keskiviikko 18. marraskuuta 2026

Verikokeissa käyminen



Verikokeissa käyminen kiinnostaa nykyisin. Moni haluaa katsastusraportin varmuuden vuoksi.


Verestä saadaan tietoa elimistön tilanteesta, kuten verensokerista, rasva-arvoista, puna-ja valokosoluista ja maksan ja munuaisten toiminnasta.   

"Suin päin tai varmuuden vuoksi otetut verikokeet ja yksittäisesti poikkeavat arvot aiheuttavat usein vain turhaa stressiä, Etenkin, jos niitä tulkitaan omin päin", sanoo sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Vesa Jokinen.


Hän nostaa esille muun muassa ferritiinin eli varastoraudan. Ferritiinin puutteesta toivotaan selitystä väsymykseen ja tahmeaan oloon. Väsymys voi kuitenkin liittyä pelkästään elämäntapoihin, joten hyvin harvoin yksittäinen laboratoriotulos ratkaisee tätä arvoitusta. "Googlesta ja tekoälyltä haetut selitykset voivat vielä lietsoa tulkintoja."


Ensimmäisenä lääkäriin

Oma oire voi huolestuttaa, etenkin jos suvussa on perinnöllisiä sairauksia. Silloin järkevintä on varata aika yleislääkärille.


"Lääkäri luo kokonaiskuvan tilanteesta ja pohtii, mitkä verikokeet on tarpeen - jos niitä tarvitaan. Lääkäri myös jälkeenpäin tulkitsee tulokset", Vesa  Jokinen sanoo.


Tärkeintä on, että tutkimukselle on jokin syy. Selvitetään onko suuren janon taustalla diabetes 2. Voiko väsymys, palelu, ummetus johtua kilpirauhasen vajaatoininnasta.


Nämä arvot kannaattaa tutkia

On pari verikoetta, joiden kertaalleen ottaminen on hyödyllistä. Ne ovat verensokeri ja kolesteroli.


Jos janottaa, pissittää ja väsyttää, kyseessä voi olla tyypin 2 diabetes. Hyvin yleensä se ei oirehdi mitenkään. Myös veren rasva-arvot on hyvä mitata, sillä korkea kolesteroli ei tunnu missään.


Myös D-vitamiinivarastot voi tarkistaa, jos sen saanti mietityttää. Se on tarpeellista luustolle, se parantaa vastustuskykyä ja säätelee satojen geenien toimintaa. D-vitamiinin puutos on yhdistetty esimerkiksi diabetekseen, syöpiin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä MS-tautiin.


Voiko CRP paljastaa syövän?
Crp:n ajatellaan kuvaavan elimistön matala-asteista tulehdusta, joka on yhdistetty sydän- ja verisuonitautien, syöpien ja tyypin 2 diabeteksen riskiin.

"Olipa herkkä CRP 1 tai 3, se ei paljasta mitään elimistön tilasta. Jos haluaa estää matala-asteista tulehdusta, pitää palata perusasioihin: terveelliseen syömiseen, liikuntaan, painonhallintaan, riittävään uneen ja tupakoimattomuuteen."

"Tulosten yllättävät sekoittajat"
"Ole syömättä ja juomatta 10-12 tuntia. Vältä tupakointia, alkoholia ja voimakasta ruumiillista rasitusta. Osaan verikokeista liittyy valmistautumisohjeita, jotka jäävät Jokisen mukaan yllättävän usein lukematta."

Jos ei ole muun muassa noudattanut paastoa, tulokset voivat vääristyä ja aiheuttaa turhia lisätutkimuksia.

Tulokset voivat vääristyä myös, kun on edellisenä päivänä juonut liian vähän. Nestevajauksessa esimerkiksi veri on väkevämpää, mikä voi nostaa hemoglobiinia ja munuaisten toiminnasta kertovaa kreatiininarvoa.


Pitkäaikaissairauksien hoidossa säännölliset verikokeet ovat yleensä tarpeen, mutta lääkäri määrää ne. Muuten veriarvoja ei kannata jatkuvasti kytätä. Parhaimmillaan elintapamuutoksilla voi estää sairauksien puhkeamista ja välttyä lääkityksiltä tai pienentää niiden tarvetta.



Lähteet: Hyvä Terveys 12/2026, kuvat Pexels







maanantai 16. marraskuuta 2026

"Migreeni valeasussa"





Minulla oli aurallinen migreeni kummankin lapsen odotusaikana. Auran jälkeen tuli tosi tuskainen päänsärky, enkä voinut syödä Buranaa. Myöhemmin migreenistä hävisi aura. Nykyisin on silloin tällöin migreeni. Minulla kuuluu siihen vain päänsärky. Ei muun muassa pahoinvointia. Migreeni kestää yhden päivän, vaikka minulla on siihen estolääkitys.


Huonosti nukuttu yö takana, ja migreenillä se kostaa. Päänsärky on kovaa ja sykkivää, valot sattuvat, oksettaa ja heikottaa. Arviolta puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä.


Heistä noin neljänneksellä esiintyy aura ennen päänsärkyä. Yleensä ne ovat näköhäiriöitä, toispuoleista puutumista ja puheen vaikeutta.


Päänsäryn migreeni on vähemmän tunnettua. Tällöin tulee pelkkä aura, mutta päänsärky ei koskaan ala. Neurologian erikoislääkäri Ville Artton mukaan tyypillisesti aurat ovat näköhäiriöitä eli näkökenttään ilmestyy laajeneva sahalaita kuvio, väreilyä, tähtiä tai valopalloja.


"Toiset kuvaavat, että olo on vähän höntti tai outo, muttei ei kuitenkaan samanlainen kuin tavallisessa migreenissä, jossa päänsärky ja pahoinvointi voi viedä sängyn pohjalle."


"Tyypillisin tarina on, että potilas on kärsinyt nuorempana tavallisesta migreenistä, joko auroilla tai ilman, mutta myöhemmällä iällä migreeni alkaa säryttöminä kohtauksina. Syytä muutokseen ei tiedetä."


Se, mikä migreenin laukaisee on epäselvää. "Toiset potilaat ovat havainneet, että aurat liittyvät esimerkiksi vilkkaisiin tai kirkkaisiin valoihin. Tutkimustieto laukaisevista tekijöistä on kuitenkin puutteellista. Sen vuoksi kohtausten ennaltaehkäiseminen on hankalaa."


Klassinen migreeni voi kestää tunteja tai jopa päiviä. Särytön migreeni on armollisempi. Näköhäiriöt kestävät yleensä minuuteista tuntiin, joskus pidempäänkin.


Jotkut ihmiset kokevat saavansa apua nopeasti otetuista tulehduskipu- tai pahoinvointilääkkeistä. Yleensä aurat ovat niin lyhytkestoisia, etteivät kohtauslääkkeet ehdi vaikuttaa.


Jos aurat toistuvat usein ja ovat hyvin häiritseviä, lääkärin kanssa voidaan pohtia estolääkitystä. Aurojen hillitsemiseen valitaan epilepsiaan käytettyvä lääkeaine lamotrigiini. Tätä estolääkitystä syödään päivittäin.



Kaksoiskuvia, toispuoleinen halvaus ja tajunnan hämärtyminen. Joskus migreeni voi saada rajuja oireita. Aurallisessa migreenissä tunnetaan kaksi alatyyppiä: hemipleginen migreeni ja aivorunkomigreeni. Näihin migreenimuotoihin liittyy myös yleensä päänsärkyä. Oireet voivat olla hankalia. Ne voivat kestää tunteja, joskus jopa päiviä.


Aivorunko migreenissä kohtauksiin liittyy yleensä neurologisia oireita kuten kaksoiskuvia, puheen puuroutumista, kiertohuimausta ja tajunnan hämärtymistä.


Hemiplegissä migreenissä on toispuoleista halvaustavatsakipua, jossa usein käsi ja jalka puutuvat. Näihin kohtauksiin voi liittyä myös tajunnantason laskua.


"Jos potilaalla  taas on esimerkiksi kaksoiskuvia, puheen puuroutumista ja huimausta ilman päänsärkyä, sitäkään ei ole helppo nimetä suoraan migreeniksi. On tarpeen selvittää, voiko kyse olla jostain vakavammasta, kuten aivoverenkiertohäiriöstä."


Migreeni voi oireilla vatsassakin. Siihen kuuluu kipuilua ylä- tai alavatsassa, turvotusta, ripulia ja pahoinvointia. Silloin tällöin myös päänsärkyä.


Neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta puhuu sisäelinten hermotuksen epätasapainotilasta. Hermotus toimii liian aktiivisesti tai vajailla tehoilla. Vatsamigreeniin voi liittyä myös oireilua keuhkoissa, sydämessä ja virtsarakossa.


"Vatsamigreenistä kärsivällä voi olla esimerkiksi rytmihäiriötaipumusta tai yliaktiivinen rakko."


Oireet saattavat kestää tunneista pariin päivään, mutta joskus vatsamigreeni voi kroonistua pitkäaikaiseksi vaivaksi. Sen kohtauksen voivat laukaista esimerkiksi stressi, valot ja hajut.


"Suomessa vatsamigreenistä puhutaan vähemmän, mutta englanninkielisellä termillä "abdominal migraine" aiheesta löytyy paljon tietoa ja kirjoituksia."


Vatsamigreeniä hoidetaan samalla tavalla kuin perinteistä migreeniä. Kohtauksen alussa otetaan kohtauslääke eli särkylääke. Tämän lisäksi voidaan käyttää pahoinvointilääkkeitä ja kipuvaiheessa täsmälääkkeenä triptaaneja.





Lähteet:Hyvä terveys 12/2025, kuvat omat

perjantai 13. marraskuuta 2026

Elämää maalla 131.


 

Virtsaumpeen laitetun kestokatetrin kanssa on ollut ongelmia. Se rupesi kaksi kertaa vuotamaan virtsaa liitoskohdasta. Onneksi sen sai itse laitettua takaisin alkuasentoonsa. Mutta molemmilla kerroilla virtsaa tuli housuihin ja lattialle. Hyvä, etten ollut ihmisten ilmoilla. Katetri oli jokin maanantaikatetri. Sitten neuroottisena pelkäsin, että se alkaa vuotaa taas.


Eipä sitten kuin terveyskeskukseen uuden katetrin aneluun. Sain lyhyen ajan hoitajalle. Selitin hänelle tilanteen. Huomasin, ettei hän tiedä mitään katetreista. Minun piti puhua hänet ympäri. Hän suhtautui ynseästi katetrin vaihtoon ja huomautti, että aikaa on vähän. Sitten hän meni jonnekin ja tuli toisen hoitajan kanssa takaisin. Toinen hoitaja laittoi uuden katetrin, ja tämä edellinen katseli vierestä. Luulisi, että jokainen hoitaja on saanut jotakin opetusta virtsakatetreihin. Kun sain uuden katetrin, raskas, raskas pelko putosi hartioiltani.


Tämä uusi katetri ei ole niin alkeellinen kuin edellinen. Putki on pienempi ja sen avaus- ja sulkemispainikkeet eivät ole niin raskaita, samoin keräyspussin tyhjennysvipu. Onneksi on sen kystofix katetrin laitto on 25.11. Se laitetaan mahan läpi virtsarakkoon. Ei alapään kautta. Joten se ei ole sitten niin kipeä kuin nyt. Mahan päällä olevan osan ihossa olevaa reikää on hoidettava. Sen kanssa voi myös virtsata normaalisti -  jippii!


Olen edelleen leiponut hapanjuurileipää. Ruisleivän teko on vähän vaikeaa. Sille tehdään aluksi raski, joka on jonkinlainen alkutaikina. Raskin on käytävä noin 6-12 tuntia ennen kuin voi tehdä lopullisen taikinan. Joten leivän teon aikataulua ei tiedä. Tällä viikolla paistoin ruisleivät aamukolmelta. Olen oppinut kärsivällisyytä - ehkä.


Olohuone on edelleen täynnä miehen edesmenneen isän tavaroiden ja vaatteiden laatikoita. En nalkuta niistä miehelle. Olkoon. Eipä tarvitse imuroida olohuonetta. Nyt miehellä alkoi kahden viikon loma. Tiedä häntä, jos hän ryhtyy toimiin.


Kasvoni olivat hyvin harmaat, kun en käynyt ulkona tai kuntosalilla, jossa edelleenkään en ole käynyt yhden kerran jälkeen. Olen riippuvainen miehen kuskaamisesta.Tällä ja edellisellä viikolla aikataulut eivät sopineet. Kaipaan niin kuntosalia!


Nyt olen käynyt reippaalla kävelylenkillä joka päivä. Jos seuraan polkua metsässä, kävelen hitaasti ja nautin. Syksyn kirpeä, tuoksuva ilma. Puut kuin grafiikkaa. Halaan aina yhtä tiettyä mäntyä. Se on minun voimapuu.


Kasvot ovat saaneet hiukan väriä. Aloin hoitaa kasvojen ihoa vasta 40-vuotiaana. Siihen asti voitelin kasvot vain perusvoiteella. Myöhemmin tajusin ryhtyä hoitamaan kasvojani.


Jotkut eivät halua käyttää lainkaan vettä kasvoihin. Minä käytän aamuin illoin. Pyyhin kasvot karkealla pyyhkeellä ja pidän sitä eräänlaisena kasvojen kuorintana. Jos olen meikannut, käytän meikkiä poistavaa  saippuaa.


Opin jostakin, että kasvoihin laitettavien hoitoaineiden pitää kunkin antaa imeytyä ennen kuin laittaa uuden. Tätä olen noudattanut viime aikoina.


Käytän aamuin illoin ruusuvettä ennen voiteiden laittamista. Ah, mikä ihana tuoksu. Sitten laitan aamuisin voidetta, joka sisältää myös seerumin. Silmänympärysihoa en yleensä jaksa voidella aamuisin.


Illalla laitan ruusuveden jälkeen seerumin. Olen nyt C-vitamiini kuurilla, joten laitan C-vitamiiniseerumin. Sen jälkeen laitan yövoiteen ja silmänympärysvoiteen, jonka uskon olevan minulle vain lumevoidetta. Sunnuntaisin käytän aluksi kuorivaa kasvonaamiota ja sen jälkeen kosteuttavaa naamiota. Vartalon ihoa en voitele koskaan, koska se ei tunnu sitä kaipaavan.   Samoin kaula jää usein voitelematta. Eipä sen kummempaa.


Hyvää viikonloppua kaikille!




keskiviikko 11. marraskuuta 2026

Tunnetaidoista




Miksi lapsille nykyään puhutaan tunteista?

Ennen vanhaan lasten kasvatuksessa keskityttiin käyttäytymiseen: piti olla kiltisti ja hiljaa, ettei häirinnyt aikuisia.


Nykyään ymmärretään, että lapsillakin on tunne-elämä, joka ohjaa käyttäytymistä. Kun tunteet tunnistetaan, niitä voi ilmaista rakentavasti. Voi esimerkiksi sanoa, että nyt kiukuttaa sen sijaan, että heiluttaisi nyrkkiä.


Lapselle ei välttämättä ole tunteilleen sanoja, vaan ne täytyy opettaa. Aivoissa tunteiden säätelyä ohjaa otsalohko, joka kehittyy kokonaan vasta yli 20-vuotiaana.Kymmenvuotias tai murrosikäinen ei siis kykene säätelemään tunteitaan kuin aikuinen.


Mitä tunnetaidot tarkoittavat?

Perustunnetaidot ovat sitä, että tunnistaa ja huomaa tunteensa,  pystyy nimeämään ne ja erottamaan ne toisistaan. Yhdenlainen synkkä tunne tarkoittaa, että olen surullinen, toinen taas kertoo, että nyt pistää vihaksi.


Tunteet on osattava erottaa ajatuksista. Jos tunteen ja sen taustalla olevan ajatuksen tunnistaa, molempia voi  helpommin hallita.


Psykologiassa tunnetaidot on hyvin vanha käsite. Sen yleistyminen puheessa on yksi osoitus siitä, miten psykologinen sana on alkanut lisääntyä arkiseen kielenkäyttöön.


Mihin tunnetaitoja tarvitaan?

Tunteet ohjaavat tekemistä ja ovat mukana kaikessa päätöksenteossa. Mitä paremmin ihminen on tietoinen tunteistaan, sitä parempia päätöksiä tehdään. Jos tunteitaan ei taasen tiedosta, ne voivat ohjata reaktioita ja päätöksentekoa vähemmän toivottuun suuntaan.


Tiedämme miten saattaa käydä, jos vaikkapa vihan tunnetta patoaa pitkään sisäänsä: se voi purkautua hallitsemattomana tai kääntyä masennukseksi.


Tunteiden tukahduttaminen voi lisätä ahdistusta ja stressiä. Pitkittynyt stressi taas on hälytystila, joka kuormittaa immuunijärjestelmää ja aiheuttaa sitä kautta myös fyysisiä oireita ja sairauksia.


Omien asioiden laukominen ja tunteista puhuminen ovat kaksi eri asiaa. Ei ole kovinkaan rakentavaa "sanoa suoraan", esimerkiksi kylläpä teit tyhmästi. Kun kertoo vaikka, että minua kiusasi, kun koin, että minua ei kuunneltu, näin keskustelu voi jatkua rakentavammin. Suora puhe saattaa olla rehellistä, mutta usein myös merkki siitä, että puhujalta puuttuu kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja harkita, miten asia kannattaa ilmaista.


"Voiko tunnetaitoja oppia vielä vanhanakin"

Meidän aivot säilyttävät neuroplastisuuden eli muokkaavuutensa koko elämän ajan, uutta voi siis oppia missä iässä tahansa.


Jos on vuosikymmeniä tottunut suhtautumaan juuri tiettyyn tilanteeseen tai tunteeseen samalla tavalla, sen muuttaminen voi olla iso työ.


Hyvä oivallus saattaa synnyttää nopeankin muutoksen. Kun vaikka päättää, ettei halua käyttää aikaa asioiden murehtimiseen, vaan johonkin mielekäämpään tekemiseen, päätös voi johtaa uusiin tapoihin, jotka vievät ajatukset pois murheista.


Ikäihmiset ovat hankalien tunteiden käsittelyn mestareita. Kun on omaa kokemusta, että on aiemminkin selvinnyt vastaavasta, ei pelota niin paljon.


"Miten voi oppia elämään tunteiden kanssa, joita ei voi ratkaista?"

Tunnetta ei voi ratkaista. Se pitää hyväksyä. Jos yrittää kamppailla tunnetta vastaan ja tukahduttaa sitä, ikävä olo voi kestää paljon pidempään. Jo se, että tunnistaa tunteensa ja antaa sille tilaa, helpottaa. Toiselle kertominen ja puhuminen helpottaa lisää.







Lähteet:ET 12. Kuvat omat.






 vasta yli 20-vuotiaana. Kymmenvuotias tai murrosikäinen ei siis kykene säätelemään tunteitaan samalla tavalla kuin aikuinen.

maanantai 9. marraskuuta 2026

Voimaharjoittelu näyttäisi pienentävän kuolemanriskiä

 


Ainakin pari tuntia voimaharjoittelua viikossa näyttäisi riittävän vähentämään ennenaikaisen kuoleman riskiä. Riski vähenee 13 prosenttia.


Voimaharjoittelu vähensi etenkin riskiä kuolla ennenaikaisesti  sydän- ja verisuonitauteihin (19 prosenttia) ja neurologisiin sairauksiin (27 prosenttia).


Jos voimaharjoittelun lisäksi tekee säännöllisesti kestävyysharjoituksia, ennenaikaisen kuoleman riski vähenee jopa 45 prosenttia.


Tulos pohjautuu kolmen pitkän seurannan analyysiin, joka julkaistiin British Journal of Sports-tiedelehdessä äskettäin. Tutkimukset seurasivat Yhdysvalloissa 150 000 sairaanhoitajaa ja muuta terveydenhoidon työntekijää 30 vuotta.


"Uutta on ennen kaikkea se, että käytössä oli laaja aineisto ja osallistujien liikunta-aktiivisuutta seurattiin useaan otteeseen tutkimuksen aikana", sanoo erikoistutkija Laura Joensuu THL:stä.


Seurannan aikana seurattavista ihmisistä kuoli lähes 36 000. Tutkijat saattoivat siten arvioida seurattavien riskiin kuolla ennenaikaisesti. Voimaharjoittelua verrattiin niihin, jotka eivät voimalleet lainkaan.


"Tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten ja liikkumisen suositusten kanssa. Tutkimuksessa käytetyt raja-arvot hieman ohjaavat tuloksia, mutta jos kerta on 45 minuuttia, suositusten mukainen kaksi kertaa viikossa on tuo puolitoista tuntia."


Voimaharjoituksia tekevät ihmiset elävät muutenkin terveellisesti. Tiedot harjoittelusta perustuivat kyselyyn. Tutkijoilla ei ollut tarkaa tietoa, minkälaista voimailu oli ollut.


Viesti on kuitenkin se, että ainakin pari  voimaharjoitusta viikossa tekee hyvää, kun muistaa harjoittaa tärkeitä isoja lihasryhmiä.


Voimaharjoittelun hyödyt liittyvät lihasten aineenvaihduntaan. Lihasmassan säilyttäminen ja voimien harjoittaminen voi auttaa vähentämään ja verensokeria ja  kakkostyypin diabetesta, joka liittyy sydän- ja verisuonitautiin, ja ennenaikaisen kuoleman riskiin.

Voimaharjoittelu alentaa verenpainettta ja pitää valtimot joustavina.

Ihmisen voimat ja muukin kunto vähenee luonnostaan noin 35-vuotiaana, toteaa toinen tutkimus, joka julkaistiin viime vuonna.

Karolinska-tutkimuslaitos seurasi samoja ihmisiä 47 vuotta aina 63-vuotiaaksi asti. Tutkimuksessa oli satoja miehiä ja naisia. Keskimäärin voimat vähenivät tutkimuksen aikana 30-48 prosenttia.

Tutkijoiden viesti on se, että vaikka voimat alkaisivat vähetä kolmekymppsenä,  sitä vanhempana aloitettu harjoittelu parantaa voimia.
  

"Puolen vuoden säännöllinen voimaharjoittelu voi parhaimmillaan palauttaa liasvoimaa sen verran kuin ikääntyessä yleensä menetetään noin kymmenessä vuodessa."


Lähteet: Helsingin Sanomat 24.8.2026, kuvat Pexels

torstai 5. marraskuuta 2026

Suru voi tulla kohtauksena

 


21-vuotias tyttäreni kuoli neljä ja puoli vuotta sitten. Syytä hänen kuolemaan ei löydetty. Olin kriisiterapiassa. Tuskainen suru kesti noin kolme vuotta. Silti ajattelen häntä joka päivä. Tunsin vihaa Jumalaa kohtaan, ja tavallaan kiitollisuutta siitä, että sain olla hänen kanssaan 21 vuotta. Sain paljon  paniikkikohtauksia, jotka nyt ovat poissa. En purskahtanut itkuun paniikkikohtauksen jälkeen. Tunsin vain väsymystä ja lapseni oli mielessä. Suren edelleen.


Viikonloppuisin tunnen, että hän on kotona. Opiskellessaan hän oli viikonloput kotona. Tuntuu, että kolmas henkilö on talossa. Tunne on hyvin voimakas.


Erään tiedelehden mukaan surukohtaus voi tulla yllättäen. Ihminen alkaa vapista, sydän hakkaa ja itku pääsee suurena. Kun surukohtauksen syynä on läheisen kuolema, mieleen vyöryy voimakas kaipaus.


Juuri tämä yhdistelmä, paniikkikohtauksen kaltaiset oireet ja voimakas kaipaus ja suru näyttää olevan tyypillinen voimakkaalle surukohtaukselle.


Suru on luonnollinen osa elämää, mutta kaikkea muuta kuin helppo.Suru saattaa häiritä unta ja syömistä, ja suruun liittyvä stressi voi heikentää vastustuskykyä.


Kauan yhdessä olleilla puolisoilla toisen kuolema voi jopa lisätä leskeksi jääneen kuolemanriskiä.


Mielessä suru voi ilmentyä voimakkaana kaipauksena, surullisuutena ja vihana.


Pari vuotta takaisen tutkimuksen jälkeen yli 10 000 surevasta puolet kertoi tunteneensa kuolleen läsnäolon.


Suuri suru voi näkyä aivotoiminnassa. Mitä suurempi ja monimutkaisempi surukokemus on, sitä enemmän tutkimuksissa on havaittu vaikeuksia esimerkiksi muistissa ja tarkkaavaisuudessa.


Aivojen tunne- ja pelkokeskus mantelitumake reagoi samalla tavalla kuin uhkatilanteessa. Samalla aktivoituvat kivun tunteeseen liittyvät aivoalueet.


Tämän vuoksi surukohtaus voi tuntua musertavalta. Tässä kyse ei ole vain surullisista ajatuksista vaan yhtä aikaa käynnistyvät kehon hälytystila, kaipaus ja kivun kokemus.


Voimakkaaseen suruun suositellaan ammattiapua, jos suru käy liian raskaaksi käsitellä tai alkaa heikentää toimintakykyä. Pahimmillaan surukohtaukset voivat johtaa esimerkiksi työtapaturmaan tai liikenneonnettomuuteen.


Kuolleen muistaminen saattaa näkyä  rituaaleissa. Tällaisia ovat muun muassa haudalla käyminen, kynttilän sytyttäminen tai kuolleen muisteleminen. Suhde kuolleeseen voi jatkua muistoissa ja itselle merkitystä tiettyinä päivinä.


Surukohtausta vastaan ei tarvitse taistella vaan sen voi antaa tulla ja mennä.



Lähteet: Helsingin Sanomat 17.8.2026, kuvat Pexels




keskiviikko 4. marraskuuta 2026

Lääkärin empatia

 


Kipu ja huono olo alkavat helpottaa, kun niistä saa kertoa kuuntelevalle ja ymmärtävälle lääkärille. Joskus empaattinen kohtaaminen saattaa hoitaa tehokkaammin kuin vaikkapa kipulääke.


Empaattinen lääkäri kyselee ja kuuntelee potilaan vastaukset tarkoin ja osoittaa sanoin ymmärtävänsä, mistä on kyse. Hän on läsnä  eikä vain näpyttele tietokonetta.


Empaattinen hoitaja taasen huomaa, milloin potilasta jännittää ja ottaa aikaa pelkojen hälventämiseen. Hän voi selittää, mitä hoitotoimenpiteessä tapahtuu ja varmistaa lopuksi, ettei siitä jäänyt liian ikävää oloa.


Tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi on ihmisen perustarve. Kun lääkäri asettuu samalle aaltopituudelle potilaan kanssa, syntyy empaattista vuorovaikutusta. Tällöin potilas rauhoittuu ja pystyy kertomaan lääkärille noloistakin oireistaan. Kun potilas kokee  tulevansa ymmärretyksi, stressi ja ahdistus lievittyvät. Tällä tavalla syntyy tilaa paranemisprosessille.


Luottamus lääkäriin kasvattaa myös hoidon tehoa parantavaa lumevaikutusta. Esimerkiksi kipulääkkeiden tarve voi vähentyä.



Lumevaikutus saattaa olla negatiivinenkin. Jos hoito aiheuttaa potilaalle lisää stressiä ja hän menettää toivon parantumisesta. Hänen tilansa voi jopa romahtaa.


Empatian kohteena stressi hellittää ja autonominen hermosto rauhoittuu. Verenpaine laskee ja syke hidastuu. Pidemmällä matala stressitaso parantaa sydämen ja verisuonien toimintaa, tasapainottaa immuunijärjestelmää, laskee matala-asteista tulehdusta ja normalisoi sokeriaineenvaihduntaa. Kaikki tämä edistää paranemista ja toipumista.


Vuorovaikutus voi olla empaattistakin etävastaanotolla tai chatissa. Joku saattaa kokea chatkeskustelussa olonsa jopa turvallisemmaksi kuin fyysisesti kohdatessa.


Empatian puute hoitotilanteessa nakertaa potilaan luottamusta lääkäriin. Potilas,  joka ei luota lääkäriin, voi jättää jopa määrätyt lääkkeet syömättä.




Lähteet: ET 19/2026, kuvat omat