Sehän on ihan oma taiteenlajinsa - ei kuin riidanlajinsa. Me ollaan miehen kanssa riidelty lähinnä lasten ruokailusta. Miehen mukaan he kun ovat liian vaativia ruuan suhteen. Ja minun mielestä eivät ole - helppo arvata, kenen puolella tyttäret ovat. Vain tästä ollaan riidelty. Olaanpa hyvä pariskunta. No, ei olla. Riitelyn vähäisyys johtuu yksinkertaisesti siitä, että näköjään vietetään vain vähän yhteistä aikaa: mies kun rassailee toisaalla vanhoja autojaan ja minä tulen ja menen toisaalla. Onhan tätä kumppanuutta takana reilut 20 vuotta. Aika harva pitkään yhdessä ollut pariskunta nyhvää koko ajan yhdessä. Toki on niitäkin.
Täytyy tässä todeta, jos ette tekstin alussa huomanneet. Ystävällinen kollega-naapuri auttoi eilen sivun alun uudistamisessa.Hyvää työtä tekikin. Minä en muuta osannut kuin ihmetellä vieressä hänen nopeita ja täsmällisiä otteitaan tietokoneen kanssa. Itse jollakin tasolla pelkään koko härveliä. Jollakin tasolla suhteemme on intiimi: Minä ja sinä. Juttelen välillä koneelle, joka joutuu kestämään minun alkeellista toimintaani. (Varmaankin se on jotenkin pahastunut minuun ja siksi oikuttelee sekoittamalla rivejä, lisäämällä kirjaisin kokoa ja ihan kettuillakseen häslää; minähän en tietenkään siis itse häslää,
digiblondi....)
Tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta kertoilee, että suomalaiset lataavat kesään paljon odotuksia ja paineita, kun kesä on niin lyhytkin. Mediassa pyörii juttuja tyyliin rantakunto, kesäheila, grilliherkut, elämän loma...Pariskunnatkin odottavat, että asiat jotenkin muuttuvat kesällä: tulee haaveiden kesä; on enemmän romantiikkaa ja seksiä.
Mökillä voi tulla helposti riitaa työnjaosta, koska arjenpyöritys voi olla alkeellisempaa kuin kotona. Yhden jo eronneen (erosivatkohan lomariitojen takia?) esimerkki:
"Exän kanssa maaseutuelämä oli aina yhtä työleiriä: saunan rakennusta, ojankaivuuta, huussin tyhjäystä - lapsenhoidon ja kesävieraiden ja muun sellaisen ohella. Hänen suvussaan oli myös tapana tulla yllättäen kylään." Huh! Huh! (Lyhyt kommentti.)
Rahaa kulutetaan usein reippaalla kädellä ja eletään leveästi. Tästä yhden pariskunnan esimerkki:
"Ensin rehvastellaan ja maksellaan mukisematta. Joka kerta kaupassa menee ainakin tuplat suhteessa normaaliin ostoskuluihin. Kun viikot kuluvat, alkaa hiljainen vääntö. Kumpikaan ei halua maksaa mutta ei ole myöskään valmis alentamaan sitä viiniä, jälkkäreitä ja kaikkia ihania grillikokeiluja pursuavaa lomaelintasoa."
Lomamatkan järjestelyssä voi olla omat riskinsä. Puolison mokat muistetaan. Tämä esimerkki huvitti minua kovasti, koska kyseessä oleva puoliso muistuttaa paljon omaa tumpeluuttani "matkanjärjestäjänä".
"Kerran hän löysi halvat liput Barceloonaan, mutta hinta olikin puntina eikä euroina, se siitä halvasta matkasta. Hänellä on myös ilmiömäinen kyky ostaa matkoja väärille päiville. Kerran saman lapsen nimi oli kahdessa lipussa. Kerran laivalipuissa oli kahdesti Turku-Tukholma, ei paluuta. Vähitellen toiminta on hioutunut siihen, että minä varaan ja maksan ja muu perhe tyytyy ideaan."
Juuri näin meilläkin on käynyt: mies on parempi tietokoneen kanssa, ja hoitaa nykyisin enempi tuon varauspuolen. Minä sitten vain nautin lomasta. Rannalla makoilu ei vaan kyllä vieläkään sovi kärsimättömälle luonteenlaadulle. Ehkä kun tästä lisää vanhenen, kärsivällisyyttäkin alkaa löytyä.
Matkoista puheen ollen. Lähdemme täysi-ikäisen tyttäreni kanssa tänään perjantaina Tallinnan reissulle ja yövytään Tallin Viimsi SPA&Waterparkissa. Tullaan maanantaina takaisin. En raapustele tätä blogiani matkalla. En jaksa raahata tietokonetta mukanani, ja kännykällä en osaa kirjoittaa. Sormeni ei vielä yksinkertaisesti mahdu hipaisukuvakkeisiin. Ja sama kirjain tulee monta kertaa...Mutta joskus senkin taidon aion oppia. Samoin nuo hymiöt, joista ei ole minkäänlaista kokemusta... Otamme vain molempien reppuun mahtuvat matkatavarat mukaan. Sen varalta että on ehkä kuitenkin paluumatkalla paljon kannettavaa: Tallinnan alennusmyynnit kutsuvat seireenimäisesti meitä. Myös erilaiset hoidot spa:ssa.
Lähde: Helsingin Sanomat 22.6.2017, kuvat Pexel