Laihduttamassa

Olen kertonut omasta laihduttamisesta aika monessa postauksessa, esimerkiksi Olen pätkäpaastolla.

Olen laihtunut nyt 4 kiloa 4 viikon aikana. Eli 1 kiloa joka viikko. Alkuperäinen tavoitteeni on laihtua yhteensä 6 kiloa. Vyötärönympärys on kaventunut 97 sentistä 90 senttiin, eli on nyt juuri ja juuri normaali (Jihuu!!). Juuri vyötärönympärys on minulle tärkeä, koska sokeriarvoni oli viimeisimmässä mittauksessa 7,3 eli yli viitearvojen. Se on suurin syy laihduttamiseen. 

Kaikki on mennyt ok, mutta väsymys on vaivannut. Kaipa se kuuluu asiaan, kun ruuan antama energia vähenee. Ehkä nälkä kasvaa syödessä tai paremminkin nälkä kasvaa nälässä, ja laihdutan enemmänkin.

Kilot ovat tippuneet nyt alkuun helposti, koska minulla on niin paljon ylipainoa. Laihdutuksen alussa painoin 81 kiloa, nyt 77 kiloa. Mutta tiedän, että paino jää jossakin vaiheessa junnaamaan paikoilleen. Ja motivaatio laihduttamiseen vähenee tai lopahtaa. Näin kävi, kun viimeksi laihdutin 13 vuotta sitten 13 kiloa. Katsotaan, mitä tapahtuu.

Ja mikä todella ihanaa, raastava karmiva näläntunne on viimeinkin kadonnut. Tiedän vaan vähästä heikotuksesta ja pienestä nälästä, että nyt pitää syödä. Välillä - etenkään aamupalaa - ei tee edes yhtään mieli, mutta syön silti.

Laihduta heltymättömästi. Lampustan tämän laihdutuksen läpi.Niin olen päättänyt. Alkuperäisen suunnitelman mukaan enää ei tarvitse laihduttaa kuin 2 kiloa. En tiedä onnistunko vai olenko houkka  ja planttu  vain?

Olen laihduttanut melko täsmällisesti pätkäpaaston mukaan. Mutta siihen kuuluvat ruokailut olen säätänyt itse. En laske kaloreita. Pyrin tiputtamaan kilot pienemmillä annoskoolla kuin tavallisesti. Syön hyvin tavallista kasvisruokaa. Välttelen perunaa, pastaa, riisiä ja valkoista vehnää. Mutta en ole tässä ehdoton. Proteiinia saan pavuista, tofusta, kikherneistä, linsseistä. Pidän erityisesti musta- ja valkoisista jättipavuista. Pavut liotan ja keitän itse. En syö paljonkaan pitkälle prosessoituja lihan korvikkeita, esimerkiksi nyhtökauraa tai härkistä.

Liikun kerran päivässä. Oikeasti vähemmän kuin tavallisesti. Teen tunnin rivakan kävelylenkin. Vähän ikävää on, että ilmat täällä ovat olleet suhruiset, vain vähän hailakkaa auringon valoa. Mutta luikeasti olen tehnyt tuon kävelylenkin.

Tuli mieleen, että voisin kirjoittaa tähän päivän ruokailuni. En kauheasti koristele ruokiani, joten kuvani eivät ole kauniita. Muutenkin yritän olla liikaa kiinnittymättä ruokaan. Haluan ajatella aivan muita asioita. Enkä osta kaapit pullolleen laihdutusruokaa, koska se menisi vähitellen siihen, että söisin enemmän, ja kokonaisenergian määrä lisääntyisi. En osta myöskään Suomeen Etelä-Euroopasta rahdattuja tuoreita marjoja ilmastosyistä. Suosin suomalaisia pakastemarjoja.

Eli:

Aamupala tai oikeastaan päivän ensimmäinen ruoka noin kello 12.00

-granaattiomenamehu, täysvyvä Oululaisen 100% jälkiuuni ruisleipä (joka on intohimoni, ilman kunnon ruisleipää en tulisi toimeen), yksi pala avokadolla tai kurkulla ja tomaatilla,  margariini,  kahvi, puolukkabanaani smoothie, jonka pohjana on AB-piimä.

tai

-granaattiomenamehu,kaurapuuro marjoilla, kahvi

tai

-granaattiomenamehu, AB-jugurtti puolukalla ja muilla marjoilla, Oululaisen täysjyvä ruisleipä, yksi pala, avokado tai tomaatti ja kurkku, kahvi

Päivällinen noin kello 16.00

-hapankaalia, välillä myös salaattia, palkokasveja, useimmiten joitakin papuja, jälkiruuaksi puolukkabanaani smoothie; olen koko aikuisiän syönyt palkokasveja ja hapankaalia, ei tule vatsavaivoja, koska olen niin tottunut niihin.

              Kasvistäytteinen enchilda ilman juustoa. Enchildan sisään kääräisin myös
                   oluthiivahiutaleita. Ne antavat juustoista makua. Vegaanit käyttävät niitä
                   paljon ruuassaan.

   Tomaattipohjainen papukastike.

              Tomaattipohjainen linssikeitto, makua pyöristetty Koskenlaskija-juustolla.

Iltapala

-Oululaisen 100%  jälkiuuni ruisleipä, yksi pala tomaatilla ja kurkulla tai avocadolla, puolukkabanaani smoothie,  luonnontuote- teetä monia makuja.

Tässä on  tavallista suurempi iltapala. Edellisenä iltana rupesi tekemään                          kauheasti mieli, oikein himotti tomaatti-sipulisalaattia. Sen pitää muhia vuorokausi jääkaapissa. Seuraavana iltana sain sillä herkutella ja myös appelsiinilla. Käytän salaatteihin myös balsamico-etikkaa ja neitsytoliiviöljyä kohtuullisesti. Mielihaluni eivät ole suuntautuneet vielä onneksi suklaaseen, leivonnaisiin tai hyvin rasvaiseen ruokaan. Ne kieppuvat lähinnä salmiakissa, kasviksissa ja hedelmissä. Appelsiinit ovat aivan kuin karkkia. Niin makeita.

Jos nälkä on karmiva - onneksi ei nyt enää - syön välipaloina hedelmän tai kananmunan.  Makeutuksena käytän steviaa. Välillä teen chiansiemen hyytelöä. Syön päivittäin muutaman saksanpähkinän,  lisään välillä smoothieen tai jugurttiin auringonkukan siemeniä ja muita siemeniä.Joten näin se menee.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Elämäntavat vaikuttavat muistiin

Olen huomannut jo nyt reilu viisikymppisenä, että muisti ei ole enää yhtä terävä kuin nuoruudessa. Olen alkanut unohdella pieniä asioita. Menen esimerkiksi keittiöön jotakin hakemaan, mutta keittiössä sitten huomaan, että en enää muista, mitä minun piti hakea. Vähän viiveellä se sitten tulee mieleen. Onnettoman hajamielinen minä olen ollut koko ikäni. Jotenkin vaan vaivun omiin ajatuksiin.

Tukholman Karoliinisen instituutin ja Kuopion yliopiston professori Miia Kiviluoto teki Finger-tutkimuksestaan maailmanlaajuisen vientituotteen. Finger-tutkimus pystyi ensimmäisenä maailmassa osoittamaan, että elintavoilla voidaan vaikuttaa aivojen terveyteen ja ehkäistä muistisairauksia.

Tässäpä seuraavaksi Kivipellon vinkkejä muistisairauksien ennalta ehkäisyyn.

• Liikunta. Liikunnassa myös aivojen verenkierto lisääntyy. Liikuntaa kannattaisi harrastaa sekä aerobisesti että lihasvoimaa kasvattavasti. Siis reipas kävely/hölkkääminen/juokseminen ja kuntosaliharjoittelu.

• Aivojumppa. Kaiken uuden opettelu pitää aivot virkeinä. Aivoille pitäisi keksiä myös jotakin ratkaistavaa, esimerkiksi lukemista, ristisanatehtäviä, uuden kielen opettelemista. Minä opettelen parhaillaan uutta kieltä. Nimittäin tätä digikieltä, jossa olen vielä ehta digiblondi.
• Ruokavalio. Monipuolinen ruokavalio on hyväksi aivoille. Mitään kommervenkkejä ja ravintolisiä ei tarvitse, jos syö lautasmallin mukaisesti.

• Sosiaalinen aktiivisuus. Yksinäisyys on luultua yleisempi ongelma. Elämä tuntuu kivalta, kun viettää aikaa perheenjäsenten ja ystävien kanssa.

• Muiden sairauksien riskien hallitseminen. Muun muassa sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, kolesteroli.
• Lepo. Tästä aivotutkijat puhuvat koko ajan enemmän. Lepo, palautuminen, uni on hyvin tärkeitä aivoille.

Lähteet: Helsingin Sanomat 11.6.2018, kuvat Pixabay, Pexel

Miksi kirjoitan melko usein vaikeistakin aiheista?

                      Kuvat ovat Mi Kuopan pronssipatsaita.

Minä tiedän, että blogini kertoo monesti välillä vähän surullisista ja vaikeistakin aiheista. Mutta niin on tarkoituskin. Haluan nostaa niitä silloin tällöin esille. Olen ajatellut siirtää blogini blogit.fi-sivustolla Lifestylestä ehkä osastolle "Muihin aiheisiin" tai "Terveys ja hyvinvointiin". Luin nopeasti tuota Terveyttä ja hyvinvointia, mutta se oli aika täynnänsä treeniohjeita ja positiivista psykologiaa.

En ole varma, käykö blogini Muut aiheet-sivustolle. Enkä vielä tiedä, siirtäisinkö  blogini sinne. Toisaalta se sopii lifestyleenkin. Onhan se suoraan käännettynä elämäntyyli. Ja minulla on omansa sellainen. Saas jonakin päivänä nähdä.

En kauheasti lue muita blogeja, mutta joitakin sitäkin intensiivisemmin. Seuraan muutamaa lifestyle-blogia ja ne kyllä keskittyvät aika paljon ulkoiseen elämään, mutta ovat mielestäni ihan kiinnostavia kirjoitustyylinkin takia. Blogini ei ehkä ole varsinaista lifestyleä, vaikka välillä kirjoitankin luonnonkosmetiikasta. Ja muusta kauneudenhoidosta, hyvinvoinnista ja myös sun muista ikääntymiseen liittyvistä asioista. Onhan ne kaikki jollakin tavoin elämäntyyliä, lifestyleä.

Enkä voi suodattaa sitä pois, että olen psykologian, filosofian, uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettaja. Tämän takia usein kuulostelen ihmisten tunteita puheen takana ja kirjallisessa tekstissäkin, muun muassa blogeissa.

Haluan siis kirjoittaa vaikeistakin aiheista. Niistä ei aina lifestyle-osastossa paljon kirjoiteta. Mielestäni pahimmillaan lifestyle-osasto on sitä, että esitellään tuotemerkkien takana  upeaa elämää. Tietysti joitakin ongelmia on, mutta ne ovat loppujen lopuksi vain  täysin voitettavissa, jopa huvittavia ja hauskoja. Ja tietysti helposti lukijan samaistuttavissa.

Kuten sanoin, en kiellä, että varsinaisia Lifestyle-blogeja on viihteellisesti mukava lukea. Luen itsekin silloin tällöin, ja ne ovat kuvien laadultaan miltei loistelijaita.  Minä en vain ole monesti kovin kiinnostunut, enkä oikein saa niistä mitään mielellisesti rakentavaa vaan usein tyhjyyden tunteen. Me ihmiset olemme niin erilaisia  motiveiltamme, tunteilta ja ajatuksilta.

Esseisti Sylvia Hosseini kirjottaa tiukasti essee-kokoelmassaan Pölyn ylistys: "Lifestyletorakat eli itseään brändäävät, kaupalliset bloggaajat, jotka esittelevät tuotemerkkien seasta täydellistä elämäänsä."  Huh heijaa, ehkä vähän jyrkästi ilmaistu.

Kirjailija Tuula-Liina Varis sanoo positiivista psykologiaa vastaan: "Ällöttää suuresti koko myönteinen ajattelu.- - - Ajattelun pitää olla kirkasta, terävää, puhdasta. Siihen kuuluu kriittisyys, affektit, aggressiivisuus, spontaanius, häpeämättömyys ja rehellisyys, tunteiden koko kirjo."

Toivon kovasti, että postauksistani olisi joskus hyötyä elämän ongelmissa sinnitteleville ihmisille.  Tai aiheista kiinnostuneille. Minä itse kärsin tälläkin hetkellä paniikkikohtauksista, mutta onneksi ne ovat ajan kuluessa vähentyneet.

Maailma lämpenee odotettua nopeammin

Maailman lämpötila on noussut odotettua nopeammin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat kiihtyneet: jäätiköt sulavat ennätysvauhtia, valtameret ovat ennätyslämpimiä, merenpinta nousee ja äärimmäiset sääilmiöt, kuten tulvat ja kuivuuskaudet, ovat lisääntyneet. 

Tämän jutun kuvat on ennätyslauhan tammikuun alusta.

Ilmatieteen laitoksen Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksen-yksikön päällikkö Hilppa Gregow pitää suuntausta erittäin huolestuttavana: "Tuoreet mittaustulokset osoittavat, että kiihtyvä lämpenemistahti näkyy myös WMO:n mittauksissa. Vuosien välillä on toki edelleen vaihtelua, eikä suoraa trendiä voida osoittaa. Hyppäykset, joita on alkanut tulla, on kuitenkin voimakas hälytyssignaali ilmastokriisistä."

Se, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on samanaikaisesti noussut osoittaa, että ei olla onnistuttu hillitsemään ilmastonmuutosta.

Kaikki mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta ovat osuneet viidelle viime vuodelle. Uusi vuosikymmen 1980-luvun jälkeen on ollut aina edellistä lämpimämpi. Suomessa ja Venäjällä sää on tänä talvena 5-7 astetta lämpimämpi kuin yleensä. Venäjällä, Keski-Euroopassa ja Pohjoi-Afrikassa viime kesä oli lämpimin koskaan.

Myös Australian metsäpalot ovat voimakas indikaattori ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Metsäpaloihin liittyvät ennätyslämmin ja ennätyskuiva vuosi. Ilmaston lämpeneminen lisää erityisesti sään ja siihen liittyvien ilmiöiden ennakoimattomuutta.

Lähteet: Helsingin Sanomat 17.1.2020, kuvat omat

Miten päästä irti asioiden vatvomisesta?

Mielen ja aivojen tehtävä on havainnoida ympäristöä ja sen viestejä ja pyrkiä erottamaan asioita, jotka vaativat toimenpiteitä.Tärkeimpiä näistä on luonnollisesti vaaraa aiheuttavat asiat. Ne pitäisi tehdä vaarattomiksi. Evolutiivisesti on järkevää ikään kuin skannata asioita, joista voi tulla suurta haittaa.

Jos ympäristön skannaaminen on hyvin ylikorostunutta, oikeasti haitalliset asiat eivät erotu vähäpätöisistä. Pienetkin asiat jäävät mieleen pyörimään. Asioita murehditaan ja vatvotaan. Tätä kutsutaan yleiseksi ahdistuneisuushäiriöksi eli neuroosiksi. Toisin kuin muissa ahdistuneisuushäiriöissä yleisessä ahdistuneisuudessa ei ole mitään selkeää kohdetta.

Kaikki murehtiminen ei ole haitallista. Tietty määrä asioiden ratkomista edistävää ahdistusta kuuluu elämään. Jos esimerkiksi ilmastonmuutos tai epätasa-arvoisuus eivät lainkaan ahdistaisi, niille tuskin tehtäisi mitään.

Liiallisen ja haitallisen ahdistuksen erottaa sen perusteella, mihin ahdistus johtaa. Jos toimii ahdistuksen takia hyödyllisellä tavalla ja tekojen myötä ahdistus poistuu, ahdistus ei ole ongelma vaan järkevä signaali tarpeesta toimia. Murehtimista voi varmasti olla eriasteista. Esimerkiksi lievää, keskivaikeaa ja vaikeaa.

Jos ahdistus on pitkäkestoista ja todelliseen tilanteeseen suhteetonta vatvomista ja murehtimista, kyse on siis yleistyneestä ahdistuksesta. Se ei johda tarkoituksenmukaisiin tekoihin vaan estää niitä.

Vatvomisesta voi kuitenkin päästä eroon. Siksi on hyvin tärkeää opetella huomaamaan, milloin mieli siirtyy hyödyllisestä ongelmanratkaisusta kehää kiertävään märehtimiseen. Murehtimisen sijaan on oleellista kiinnittää huomio kysymykseen, miten tästä eteenpäin.

Usein vatvominen saattaa liittyä virheeseen tai osaamattomuuteen, johon liittyy häpeä ja arvottomuuden tunteita. Tästä kierteestä irrottautumisessa auttaa, että harjoittelee hyväksymään meidät ihmiset vajavaisina ja heikkoina mutta samaan aikaa ainutlaatuisina ja arvokkaina.

Mielenterveystalo.fi-sivustossa on yleistyneiseen ahdistushäiriöön tarjolla kolme kertaa noin 45 minuuttia kestävä omahoito-ohjelma.

Jos ahdistuneisuus ei helpota omahoito-ohjelmalla, työterveys- tai terveyskeskuslääkäriltä voi saada lähetteen nettiterapiaan. Sitä voi tehdä tietokoneella tai älylaitteella mistä ja milloin vain. Se on eri maissa tehdyissä tutkimuksissa todettu hyvin toimivaksi ja tehokkaaksi hoidoksi. Terapian pääsee aloittamaan heti ja se on ilmaista.

Lähteet: Helsingin Sanomat 18.1.2020, kuvat omat

Laihdutus jatkuu, kilot pois vyötäröltä

Olen nyt laihduttamassa kiloja pois vyötäröltä, koska verensokeriarvoni on noussut yli viitearvojen kakkostyypin diabeteksen puolelle, ja olen lihonut reilut kuusi kiloa kesän ja syksyn aikana, enkä viihdy enää kehossani. Kirjoitin pätkäpaastoista yleensä ja omasta pätkäpaastosta viime perjantaina täällä ja aikaisemmin Mindfulness laihdutuksessani sekä Puolukka voi auttaa painonhallinnassa.

Ja hips, heijaa. Laihduin tällä viikolla taas kilon. Olen siis laihtunut yhteensä kolme kiloa. Vyötärönympärys on kaventunut kolme senttiä, jos nyt osaan oikein sen mitata. Se pitäisi mitata alimman kylkiluun ja lonkkaluun ylimmän kohdan väliltä. Vähän haparoivaa mittaukseni on, koska en ole tehnyt sitä koskaan ennen tätä laihdutusta. Mutta pätkäpaasto, puolukka ja mindfulness ilmiselvästi toimii. Ja rasva lähtee aluksi vatsaontelosta.

Nälkä mouruaa edelleen vatsassani, vaikka tätä pätkäpaastoa on kulunut jo kaksi viikkoa. Tässä ei ehkä synny samanlaista ketoositilaa kuin nestepaastolla. Siinä noin neljän viiden päivän jälkeen nälkä ei enää tunnu ja olo on keveä.

Nälkään on kaiketi vaan totuttava. Minun kärsimättömän ihmisen pitää olla nautamaisen kärsivällinen. Sillä, ehei, tämä ole muutamassa viikossa ohi vaan kestää väistämättömästi vähintään kaksi kuukautta. Mutta saatan olla myös kelvoton laihduttaja. Aika näyttää. Tavoitteeni on pudottaa ainakin kuusi kiloa. Ja heijaa, siihen on vielä paljon matkaa.

Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta kun varastorauta saatiin kohdalleen, kilpirauhasarvo huiteli korkealla yli viitearvojen  joulukuun alussa. Tyroksiinilääkitystä vähennettiin. Varastorauta nousi kuudesta 136:een puolen vuoden rautakuurin jälkeen.

Uskon, että kilpirauhasarvo on vieläkin ylitoiminnan puolella, muuten en olisi laihtunut kiloa viikossa. Ylitoiminta nopeuttaa aineenvaihduntaa. Ylitoiminnasta kertoo sekin, että lepopulssini on tavallista korkeammalla, hikoilen helposti ja mieli on levoton. Olkoon ylitoiminnassa. Se helpottaa huomattavasti laihduttamista. Kun saan tämän laihdutusurakkani valmiiksi, mittautan taas kilpirahasarvon. Tyroksiinilääkitystä sitten taas varmaankin vähennetään.

Nyt tietoa siitä, miksi kilot olisi hyvä saada pois vyötäröltä.

Rasva on paljon haitallisempaa vatsassa kuin esimerkiksi reisissä tai takamuksessa. Vatsassa rasva ei kerry ainoastaan makkaraksi ihon alle vaan se asettuu vatsaontelon sisään vaarallisen lähelle sisäelimiä. Tämä pönäköittää vatsaa ja lisää senttejä vyötärölle.

Vatsaontelorasva lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2-diabetekseen, kohtusyöpään ja uniapneaan. Liika rasva voi löytää myös tiensä maksasoluihin ja aiheuttaa rasvamaksan.

Ennen vaihdevuosia estrogeeni suojaa naisia vyötärölihavuudelta. Tämä kuitenkin muuttuu vaihdevuosien aikana, jolloin estrogeenin tuotanto hiipuu. Sen jälkeen keskivartalo alkaa pyöristyä.

Sokeri, kova rasva ja höttöhiilihydraatit voivat saada kilot jymähtämään vyötärölle, mutta kaikkein määräävin tekijä on todennäköisesti ravinnon kokonaiskalorit.

Alkoholi ja tupakka saattavat aiheuttaa elimistössä sressireaktion, joka häiritsee rasvan kertymistä tasaisesti kehoon.

Liian vähäinen uni voi nostaa verenpainetta ja häiritä sokeriaineenvaihduntaa. Korkea verenpaine ja vyötärölihavuus liittyvät toisiinsa. Huonosti nukutun yön jälkeen tekee mieli herkkuja. Vähän nukkuvat painavat enemmän ja syövät kovaa rasvaa ja hiilihydraatteja enemmän kuin riittävästi nukkuvat.

                              Liikunta vaikuttaa nopeasti
Vaikka liikunta ei heti laihduttaisikaan, rasvaa alkaa lähteä vatsaontelosta heti, kun alkaa liikkua.

Liikuntaa harrastavilla ylipainoisilla on selvästi vähemmän vatsaontelorasvaa kuin niillä jotka eivät liiku. Liikunta tosin ei pudota painoa yhtä tehokkaasti kuin kaloreiden karsiminen, mutta sisäiseen rasvaan liikunta tepsii tehokkaasti ja nopeasti.

Jos rankkaa liikuntaa lisätään yhtäkkiä paljon, nälkä kasvaa, ja voi olla vaikea pidättäytyä liiasta syömisestä. Tutkimusten mukaan tehokkaimmin vyötäröä kaventaa aerobinen liikunta, kuten juoksu, jumppa ja hiihto. Tavallista painavamman hulavanteen pyörittäminen on uusi ja tutkitusti hyvä keino.

Yleisten suositusten mukaan reipasta liikuntaa, esimerkiksi kävelyä ja uimista, pitäisi harrastaa 2,5 tuntia viikossa. Lisäksi pitäisi tehdä lihastreeniä kaksi kertaa viikossa.

                            Pienikin muutos on suuri hyöty
Vyötärölihavalle pienestäkin painonpudotuksesta voi olla suuri hyöty. Vaikka parin kolmen kilon laihtuminen ei vielä näkyisi, tosiasiassa rasvaa on jo kadonnut ja tautiriski vähentynyt. Pudonneista kiloista valtaosa lähtee vatsaontelosta.

80-kiloisella jo kolme kiloa näkyy arvoissa, 100-kiloisella viisi kiloa. Yksi pudotettu kilo tarkoittaa yleensä vyötäröltä senttiä. Vaikka muutos ei näkyisi peilissä, kannattaa kannustaa itseään ajattelemalla, että rasvaa on jo lähtenyt liikkeelle.

Lähteet: Kauneus&terveys 1/2020, kuvat Pixabay

Voiko iltavirkusta tulla aamuvirkku?

Oletko iltavirkku ja harmissasi siitä, että välillä aamulla väsyttää? Vai oletko myös huolestunut siitä, että uuden tutkimusnäytön mukaan iltavirkkuus on terveydelle haitallista? Miten iltavirkusta voisi tulla aamuvirkku?

Tutkijatohtori Ilona Merikanto Helsingin yliopistosta ei suosittele muuttamaan omaa ihannevuorokausirytmiään, jos on voimakkaasti aamu- tai iltavirkku. Siitä voi tutkimusten mukaan seurata jopa terveyshaittoja. Iltavirkulle kasautuvat terveysongelmat voivat johtua myös siitä, että ihminen on pakottanut itsensä väärään rytmiin. Toisaalta iltavirkunkin on herättävä liian aikaisin, koska  on lähdettävä töihin.

Jos alkaa jatkuvasti herätä itselleen väärään aikaan, keho ja elimistön omat toiminnat kärsivät. Tästä voi tulla terveyshaittoja: aineenvaihduntasairauksia, sydän- ja verisuonitauteja, mielenterveyden häiriöitä, immunologisia sairauksia.

Vuorokausirytmi on biologinen ja yksilöllinen ilmiö. Hyvä sääntö oman rytmin tunnistamiseen on se, kokeeko itsensä energiseksi ja hyvinvoivaksi. Ihminen voi tunnustella esimerkiksi sitä, milloin väsyttää, ja yrittää mennä suurin piirtein silloin nukkumaan, ja kun herää, olo on virkeä.

Tutkimuksissa ihmiset jaetaan aamu-, ilta- ja välityyppeihin. Myös ikä vaikuttaa. 25-74-vuotiaiden suomalaisten yleisin vuorokausityyppi on aamuvirkkuus. Nuorilla ja nuorilla aikuisilla tavallisin tyyppi on iltavirkkuus tai välityyppi. Ikävä kyllä vanhetessa vuorokausirytmillä on taipumus häiriintyä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 11.1.2020, kuvat omat.