Lempeää painonhallintaa

 

                       Täytetyt munakoisot

Muutama vuosi sitten laihdutin noin kymmenen kiloa tiukalla , mutta terveellisellä dieetillä, josta kirjoitin tässä blogissani. Ja kas kummaa tuo kymmenen kiloa on tullut takaisin. En ole aktiivisesti yrittänyt päästä tuosta kymmenestä kilosta pois, mutta olen syönyt terveellisesti, ettei paino tästä nousisi.

Keski-iässä on vaikeampi laihduttaa kuin nuorena. Keho pitää kiloista tiukasti kiinni. Minun vaatekokoni on muuttunut M:stä L:ään tai XL:ään Olen pullukka. Olkoon näin.

Tämän jutun ajatukset ovat terveyspsykologin erikoispsykologi Anu Tervarinnan ajatuksia. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Vaaásta vapaa - Painonhallinnan psykologiaa.

Suhtautuminen painonhallintaan on ristiaallokkoa. Ihmisiä on vuosikymmeniä kehoitettu laiduttamiseen. Dieettikulttuuri on laittanut laihdutuksen yksilön velvollisuudeksi.

Dieettikulttuuria haastoi jonkin aikaa kehoposititiivisuus, joka korostaa kehojen hyväksymistä ja arvostamista koosta ja muodosta riippumatta. Nyt laihuuden ihannointi on taas palannut.

Yhtäältä skinnytokin kaltaiset hoikkuutta ylistävät ja yksilön vastuuta julistavat ajatukset, että voit laihtua, kun vain päätät niin. Taannoin lihavuuslääkemarkkinat räjähti, mikä on koventanut joillakin ajatusta painosta "ongelmana", joka on lääkkeillä "ratkaistavissa".

Laihduttamisen aloitus ja alkuinnostus - laihdutus - sinnittely - lipsahdus - epäonnistumisen kokemus - katumus, huono omatunto - uusi aloitus. Tämä on jojolaihduttamista.

Monilla Tervalinnan asiakkaista vastaavanlainen mylly on voinut jatkua vuosia, kymmeniäkin. "Silti niin usein ajatellaan, että itse olen huono, kun en onnistunut, ja harvemmin, että voisiko tässä menetelmässä olla jotain vikaa."

Mutta tämä kierre on katkaistavissa, Tervalinna uskoo. Kun sellaisen tunnistaa elämässään, on tärkeää ensin miettiä, haluaako sitä jatkaa.

Itse tehty hapanjuuri reikäleipä

Tervalinnan ohjeita:

"1. Aloita tilannekartoituksella"

Tervalinnan mukaan muutoksen ytimessä on rehellinen pohdinta omasta suhteesta kehoon, ruokaan ja liikuntaan.

"Onko vaikka ruokasuhde sellainen lämmin ja välittävä, mutkaton ja luonteva, vai onko sen toisessa ääripäässä tosi hankala tai häpeällinen, kuin taistelutanner?"

Ruokaan ja syömiseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä. Esimerkkejä ovat muun muuassa syömisen yli- tai alikontrollointi, eli hyvin tiukka säätely tai ei säätelyä lainkaan. Tai ehkä ajatus siitä, että ruoka pitää ansaita vaikka liikkumalla.

Kun vastaavia havaitsee, on paikallaan keskittyä niiden korjaamiseen ja siirtää painonpudotusajatukset hetkeksi eteenpäin.

Ongelmien työstämisessä voi aloittaa omien kipukohtien hahmottamisella, vaikkapa ylöskirjaamisella. Samalla on hyvä olla itselleen armollinen. Suhteet voivat olla monimutkaisia, eikä ääripäästä toiseen tarvitse heti kammeta. Hyvinvointia voi tukea sekin, että pääsee pieniä askelia eteenpäin.

"2. Tunnista esteet ja pura niitä"

Hyvin yleisiä esteitä painonhallinnalle ja hyvinvoinnin edistämiselle ovat kiireinen arki ja vapaa-ajan puute. Tai kuten useilla pitkittynyt univaje ja ylikuormitus. Riittävän unen turvaaminen pitäisi Tervalinnan mukaan asettaa painonhallinnassa ykkössijalle.

Usean esteeksi muodostuvat myös uskomukset, jotka määrittävät, miten toimimme. Kun esimerkiksi pitää itseään liikuntaa vihaavana ihmisenä, liikkuminen tuntuu tietysti vaikealta.

Uskomukset liittyvät vahvasti minäpysyvyyteen - uskooko onnistumiseen vai onko oletus se, että en pysty.

Seuraava vaihe on alkaa purkaa esteitä sekä fyysisiä että henkisiä. Henkisiä esteitä voi auttaa Tervalinnan usein kirjassaan käyttämä lausemuoto "ei tarvitse".

Liikunnan ei muun muassa tarvitse olla tietynlaista eikä sitä tarvitse rakastaa liikkuakseen. Nälästä ei tarvitse hätääntyä sekä siinä ei tarvitse pysytellä.

               Kasvispihvit pavuista

"3. Luo uusia ohjenuoria"

Uskomusten ohella painonhallinta koostuu herkästi kielteisten sääntöjen varaan: en saa syödä tätä enkä tuota, treeniä ei jätetä välistä. "

Tervalinna neuvoo kääntämään sääntöjen asettelun päälaelleen. "Usein listataan , mikä on "pielessä", mutta entä ne asiat, jotka sujuvat jo hyvin?Voisiko muutosta rakentaa jo olemassa olevien vahvuuksien päälle?" Psykologisesti ajateltuna ihmisen on helpompi lisätä mieluisia asioita arkeen. Jos esimerkiksi tykkää hedelmistä, omenan lisääminen aamupalaan on helpompaa kuin karkin kieltäminen iltapalalta.

Vaikka pienet teot voivat tuntua mitättömiltä, niissä on paljon voimaa. Mitä pienemmät tavoitteet ovat, sitä helpompi niitä saavuttaa. Mitä enemmän kokee onnistumisia, sitä enemmän minäpysyvyys vahvistuu.

                      Tofua ja vihanneksia

"4. Aseta realistisia tavoitteita"

Liiallinen täydellisyyden tavoittelu sysää riman usein niin korkealle, että pelkkä aloittaminenkin tuntuu mahdottomalta.

Ehkä voi kävellä koiran kanssa yhden ylimääräisen korttelin tai mennä sänkyyn 10 minuuttia aikaisemmin. Jos ravitsemussuositukset sanovat, että pitää syödä 500-800 kasviksia päivässä, niin alkuun riittää se, että syö pari mansikkaa.

Positiivisten kierteiden vahvistuessa haitalliset saattavat alkaa murtua.Kannattaa kuitenkin muistaa, että arki heittää väistämättä kierrepalloja. Opettele sallivuutta ja joustavuutta - yhden liikuntakerran jääminen välistä ei kaada kaikkea, eikä sen vuoksi kannata esimerkiksi nipistää yöunista.

"5. Luovu painokeskeisyydestä"

Painonhallintaa tavoittelevan kannattaisi myös miettiä, onko painolla edes väliä onnistumisen mittarina. Voisiko vaakaa tuijottelun jopa unohtaa.

Painoa saa tietty seurata, mutta on hyvä myös kyseenalaistaa, mitä sillä tavoittelee. Terveyttä tai hyvinvointia mikään kilomäärä ei takaa.

Tämän sijaan voi keskittyä muutoksiin esimerkiksi energiatasoissa, vireydessä tai vaikka siinä, jaksaako kävellä kolmanteen kerrokseen kauppakassien kanssa.

Vastaavien tavoitteiden kautta jokainen, voi alkaa edistää omaa hyvinvointiaan.

    Suklaamousse

Lähteet: Helsingin Sanomat 10.1.2026, kuvat omat

Suhteessa narsistin kanssa

 

Uusi L/over-trillerisarja kuvaa parisuhdetta narsistin kanssa niin osuvasti ja aidosti, että se saa psykologin parahtamaan ääneen. Sarja on MTV katsomossa. Kannattaa katsoa!

"Hämmentää, miten samanlaisia nämä tarinat ovat." Katsotaan psykologi, psykoterapeutti Helinä Häkkäsen kanssa MTV:n uutta sarjaa L/over - ikuisesti minun sarjaa.

Trillerisarja kertoo ahdistavasta suhteesta narsistin kanssa. Ja tekee sen hyvin osuvasti, Häkkänen arvioi. Häkkänen on usean kerran etukäteen arvannut, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Narsistin suhteeseen nimittäin kuuluvat tietyt vaiheet, joiden takia siitä on niin vaikea päästä irti.

Suhde alkaa hyvin nopeasti

Sarjassa kustantamossa työskentelevän Roosan ja kirjailija Juhan suhde alkaa vauhdikkaasti. Karismaattinen Juha kertoo tunteistaan hyvin vuolaasti. Hän muun muassa sanoo, ettei ole ikinä kokenut mitään tällaista. Tämä on yksi tapa koukuttaa suhteeseen.

Uudelta ihmiseltä saa niin paljon kehuja, että kohde on jonkin aikaa onnensa kukkuloilla. Häkkänen kiinnittää huomiota siihen, että Juha haluaa edetä suhteessa nopeasti.

Mitä nopeammin toisen saa sidottua suhteeseen esimerkiksi yhteisen talolainan tai jopa lapsen avulla sen parempi. "Sen jälkeen naamio yleensä riisutaan."

Pinta alkaa rakoilla

Omituisia merkkejä alkaa ilmaantua. Juha muun muassa ilmestyy yllättäen kukkakimpun kanssa työmatkalle, jolle Roosa on lähtenyt kaivatulle hengähdystauolle kotiarjesta. Kun roosa ei heti ilahdu, Juha suuttuu tulisesti.

Narsistit eivät osaa pyytää ainakaan aidosti anteeksi. Mutta päinvastoin, usein puoliso päätyy  pyytelemään anteeksi.

Narsistit ovat Häkkäsen mukaan taitavia keräämään tilanteessa kuin tilanteessa itselleen sääliä ja sympatiaa. Ja samalla annetaan ymmärtää, että toinen on se, jonka pitää muuttua.

"Suhde on vuoristorataa"

Juha kosii Roosaa yllättäen heidän vauvansa nimiäisjuhlissa. 

"Luodaan tällainen tilanne, sosiaalinen paine,   toiselle kaikkien edessä. Eikä  edes kuunnella vastausta."

Roosan kasvoilla on jo tutuksi tullut hämmennys, että tuli taas yllätetyksi.

Suhde narsistin kanssa on vuotistorataa. Seassa on mukavia hetkiä ja eleitä, jolla narsisti sitoo toista parisuhteeseen tunteiden tasolla. Tunnelma voi kuitenkin muuttua yhtäkkiä.

Riitojen myötä Roosalle alkaa olla yhä enemmän epäilyjä siitä, onko suhteessa kaikki hyvin. Vähitellen hän alkaa ilmaista huoliaan myös Juhalle.

Kumppani saadaan epäilemään itseään

Kun kumppani alkaa ilmaista huoliaan, narsisti saattaa myös alkaa ottaa usein kovemmat keinot käyttöön.

Usein esimerkiksi on, että hän syyttää kumppania itsekkääksi tai epäilee tällä olevan mielenterveysongelmia.

Usein kontrollin keino om myös liittolaisen hakeminen. Tällaisen Juha löytää lääkäristä, joka hänen pyynnöstään diagnosoi Roosalle synnytyksen jälkeisen masennuksen.

Narsisti saattaa  alkaa eristää puolisoaan tämän omista  läheisistä, jos on vaara, että he voisivat horjuttaa suhdetta.

"Puoliso monesti kokee, että hän on kahden köyden välissä: narsisti vetää omasta päästään, ystävät ja perheenjäsenet toisesta."

Häkkänen tietää, miten tallaiset tällaiset tarinat usein jatkuvat.

Joko narsisti alkaa  taas kosiskella ja yrittää hurmata puolison. Tai sitten hän alkaa pelotella kumppaniaan. Uhkailla miten huonosti käy, jos hän lähtee.

Joissakin tapauksissa väkivalta voi olla lopulta fyysistä. Häkkänen kehottaakin hakemaan apua alistavasta suhteesta lähtemiseen ystävältä tai esimerkiksi turvakodista.

Lähteet: Helsingin Sanomat 7.2.2026, kuvat omat, viimeinen kuva Taidekeskus Salmelan kesänäyttelystä

Elämää maalla 101.

Hei, te kaikki, jotka ette halua lukea sairauskertomuksia, lopettakaa tähän.

Sain ensimmäisen antibioottikuurin puhumalla hoitajan kanssa. Hän luetteli joitakin piirteitä, jotka kuuluvat virtarakontulehdukseen. Joo, kyllä minua kirveli ja en ollut saada virtsattua. Antibioottikuuri tuli hänen konsultoituaan  lääkäriä etänä.

Toisen antibioottikuurin sain, kun olimme päivystyksessä, koska virtsaa tuli vain vähän. Maanataina terveyskeskuksen hoitaja soitti ja sanoi, että minulle oltiin määrätty vääränlainen antibiootti. Uusi antibioottikuuri olisi erityisen vahva ja tappaisi virtsarakossa lymyilevän sitkeän bakteerin. Nyt syön niitä, vaikka virtsatessa tulee verta. Minulla on ollut kuumetta 7,5 -8,7 astetta.

Viime perjantaiyönä jouduimme lähtemään päivystykseen, koska minulla ei ollut tullut kunnolla virtsaa koko päivänä, ja oli kova  pissahätä.  Asumme noin 80 kilometrin päässä sairaalasta. Lähdimme kahdelta ja pääsimme hoitajan ja lääkärin luokse noin neljältä, vaikka ei ollut ketään muita potilaita. Nukuin tuolissa odotusaulassa. Hyvät unenlahjat. Kotona olimme puoli seitsemältä aamulla.

Minut katetroitiin neljän maissa. Ja kysyttiin taas kaikenlaisia vaivoja, mitä minulle kuului virtatasrakon tulehduksessani. Tapasin ensiksi hoitajan ja sitten lääkärin. Onneksi lääkäri sanoi, ettei vielä ole tarvetta kestokatetriin. Ehkä siksi, että sadattelin asiasta niin paljon. 

Minä en helvetissä tahdo kestokatetrointia viime vuoden kokemuksien myötä. Sen kanssa on oltava koko ajan varovainen.Sen osatkin saattavat ruveta fuskaamaan. Kuten minulla neljä kertaa. Virtsaa tuntui olevan kaikkialla. En voinut nukkua aivan kunnolla katetrin kanssa - ja sitä kesti viisi kuukautta. En saanut mennä kuntosalille tai kyykkiä, ja rasittaa itseäni. Kasvimaan laittokaan ei onnistunut. Köynnöskukkia sain onneksi laittaa suorin jaloin.

Nyt tulee siis verta, kun käyn  vessassa - mutta myös enemmän virtsaa. Toivon, toivon niin kovasti, ettei minua väkisin katetroitaisi. Eikä se kyllä onnistu, koska olen niin kovasti sitä vastaan.Hankala potilas. Nyt ei enää kirvele virtsatessa. Tehokas antibiootti rupeaa vaikuttamaan. Jipii, siitä!

Vatsan mikrobisto on varmasti huonossa jamassa noiden antibioottikuurien takia. Olen syönyt jugurttia, piimää, karpalomehua, hapankaalia ja hapanjuurileipää, vaikka ei ole ruokahalua. Olen myös miettinyt, ostaisiko maitohappobakteeri ravintolisää.

Olen hyvin väsynyt. Viime yönä nukuin 11 tuntia. Ja vielä väsyttää. Mies on kieltänyt minulta kaikki rasittavat jutut. Eilen hän toi kotiin 500 kiloa pellettiä, jota käytetään pellettitakkaan keittiössä ja yläkerrassa. Yleensä autan häntä pellettien kannossa sisään. Nyt en saanut. Säälin miestäni, kun hän joutui itse kantamaan kaikki pelletit.

Olen saanut tehtyä mieheltäni "salaa"  lumitöitä, kun hän on ollut töissä.  Saan kyllä sitten kuulla siitä.Toissa päivänä tein kreikkalaista hapanjuuri maalaisleipää. Olin kyllä sen jälkeen väsynyt. Ruoka ei maistu ja voin olla miltei koko päivän syömättä.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Rakkauden palaset

Aito rakkaus vaatisi sitä, että laittaa omat odotukset syrjään ja haluaa ymmärtää vieraitakin asioita toisessa, sanoo filosofian professori Sara Heinämaa. Miten rakkaudessa voi onnistua paremmin?  

1. "Rakkaus ei tarkoita  omien tarpeiden täyttymistä"

Minä tarvitsen tätä ja tuota, saatetaan inttää. Ehkä taustalla vaikuttaa hauras minäkuva. Jos sellainen on herkästi uhattuna, jos jokin, mihin se on kiinnittynyt muuttuu.

Tietysti kaikki tarvitsevat rakkautta.  Mutta kun rakkaudessa ajattelee ensisijaisesti omia tarpeita , näkemys kohteesta vääristyy, eikä toista näe omana itsenään vaan toivekuvana. 

Rakkauden perimmäisen merkityksen äärelle pääsemiseksi Heinämaa kehottaa kysymään: mitä oikeastaan rakastetaan - toista olentoa vai omia tottumuksia ja toiveita toisesta.

2. "Rakkaus sisältää ihmetystä" 

Aito rakkaus edellyttää, että pystytään kääntämään huomio  itsestä rakkauden kohteeseen - ja kestetään toisen kehitystä ja jopa muuttumista toisenlaiseksi, kuin ehkä toivoimme.  

Kun tunnetta ja toisen muutosta ei suoraan torju, voisi alkaa pohtia, mitä voisi itse tehdä suhteelle sen vaalimiseksi. "Hän toteaa, että ahaa rakastettu on muutoksessa, pitääpä arvioida uudelleen omia asenteita ja tekemisiä."

3. "Rakkaus vaatii tekoja" 

Rakkauden eteen  tehtävistä teoista tulisi  puhua paljon enemmän kuin mihin olemme  tottuneet. Rakkauteen kuuluu olennaisesti se, että pyritään toimimaan tavoilla, jota tukevat ja edistävät rakastettun kukoistusta.

Tällöin ei pyritä edistämään omaa etua, eikä mietitä, mitä rakkauden kohde voisi itselle antaa.

4." Huolehdi myös siitä mitä rakastettu rakastaa"

Rakkauden tekoihin kuuluu myös, että ihminen pyrkii ymmärtämään omalle rakastetulle tärkeitä asioita, vaikka ne aluksi tuntuisivat vieraille.

Ratkaisu on mennä toista kohti ja antaa hänelle aikaa näyttää itsensä. "Ei ehkä olekaan niin tärkeää, että toinen on juuri tietynlainen. Tulemme armollisemmaksi toisia ja samalla itseämme kohtaan."

5. "Kykyä rakastaa kannattaa vaalia"

Aikaa, kärsivällisyyttä ja omien odotusten kyseenalaistamista vaativa käsitys rakkaudesta ei kuulosta helpolta nykyiselle ihmiselle. 

Odotetaan punnittavan jatkuvasti vaihtoehtoja ja tekevän ripeästi valintoja, jotka edistävät menestymistä elämän eri osa-alueilla. "Olemme luoneet yhteiskunnan, jossa sellaista aikaa ei hirveästi ole", Heinämaa vahvistaa.

Tämä ei tarkoita silti, etteikö omaa kykyä rakastaa kannattaisi vaalia, päinvastoin.

"Voimme aina vaikuttaa siihen, miten itse suhtaudumme toisiin ihmisiin. Avata suhteisiimme tilaa ihmetykselle ja sen myötä rakkaudelle."

Miten tämä tehdään? Esimerkiksi suoraa katsekontaktia ja avointa keskustelua, erimielisyydenkin sietämistä. Keskittymistä kysymyksiin ja siihen, että tarjoaa toiselle tilaisuuden kertoa itsestään ja kannoistaan Itsekin kannattaa kertoa avoimesti omista tärkeistä asioista ja arvoista.

6 "Rakkaus vaatii itsestä huolehtimista"

Piäisi ymmärtää itsestä huolehtimista - ja sitä, miten se eroaa egoismista eli itsekkyydestä. Egoismia ei tarvitse hyväksyä. Se on myös kyvyttömyyttä rakkauteen, pakkomielteistä itseen keskittymistä.

Altruismi eli epäitsekkyyskin ymmärretään usein väärin. Sillekin on rajansa: pieleen mennään, jos ihmisen edellytetään uhraavan kaikki muut rakkauden kohteensa, esimerkiksi rakkaan harrastuksen, muiden ihmisten hyväksi.

Vaikka rakastaminen vaatii uhrauksia, omista rakkauksistaan ei siis tule luopua.

Heinämaalla onkin neuvo: pidä kiinni siitä, mitä rakastat.

"Rakastaminen kehittää sinua rakastajana. Jos siitäkin luovut, on riski, että sinusta tulee kaunainen myötäilijä - ja jatkuvan luopumisen jälkeen kaiken vihaaja."

Lähteet: Helsingin Sanomat 24.1.2026, kuvat omat

Apua, talipunkit silmissä!

 

Silmät tuntuvat kuivilta, varsinkin jos töissä ja vapaa-ajalla tuijottaa paljon ruutuja.  Paljon parjatut ruudut eivät ole ainut kuivasilmäisyyden aiheuttaja, vaan syypää voi olla myös silmäluomilla vilistävät talipunkit, joita ei näe -onneksikin - silmillä.

Silmätautien erikoislääkäri Julia Vaahtoranta kertoo, että talipunkkien liikakasvu silmäluomilla on yleinen vaiva. Talipunkkeja on silmäpotilaista jopa yli puolella, myös täysin oireettomilla potilailla.

Talipunkit asustavat ihon talirauhasissa ja karvatupeissa, joissa ne saavat ravintoa ylimääräisestä talista ja kuolleesta ihosolukosta. Talipunkit ovat yleisiä ja harmittomia, jos niiden määrä pysyy normaalina.

Vaahtoranta epäilee silmävaivojen taustalla olevan talipunkkeja, jos kuivumisoireiden lisäksi silmäluomien reunoissa on ärsyttävää kutinaa.

Mikroskoopilla näkyy ripsien tyvessä hilsettä, silmäluomien reunoissa ärsyttävyyttä. Talipunkkeja ei näe edes mikroskoopilla. Ne ovat niin pieniä.

Myös ripsien pidennykset voivat kerätä helposti bakteereja ripsien tyveen. Ne voivat aiheuttaa luomitulehduksia, ja talipunkkien villiintymisen aiheuttamaa ärsytystä.

Instrumentariumin  kuivasilmäklinikalla työskentelevä optometristi Aija Hirsimäkin tapaa omalla vastaanotolla myös hyvin nuoria, joille liika kosmetiikan käyttö on aiheuttanut talipunkkien liikakasvua.

 

Silmät ja ripsien tyvet pitäisi pitäisi puhdistaa hyvin kasvojen pesun yhteydessä.

"Pidä lämpöhaudetta silmäluomien päällä 3-5 minuutin ajan, jotta rauhasten sisältävä rasvainen erite muuttuu juoksevammaksi. Sen jälkeen painele luomirunoja kohti silmämunaa, jotta öljyä erittyy kyynelnesteeseen. Pyyhi lopuksi luomireunat kostutetulla pumpulipuikolla tai luomipyyhkeellä."

Kun punkkeja on todettu, oireisiin suositellaan silmälle tarkoitettuja teepuuöljyä sisältäviä pyyhkeitä.

"Hoitoa täytyy jatkaa useita viikkoja, jotta se tehoaa eri elämänvaiheissa oleviin talipunkkeihin", Vaahtoranta sanoo.

Silmälasiketjujen ja silmälääkäriasemien yhteyteen perustetuilla kuivasilmäisyys klinikoilla on IPL-valohoitoa, jonka sanotaan tehoavan myös silmien talipunkkeihin.

Sitä ei ole määritelty lääketieteelliseksi hoidoksi, Joten Kela-korvauksia hoidosta ei saa. Yksi hoitokerta maksaakin paikasta riippuen 100 eurosta ylöspäin.

 

IPL-hoidolla näyttää tutkimusten perusteella olevan hyvä teho talipunkkien vähentymiseen.

Punkit eivät teepuuöljyllä ja IPL-hoidossa häviä kokonaan, mutta monella oireet lievittyvät noin kuuden viikon hoitojaksolla.

Lähde hävinnyt, kuvat Pexels, kuvien punkit ovat  tavallisia punkkeja.

Elämää maalla 100.

 

Taas viikko on hurahtanut nopeasti, ja olen kuntosaleillut kovasti. Kuinka nautinkaan siitä. Olin viime viikonlopun ja maanantain ystäväni luona Mikkelissä. Häntä ahdisti niin paljon, että hän kaipasi jotakin ihmistä lähelleen. Lopulta ahdistus loppui.

Eilen oli diabeteshoitajan vastaanotto. Hän mittasi pitkän verensokerin ja se oli viitearvojen sisällä, vaikka oli herkkupäivä tiistaina. Söin  karpalo-kinuskijäätelöä purkin, salmiakkia ja vähän suklaata - olin ihan ähkyssä. Hoitaja tutki jalat ja ne olivat hyvässä kunnossa. Sain Saaren Taialta lahjaksi käsi- ja kynsiöljyn, koska ostin superseerumin. Käytän sitä jalkapohjiin ja se imeytyy yllättävän nopeasti.

Saaren Taian superseerumi maksaa sata euroa ja vähän yli. Minusta se on paljon. Seerumin  luvataan vähentävän ryppyjä 30 prosenttia. Olen huomannut alkavien suunpielessä olevien sulkeiden vähän silottuneen. Samoin suupielestä alaspäin murheryppyjen. Mutta kummatkaan rypyt eivät silottuneet merkittävästi. Ehkä tilaan tuotetta lisää, kun nykyinen purkki loppuu. Seeerumi ei ole riittoisaa.

Kerroin jo aikaisemmin, kun täytin 60 vuotta, sain pienen kriisin ja ostelin monta seerumia. Ehkä väliin voisin käyttää Muru Murun C-vitamiiniseerumia tai Frantsilan peat&roseseerumia tai Evolven Bio-retinol+C Boosterseerumia. Nämä ovat ne seerumit, mitä hädissäni ostin - mutta unohdin ostaa kasvovoiteita. Niitä pitää siis vielä ostaa.

Kampaamossa leikattiin, värjättiin kuparia ja kullanvaaleita raitoja hiuksiin, värjättiin etuhiuksissa oleva vaalea palkki uudestaan ja nypittiin kulmakarvat ja hillitysti värjättiin. Olin tyytyväinen lopputulokseen.

Edellisessä kampaamossa oli kuusi tuolia ja kauhea melu, kun naiset kälättivät. Kampaaja oli hyvä. Jokaisella kerralla oli sama kampaaja.

Virtsaaminen on edelleen vaikeaa. Vain aamulla tulee paljon virtsaa itsestään - varmaan myös edellispäiväiset. Muuten päivällä ja illalla joudun tiristämään - mutta en halua katetria!

Onnistuin siirtämään kuvia kännykästä koneeseen. Se oli melko holtitonta näpräämistä. Nyt en muista - miten sen tein. Pitää taas yrittää. Ei nyt ainakaan tarvitse viedä konetta ja kännykkää kauppaan, josta ne ostin. Pyytäisin myyjä Attea neuvomaan. Hän ei neuvo liian nopeasti ja kirjoittaa ylös, miten siinä toimitaan.

Tilasin jo köynnöskukkien siemenet. Toivottavasti Tokmannilla on kylvö- tai taimimultaa, muuten pitää lähteä Mikkelin Hankkijaan niitä ostamaan. Olen aivan innoissani kylvöstä, pienistä vaaleanvihreiden taimien noususta ja kasvamisesta.

Mieheni isä kuoli. Hän sairasti Alzheimerin tautia. Tauti eteni ihmeen nopeasti , ja apen kuolema tuli yllätyksenä. Itkin mieheni kainalossa. Appi oli hauska ja monipuolinen mies. Hautajaiset on viikon päästä. Ollaan sovittu miehen siskon kanssa, mitä ruokaa tehdään. Miehen sisko haluaa tehdä täytekakun. Minä lohikeittoa ja kaksi kuivakakkua. Ehkä teen myös hapanjuurileipää, reissumimmejä. Minun piti tilata lähes musta mekko. Nyt kokoa XL, koska olen lihonut, eikä entiset mustat mekot sopineet päälle.

Olin tosi iloinen, että Monika Fagerholm voitti jo toisen kerran Runebergin palkinnon. Hän on jo voittanut muistaakseni kaksi kertaa Finlandian. Pidän hänen kirjoistaan. Hänen voittajakirja oli nimeltään Eristystila/ kapinoivia naisia.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Masennusoireet keski-iässä voivat ennustaa dementiaa

 

Masennuksen keski-iässä on huomattu lisäävän muistisairauden riskiä myöhemmällä iällä. Tähän liittyy tuoreen tutkimuksen mukaan tiettyjä oireita, jotka ennustavat dementian puhkeamista.

Näitä oireita ovat itseluottamuksen menetys, vaikeus tarttua ongelmiin, keskittymisvaikeudet, lisääntynyt henkinen kireys, tyytymättömyys omiin suorituksiin ja kiintymyksen tunteiden väheneminen.

Tarkemmin dementian riskiä lisäsivät oireista itseluottamuksen menetys ja vaikeus tarttua ongelmiin. 

"Masennus voi näkyä hyvin eri tavoin. Halusimme siksi selvittää, mitkä oireet oikeasti ennustivat dementian riskiä", sanoo professori Mika Kivimäki Helsingin yliopistosta.

"Samoja oireita on monella, mutta kaikkien ei kannata hermostua", Kivimäki rauhoittelee.

"Kuuden oireen yhteys ei ollut kovin voimakas, ja suurin osa näistä oireista raportoinneista ei sairastunut. Silti yhteyttä eivät selitä perimä, tutkimuksen alkutilanteen elintavat tai sydämen tai aineenvaihdunnan sairaudet", Kivimäki sanoo.

Miksi sitten itseluottamuksen menetys ja ongelmien ratkaisun vaikeus erityisesti lisäsivät muistisairauden riskiä?

Yksi selitys saattaa ollaa se, että ne vähentävät ihmisen sosiaalisuutta ja henkisten virikkeiden hakemista.

Muistisairaus kehittyy vuosien mittaan. Tutkimuksen vahvuutena onkin laajan ihmisjoukon (5800 henkilöä) 25 vuoden seuranta. Tutkimuksen alussa koehenkilöt olivat keskimäärin 55-vuotiaita. Heillä ei ollut vielä muistisairautta.

Keski-iässä masentuneilla oli 27 prosenttia suurempi riski sairastua myöhemmin muistisairauteen, jos heillä oli useita masennuksen oireita.

Masennuksen oireista - erityisesti itseluottamuksen menetys ja vaikeus tarttua ongelmiin - moni muu ei näytä liittyvän dementian riskiin, kuten unihäiriöt, itsemurhaan viittaavat ajatukset tai synkkyys.

Lähteet: Helsingin Sanomat 30.12.2025, kuvat omat