Hiljainen ero parisuhteessa

Ei enää hellää kosketusta eikä kiinnostusta toisen ajatuksia kohtaan.Jos suhteessa tuntuu tältä, saatat olla hiljaisesti eronnut, sanoo parisuhde psyterapeutti Suvi Laru.  

Yhdessä, mutta kuitenkin erillään. Jos tuntuu, että omassa suhteessa on tällainen tilanne,  kyse voi olla niin sanotusta hiljaisesta erosta.

"Kyse on siitä, että tunneyhteys kumppaniin katoaa. Parisuhde voi alkaa tuntua taakalta, eikä toisessa näe enää hyviä puolia, joihin on ehkä aikoinaan rakastunut."

Hiljaisessa erossa arjesta häviää läheisyys ja hellyys, ja tilalle astuvat yksinäisyyden ja erillisyyden tunteet.

"Tulee ehkä olo ettei toinen  - ole kiinnostunut, mitä kumppanille kuuluu. En ehkä halua kertoa asioistani hänelle tai on helpompi vaieta ja välttää hankalien asioiden käsittelyä."

Työpäivän jälkeen mielessä saattaa olla ajatus, että viettää aikansa mieluummin työkavereiden ja ystävien kanssa. Välttämättä kumpikaan ei muista, milloin on viimeksi suudellut ja halannut toista. Myös seksi  voi loppua. Yhdessä olo voi tuntua painostavalta.

Joskus hiljaiseen eroon saattaa johtua hektinen arki. "Arjen pyöritys voi sujua hyvin, mutta jossakin kohtaa toinen tai molemmat ehkä huomaavat, että olemme enemmän Oy  perhe Ab kuin kumppanit, jotka kerran tunsivat intohimoa toisijaan kohtaan.

Lapset aikuistuvat ja muuttavat pois kotoa. Tällöin toinen tai molemmat saattavat tuntea, että ovat muuttuneet kämppiksiksi. Tällöin mieleen saattaa tulla ajatus, että onko puoliso sittenkään itselle oikea.

"Jos pari, joka omassa parisuhteessa ei ole sellainen kuin toivoisi, eikä siinä tunne tulevansa nähdyksi ja kuuluksi."

"Parisuhteessa on tärkeä pystyä puhumaan vaikeista asioista. Siitäkin ettei voi parisuhteessa hyvin tai että kaipaa asioita. Tai että asioita, joita omassa parisuhteessa ei ole."

"Tietoinen päätös". Sellainenkin saattaa hiljainen ero Larun mukaan olla. Kumppanit saattavata sopia elävänsä erillistä elämää samassa kodissa vaikkapa taloudellisen tilanteen tai lasten takia.

"Tällöinen on tärkeä pohtia onko kodin ilmapiiri mahdollista säilyttää rentona vai muuttuko se painostavaksi. Erityisen tärkeää on, että lapset saavat olla lapsia, eivätkä he muutu aikuisten murheiden kantajiksi."

Kulissien pystyssä pitäminen käy monesti pidemmän päälle raskaaksi.

Hiljainen ero voi toimia jonkin aikaa, mutta on hyvä muistaa, että konkreettinen ero voi olla helpotus kaikille.

"Olennaista on se, haluaako jakaa toisen kanssa asioitaan ja kaipaako tämän lähelle. Kun huomaa ajattelevansa, etteivät toisen ajatukset ja hyvinvointi kauheasti kiinnosta itseä, kyse voi olla hiljaisesta erosta tai luisumisesta siihen."   

Kenen tahansa parisuhde voi ajautua tilanteeseen, jossa kipinä on sammunut ja tunneyhteyttä ei ole. Parisuhde voi olla kuitenkin mahdollista pelastaa, jos molemmat haluavat sitä.

"Tämä vaatii vilpitöntä halua luoda puolisoon uudenlainen suhde."

Joskus tämä onnistuukin yhdessä keskustellen ja asioita pohtien, mutta usein ammattiavusta on hyötyä.

"Hyvä alku on sanoa toiselle, että kaipaan sinua. Että haluaisin halata, haluaisin olla lähelläsi tai haluaisin jutella ja viettää aikaa kanssasi."

Lähteet: Helsingin Sanomat 2.9.2026, kuvat omat

 

Elämää maalla 126.

 

Mustasilmäsusannaa ja krassia sekaisin.

Kirjoitan tätä samalla, kun teen hapanjuuri reissumimmejä (reissumiehiä). Niitä pitää kohottaa neljä kertaa koko prosessin aikana - joten joutaanhan tässä. Nykyisin teen eniten ruisleipää. Noita reissumimmejä ja ruislimppuja. Lisäksi teen usein vaaleaa leipää: ranskalaista ja kreikkalaista maalaisleipää, kauraleipää, saaristolaisleipää, pähkinäleipää, karpaloleipää...

Olen alkanut tottua tähän Kystofix virtsakatetriin, joka laitettiin suoraan mahan läpi virtsarakkoon. Siinä on mahdollisuus pissata myös normaalisti, mitä minä nykyisin teen. Katetri tuo jonkinlaista turvaa, jos ei onnistukaan.

Juon myös karpalomehua päivittäin ja olen alkanut syödä toissatalvena lääkärin määräämää virtsatietulehduksen estolääkettä, vaikka yksi lääkäri oli kovasti sitä vastaan, koska ne sisältävät antibioottia, mikä voi tehdä resistenssin.

Olen niin peloissani virtsarakontulehduksista ja niitä seuraavasta virtsaummesta, etten enää välitä, vaikka vatsan mikrobisto kärsisi. Kuitenkin syön hapankaalia, jugurttia. Juon piimää ja syön maitohappobakteereja purkista.

Silti tunnen itseni vähän sairaaksi ja kireäksi, koska katetria on välillä tarkastettava. Neuroottisena tarkastan liian usein. Vatsan reikää suojaava sideharsotaitos ja teippi on vaihdettava päivittäin. Samoin pitää suihkutella vedellä. Enkä saa rehkiä ja mennä aivan kyykkyyn.

Tässä taannoin aloitin "kuntosalin" kotona. Huomasin, että olen aivan rapakunnossa. Toisaalta on mielenkiintoista tarkkailla, miten kunto nousee. Tykkään.

Saunan pesu on ongelma. Siinä minä olen tottunut kyykkimään ja pesemään juuriharjalla. Eräs ystävä sanoi, että on olemassa varrellisia harjoja Tokmannilla. Pyysin miestäni ostamaan sellaisen. Ei osta. Sanoin hänelle, että saunan pesu on nyt sinun - hän suorastaan tyrmistyi.

Olen alkanut pelätä autolla ajoa. Se johtuu siitä, että risteyksessä painoin kaasua, vaikka olisi pitänyt jarruttaa, ja auto oli tulossa. Ei muuta kuin enemmän kaasua. Takana tuleva auto tööttäsi. Onneksi ei käynyt pahoin. Yksi kerta ihmettelin, miten näen niin huonosti. Kotona huomasin, että minulla on lukulasit päässä. Tämä hajamielisyyteni. Kaipa tämä vaihe menee ohi, koska kaipaan niin ihmisten ilmoille.

Miehen isän kuolinpesän laatikot ovat edelleen koskemattomina olohuoneessa ja osin keittiössä. Mies ei pidä tunnetusti kiirettä. Ja minä en saa niihen miehen mielestä koskea, koska olen niin kärsimätön ja huolimaton. No, joo - hapanjuurileipominen ei ole parantanut kärsimättömyyttäni. Kuten odotin.

Tein tässä vaatteiden läpikäymisen, mutta en raaskinut heittää pois kuin t-paitoja, rikkoutuneita lökökotihousuja ja joitakin mekkoja, jotka ei mahtuneet enää päälle, kun keskivartaloon on tullut rasvaa. Saan monista vaatteista voimaa ja itsevarmuutta. Suurin osa vaatteistani on mukavia päällä. Ei kiristä.

Olen tehnyt someen säännöt tai itse asiassa tätä on jatkunut pidempään: saan olla facessa tunnin, instassa tunnin ja katsoa suoratoistopalveluja kaksi tuntia joka toinen päivä. Muuten teen kotitöitä, kävelen metsässä, kuntoilen ja luen. Paljon.

Olen tyytyväinen Ruotsin vaalien lopputulokseen.Rasistiset Ruotsidemokraatit hävisivät vasemmistolle! Olen itse punavihreä. Saksan vaaleja en ole seurannut. Ehkä niissä käy samoin kuin Ruotsissa. Suomen tulevissa vaaleissa varmasti kokoomus ja persut häviävät - oppositiopuolueet yleensä voittavat.

Eipä kuin Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Masennus on kokovartalotila

Masennus ei tarkoita pelkästään alakuloista oloa. Kyseessä on kokovartalotila, luonnehtii psykiatrian professori Jyrki Korkeila. "Masennus ja muut psyykkiset sairaudet eivät tapahdu pelkästään ihmisen mielessä", hän sanoo.

Tiedetään, että masennus vaikuttaaa esimerkiksi unettomuuteen. Tämän sijaan yhteys ärtyneen suolen oireyhtymään voi tuntua yllättävältä.

Miten sitten masennus ja ärtyneen suolen oireyhtymä liittyvät yhteen? Ärtynyt paksusuoli aiheuttaa ahdistusta, mikä laskee mielialaa. Tämä taas pahentaa suoliston oireita.

Masennus voi lisätä eniten refluksitaudin, Crohnin taudin ja ärtyneen suolen todennäköisyyttä.Syy-seuraussuhde on välillä toisinkin päin, eli jokin tila lisää masennuksen todennäköisyyttä.

Muun muassa krooniset kivut lisäävät masennuksen riskiä selvästi.

Ensimmäinen ja tärkein syy masennukselle ovat geenit. "Mitä vaikeahoitoisemmasta masennuksesta on kyse, sitä suurempi on geenien vaikutus", Korkeila sanoo. Masennukselle altistavat geenit ovat myös muiden tilojen ja sairauksien taustalla.

Ihmiset eivät ole kuitenkaan kokonaan geenien armoilla. Vaikka perimässä on alttius, tämä ei tarkoita, että ihmisille vääjäämättä kehittyisi masennus. "Masennuksen puhkeaminen riippuu myös muiden elämän riskitekijöiden määrästä."

Riskitekijöitä saattavat olla traumaattiset kokemukset. Erityisen vaarallista on lapsuudessa koettu pitkäaikainen ja voimakas stressi, mutta myös aikuisiässä koettu liiallinen stressi altistaa vakaville sairaanhoitoa vaativalle masennukselle.

"Joku selviää  kolhuista ilman häiriöitä, kun samat vastoinkäymiset aiheuttavat toisilla masennuksen."

Elintavat vaikuttavat masennukseen, mutta ongelmana on, että masennus ja huonot elintavat ruokkivat toisiaan. Esimerkiksi tupakointi näytti lisäävän masennuksen riskiä ja toisinpäin.

Terveelliset elintavat voivat suojella ihmistä masennukselta, vaikka geneettinen vaikutus olisikin olemassa.

"Masennusriski on esimerkiksi pienempi niillä, jotka syövät paljon kalaa ja noudattavat  välimerellistä ruokavaliota."

"Jos masennus on toistuva ja vaikeahoitoinen, se vaatisi ihan koko elämän muuttamista", Korkeila sanoo.

Kokonaisvaltainen elämänmuutos on epärealistinen vaatimus ihmiselle, joka hädin tuskin jaksaa nousta sängystä ylös.

Tämän vuoksi hoito olisi aloitettava pienin askelin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kävelylenkkiä parin kymmenen minuutin ajan ulkona joka toinen päivä.

Elintapamuutoksen lisäksi moni saa hyötyä psykoterapiasta ja lääkityksestä. Ne toimivat paremmin yhdessä.

Parasta hoitoa on siis käydä ilmiön kippuun useista eri suunnista. Tutkimuksissa on muun muassa esimerkiksi huomattu, että osa selvästi hyötyy masennuslääkkeistä, mutta toisille ne aiheuttavat vain haittoja.

"Toistaiksi emme tarkasti tiedä, mikä millekin potilaalle olisi parasta hoitoa. Lisää tietoa tarvitaan."

Lähteet: Helsingin Sanomat 2.9.2025, kuvat omat ja Pixabay

Onnen tunteiden pitkittäminen

Esimerkiksi uusi koti, lapsen syntymä.Elämän huippuhetkien ei tahtoisi päättyvän. Myöhemmin koittaa uusi päivä, jolloin arjesta tulee taas arkea. Miksi onnellisuus ei säily?

Yhden vastauksen antaa onnellisuuden "Set point-teoria". "Set point - teorian" mukaan meillä kaikilla on suhteellisen vakaa onnellisuuden taso. Onnellisuus saattaa vaihdella elämäntapahtumien mukaan, mutta teorian mukaan palaamme aina kuitenkin omaan onnellisuuden peruspisteeseemme", kertoo onnnellisuustutkija ja filosfian tohtori Ilona Suojanen.

Onnen kokemuksiin vaikuttaa perimä ja persoonallisuus. "Kiinnostavaa on se, että piste johon palataan,  on yleensä  keskimäärin   ihmisillä kuitenkin positiivisen puolella. Ihmiset siis  ovat keskimäärin pikemminkin onnellisia kuin onnettomia."

Saksassa tehdyissä tutkimuksissa 17 vuoden seurantatutkimuksissa huomattiin, että 24 prosenttia koehenkilöistä koki suuria muutoksia onnellisuustasossaan. Nyt asiantuntija käy läpi keinoja, jolla  onnellisuuden perustasoon on mahdollista vaikuttaa.

1) Pitkitä onnea pysähtymällä

"Kannattaa pysähdellä onnellisuuden äärellä ja arvostaa sitä eri kulmista. Mitä se tarkoittaa elämällesi?Suojanen on huomannut omissa tutkimuksissaan, kuinka paljon merkitystä valokuvilla  on. Koehenkilöt on muun muassa onnellisia hetkiä kuvaamalla päässeet kiinni asioihin, jotka tekevät heistä onnellisia arjessa.

2 )Suhteutua odotuksia

Joskus onnellisuutta vähentävät odotukset, jotka nousevat aina vain korkeammalle.

Saavutettu onnellisuustaso pysyy paremmin, jos suhteellisuudentaju pysyy mukana. Korkeat odotukset saattavat johtaa pettymyksiin, jos ne jäävät saavuttamatta. Tällöin pudotus aiemmalle onnellisuustasolle on jyrkempi.

3) Tee arkeen vaihtelua

Iloisen elämänmuutoksen vaikutukset kestävät pidempään, jos mukana on myös ennalta-arvaamattomuutta.

"Kun arjessa on sopivasti vaihtelevuutta ja moninaisuutta, onnellisuustaso voi pysyä korkealla pidempään kuin silloin, jos samat asiat toistuvat", Suojanen sanoo.

Näitten muutosten ei tarvitse olla isoja: iltakävely uutta reittiä pitkin tai ruokien ennakkoluuloton testailu voi tuoda arkeen sävyjä.

4) Yhteisöllisyys

Yhteisöllisyys toiminta ja vapaaehtoistyö tuovat elämään merkityksellisyyttä, usein myös onnellisuutta.

Nykyisin puhutaan paljon ylisukupolvisista traumoista. Suojanen neuvoo miettimään, miten positiivisemmat asiat saadaan osaksi sukulinjaa.

"Jos ylisukupolvista traumaa on perimässä, miten voisimme ujuttaa sinne onnellisuuden perintöä ja keinoja vaalia sitä?  Voisiko se olla yksi tekijä, joka kohottaisi onnellisuuden perustasoa?"

Lähteet: Helsingin Sanomat 17.8.2026, kuvat omat

 kuitenkin positiivisen puolella. Ihmiset eivät ole, on yleensä ihmisillä kuitenkin positiivisuuden puolella. Ihmiset ovat siis keskimäärin pikemminkin onnellisisa kuin onnettomia.

Elämää maalla 125.

 

Viikon tauko tästä blogista meni nopeasti. Kaipasinkin kirjoittamista, koska se luo elämääni järjestystä. Muuta somea en juuri katsonut.

Olen päättänyt tehdä voimaharjoittelua kotona. Katetrin takia en saisi rasittaa vatsan seutua enkä muutenkaan tehdä mitään liian lujaa. Kystofix katetri on virtsaumpeen ja se laitettiin vatsan läpi suoraan virtsarakkoon. Teen kyykkyjä, painoilla rintaa ja käsien lihaksia. Jalan nostoa makuulta. Tuntuu ihanalta, kun lihaksia polttelee. Joka toinen päivä teen tätä ja joka toinen päivä teen rivakan kävelylenkin.

Oli muutama sateeton päivä, ja kävin puolukassa ja sienessä. Puolukoita sain vain 5 kiloa ja sieniä, etenkin kantarelleja, monta korillista. Tänä vuonna on ihmeen paljon kantarelleja. Lempisieniäni herkkutatteja en löytänyt, vaikka kuinka metsissä rymysin.

Puolukoiden poiminta oli haasteellista, kun en saisi kyykkiä ihan alas. Niitä piti poimia suorin säärin. Välillä väsyin ja kyllästyin tähän ja poimin niitä polviltani ja istualtani - olin varmaan huvittava näky.

Sain vasemman käden etusormeen toisen asteen palovamman ottaessani peltiä uunista. Osa sormesta meni sinipunaiseksi, eikä tullut rakkoa. Päätin, etten käytä mitään laastareita tai sideharsoja. Ajattelin, että se paranee näin paremmin. Apteekista sain vaurioituneen ihon hoitovoidetta. Kaikki kenelle näytin sormea miltei kauhistuivat. Oli se ruma näky. En voinut koukistaa sormea, koska se oli turvoksissa. En olisi voinut kirjoittaa tätä blogiakaan. Puhumattakaan hapanjuurileivonnasta.

Olen ikävissäni, etten ole voinut leipoa hapanjuuri reissumimmejä (reissumiehiä). On pitänyt ostaa kaupasta leipää ensimmäisen kerran vuoteen. Tavallinen leipä on lörtsyä ja mautonta.

Nyt sormeen on alkanut kasvaa uutta ihoa, eikä se ole enää vereslihalla. Kipu on hävinnyt. Edelleen sormi on sinipunainen.

Olen vielä kiinnostunut homeopatiasta virtsaummen hoitoon. Mutta aina kun soitan homeopatiakeskukseen, puhelin piippaa varattua.

Mies ei ole edelleenkään antanut purkaa edesmenneen isänsä laatikoita. Niissä on lähinnä papereita. Hävittäisin kuulema tärkeät paperit, koska olen niin kärsimätön ja huolimaton. Olohuone on siis täynnä laatikoita. Ehkä mies saa ne jouluun mennessä purettua. Hän sanoo, ettei ole töiden vuoksi ehtinyt niitä purkaa. Kuitenkin hänellä on aikaa soittaa iltaisin viulua, pianoa ja kitaraa. En ole hänelle katkera. Kukin tavallaan. Tilanne on lähinnä huvittava. Ja ei tarvitse siivota olohuonetta. Inhoan imurointia. Pölyt pyyhkisin kyllä.

Palaneesta sormesta huolimatta siivosin ja imuroinkin. Sormesta tuli verta. Ja imurointi on vaivalloista, koska en saa kyykkiä - joten se oli pikaimurointi.

Kävin kampaajalla, kun hermostuin hiuspehkooni. Leikkauksen lisäksi väri vaihdettiin vaaleaan kupariin ja tehtiin vaaleita raitoja. Kampaaja oli tehnyt raitoja paljon etuhiuksiin, joten näytän nyt blondilta. Julkaisen kuvan tästä joskus. Vaihteluahan tämä on.

Meidän keittiö on niin suuri, että kutsun sitä tupakeittiöksi. Sisustukseen tuli suurehko muutos, kun halusin miehen isän vanhan sohvan keittiöön pianon eteen. Onhan pianokin keittiössä epätavallinen. Toinen piano on olohuoneessa. Niinpä tuumasta toimeen. Alan ollut jo tottunut sohvaan.

Kuolinpesässä oli myös perinteisin maalein maalattuja hyllyjä. Laitoin nekin keittiöön. Tavallaan tämä on kotoisaa.

En ole ottanut paljoakaan valokuvia kesällä, koska en edelleenkään osaa siirtää kuvia tietokoneelle. Blogin kuvat tulee itsestään.

Hyvää syksyistä viikonloppua kaikille!

Pienistä, suurista paheista

 

Meidän  vanha ompelukone

Minulla on melko paljon pieniä, suuria paheita. Pähkinöitä suositellaan syötävän puoli kourallista päivässä. Minä syön reilun kourallisen. Olen hulluna saksanpähkinöihin.

Ja sitten salmiakki. Voin syödä kolme rasiallista Apteekin salmiakkkia. Suklaasta en piittaa niin paljon paitsi leivonnaisissa.

Jos joskus tulee juhlittua paljon, minulle tulee kolmen päivän krapula. Ensimmäisenä päivänä nukun melkein koko päivän. Seuraavana päivänä vapisen ja pää on kipeä, enkä haluaisi nousta sängystä. Kolmantena päivänä vapisen edelleen ja olen hyvin ahdistunut.

En tiedä onko tämä pahe. Mutta jos minulla on hyvä kirja, luen sitä sohvan nurkassa koko päivän ja loppuun.

Jokapäiväinen herkuttelu, somessa luuraaminen.  Useilla on jokin pieni tapa, joka vähän hävettää. Miten päästä  paheista - ja milloin se on tarpeen.

Miten erottaa harmiton ja pahe, josta pitäisi päästä eroon?

Somessa notkuminen passivoi fyysisesti, mutta voi olla yksinäiselle tärkeä tapa pitää yhteyttä muihin.

Kun tuntee tavasta häpeää tai syyllisyyttä, sitä todennäköisemmin, kannattaa yrittää päästä eroon.

Moni palkitsee itsensä herkuilla tai viinilasisella, jos on saanut jotakin aikaiseksi.

Pätevätkö samat neuvot tupakoinnin lopettamiseen ja somen vähentämiseen?

Riippuvuus voi syntyä tiettyyn aineeseen tai tekemiseen, kuten shoppailuun.

Jotkut tarvitsee tupakoinnin lopettamiseen nikotiinikorvaushoitoa, mutta se ei yksin riitä. Siksi tarvitaan myös tapojen muuttamista ja siihen pätevät samat neuvot kuin somettamisen tai nettishoppailun väentämiseen.

"Mikä on ensimmäinen askel paheesta eroon pääsemiseksi?"

Mieti milloin tapa on alkanut ja mihin tarpeeseen se vastaa. Jos hoksaa roikkuvansa somessa siksi , että on tottunut töiden jälken rentoutuvan siten. 

"Onko kaikilla paheilla sama juurisyy"

Suurilla osilla tekemisestämme on joku tarkoitus. Se voi olla vaikka stressin lievittäminen.

Hemmottelun taustalla on monesti jokin tunne-elämän tarve.

Tavat syntyvät pitkän ajan kuluessa, jos työelämässä on ollut usein stressaavaa on tottunut lohduttautumaan oluella tai sohvalla löhöilyllä. Tämä tapa voi jatkua eläkepäivilläkin.

"Miten pahaa tapaa voi vähentää?"

Pahaa tapaa voi häiritä. Puhelinta liikaa käyttävän kannattaa jättää kännykkä vaikka eteisen pöydälle, jos sen joutuu hakemaan muutaman askeleen päästä, siihen ei ehkä aina tartukkaan.

Useat tavat ovat automaattisia: otan puhelimen käteen, kun istun nojatuoliin. Otan karkkia ja alan katsoa elokuvaa.

"Voiko tavan korvata paremmalla?"

Voi kyllä , kuppi hyvää kahvia oluen tai viinilasin sijaan. Jos syöt iltaisin herkkuja, kuori ja pilko lautaselle hedelmiä.

Somen voisi korvata lukemalla tai käsitöillä.

"Auttaako suunnitelmallisuus?"

Huonojen paheiden välttelyä tukevan suunnitelman voi tehdä valmiiksi koko viikolle.

Voisit kirjoittaa kalenteriin, että maanantaina et tuijota suoratoistopalveluja vaan menet kirjastoon. Somettamisen sijasta soitat vanhalle kaverillesi. Keskiviikkona teet iltaherkuksi hedelmäsalaattia.

Uuden tavan oppiminen on melko yksinkertaista: samaa asiaa toistetaan, kunnes siitä tulee automaattinen tapa.

"Miten itseään voisi motivoida?"

"Itselle merkityksellinen motiivi on tärkeä. Miksi tämä muutos on niin tärkeä, että olet valmis näkemään sen eteen vaivaa? Mitä hyvä arki ja elämä sinulle merkitsee."

Usea yrittää lopettaa tupakoinnin ja sovalla löhöilyn, jotta pysyisi terveenä. Kannattaa tehdä suunnitelmia ja luoda mielikuvia, joissa teet vanhana mutta reippaana jotain itselle kivaa asiaa.

Lähteet: ET 13/2026, kuvat omat

Avioero yllättäen

Noin puolet suomalaisista pääyy eroon.Etenkin 50-59 vuotiaat   ja myös 60-69 vuotiaat eroavat entistä enemmän.

Erossa menettää parisuhteen, myös yhteisen tulevaisuuden. On luovuttava haasteista kuten yhdessä matkustamisesta ja lapsen lapsista nauttimisesta.

"Pahimpia ovat yllätyserot. Jos niihin vielä liittyy uskottomuutta. Järkytys  suru  ja viha voivat lamaannnuttaa  täysin" , sanoo pari- ja perhepsykoterapeutti  Nina Kauppinen.

Kun maailma pirstoutuu, voi tuntua siltä, ettei pääse edes sängystä ylös.Ikävissä ja murskaavissa tunteissa saa aluksi rypeä: se on niiden kohtaamista ja käsittelyä.

"Kynnys erota eläkeikäisenä oli aiemmin todella korkea. Asenne avioliittoon on ollut sellainen, että yhdessä ollaan loppuun asti, koska on naimisiin menty. Taloudellisestikin eroaminen oli vaikeampaa kuin nykyään."

Nykyään kuusikymppiset ovat hyväkuntoisia ja elävät täysillä. Talous on usein kunnossa ja valinnanvaraa on, ihastuminen sen suhteen, miten haluavat loppuikänsä viettää.

Eron kanssa samoihin aikoihin osuu monesti jokin muu kriisi. Jos vanhempi tai ystävä kuolee, omakin vanheneminen ja kuolema alkaa pelottaa.

Joku sattaa ostaa moottoripyörän tunteakseen elävänsä täysillä, joku toinen ihastuu.

"Pitkässä avioliitossa ihastuminen ulkopuoliseen on iso riski. Pitkäaikainen puoliso pystyy harvoin kilpailemaan uutuudenviehätyksen kanssa, ja ihastuminen sekoittaa vanhemman ihmisen pään", Kauppinen toteaa.

Usein vanhaa pariskuntaa rasittavat eripariset seksihalut.  Mies voi kärsiä eroktiohuolista, nainen alapään kuivuudesta ja molemmat haluttomuudesta. Seksielämän ei tarvitse olla nyt ohi vaan siihen voi löytää uusia muotoja.

Jos puoliso sairastuu, saattaa olla vaikea hyväksyä ajatus, ettei itselle ole luvassa vanhuuden turvaa kumppanista.

"Silloin pitää vain yrittää kurottaa muita ihmisiä kohti, hankkia uusia harrastuksia ja mennä vaikka vertaistukiryhmään. Jos ei heti uskalla ihmisten ilmoille, netin vertaistukiryhmätkin voi auttaa alkuun."

Vaikka puhuminen läheisten kanssa on hyvin tärkeää, kukaan ei halua kuormittaa sukulaisia ja ystäviä liikaa. Vertaistukeen perustuva eroryhmä on hyvä paikka puida eroon liittyviä tunteita.

Luottamusta kannattaa etsiä erityisesti itsestään. Jos ottaa sopivan kokoisia haasteita ja huomaa pärjäävänsä yksinkin, maailma alkaa taas tuntua hyvältä paikalta elää ja nauttia elämästä.

"Selviytyminen on myös päätös: en jää tähän rypemään enkä katkeroidu vaan käyn kaikki surun, vihan ja pettymyksen tunteet läpi ja jatkan elämää."  

"Monesti eroa seuraa jossakin vaiheessa helpotuskin. Nyt saa ainakin tehdä asiat omalla tavallaan. Se voi tuntua yllättävän hienolta."

Pidän nyt noin viikon tauon postaamisesta. Muun muassa metsässä sienet ja puolukat odottavat.

Lähteet:ET/15, kuvat Pexels