Miksi aina väsyttää?

 

Näin kaamosaikaan väsyttää helpommin kuin muulloin. Tutkimusten mukaan yksi kolmasosa ihmisistä kärsii kaamosoireista. Huomaan tämän itsessäni, vaikka pidän talvesta.  Nukun yössä yhdeksän tuntia, mutta  välillä pitkin päivää olen kuitenkin väsynyt. Pitäisi hankkia kirkasvalolamppu, mutta en saa aikaiseksi. Tunnen ehkä, että en ole riittävän väsynyt, jotta se pitäisi nyt hankkia. Miten lienee. Väsymykseen vaikuttaa monet muutkin seikat. Seuraavaksi niitä:

Heräily yöllä

Unen tarve on yksilöllistä,mutta tavallisesti se on 7-9 tuntia.Jos nukkuu aina kuusi tuntia, se on liian vähän, mutta kuitenkin on myös geneettisesti vähän unta tarvitsevia.

Muutama herääminen yössä on tavallista eikä haittaa, kunhan saa pian unta uudelleen. Kolotukset ja kivut katkovat monen unta. Huonosti nukuttu yö lisää muun muassa ärtyneisyyttä ja väsymystä. Kivun hoitoon käytetään nykyisin myös lääkkeettömättömiä kivunhallintakeinoja, koska lääkkeetkin voivat väsyttää.

Uniapnea

Uniapneassa ihminen herää öisin lukemattomia kertoja. Onneksi siihen on hyvä apu: yöllä kasvoilla pidettävä ylipainemaski, CPAP-laite. Hoidon jälkeen muutos jaksamisessa on suuri. Uniapneaa voi hoitaa myös  laihduttamalla ja lisäämällä liikuntaa.

Verikokeet

Väsymyksen syitä etsitään myös verikokein. Muun muassa kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa väsymystä. Siihen voi kuulua myös painonnousu,paleleminen ja hiustenlähtö. Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta välillä se menee ylitoiminnan puolelle. Tasapainoa ei ole tyroksiinilääkitykselläkään löytynyt 20 vuoteen mennessä.

Jos väsymyksen lisäksi hengästyy aiempaa enemmän, voi syyksi paljastua anemia.

Ihmisen vanhetessa myös B12-vitamiinin puutos on melko yleistä. Kakkostyypin diabetes tulee elämään vähitellen vuosien kuluessa, joten sen aihuttamaan väsymykseen tottuu. Kannattaisi hakeutua tutkimuksiin, jos tuntee itsensä hyvin väsyneeksi etenkin ruoan jälkeen.

Väsymyksen syy sydämessä

Jos sydän oireilee, yleensä myös väsyttää. Jo sydämen kuuntelu ja verenpaineen ja sykkeen mittaus saattavat paljastaa sydänsairauden. Lääkärin luo kannattaa hakeutua heti, jos ennen käveli ilman puuskuttamista viisi kilometriä, ja nyt jo 500 metriä tuntuu raskaalta.

Lähteet: Hyvä terveys 09-2022, kuvat Pexels

D-vitamiinia käyttävillä on vähemmän melanoomaa

   

Säännöllisesti D-vitamiinia syövillä ihmisillä on merkittävästi vähemmän melanoomaa eli ihosyöpää kuin niillä, jotka eivät syö D-vitamiinia lainkaan, kertoo Itäsuomen yliopiston tuore tutkimus.

Tämä tutkimus osoitti, että säännöllisesti D-vitamiinia syövien riski sairastua melanoomaan oli laskenut jopa alle puoleen verrattuna niihin, jotka eivät syöneet D-vitamiinia.

Suomalaiset saavat näin talviaikaan keskimäärin liian vähän D-vitamiinia. Tutkimus ei kuitenkaan antanut suoraa vastausta siihen, paljonko D-vitamiinilisää tulisi syödä, jotta sillä olisi melanoomaa ehkäiseviä vaikutuksia. Toistaiseksi voidaan viitata virallisiin suosituksiin.

Virallisten suositusten mukaan aikuinen ei tarvitse D-vitamiinia, jos hän käyttää päivittäin maitoja, kasvimaitoja tai rasvalevitettä, joihin on lisätty D-vitamiinia, tai syö kalaa ainakin kaksi tai kolme kertaa viikossa.

Tämä ei riitä, kertoo Itä-Suomen yliopiston professori Carsten Carlberg, joka on tutkinut D-vitamiinin yhteyttä syöpään jo vuosia. Ruuasta saadulla D-vitamiinilla ei ole hänen mukaansa riittävää vaikutusta.

Ainoa tehokas tapa hänen mukaansa saada riittävästi D-vitamiinia olisi altistaa itsensä auringonpaisteelle, mutta se ei ole mahdollista Suomessa talvella. 

Lisäksi Carlberg suosittelee syömään D-vitamiinia syyskuusta huhtikuun loppuuun, kun virallisten suositusten mukaan vitamiinilisää tulisi syödä lokakuusta maaliskuun loppuun. Ja sata mikrogrammaa on yläraja, sitä enempää ei kenenkään kannata ottaa.

Melanooma on länsimaissa nopeimmin yleistyvä syöpä ja se on myös nuorten yleisimpiä syöpiä, mutta yksi syy ihosyöpien lisääntymiseen on se, että väestö vanhenee. Iholla on muisti. Jos iho ehtii vuosikymmenten aikana palaa monta kertaa, iholle kertyy syöpä geenien mutaatioita ja kun niitä kehittyy riittävä määrä, solu alkaa muuttua pahanlaatuiseksi.

Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 19.1.2023, kuvat Pixabay

Kumppani samankaltainen kuin itse

 

Aloin seuraavan jutun myötä oikein pohtia , olemmeko miehen kanssa samanlaisia. Juu, kyllä taidamme olla ainakin osittain. Meillä on samanlaiset arvot ja asenteet. Politiikasta olemme samaa mieltä. Äänestämme vaaleissa aina samaa ehdokasta. Koulutustasomme on samanlainen. 

Erilaisia puoliakin on monta: mies on hyvin musikaalinen, minä en. Hän soittaa useita instrumentteja ja laulaa. Minä saan nauttia musisoimisesta.

Samoin ruuan suhteen olemme erilaisia. Minä olen kasvisyöjä, mies ei. Haluan syödä suhteellisen terveellistä ruokaa, mies ei, mutta kuitenkin yrittää. Minä en puutu enää hänen ruokavalintoihinsa, sillä onhan hän aikuinen ihminen. Hän kyllä syö minun kokkaamia kasvisruokia, mutta lisänä makkaraa,  erilaisia lihaleikkeleitä ja surutta monenlaisia juustoja. Töissä hän syö lounaaksi jotakin einesruokaa. Liikuntamme on myös erilaista. Minä haluan lenkillä hengästyä ja hikoilla. Mies lampsii hitaasti, ja hänen pulssinsa ei varmaankaan nouse, mutta hän käy sen sijaan syviä, filosofisia pohdiskeluja.

Minulla on erittäin hyvät veriarvot. Sokerikin on laihduttamisen myötä nyt viitearvojen sisällä. Miehellä on korkea kolesteroli ja verenpainetauti.

Reagointitavat ovat erilaisia: minä reagoin nopeasti, mies taas maltillisesti. Olen kärsimätön, mies suhteellisen hidas. Ehkä tässä täydennämme toisiamme. Surumme Veran kuolemasta on nyt ajan  myöten muuttunut. Minä olen vasta työstämisvaiheen alussa ja itken paljon, ja mies tuntuu minusta olevan jo työstämisvaiheen keskipuolella tai lopussa. Hän on alkanut nauraa paljon, katsoo hupiohjemia suoratoistopalveluista ja on jotenkin valoisa ja uskoo parempaan tulevaisuuteen.

"Ihmisellä on  on sellainen peruspariutumisen piirre, että tykkäämme samankaltaisuudesta eli etsimme itsemme kaltaisia ihmisiä", sanoo mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen Helsingin yliopistosta.

Pariskunnat muistuttavat toisiaan monilta ominaisuuksiltaan: erityisesti yhteiskunnallisen asemansa, koulutustasonsa, asenteiden ja arvojensa suhteen, mutta jossakin määrin myös ulkoisilta ominaisuuksiltaan ja käyttäytymiseltään.

Korkean koulutustason omaava valitsee  todennäköisesti kumppanikseen koulutetun ihmisen, tupakoiva tupakoitsijan, tarkkaavaisuushäiriöinen toisen adhd-ihmisen.

Parit saattavat toki myös ajan myötä muistuttaa  toisiaan, mutta periytyvyystutkimuksen viime aikojen löydökset kertovat, että ihminen suosii jo pariutuessaan tiettyjä omia piirteitään myös kumppanillaan.

Suhteen alussa kiinnitämme huomiota varsinkin ulkoiseen olemukseen. "Ihmisen aistit ja erityisesti näköaisti ovat halun ja mielenkiinnon syntymisessä tosi hallitsevassa roolissa", sanoo Keski-Rahkonen.

Vastapuolen on oltava omissa silmissämme jollakin tavalla viehättävä ennen kuin arvioimme hänen muita ominaisuuksiaan. Pituus ja paino vaikuttavat kumppanin valintaan. Suomalaiset periytyvyystutkijat havaitsivat valinnan jo parikymmentä vuotta sitten. Pariutuneet ihmiset muistuttavat toisiaan satunnaisia valittuja kumppaneita enemmän. Lukuisten muiden tutkimusten mukaan kasvoissa viehättävinä piirteinä pidetään yleensä symmetrisyyttä ja keskivertoisuutta.

Miehillä on naisia useammin taipumus painottaa fyysistä viehättävyyttä sekä lyhyt- että pitkäaikaisen kumppanin etsinnässä. Miehet myös etsivät itseään nuorempaa kumppania.

Naiset näyttävät suosivan samanikäisiä tai vanhempia kumppaneita. He painottavat taloudellisia näkymiä enemmän kuin miehet.

Evoluutiopsykologit ovat selittäneet eroja sillä, että fyysisesti viehättävä ja nuorempi kumppani takaisi miehelle hyvät mahdollisuudet saada jälkeläisiä. Naisten on ajateltu painottavan kumppanin sekä nykyistä ja tulevaa taloudellista menestystä ja samaa tai vanhempaa ikää siksi, että ne tarjoavat paremmat mahdollisuudet selviytyä ja menestyä.

Ulkoisen puolen lisäksi parinvalintaan vaikuttavat psyykkiset piirteet ja käytös. Kumppanit muistuttavat toisiaan satunnaista vastaantulijaa enemmän psyykkisen terveyden ja neurokirjon ominaisuuksien sekä päihteiden käytön suhteen.

Vahvimmin pariutumista ohjaa arvojen ja asenteiden samankaltaisuus. Nature Communications-tiedelehdessä viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan kumppanit muistuttavat poliittisissa mielipiteissään ja uskonnollisuudessaan toisiaan erittäin paljon.

Rakkauden olemusta on käsitelty tieteessä suhteellisen vähän. "Rakkaus on tunne, joka ei ehkä ole kovin helposti dokumentoitavissa", Keski-Rahkonen sanoo.

Kanadalaisen sosiologin John Leen kehittämän teorian mukaan rakkaudessa on kuusi tyyliä: intohimoinen ja intensiivinen Eros, useita kumppaneita samaan aikaan liehittelevä ja pelejä pelaava Ludus, syvää välittämistä huokuva Storge, laskelmointiin taipuvainen Pragma, omistautuva ja riippuvainen Mania sekä kaikkensa antava ja epäitsekäs Agape.

1980-luvulla oman teoriansa esitteli psykologian professori Robert Sternberg. Hänen mukaansa rakkaudessa on kolme tasoa: intohimo, läheisyys ja sitoutuminen. Elementtien yhdistelmistä syntyy seitsemän rakkauden tyyppiä.

Lähteet: referaatti Helsingin Sanomat 16.1.2023, kuvat omat

Onko sinulla joustava mieli eli hyvä resilienssi?

 

Muotisana resilienssi tarkoittaa lähinnä joustavaa mieltä.

Resilienssi on kykyä joustaa koettelemuksista takaisin toimintakykyiseksi. Se tekee helpommaksi pärjätä arkisten stressitekijöiden,  isojen muutosten ja vastoinkäymisten kanssa.

Kaikki elämän aikaiset kokemukset muovaavat resilienssiä - varsinkin vastoinkäymiset. Ne lisäävät kehon sisäistä tietopankkia siitä, miten missäkin tilanteessa kannattaa reagoida.

Kun kaikki on aina hyvin, eikä mitään ongelmia tarvitse ratkoa, resilienssille ei ole tarvetta ja sen taito surkastuu. Se kasvaa säröistä ja traumoistakin. Se on tavallaan kehon itseluottamusta.

Ilmiötä on tutkittu 1950-luvulta asti. Joillakin on paremmat mahdollisuudet kestää kovia vastoinkäymisiä lapsesta saakka. Joku toinen on elänyt hyvin turvallisen lapsuuden, mutta romahtaa näennäisesti pienestä vastoinkäymisestä.

Jos hankaluuksia ei ole kokenut riittävästi lapsuuden ja nuoruuden aikana, niissä pärjääminen voi olla aikuisena hankalampaa. Paljon resilienssiä omaavat ihmiset tunnistavat tunteita ja niiden hyväksymistä.

Paljon resilienssiä omaavat ihmiset ovat saaneet myös apua lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Riittää, että joku on aidosti kohdannut kovia kokeneen lapsen tai nuoren niin, että hän on voinut rakentaa turvallisuuden tunnetta.

Suomalaisina meillä on totuttu selviytymään vaikeuksista sisulla. Entä miten se poikkeaa resilienssistä? Sisu yrittää puskea läpi harmaan kiven, ja resilienssi tietää, miten kivi kierretään. Resilienssi säästää voimia  niin, että ihminen pystyy säilyttämään toimintakykynsä. Sen avulla oppii tunnistamaan omat rajansa.

 

Jos resilienssiä on vähän, tunnetaitojen opettelu voi tuntua vaikealta. Moni valitsee mieluummin jatkuvassa stressissä elämisen kuin omien tunteidensa tutkimisen.

Jos kohtaa omat tunteensa, voi alkaa ymmärtää, mistä kaikesta on jo selvinnyt. Tunteiden tunnistaminen auttaa reagoimaan vastoinkäymisiin sopivalla voimalla.

Jos jokainen kriittinen sana ja arjen hankaluus tuntuu melkein maailmanlopulta, reaktio on suhteettoman raju. On paha mieli,  stressi jyllää kehossa aivan turhaan.

Kun on resilienssiä, myös onnea ja iloa voi kokea aidosti. Se ettei kaikesta stressaa kasvattaa positiivisia tunteita. Resilienssi tuo luottamuksen siihen, että elämä kantaa.

Lähteet: Kauneus&Terveys 7/21, kuvat omat

Elämäntapamuutokset

 

Uutena vuotena monet tekevät lupauksia: syön terveellisemmin. Laihdutan. Liikun enemmän. Käyn kuntosalilla. Varaan enemmän aikaa läheisille. Lopetan tupakanpolton. 

Jo kahden viikon päästä nämä lupaukset saattavat raueta.

Hyvinvointiin erikoistunut valmentaja ja tietokirjailija Petteri Kilpisen mukaan muutoksen epäonnistumiselle on kolme syytä.

Merkittävien epäonnistumisten syy on yleensä mittakaava. Yritetään tehdä liian isoja muutoksia elämäntapoihin. Kun muutos vihdoin tehdään saataetaan ajatella, että sen pitäisi olla riittävän iso tai muuten sitä ei kannata tehdä ollenkaan.

Liian isot ja radikaalit muutokset on yleensä tuomittu epäonnistumaan. Toistuessaan vuodesta toiseen epäonnistumiset viestittävät alitajunnalle: lupauksia tulee ja menee, eikä niissä tarvitse pysyä.

Kun muutos epäonnistuu toistuvasti, moni lannistuu ja kadottaa motivaationsa. Jotta elämäntapamuutokset voisivat onnistua, niiden pitää olla tarpeeksi pieniä. Kannattaisi tehdä niin pieni muutos, että onnistuu. Mieli ja motivaatio tarvitsevat onnistumisia.

Toinen virhe voi olla suunnitelman puute, koska oman elämän kohdalla suunnittelu voi olla täysin satunnaista. 

Vähitellen - ehkä parissa kuukaudessa - uudesta tavasta kehittyy uusi rutiini ja siitä syntyy hyvän kierre: uudet rutiinit alkavat tuottaa mielihyvää ja tämä vahvistaa onnistumisen kokemusta. Kun tekee uutta asiaa hyvin, se alkaa vaikuttaa kaikkeen muuhunkin elämässä.

Muutoksen suunnitteluun kuuluu oman syvämotivaation määrittely. Käsitteellä tarkoitetaan perimmäistä syytä sille, miksi haluaa jonkin asian elämässään muuttuvan.

Monet lähtevät muutosta miettiessään liikkeelle omista heikkouksista. Joku ajattelee olevansa perso makealle, joten nyt sen syöminen on pakko lopettaa, mutta oman pinttyneen tavan äkillinen muuttaminen on hyvin vaikeaa.

Kieltäytymisen sijasta muutosta kannnattaisi lähestyä lisäämällä hyviä asioita, ei kieltäytymisten kautta.

Kilpinen sanoo: "Meidän pitäisi kääntää ajattelumme pois tuskasta, luopumisesta ja vaikeudesta. Ei kukaan kestä sitä, että menee nälkäisenä nukkumaan. Mutta voisit miettiä sen sijaan, että nyt keksin keinoja syödä hedelmiä ja marjoja puoli kiloa päivässä. Elämänlaatu nousee sillä, että alkaa tehdä niitä asioita, joista saa virtaa ja jotka ovat mieluisia. Tee niitä enemmän."

Kolmas yleinen syy epäonnistumisissa on se, että ihminen yrittää tehdä muutoksen yksin. Uusista tavoista kannattaa kertoa läheisille tai tukihenkilölle.

Hyvinvointi, jaksaminen ja päättäväisyys on pitkälti kiinni siitä, voimmeko jakaa asioita muiden kanssa.

  

Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 5.1.2023, kuvat omat

Surutyöni 129.

Rakas Vera-tyttäremme kuoli nukkuessaan 22-vuotiaana. Syytä kuolemalle ei löydetty kuolinsyytutkimuksissa. Syy tuntematon. Vera oli hyväkuntoinen ja terve molekyylibiologian opiskelija.

Tämä viikko on ollut yhtä matalalentoa. Jos lennosta voi puhuakaan. On niin ikävä Veraa. En näe tulevaisuudessa mitään hyvää. Ikään kuin Vera ja minä olisimme niin tiiviisti vastakkain, liki, että mitään tulevaisuudenuskoa ei siihen väliin mahdu, ei muita ihmisiä, ei edes ennen rakastamaani luontoa.

Kuollut, marras, marto. Luovuttanut tässä todellisuudessa.  Olen kuin patsas vetoisessa museossa. Muistaakseni Sylvia Plath sanoi noin. Hän kuoli pää kaasu-uunissa. Lopetti itse elämänsä. Rohkea, surullinen nainen.

Välillä tunnen olevani raskaana. Odotan Veraa. Tunnen jo liikkeet. Olen niin onnellinen! Kohta synnytän. Ja niin suloinen Vera-vauva.

Minulla on usein viikonloppuna niin epätodellinen olo kuin tässä talossa olisi kolme ihmistä. Mieheni, Vera ja minä. Kuulen askeleita yläkerran portaissa. Sitten havahdun todellisuuteen. Vera on kuollut. Kuinka kipeää se tekeekään! Palata todellisuuteen.

Kuitenkin tiedän, tunnen, että Vera sanoisi minulle, että lopeta jo tuo surussa rypeminen. Sehän on nyt oikeastaan ego-trippailua.Vera oli rempseä tyttö ja suhtautui tulevaisuuteen valoisasti, oli vihdoin löytänyt oman alansa, ja elämä oli tasapainossa.

Olin viime lauantaina kylässä ystäväni luona. Puhuttiin niitä näitä. Sekä kipeitä että iloisia asioita. Hänen ja minun elämässä. Vielä illalla puhuimme puhelimessa neljä ja puoli tuntia. Se oli ennätyspuhelu. Sielunpesu: puhuimme muun muassa uskonnosta ja myöhäisestä keski-iästä. Niin monista asioista, ja niin oli hyvä.

Olin verikokeissa, ja otettiin kilpirauhasarvot. Ne olivat liian matalalla, vaikka ne puoli vuotta sitten olivat liian korkealla. Sain ohjeeksi lisätä tyroksiinilääkitystä. Taas säätää. Kilpirauhanen ei näytä tasapainottuvan koskaan, ei edes 20 vuoteen. Ihme, että olen laihtunut, vaikka aineenvaihduntani on ollut hidasta. Nyt taas boostataan. Mitkä lienee arvot puolen vuoden kuluttua...

Kävin viimein kampaajalla leikkauttamassa hiukseni. Annan kiinnostuksen puutteen takia kasvaa hiukset pois mallistaan, käyn liian harvoin kampaajalla. Kysäisin, näkyykö harmaita hiuksia. Ei näkynyt. Nyt tuntuu olevan aivan sama, näkyykö niitä vai ei. Se ei ole kovin tärkeää. Suru sulkee minut sisäänsä.  Elän kuplassa.

Instagramtililleni murtauduttiin. Käyttäjänimi oltiin muutettu marjalillukasta Marja Liljestromiksi. Murtautuja tuntee minut tai on lukenut blogini tarkkaan. Tästähä selviää oikea nimeni. Sisältö oli muutettu httöisäksi  viihteeksi: meikkausta, vaatteita ja jet-set-elämää, kun siellä oli ennen paljon muun muassa luonnonsuojelua, ja joidenkin  vakikirjoittajien tekstejä,Eläinsuojelukeskus esk_tuulispään ihanat kuvat ja tekstit,  sekä mielenterveyttä aikaisemmin. En ole jaksanut tehdä asialle muuta kuin muuttaa käyttäjä sun muut nimet marjaliljavirraksi.

En osaa Instagramia, ja ystävä voi auttaa. En ole jaksanut edes pyytää häntä vielä auttamaan. Tilanne on edelleen avoin. Myös yleiselle tietsikalle on kaiketi laitettu virus. Yhä useammin tulee näyttöön "MSN upeita vesimaisemia ympäri maailmaa" . En jaksa myöskään tehdä tälle mitään, vaikka eräs tietokoneammattilainen neuvoisi. Kuka voi olla niin alhainen, että tekee tällaista ja ilmeisesti nauttii siitä? Pienisieluinen, katkera, pahoinvoiva ihminen. Olkoon.

  

Nukkuminen on maailman helpoin tapa laihduttaa

  

Tutkimuksen mukaan yöunien pidentäminen auttaa pudottamaan painoa, väittää ja kertoo Lääkärikeskus Aavan unilääkäri Henri Tuomilehto.

Jo pitkään on tiedetty, että huonosti nukkuminen aiheuttaa terveysriskejä aivoinfarktista lähtien. Yksi univajeen aiheuttamasta riskistä on painonnousu.

Uni säätelee muun muassa hormonitoimintaa. Laboratoriokokeissa on osoitettu, että hormonitoiminta menee univajeesta sekaisin. Tämä puolestaan vaikuttaa nälänsäätelyyn.

Viime vuonna ilmestyneessä amerikkalaistutkimuksessa osoitettiin, että vaikutus toimii myös toisinpäin: unen lisääminen laihduttaa.

Ilmiö selittyy sillä, että uni vaikuttaa ihmiseen monella tasolla. Ensimmäinen on jaksaminen. Hyvin nukkuneena jaksaa liikkua ja ottaa huomioon sen, mitä syö.

Toinen on henkinen taso: väsymys tekee alavireiseksi. Silloin moni harrastaa lohtusyömistä ja hakee mielihyvää epäterveellisestä ruuasta.

Kolmanneksi uni voi vaikuttaa ihmiseen hormonitasolla. Kun nukkuu liian vähän, kylläisyyshormonien toiminta heikkenee ja nälkähormonien kasvaa. Elimistö menee sekaisin, ja saattaa tehdä mieli hiilihydraatteja.

Kun puhutaan elämäntapamuutoksesta, huomio painottuu ruokailuun ja liikkumiseen. Kuitenkin kaiken pitäisi lähteä nukkumisesta. Jos on väsynyt, on esimerkiksi vaikea lähteä liikkumaan.

Jos nukkuminen korjaantuu, energiaa vapautuu muusta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Näin syntyy positiivinen kehä, ja ihminen jaksaa miettiä myös ravitsemusta ja liikuntaa.

Noin 20 prosenttia suomalaisista aikuisista kärsiii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan unettomuudesta. Jos jätetään ulkopuolelle unihäiriöt, keskeisin syy liian vähään uneen on se, että uni kilpailee toissijaisten asioiden kanssa.

Lähteet: Helsingin Sanomat 12.1.2023, kuvat Pixabay