Sain Gaudeamus kustantamolta arvostelukappaleen kirjasta Henkisyyttä ja mielenrauhaa Aasian uskonnollisuus länsimaissa. Kirjassa on artikkeleita, esimerkiksi Jooga ja meditaatio Suomessa, Mindfulness-harjoituksen buddhalaiset juuret, Hiljaisuuden viljely ja kristillinen spiritualiteetti. Kirjan artikkelit ovat hyvin tarkkoja, perusteellisia ja tieteellisiä. Silti maallikkokin ymmärsi tekstit.
Jooga, karma, aura, guru, mindfulness. Nämä ovat arjessamme uusia sanoja, jotka kuvaavat henkisyyttä. Monet sanoista ovat muinaisintialaista sanskritin kieltä ja kuuluvat hindulaisuuteen. Idän uskonnot näkyvät nykyään monella tasolla. Muun muassa Buddhan patsaita käytetetään sisutuselementteinä. Joogasalien seinillä on hindulaisia kuvia. Koruissa ja vaatteissa saattaa olla uskonnollisia symboleja.
Hindulaisuus ja buddhalaisuus tulivat voimalla Suomeenkin 1960-luvulla erityisesti hippiliikkeen myötä. Aluksi itämaiset uskonnot olivat vastakulttuuria, mutta viimeistään 1990-luvulla ne sulautuivat osaksi valtakulttuuria. Alettiin harrastaa joogaa, meditaatiota tai mindfunessia.
Beatlesin matka Intiaan vuonna 1968 Maharsihi Mahesh Yogia tapaamaan sai paljon huomiota. Sen myötä transsendaalinen meditaatio tuli Suomeen jäädäkseen.
Joogan ja mindfulnessin mieltäminen vain kokonaisvaltaiseksi, terveyttä edistäväksi ruumiilliseksi ja henkiseksi harjoitukseksi jättää varjoon niiden hindulaisen ja buddhalaisen alkuperän.
Kirjan punaisena lankana on se, miten Aasian uskonnot hienosyisesti vaikuttavat länsimaissa henkisyyden ja hyvinvoinnin kulttuureissa.Meidän kulttuurissamme hyvinvointi on tällä hetkellä suuri trendi. Voisi sanoa, että elämme hyvinvointi kulttuurissa, joka ammentaa hyvinvointia lisääviä tekniikoita idästä.
Kirjan voi hahmottaa kolmeen osa-alueeseen. Ensimmäiset kolme lukua on kirjoitettu uskontotieteellisesti, josta käsin tarkastellaan joogaa, mindfulnessia ja meditaatiota. Kolme seuraavaa lukua käsittelee teologisen tutkimuksen perinnettä, ja niissä tarkastellaan uusien ilmiöiden merkityksiä, haasteita ja mahdollisuuksia.
Mindfulness
Esittelen seuraavaksi mindfullnessin juuria. Olen itse harjoittanut sitä monta vuotta, enkä ole tiennyt, että sen perusta on buddhalainen.
Uskonnollisista juurista huolimatta Mindfulnessia käytetään nykyään niin julkisissa terveys- ja koulutuspalveluissa, yritysmaailmassa kuin kaupallisilla hyvinvointimarkkinoilla.
Mindfulnessin valtavirtaistuminen on osa laajempaa sosiaalista liikehdintää, jossa terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on tullut näkyväksi osaksi kulutuskulttuuria. Tämä hyvinvointiliike ammentaa innostusta Aasian uskonnoista ja filosofiasta, etenkin joogasta ja meditaatiosta. Harjoitusmenetelmien uskonnollista taustaa ei kunnolla tiedetä.
Buddhalaisuuteen liitettyjen opetusten ytimessä on oppi kärsimyksestä ja siitä vapautumisesta. Tämä oppi tiivistyy neljään jaloon totuuteen: Elämä on kärsimystä, kärsymyksen aiheuttaa elämänjano, kärsimys loppuu sammuttamalla elämänjano, elämän jano sammuu kulkemalla kahdeksanosaista tietä: oikea näkemys, aikomus, toiminta, puhe, elinkeino, pyrkimys, tarkkaavaisuus (mindfulness) ja keskittyminen. Mindfullness tulee siis buddhalaisesta opista ja vanhoista buddhalaisista kirjoituksista.
Kuvat: Pixabay
.jpg)
