Elämäntavat vaikuttavat muistiin

Olen huomannut jo nyt reilu viisikymppisenä, että muisti ei ole enää yhtä terävä kuin nuoruudessa. Olen alkanut unohdella pieniä asioita. Menen esimerkiksi keittiöön jotakin hakemaan, mutta keittiössä sitten huomaan, että en enää muista, mitä minun piti hakea. Vähän viiveellä se sitten tulee mieleen. Onnettoman hajamielinen minä olen ollut koko ikäni. Jotenkin vaan vaivun omiin ajatuksiin.

Tukholman Karoliinisen instituutin ja Kuopion yliopiston professori Miia Kiviluoto teki Finger-tutkimuksestaan maailmanlaajuisen vientituotteen. Finger-tutkimus pystyi ensimmäisenä maailmassa osoittamaan, että elintavoilla voidaan vaikuttaa aivojen terveyteen ja ehkäistä muistisairauksia.

Tässäpä seuraavaksi Kivipellon vinkkejä muistisairauksien ennalta ehkäisyyn.

• Liikunta. Liikunnassa myös aivojen verenkierto lisääntyy. Liikuntaa kannattaisi harrastaa sekä aerobisesti että lihasvoimaa kasvattavasti. Siis reipas kävely/hölkkääminen/juokseminen ja kuntosaliharjoittelu.

• Aivojumppa. Kaiken uuden opettelu pitää aivot virkeinä. Aivoille pitäisi keksiä myös jotakin ratkaistavaa, esimerkiksi lukemista, ristisanatehtäviä, uuden kielen opettelemista. Minä opettelen parhaillaan uutta kieltä. Nimittäin tätä digikieltä, jossa olen vielä ehta digiblondi.
• Ruokavalio. Monipuolinen ruokavalio on hyväksi aivoille. Mitään kommervenkkejä ja ravintolisiä ei tarvitse, jos syö lautasmallin mukaisesti.

• Sosiaalinen aktiivisuus. Yksinäisyys on luultua yleisempi ongelma. Elämä tuntuu kivalta, kun viettää aikaa perheenjäsenten ja ystävien kanssa.

• Muiden sairauksien riskien hallitseminen. Muun muassa sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, kolesteroli.
• Lepo. Tästä aivotutkijat puhuvat koko ajan enemmän. Lepo, palautuminen, uni on hyvin tärkeitä aivoille.

Lähteet: Helsingin Sanomat 11.6.2018, kuvat Pixabay, Pexel

Kehon viestien kuunteleminen kannattaa

Pelko kouraisee vatsaa. Ilo oikaisee ryhdin ja avaa rintakehän. Suru laittaa hartiat lysyyn. Huoli saa otsan ja kasvojen lihakset rypistymään.

Kehon viestien kuunteluhetki voi auttaa huomaamaan tilanteet, joissa uhkaa kuormittuminen ja sairastuminen. Tämän postauksen ajatukset on psykofyysisen psykoterapeutin ja kirjailijan Bodil Lindforsin päätelmiä hänen pitkään jatkuneelta uraltaan.

Länsimaissa on perinteisesti ajateltu, että mieli on jotenkin ylevä ja keho alempiarvoinen.

Psykologiassa taasen on kauan aikaa oltu sitä mieltä, että me ihmiset olemme kehossamme. Tämän ajatuksen voi vielä viedä pidemmälle: me olemme kehomme.

Kehoa ja mieltä ei voi erottaa vaan ne ovat  yhtä. Olemme kokonaisvaltaisesti kehollamme tuntevia olentoja.

                                Masennus

Bodil Lindfors on tavannut vastaanotollaan paljon uupuneita, ahdistuneita ja masentuneita ihmisiä, jotka puhuvat ongelmastaan kuin olisivat saaneet jonkin tarttuvan taudin. Diagnoosien takana on kuitenkin voimakkaita kehon tuntemuksia.

Masentunut on ikään kuin pannut kannen aistiensa päälle. Hänestä mikään ei tunnu miltään. Eikä mikään kiinnosta. Masentunut kulkee katse maassa. Liikkeet ja puhe on hitaita. Hartiat painuvat eteen ja hengitys on pinnallista.

Bodil Lindforsin terapiassa harjoitellaan ilmaisemaan tunteita ja havaitsemaan niitä kehossa. Esimerkiksi masennuksen taustalla on usein surua, vihaa tai epätoivoa, joita masentuneella ei ole ollut mahdollista kokea ja ilmaista. 

Kun masentunut oppii tunnistamaan, missä kohtaa kehoa tunteet tuntuvat ja oppii vielä ilmaisemaan kehollaan raivon tai epätoivon tunteita, terapiassa mennään jo kovaa vauhtia kohti muutosta.

                      Kehon viestit

Ihmiset tuntuvat alati näpräävän älypuhelimiaan. Ei ihme että jooga, mindfulness ja monet muut läsnäoloa korostavat lajit kiinnostavat. Älypuhelimet ei ravitse aistejamme ja kehoamme kokonaisvaltaisesti.

Aistien näkökulmasta metsässä kävely voittaa älylaitteella surffailun. Luonnossa kaikki aistimme ovat käytössä. Älylaitteella katselemme vain kuvia ja tekstejä. Myös tunteet tulee parhaiten esiin kasvokkain jutellessa.

Kehon muutoksiin ja viesteihin pysähdymme vasta, kun se viestii rajusti. Esimerkiksi silloin kun sairastetaan stressiä tai uupumusta.

Kehon viesteihin herätään, kun sydän alkaa tykyttää. Uni ei tule. Hengästyttää. Väsyttää.

Keho ja mieli tykkäävät tekemisestä, jossa ne saavat liikettä ja ilmaisun mahdollisuuksia. Tätä voi olla mikä tahansa itseä miellyttävä liikunta. Esimerkiksi kävely, pyöräily, tanssi.

Tekemisen lisäksi tarvitaan lepoa ja unta, jonka aikana tapahtuu palautumista ja oppimista.Hermosolujen välille syntyy uusia yhteyksiä. Aivot pesevät turhan tiedon pois.

Kehon tilan voi tietoisesti havaita tällä harjoituksella. Harjoitus auttaa erityisesti kuormituksen tunnistamista. Sen voi tehdä selinmakuulla, istumalla tai rauhallisesti kävelemällä.

Harjoitus

• Tunnetko sydämesi sykkeen? Onko se nopea vai hidas?
• Ovatko kätesi lämpimät vai kylmät? Kuivat vai kosteat?
• Onko hengityksesi nopea, rauhallinen vai hidas? Tuntuuko se syvällä vatsassa entä rintakehässä? Jääkö se pinnalliseksi vai meneekö se pohjaan asti? Onko siinä katkoksia vai onko se tasainen?
• Löydätkö suolistosi tuntemuksia, ääntä, liikettä? Onko se jumissa, rauhallinen vai levoton?
• Onko suusi kuiva vai erittääkö se sylkeä?
• Miltä lihaksistosi tuntuu? Oletko jännittynyt vai rento? Vaihteleeko jännitys tai rentous kehon eri osissa?
• Miten havainnointi vaikuttaa tähän kaikkeen?

Hyvää vappua kaikille!

Lähteet: voihyvin 1/2019, kuvat omat

Stressissä voi olla ihme kyllä hyvääkin - ei uskoisi

Stressin alkuperäinen tehtävä on ollut saada meidät toimimaan esimerkiksi vaaran uhatessa. Yhteiskunnan kehittymisestä ei tulisi mitään ilman stressiä.

Pitkäaikainen stressi on pahasta. Se heikentää vastustuskykyä, unen laatua, ihmissuhteita, terveyttä kokonaisuudessaan. Uuvuttaa toimintakyvyttömäksi.

Mutta tärkeää olisi lievän stressin ja levon vuorottelu. Stressiä ei pidä täysin välttää. Vaan sitä voi käyttää taidolla kuin polttoainetta. Ihminen voi parhaiten aktiivisuuden ja levon tasapainossa. Mieli kaipaa haasteita.

Jatkuva toimettomuus ei ole mielelle hyväksi. Paradoksaalisesti tavoiteettomat ja liian vähän vaativat olosuhteet voivat luoda stressiä. Tämän varmaan tietää moni pitkäaikaistyötön.

Tieto stressin vaarallisuudesta on erittäin yleistä. Vinkit stressin poistamiseen mediassa ovat hyvin yleisiä. Stressillä pelottelemisesta on tehty myös paljon rahaa ja bisnestä.

Mutta suloinen tasapaino vauhdin voimassa ja rauhallisten hetkien vaihtelussa olisi parasta.

Oletko koskaan tuntenut, että siedettävä sressi on sinulle hyväksi?

Lähteet: Helsingin Sanomat 9.11.2017, kuvat Pexel, Pixabay