnyt hyvää kaupallinen joulu. En ole niin sanottu jouluttaja, joka alkaa joulun vieton jo marraskuun alussa. Kaikki se rihkama. Joulukarkit, joulukalenterit, joulutyynyt, jouluverhot... Ymmärrän kyllä, että joku ostaa kausivaloja. Valo piristää. Mutta en osta niitäkään.

Minulle joulu on taas vaikea Veran kuoleman jälkeen. Viimeinen joulu yhdessä kolme vuotta sitten. Ei tee edes mieli viettää koko joulua. Mutta tiedän, etten osaa olla leipomatta taatelikakkua ja joulutorttuja.  Samoten teen lasimestarin sillin ja rosollin itse.Muut herkut ostetaan kaupasta. Siinä se onkin - meidän syömiseen keskittyvä joulu. Ei kuohuviiniä, shotteja ja vain alkoholitonta glögiä.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Riitoja naapurisuhteissa

 

"Yläkerran naapuri oli vuokraamassa kaksiota ja pesi esittelyä varten parvekkeen runsaalla vedellä. Seurauksena oli, että minun viikkoa aiemmin pesettämäni parvekelasit ja parvekkeen kaiteet likaantuivat. Yritin keskustella parvekkeelta hänelle, mutta hän ei kuullut/halunnut kuulla minua. Tämän jälkeen kävin soittamassa ovikelloa, mutta tuloksetta." 

Mies, 68 

Hesarin kyselyssä tiedusteltiin, millaisista asioista lukijat ovat ajautuneet riitoihin naapureidensa  kanssa, ja mihin riidat olivat lopulta johtaneet.

Vastauksissa kerrottiin monenlaisista konflikteista. Muun muassa oli riitaa melusta, lemmikeistä, parkkipaikoista, rakennushankkeista, remonteista, piha-alueista  ja tupakoinnista.

"Kerran kesällä he halusivat ottaa puheeksi sen,  että emme tee riittävästi lumitöitä, siis kirjaimellisesti valitusta menneen talven  lumista."

Nainen 49

Sovittelija Pasi Ojalan korvaan tapaukset kuulostavat vähän samanlaisilta ja tutuilta. Naapuririita voi syntyä käytännössä mistä vain.

Riitojen syntyyn voi vaikuttaa myös monia teknisiä seikkoja, kuten talon äänieristys, mutta myös esimerkiksi naapuruston yleinen ilmapiiri.

Vuosien varrella Ojala on tehnyt seuraavan havainnon vakavista riitatilanteista: kun erimielisyyksiä ilmenee, naapurit riitelevät paikoin hyvinkin epätoivoisin keinoin. On rappukäytäviin jätettyjä heippalappuja, huutamista ja jopa kostamista.

"Riidat keskittyvät aina johonkin  asiaan, kuten kantautuvaan ääneen, mutta sovittelussa sitten todetaan, että viime kädessä kyse on kuitenkin todella eroavaisuuksista. Erilaisuus saattaa saattaa koskea myös valittajaa, jos esimerkiksi tietyn äänen sietokynnys on alentunut ja se koetaan poikkeuksellisen häiritsevänä", Ojala sanoo.

Eri tavoin asuvat ja elävät naapurit  ärsyyntyvät toistensa tekemisiin aika ajoin. Kyseessä voi olla muun muassa vuorotyöläinen, joka käy suihkussa keskellä yötä, mikä ärsyttää seinän takana asuvaa lapsiperheen vanhempaa.

Sitten on myös tapauksia, joissa eroavaisuudet liityvät kulttuuriin. Näihin liittyy mukaan  usein myös ennakkoluuloja. "Valitetaan esimerkiksi etnisen ruoan hajusta, ja perustellaan sitä, ettei yläkerran naapuri tiedä, miten järjestyssääntöjä tulisi Suomessa noudattaa."

Ojala sanoo, että selkeä virhe on usein se, että erimielisyyksien ja ärsytysten annetaan kyteä.

Ojala sanoo, että suurin osa hänen pöydälleen tulevista tapauksista on räjähtämispisteessä. Tämän taustalla on heippalappuja, muita aggressiivisia yrityksiä saada naapuri muuttamaan käytöstään, tai sitten hiljaista paheksuntaa.

"Tämän jälkeen ajatellaan helposti, että toinen kiusaa tahallaan, vaikka toisen elämästä ei todellisuudessa tiedäkään mitään."

"Asun paritalossa, jossa on hallinnanjakosopimus.Kaadoin useampi vuosi sitten yhden männyn pihaltani, koska se varjosti aurinkopaneeleita. Seinänaapuri ei antanut lupaa puunkaatoa varten. Sen sijaan hän haukkui minua vuolaasti ja suolsi ulos kaiken negatiivisen, jota on näköään kantanut mukanaan minusta kaikkien naapurivuosiemme aikana."

Kukin taloyhtiö määrittelee järjestyssääntönsä itse. Monesti säännöt ovat kuitenkin tulvillaan ympäripyöreitä ilmauksia. Puhutaan muun muassa elämästä, josta koituu "vähäistä enemmän häiriöitä".

Näiden sääntöjen tulkinnanvaraisuuden seurauksena riitojen osapuolet ovat usein eri mieltä siitä, missä normaalin ja häiritsevän välinen raja menee.

Ojalan mukaan erilaiset valitusprosessit ovat melko tehoton keino puuttua varsinkin epäselviin tilanteisiin. "Niissä kannustin on siinä, että tarpeeksi todisteita kerättyään ongelmat ratkeavat. Todellisuudessa uhkailut ja syyllistykset monesti vain pahentavat tilannetta."

Naapuririitoihin kuuluu Suomessa erilaisia myyttejä. Saatetaan ajatella, että esimerkiksi vanhukset kyttäävät vihaisesti toisten tekemisiä, vaikka tutkimusten mukaan vanhukset ovat sopeutuvaista porukkaa

Lähteet: Helsingin Sanomat 15.10.2023, kuvat Pixabay

Vitamiinit heleyttävät ihoa

Minun uusin luonnonkosmetiikkakokeilu on A-vitamiini. Aamuisin käytän luonnon retinolia sisältävää Bakuchiolia. Olen jo pitkään käyttänyt sitä kuureina. En käytä sen päälle kasvovoidetta, koska tuote on öljymäinen ja meikkivoide rullaantuisi.

Illalla sekoitan erittäin hyvään Mahalon kasvovoiteeseen  kolme tippaa Madaran provitamin A concentratea. Sen käytön alussa kasvoihin tuli punaisuutta, joka hävisi kolmessa päivässä. Olen tyytyväinen näihin tuotteisiin. Mutta uskonpa aiemmasta, että vaihdan taas sukkelasti kasvovoidetta ja seerumia. Eihän näillä kaikenmaallisilla voiteilla voi ihon ikääntymistä estää. Ne lähinnä pitävät ihon hyväkuntoisena.

Ensiksikin täytyy painottaa sitä, etteivät kasvovoiteiden vitamiinit  korvaa monipuolista ruokavaliota. Iholle on hyväksi ruokavalio, joka sisältää vihanneksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljatuotteita, kalaa, kasviöljyä, pähkinöitä ja siemeniä.

"Imytyvätkö vitamiinit ihosta?"

Lääkeaineet imeytyvät ihosta, niin mikseivät myös vitamiinit. Lääketieteellisesti A-vitamiini on tärkein. Jo 70 vuoden ajan sen positiivisista vaikutuksista on tiedetty. Se tehoaa myös ruusufinniin ja psoriaksikseen.

"Siloittaako A-vitamiinia sisältävä voide ryppyjä?"

A-vitamiinin on huomattu vahvistavan ihon kollageenin ja elastiinin tuotantoa. Tämä voi näkyä juonteiden tasoittumisena ja ihon pehmenenemisenä.

"Monissa anti-age-tuotteissa on retinolia. Onko se samaa ainetta kuin tretinoiini?"

Retinoli on A-vitamiinijohdannainen. Se on A-vitamiinin alkoholimuoto, ja sitä voidaan käyttää kosmetiikassa vapaasti, kun taas voimakkaampia retinoideja ja tretinoiinia  käytetään vain reseptilääkkeinä.

Kosmetiikassa ja lääkkeissä käytetyt A-vitamiinin muodot voivat aiheuttaa ihoärsytystä ja siksi niihin kannattaa totutella vähitellen.

"Mitä hyötyä on E-vitamiinista?"

Rasvaliukoinen E-vitamiini on antioksidanttinen vitamiini, jonka tehtävä on esimerkiksi suojella solukalvoja.

Se tehostaa toisten vitamiinien vaikutusta ja hidastaa ikääntymismuutoksia.

"Mitkä B-vitamiineista ovat tärkeitä iholle?"

Esimerkiksi B-vitamiinin puute voi aiheuttaa suupielien halkeilua ja kuivia, hilseileviä iholaikkuja. B5-viitamiinia käytetään myös paljon ihonhoitotuotteissa. B5-vitamiini sitoo kosteutta ja vähentää veden haihtumista iholla.

"Onko C-vitamiinilla vaikutusta?"

C-vitamiini on antioksidantti. Se kirkastaa ihoa ja tasoittaa sen sävyä. C-vitamiini tukee kollageenin muodostumista, joten siitä voi olla apua ihon kimmoisuuden säilyttämisessä.

Nämä vitamiinit ovat siis ihonhoitotuotteissa. Niitä ei käytetä   "raakana", paitsi A-vitamiinia.

Lähteet: Hyvä Terveys +, kuvat pixabay, oma

Elämää maalla 8.

 

Tulin juuri kuntosalilta ja ajattelin kirjoittaa kuulumisia. Aika menee niin nopeasti. Sanotaan, että mitä vanhempi  ihminen on, sitä nopeammin aika kuluu. Pitää paikkansa.

Aluksi näihin minun maalaushommiini. Pähkäilin aika pitkään - uutta minulle kärsimättömälle ihmiselle-, millä värillä maalaisin yhden keittiön seinän. Vastapäätä sitä on kukkapöytä, jossa peikonlehti voi liiankin hyvin. Perällä on tuo kukkatapetti. Sain hyviä neuvoja teiltä rakkailta lukijoilta. Oranssi olisi miellyttänyt, mutta päädyin pari astetta vaaleampaan vihreään kuin pönttöuuni. Se on nyt vihreä. Tila on kokonaisuudessaan vihreä soppi, joka tuo energiaa näihin marraskuun harmaisiin päiviin.

Ennen tätä kaikkea maalausta - pönttöuuni, lasiterassi, talon ovet ja kynnykset, lattialistat - päätin olla rauhallinen ja perusteellinen ihminen. Se  on onnistunutkin, kun mietteissä maalaa hitaasti ja tekee pohjatyöt kunnolla. Olen oikein ylpeä siitä, että minä kärsimätön ihminen sain hyvää jälkeä aikaan. Vaatteisiini tämä ei päde. Kahdet kotivaatteet on maalissa, mikä harmittaaa. Olisi ollut milteti upeaa, jos en olisi maalannut myös itseäni. Kasvoissa oli maalilaikkuja.

Tuo kokovihreä seinä tuo hiukan rauhallisuutta tilaan. Aion lisäksi hankkia kirpparilta yksivärisen maton, joka sekin rauhoittaisi tilaa. Jos en löydä kirpparilta, ostan uuden vastuullisesti tehdyn maton. Kuvassa kasvitapetti on jotenkin haalea, mutta se on todellisuudessa hyvin näkyvä.

Pyhäinpäivä ja Vainajien muistopäivä lauantaina oli raskas. Keräsin kaikki kuvat, mitä oli kuolleista läheisistä. Isästä en löytänyt yhtään valokuvaa. Albumit ovat siskoni ja hänen miehensä entisessä kodissa. 

Panin kuvat keittiön pöydälle ja sytytin kynttilän. Suru Verasta on niin valtava edelleen, mutta ei tavallisesti kauhean tuskainen enää. Vera  nauraa höhöttää ylimmässä valokuvassa. Kuvat ovat hyvin epätarkkoja, kun en hallitse vieläkään tätä windows 11:sta.

Alemmassa valokuvassa on paras ystäväni, joka teki vain kolmekymppisenä itsemurhan hyppäämällä kahdeksannesta  kerroksesta katuun.

Sitten on rakkaan siskoni ja Vera pienenä kuva, sisko oli kuin mummi lapsillemme, koska oikea mummi ei enää viitsinyt tai jaksanut. Tämä oikea mummi on alimmassa kuvassa. Hän kuoli 60-vuotiaana viinaan. Äitini, rakkaani. Siskoni kuoli vain viisikymppisenä keuhkosyöpään.

Isästä ei ole siis kuvaa. Hän hirttäytyi  46-vuotiaana Oulun mielisairaalan pannuhuoneessa. Hän kuoli syvään, psykoottiseen depressioon.

Kun olin laittanut kuvat paikoilleen ja sytyttänyt kynttilän, istuin ja katselin kuvia. Minulle tuli hyvin pakahduttava olo ja tuntui, etten saa henkeä. Se oli täyttä tuskaa, kunnes puhkesi itkuksi. Itkin niin, että tuntui, että silmäni menivät riekaleiksi. Voi, teitä kaikkia rakkaita!

Ymmärsin vasta tällä viikolla, että minulle tuli noin vuosi Veran kuoleman jälkeen vahva hoivaamisen halu. Ei ollut enää Veraa hoivattavana. Aina, kun hän tuli kotiin viikonloppuisin opiskelupaikkakunnaltaan Jyväskylästä, halasimme pitkään. Vera tuntui niin pieneltä, pieneltä lapselta ja kuitenkin nuorelta aikuiselta. Tein viikonlopun Veran lempiruokia, ja saatoimme juoda kuohuviiniä. Vera opiskeli molekyylibiologiaa Jyväskylän yliopistossa. Hän kuoli yllättäen vajaa kolme vuotta sitten. Kuolemalle ei löydetty syytä.

Aluksi yritin hoivata toista tyttöä, mutta hän on niin kiireinen kotona käydessään, etten ehdi edes hoivata häntä. Sitten hoivaamishalu siirtyi mieheen. Halailen häntä tavallista enemmän. Leivon ja teen hänelle mieluisia kasvisruokia. Hän on sekasyöjä. Kannustin aluksi häntä mittaamaan verenpaineensa. Ei onnistunut. Hänellä on verenpainetauti ja kolesteroliarvot niin huonot, että kohta alkaa lääkitys, jos niihin ei tule muutosta. Mutta onhan hän aikuinen ihminen ja saa päättää mitä syö -  vaikka sitä rakastamaansa makkaraa.

Sitten hoivaamishalu siirtyi kissaamme Killeen. Ostan hänelle herkkuruokia. Seitiä ja herkkupurkkiruokaa. Silitän, rapsutan ja rakastan. Hän nukkuu aina vieressäni.

Nyt on sitten vuorossa linnut. En ole koskaan erityisesti ollut kiinnostunut linnuista tai rakastanut niitä. Meillä ei ole koskaan ollut lintulautaakaan. Nyt sitten yksi päivä seurasin talitintteja. Oli lunta maassa ja tuli hirveä huoli, mistä ne saa ruokaa. Etsin naapurilta saamamme lintulaudan tai oikeastaan lintumökin. Ostin auringonkukansiemeniä ja talipalloja. Nyt linnut tulevat aamupäiväisin ja päivisin syömään, ja rakastan niitä. Ruokin niitä koko talven. Kunnon talvi. Tule pian.

Kuvassa Kille-kissimme syvässä unessa. Osa hänen turkistaan päivettyy kesällä ja muuttuu punertavaksi.

Totuus narsismista

 

Narsismi-sana tulee Antiikin Kreikan myytistä, jossa kaunis Narkissos näki kuvajaisensa lähteen vedessä ja rakastui itseensä. Lähteen reunoilla kasvoi aina narsisseja.

Narsismista tuli noin kymmenisen vuotta sitten puheenaihe. Nyt aihepiirin ovat löytäneet somesssa uudet sukupolvet, jotka diagnosoivat entisiä kumppaneitaan ja jopa itsensä. Narsismi on kuitenkin monimutkaisempi ilmiö kuin somevideot antavat usein ymmärtää.

Ensiksikin narsismi voidaan jakaa karkeasti kahteen linjaan: puhekieliseen ja lääketieteelliseen narsismiin. Lääketieteellinen narsismi on kehitys- ja persoonallisuushäiriö, puhekielessä narsisteiksi kutsutaan ihmisiä, joilla on joitakin narsistisia piirteitä. Siis narsistisia piirteitä, ei patologista narsismia.

Aiheiden keskeinen ero on tämä: persoonallisuushäiriöinen ei yleensä tiedosta itsessään vikoja. Ja jos kyse on vain narsistisista piirteistä, ihminen voi hallita käytöstään, jos vain haluaa.

Monissa tapauksissa narsistiselta vaikuttava pomo tai ex-kumppani ei ole psykiatrian näkökulmasta narsisti.

Etenkin Tiktokissa on paljon materiaalia, joka jakaa tietoa narsismista. Aiheelle pyhitetylle  #narcotok aihetunnusteella on palvelussaan 5,4 miljardia näyttökertaa.

Yleensä videoilla esiintyvät psykologit tai narsisteiksi väitettyjen entiset puolisot, ja myös ihmiset, jotka ovat määritelleet itsensä narsisteiksi. Useat videoista perustuvat pitkälti puhujan omaan kokemukseen.Niitä katsomalla oppii sukkelasti, että narsisti on empatiakyvyltään heikko, välinpitämätön, huomionkipeä, ylimielinen, omahyväinen ja manipuloiva ihminen, jolla on itsestään liioitellun ylivertainen käsitys.

Mutta kuinka usein kotikutoisen narsismidiagnoosin saanut ihminen on aito narsisti? Siis kuin psykiatria sen ymmärtää? Ei kovinkaan usein. Lääketieteellisesti narsismi on kehityshäiriö, jonka takia ihminen ei ole saanut luotua eheää minäkuvaa.

"Häiriintynyt narsismi liittyy yleensä tavalla tai toisella siihen, että itsetunto on poikkeuksellisen kehnosti rakentunut. Sitä täytyy pönkittää väkisin", sanoo Psykiatrisen vankisairaalan asiantuntijaylilääkäri ja Turun yliopiston psykiatrian työelämä professori Hannu Lauerma.

Nykyisin ajatellaan, että narsistinen persoonallisuushäiriö johtuu useimmiten  lapsuuden traumasta. Tyypillisenä syynä on vaurioitunut kiintymyssuhde vanhempiin.

Tutkimusten mukaan narsismille altistaa sekin, että lapsi saa perheessään hemmotellun jumalaseman, jonka tieltä siivotaan kaikki esteet, ja kaikki tanssivat hänen pillinsä mukaan.

Olipa perimmäinen syy mikä tahansa, lopputuloksena on repaleinen ja vinoutunut minäkuva.

Narsistin käytös saa muut tuntemaan itsensä huonoiksi ja alempiarvoisiksi. Narsistinen vääristynyt ajatusmaailma ei voi käsittää tilannetta, jossa joku olisi heitä parempi.

Pätemisen tarve saattaa luoda narsistille  upean ulkokuoren, jonka avulla hän hankkii suosiota. Ajan myötä kuori räsähtää usein rikki.

"Vastaan levähtää ihan erilainen ihminen kuin mihin uskoi tutustuneensa", Lauerma sanoo.

Kaikkitietäväisyydestä huolimatta narsisti on ripustautunut ristiriidan varaan.Samaan aikaan, kun narsistinen ihminen vähättelee muita, hän elää muiden suitsutuksesta.

"Narsistin itsetunto on kuin huojuva torni. Yksikin tönäisy ja koko komeus romahtaa." Lopputuloksena on usein kärsimystä narsistille itselleen ja hänen läheisilleen.

Narsisimi on siitä kinkkinen asia, että kolkosta kaiustaan huolimatta sitä on meissä kaikissa enemmän tai vähemmän. Psykiatriassa puhutaan narsismin jatkumosta. Toisessa päässä on terve narsismi, joka on normaalia ja suotavaa arvostusta itseään kohtaan. Toisessa päässä jatkumoa on sitten patologinen narsismi.

Jokainen ihminen asettuu jollekin kohtaan janaa, mutta useimmilla narsistiset piirteet ovat niin lieviä, etteivät ne haittaa elämää.

Verkossa rehottava narsismin kevytdiagnosointi on osa ilmiötä, jossa ihmiset haluavat psykologisia selityksiä itsestään.

Verkosta ja itsehoito-oppaista löytyykin paljon testejä, jotka sanovat paljastavansa piilevän narsismin itsessä tai muissa. Todellisuudessa ne kertovat korkeintaan narsistisista piirteistä, sillä patologisesti narsistinen ihminen ei tavallisesti tunnista itsessään omaa narsismia.

Psykiatrina Hannu Lauerma ajattelee, että narsismi leimaa jaetaan liian heppoisesti. Huolimattomat narsismi luonnehdinnat tutuista ja julkkiksista ovat hänestä turhaa ja hedelmätöntä asioisen psykiatrisointia.

Lauerma sanoo, että muita morkatakseen voi käyttää perinteisiäkin ilmaisuja. "Narsisti-ilmaisu on olevinaan hienompi nimitys sille, että jotain sanottaisiin kusipääksi."

Lauerman mukaan narsisti-ihmisen hoitaminen vaatii kokemusta ja taitoja,  eikä se sovi aloittelijalle.

Onneksi Lauermalla on hyviäkin uutisia. Vaikka narsismi on pitkäaikainen ja vaikea tila, se ei ole toivoton. Ikäkin tekee monesti tehtävänsä, ja narsismi liudentuu vuosien saatossa.

Lähteet: Helsingin Sanomat 5.10.2023, kuvat Pixabay

Univajeesta lisää alttiutta sairastua flunssaan

   

Tämä tulos selvisi molekyylilääketieteilijän Hanna Ollilan tutkimusryhmineen tehdystä tutkimuksesta. Tutkimukseen osallistui 600 000 ihmistä. Aiempien tutkimusten mukaan ryhmä tiesi jo, että riittämätön uni lisää esimerkiksi sydänkohtauksen riskiä, nostaa kolesterolia ja altistaa masennukselle ja ahdistukselle.

Riittävä uni on tärkeää kokonaishyvinvoinnin kannalta, sillä jos ihminen nukkuu useana yönä vain muutaman tunnin, immuunipuolustus muuttuu. Yöunta pidetään lyhyenä silloin, kun se kestää kuusi tuntia tai vähemmän.

Uusissa tutkimuksissa on viitteitä siitä, että riittävä uni paitsi suojaa infektioilta, myös edesauttaa niistä paranemista. Sairaana on usein normaalia väsyneempi ja nukkuu enemmän. Levon ja unen tarve lisääntyvät todennäköisesti myös siksi, että ne ylläpitävät riittävää immuunipuolustusta. 

Satunnaiset uniongelmat ovat normaaleja ja niitä on melkein jokaisella jossakin elämänvaiheessa. Kun nukkuu satunnaisesti liian vähän, seuraavana yönä nukkuu yleensä pidempään, ja uni on syvempää. Tämä niin sanottu korvausunen mekanismi käynnistyy elimistössämme automaattisesti.

Uniapneasta kärsii noin kymmenen prosenttia suomalaisista, ja sairaus lisää esimerkiksi vakavan koronataudin riskiä.

Koska 10-30 prosenttia väestöstä kärsii unettomuudesta, uuden tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä. Immuunipuolustusjärjestelmä on yhteydessä uneen ja se toimii parhaiten silloin, kun nukumme riittävästi.

Lähteet: Helsingin Sanomat 6.7.2023, kuvat Pixabay

Elämää maalla 7.

 

Tänään ajattelin esitellä tätä töllin alakertaa. Yläkerrassa on miehen työhuone, eikä hän halua, että sitä kuvataan. Karmea siivo. Veran huonetta en halua, enkä pysty kuvaamaan. Vera ei olisi tällaista hyväksynyt.

Lähdetään liikkeelle keittiöstä, joka on kaksi kertaa niin suuri kuin olohuone. Tupakeittiöiksi näitä kai kutsutaan. Iso sata vuotta vanha keittiön pöytä on ollut meillä vähän vajaa 30 vuotta. Pidän sen rouheisuudesta ja patinasta. Siinä on tilaa  kymmenelle ihmiselle.

Tuoleista osa on maalissa. Muistona siitä, kun Veran kanssa maalattiin koko keittiö. Huolettomina, kärsimättöminä.

Tämä kuva-asetelma on keittiön pöydän päässä. Kuvassa näkyy outo rihma, jota uusi posliinikukka on kasvattanut. Olen pohtinut, tuleeko siihen lehdet joskus.

Kukkia keittiössä. En osaa vielä käsitellä kuvia tällä koneella, joten tämä toinen kuva on liian tumma. Se on päädyn tapetin kanssa kasviaiheinen, ja suunnittelen toisen puolen seinää maalaamista. Kivasti sain vinkkiä lukijalta ja ystäviltä. 

Tapetissa on hallitsevin väri vihreä ja vaaleanpunainen. Kun maalaan toisen seinän, haluaisin, että väri toistuisi myös tapetissa. Vaaleanpunainen seinä olisi liikaa. Nyt olen kallistumassa vaalean vihreään, vaikka persikan väri houkuttelee myös.

Eteisessä on maalaamisen "hermokeskus". Verhot ovat 1970-lukua, aidot. Pöytä on kaiken roinan alapuolella myös 1970-lukua.

Eteisessä on myös ylhäällä laudoilla vintagea.

 

Sitten vähän makuuhuonetta, jossa minä kirjoitan. Kuvasta lienee helppo arvata, mikä on minun lempivärini. Huoneessa kaikki on vähän heikun keikun. Yhden hyllykön ovat vallanneet miehen paperit ja vinyylilevyt, eikä minun pöytäkään ole siisteistä siistein. Laatikko sängyn päädyssä on ollut siinä neljä vuotta, josko mies kokoaisi tason kylppäriin. No, matto on sentään aito itämainen perintömatto. Muuta arvokasta ei ole kodissamme. Se on nimenomaan koti, rakas ja tärkeä paikka.

Ikkunassa on minulle mieluisat viininpunaiset ja tummansiniset verhot. Värit sopivat toisilleen.

Siistin pöytää ennen kuvaamista, samoin keittiön pöytiä. Siinä mielessä tämä postaus ei ole aivan autenttinen. Tavaraa on puolin ja toisin. Joku ammattisisustaja tai sisustusta harrastava saa kodistamme varmasti inhonväreitä. Mutta me emme pidä pohjoismaisesta vaaleasta sisustuksesta.  Me pidämme miehen kanssa väreistä, ja se saa näkyä kodissa. Samoin se, että olemme kumpikin boheemeja. Minä siivoan aika huonosti kahden viikon välein. Tosin tummanpunaista on jo liikaakin. Se asia pitää muuttaa. Vihreäksi maalaamani pönttöuuni toimii hyvin vastavärinä. Liian hallitsevaa tummanpunaista voisi muuttaa hankkimalla uuden sinisen päiväpeitteen. Olohuoneen sohville eri värisiä torkkupeittoja ja tyynyjä.

Sitten olohuoneeseen.

Minulla oli yhteen aikaan rasiavaihe. Niitä on paljon enemmän kuin tässä kuvassa. Olen ihastunut etenkin metallisiin vanhoihin konvehtirasioihin. Tässä neljä niistä:

Lipaston päällä muun muassa miehen lapsena tekemä purjevene. On hänellä myös pieni oikeakin, mutta minulle purjehdus on jotenkin liian hidasta.

Vanha Tunturi-kuntopyörä, jossa eivät vastukset enää toimi.

Vanha leijonatuoli, jonka käsinojat ovat kissat rapsutelleet. Sekin perintökalu.

Tämä puu kuuluu olohuoneeseen. Sen on miehen sisko tehnyt alusta loppuun käsin, kun hän opiskeli animaatiota. Hyvin kaunis.

Hyvää viikonloppua!