maanantai 18. maaliskuuta 2024

Vaativa persoonallisuushäiriö

 



Jos työkaveri tai tuttava haluaa aina huippusuorituksen itseltään ja muilta, mieleen voi tulla vaativa persoonallisuushäiriö. Mutta mistä sitten erottaa, mikä on osa ihmisen persoonallisuutta ja missä häiriö alkaa?


Persoonallisuushäiriöt

Ne ovat toiseksi pahimpia psyykkisiä häiriöitä. Ennen niitä on neuroosit ja niiden jälkeen psykoosit, esimerkiksi kaksisuuntainen mielialahäiriö ja skitsofrenia. Vaativuus persoonallisuushäiriön lisäksi on liuta muita:


" Epäluuloinen:

Kokee epäluuloa muita ihmisiä kohtaan ja tulkitse viattomatkin huomautukset uhkaaviksi. Saattaa toistuvasti ja perusteetta epäillä puolisoaan uskottomuudesta.


Eristätyvä:

Vetäytyy yksinäisiin harrastuksiin ja mielikuvitukseen. Kyky ilmaista itseään ja kokea mielihyvää on rajoittunut. Ei ole juuri läheisiä ystäviä.


Epäsosiaalinen:

Tyypillistä kyvyttömyys tai haluttomuus huomioida toisia. On impulsiivinen, vilpillinen, helposti ärtyvä ja usein aggressiivinen.


Epävakaa:

Pelkää hylätyksi tulemista, on vaikea kontrolloida suuttumusta ja on itsetuhoinen. Mielialat vaihtelevat nopeasti, asioihin on vaikea sitoutua.


Huomionhakuinen:

Tärkeää olla huomion keskipisteenä. Piirteitä: itsekeskeisyys, toisten laiminlyönti, herkkä loukkaantuvuus ja jännityksen etsiminen.


Estynyt:

Henkilö on herkkä arvostelulle ja hylkäämiselle. Sosiaaliset tilanteet ovat vaikeita: ajattelee muiden suhtautuvan häneen kriittisesti tai väheksyvästi.


Riippuvainen

Korostunut hoivatuksi tulemisen tarve johtaa mukautuvaan, alistuvaan ja jopa takertuvaan käytökseen. Yksin ollessaan tuntee itsensä voimakkaan avuttomaksi.


Narsistinen:

Kokee olevansa parempi kuin muut, kaipaa ihailua eikä juuri koe empatiaa. On kateellinen ja ylimielinen ja voi käyttää muita hyväkseen."



Nyt vaativaan persoonallisuushäiriöön:

Työkaveri on hyvin ahkera ja pyrkii täydellisyyteen, eikä hänelle juuri aikaa ystäville ja harrastuksille. Hänen on vaikea joustaa ja ymmärtää muiden näkökulma. Mieleen voi tulla, olisiko hänellä vaativuuden persoonallisuushäiriö.


Näinhän arjessa usein toimitaan, heitellään diagnoosija. Jokin aika sitten joka toisella puolisolla, ystävällä tai esihenkilöllä tuntui olevan narsistinen persoonallisuushäiriö.


Tämä ilmiö on tuttu psykologi ja psykoterapeutti Jan-Henry Stenbergille. Se liittyy hallinnan tunteeseen, ja ihmiset koettavat lisätä sitä elämässään luokittelemalla ympärillä olevia asioita. Se voi kuitenkin johtaa liialliseen yksinkertaistemiseen.


"Ihmisellä voi olla näitä piirteitä myös ilman, että hänellä olisi persoonallisuushäiriö."


Onkin vaarallista alkaa keittiöpsykologiksi ja leimata toinen, joskus hyvin keveinkin perustein.


Häiriöstä puhutaan vasta sitten, kun vaativat piirteet ovat äärimmäisen korostuneita ja aiheuttavat vakavia ongelmia ihmissuhteissa. Ihmisellä voi olla vaativa persoonallisuus tyyli, mutta hänen toimintatapansa eivät kärjisty persoonallisuushäiriöksi asti.


Vaativuus itseä kohtaan on hyvinkin yleinen piirre. Se on voimavara, joka saa ponnistelemaan ja menestymään elämässä.



Mutta liiallinen itsekritiikki voi kuitenkin johtaa stressiin, ahdistukseen tai uupumukseen, vaikka kyse ei olisi varsinaisesta persoonallisuuden häiriöstä.


Jos ihmisellä on vaativa persoonallisuustyyli, hän on rahankäyttäjänä huolellinen ja säästäväinen, mutta pystyy tarvittaessa antamaan omastaan myös muille.


Sen sijaan, kun ihmisellä on vaativa persoonallisuushäiriö, hän omistautuu työlleen läheisten ihmissuhteiden ja vapaa-ajan kustannuksella. Hänen on vaikea tehdä päätöksiä, ja tunneilmaisu on negatiivista ja köyhtynyttä.Hän on hyvin jäykkä ja yheistyökyvytön.


Hän on rahankäyttäjänä hyvin saita eikä kykene heittämään vanhoja tavaroitaan pois.


Mitkä ovat vaativan persoonallisuushäiriön syyt? Stenberg kertoo, että se syntyy ihmisen oman synnynnäisen temperamentin ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Siihen voivat vaikuttaa kasvuympäristö, lähimmät ihmissuhteet ja mahdollinen kaltoinkohtelu lapsena tai nuorena.


Kun tähän yhdistyy lapsuuden kokemuksia, jossa lasta palkitaan korostuneesti hyvistä suorituksista, moititaan epäonnistumisista ja sivuutetaan tunteet, henkilölle voi kehittyä vaativa persoonallisuushäiriö.


Ihminen ei yleensä osaa epäillä itse, että hänellä olisi vaativa persoonallisuushäiriö. Hoitoon hakeudutaankin yleensä muiden mielenterveysongelmien vuoksi. Muun muassa vaativa persoonallisuus altistaa ahdistukselle, masennukselle tai uupumukselle.





Lähteet: Hyvä Terveys 03/2024, kuvat Pixabay




torstai 14. maaliskuuta 2024

Onnellisuus voi olla jopa pakkomielle

 


Melbournen yliopiston sosiaalipsykologian apulaisprofessori Brock Bastian on kirjoittanut teoksen  The Other Side on Happiness. Teos tutkii onnellisuutta länsimaissa. Hänen mukaansa ihmiset tavoittelevat länsimaissa onnellisuutta jopa pakkomielteisesti.


Lajinkehityksen näkökulmasta onnen tavoittelu on kuitenkin turhaa, koska onnella ei ole biologista pohjaa. Muiden eläinten tapaan ihminen on rakentunut selviytymään ja lisääntymään - ei olemaan onnellinen. Onnellisuus ja tyytyväisyys jopa heikentävät suojaustamme mahdollisilta uhilta. Myöskään ihmisen aivokudoksessa ei ole onnellisuuteen yhdistettäviä hermoratoja.


Bastian sanoo, että pysyvä onnellisuus on melko banaali ja kauhea idea. Ihminen tarvitsee tuskallisia ja kielteisiä kokemuksia tietääkseen, mitä onnellisuus on. Nämä kokemukset määrittävät elämää ja antavat sille merkityksen.


Suomessakin melkein puoli miljoonaa ihmistä käyttää masennuslääkkeitä, vaikka Suomi on mitattu maailman onnellisimmaksi maaksi. Onnellisuuden kehittäminen on kaupallistettu tehokkaasti. Niin sanottu positiivisen psykologian self-help -kirjallisuus on erittäin suosittua. Tällainen kirjallisuus on outoa, sillä se ei edusta ihmislajin psykologiaa. Ja yltiöpositiivinen ihminen antaa pitemmällä aikavälillä itsetään ohuen ja pinnallisen kuvan. Hän ahdistuu myös lopulta elämään kuuluvissa vaikeuksissa.



Onnellisuutta ei juurikaan metsästetä länsimaiden ulkopuolella. Eräässä tutkimuksessa vastaajat saivat valita, millainen käyrä kuvaa ihanteellista onnellisuutta.


Amerikkalaiset kuvasivat onnellisuutta suoralla viivalla. He halusivat onnellisuuden pysyvän jota kuinkin vakiona. Kiinalaiset valitsivat värähtelevän käyrän, jossa onni ajoittain taantuu. Heidän ajatteluaan kuvastaa sanonta "onni lentää liian nopeasti".


Erilainen suhtautuminen liittyy niin sanottuun weird-ilmiöön. Weird on lyhenne Englannin sanoista western, educated, indusrialized, rich ja democratic. Länsimaisten, koulutettujen, teollistuneiden, rikkaiden ja demokraattisten yhteiskuntien asukkaat ovat outoja, weird, kun etsitään onnellisuutta. Tämän taustalla vaikuttaa se, että länsimainen yhteiskunta on jo aikaa sitten muuttunut yhteisellisyydestä yksilölliseksi.


Länsimainen ihminen on muihin väestöihin verrattuna erittäin yksilökeskeinen, pakkomielteinen ja kontrolliorientoitunut. Persoonallisuus muovautuu uusien tutkimusten mukaan ympäristön vaikutuksen seurauksena enemmän kuin on ymmärretty.


Yhteiskunnissa, joissa vaikuttavat vahvat sukulaisuus- ja heimositeet koetaan enemmän turvallisuutta, yhteisöllisyyttä ja ykseyttä. Länsimaisissa weird-yhteiskunnissa ei koeta vahvaa yhteisöllisyyttä. Tämä vahvistaa yksinäisyyttä, joka rapistaa terveyttä rankasti.





Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 7.3.2022, kuvat omat



tiistai 12. maaliskuuta 2024

Kun työkaveri päsmäröi

 


Kun työkaveri päsmäröi,  se herättää usein epäluottamusta toisen ammattitaitoon ja arvostelukykyyn. Yksi voi ohittaa tilanteen olan kohatuksella, toinen voi  kokea arvostelun hyvin epäoikeudenmukaisena. Se voi herättää huonommuuden ja riittämättömyyden tunteita.


Miten vastata päsmäröintiin? Ensin kannattaa miettiä, millainen vaikutus työkaverin käytöksellä on itseen. Kannattaisi pohtia, haittaako toisen henkilön toiminta oman tai yhteisen työn sujumista tai omaa hyvinvointia työssä.


Jos tuntuu siltä, että käytös haittaa, asia kannattaa ottaa puheeksi kyseisen henkilön kanssa. Kannattaisi kuvailla esimerkkitilanteiden lisäksi, miten käytös on vaikuttanut itseen, omaan työhön ja omiin tunteisiin.


Asia kannattaisi hoitaa kasvokkain tai etänä työskenneltäessä videopuhelun välityksellä. Viesteissä ja sähköpostissa kaikki tunteiden sävyt eivät tule esiin, ja siksi voi tulla helpommin väärinymmärryksiä.



Päsmäröinnin puheeksi ottaminen voi tuntua toisesta yllättävältä ja se voi johtaa puolustusreaktioon. Keskustelun aikana asian puheeksi ottaminen voi olla ristiriidassa henkilön oman käsityksen kanssa.


Kenestäkään ei saisi puhua työpaikalla leimaavasti eli nimittää esimerkiksi besserwisseriksi, koska se ei edistä hyvää työkulttuuria eikä tilanteen paranemista.


Päsmäröijän muutokselle on myös tärkeää antaa aikaa. On hyvin ymmärryttävää, että käytöksen muuttuminen voi vaatia aikaa.


Työpaikalla voi samalla käynnistää yleisempää keskustelua, mitä luottamus ja arvostus tarkoittavat työpaikalla. Miten niitä voisi  osoittaa ja alkaa rakentaa?

 

Ilman selviä ongelmiakin työpaikoilla voitaisiin keskustella siitä, millainen on hyvä ja vastuullinen työyhteisö.





Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 28.10.2021


lauantai 9. maaliskuuta 2024

Elämää maalla 19.

 


Viime viikonloppuna tuli juotua liikaa viiniä. Olin perjantaina yökylässä ystäväni luona. Juteltiin, herkuteltiin ja juotiin valkoviinipullo.


Lauantai-iltana puhuin maxipitkää puhelua toisen ystävän kanssa. Ja koska hän joi puhelun aikana, minäkin päätin juoda. Join pullollisen viiniä.


Sunnuntaista keskiviikkoon oli sitten valtava krapula. Olen nuoresta pitäen saanut alkoholista pahan krapulan. Kun ikää on tullut, krapulat ovat pahentuneet. Olen muutenkin ahdistusherkkä, ja krapulassa  ahdistaa ja mieliala on alhaalla.Tunnen myös tavallista tuskaisempaa surua tyttären kuolemasta. Koko viikko on ollut oikeastaan suhruinen, ikävä ja surullinen.


No, jotakin iloakin on ollut. Posti toi Viherpeukalosta köynnöskukkien simenet. Kelloköynnöstä, mustasilmäsusannaa, krassia, aitoelämänlankaa , neidonmekkoa ja ruusupapua.


Oli ihanaa upottaa kädet multaan ensimmäistä kertaa tänä vuonna, kun tein sankossa multa-perliittiseosta, johon lisäsin veden. Viime keväästä ja kesästä opin paljon  köynnöskukista. Esimerkiksi sen, että krassi ja aitoelämänlanka pitää kylvää verrattaen myöhään, vasta toukokuussa.


Kelloköynnös taas pitää kylvää aikaisin, jo helmi-maaliskuussa, samoin mustasilmäsusanna pitäisi kylvää myös melko aikaisin. Neidonmekko on uusi köynnöskukka minulle, jolla on tavattoman pienet siemenet. En edes tiedä, sainko ne multaan.


Ihastuin viime kesänä kelloköynnökseen. Se kasvaa nopeasti ulkona ja sillä on kauniit lehdet - kukista puhumattakaan. Samoin köynnöskrassi ja aitoelämänlanka ovat vähästä kiitollisia köynnöksiä. Ne kasvavat nopeasti ja kaunis kukinta on runsasta.


Ruusupavun voi istuttaa suoraan multaan ja se ehtii silti myös kukkimaan ja tekemään papuja.


Eilen en malttanut olla tilaamatta daalioiden  ja akileijojen juurimukuloita. Ja mitäköhän kaikkia kukkia kertyy ennen kesää! Innostun liiankin helposti kokeilemaan uutta.


On toisaalta jännittävää, kun lumi sulaa ja lämpö nousee, seurata, mitkä viime kesänä istuttamani kärhöt on elossa. Toivoisin että moni. Ne ovat niin, niin kauniita.


Olen syönyt nyttemmin monivitamiinipilleriä nimeltään Multitabs woman 50+ aivoterveyden tueksi. Saas nähdä, onko sillä tehoa muutaman vuoden päästä. Tutkimusten mukaan pitäisi olla.


Päätin paastota laskiaisesta pääsiäiseen jättämällä karkit pois. Nyt olen vaivihkaa hiippaillut pakastinarkuille pullaa hakemaan. Päiväkahviin kuuluu nyt siis pulla - mutta eihän se ole karkkia.



Hyvää viikonloppua kaikille!



torstai 7. maaliskuuta 2024

Monen suolistossa voi piillä masennuksen syy

 


Minä olen sairastanut yhden masennusjakson. Se vaivasi minua opiskelun kolmantena vuonna ja kesti noin neljä kuukautta. En jaksanut oikein mitään. Aloittaminen oli hankalaa, ja piti jo ajatella sitä, mistä aiheesta gradunsa kirjoittaa.


Masennus vaikutti opiskeluun loppujen lopuksi aika vähän. Mutta minulla oli lähimuistin ongelmia. En saattanut esimerkiksi muistaa olinko juonut päiväkahvin vai en. En jaksanut opiskelun lisäksi sosiaalisia suhteita, paitsi poikakaverin ja luennot. Tulevaisuus vaikutti synkältä, ja mieli oli musta. Masennus ei ole esimerkiksi pelkkää alakuloa vaan pitempiaikaista mielialan laskua. Toivottomuutta. Väsymystä. Ahdistusta.


Ehkäpä  masennus liittyi osaltaan suolistobakteereihin, koska isälläni myös oli masennus, joka meni psykoottiseksi, ja hän teki itsemurhan hirttäytymällä. Myös isän äidillä oli ajoittaista masennusta.


6000 suomalaisen ulostenäytteen perusteella  on seurattu suoliston, perimän ja sairauksien kytköksiä. Morganella-bakteereja oli runsaasti niillä, joille kehittyi myöhemmin masennus.


Suoliston mikrobistolla arvellaan olevan vaikutusta moniin psykiatrisiin ja neurologisiin sairauksiin, kuten masennukseen ja ahdistuneisuuteen, autismikirjon häiriöihin, skitsofreniaan, ms-tautiin ja jopa Parkinsonin ja Alzheimerin tautiin. Esimerkiksi masentuneiden suoliston mikrobisto poikkeaa tietyiltä bakteerikannoiltaan terveiden ihmisten suolistosta.


Mielenkiintoisimman löydöksen ryhmä teki tarkastellessaan miten perimä, suolistomikrobit ja sairaudet kytkeytyvät toisiinsa. Morganella-bakteeristolla voi olla merkitsevä kausaalinen syy  masennuksen synnyssä.


Perinnöllinen geneettinen muunnos voi altistaa siihen, että Morganella-bakteeria löytyy enemmän ja että tällä bakteerilla on yhteys kliinisesti vakavaan depressioon. Eli perinnöllisyys on osittain vaikuttamassa masennukseen.



Osa bakteerien aineenvaihduntatuotteista pääsee myös keskushermoston veri-aivoesteen läpi.Tämä hiussuonten seinämistä muodostuva suojamuuri valikoi, mitä aineita ja aineenvaihdunnan tuotteita kulkeutuu verenkierrosta aivoihin. Nämä aineenvaihduntatuotteet ovat yksi tie, mitä kautta bakteeri saattaa aiheuttaa sairauksia. Vatsa tuottaa myös samoja välittäjäaineita, joita aivoissakin muodostuu, näitä ovat muun muassa serotoniini ja dopamiini. Serotoniin puutos voi johtaa masennukseen. Molemmat välittäjäaineet tuottavat muun muassa mielihyvää.


Masennuksessa on eri vaikeusasteita. Lisäksi sen kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät, joista osa on perinnöllisiä, osa ympäristön aiheuttamia. Morganella ei täysin selitä masennuksen esiintymistä, mutta yksi osatekijä se on muiden joukossa.


Koska suoliston ja masennuksen yhteydestä on löytynyt runsaasti viitteitä, mikrobiomia tutkitaan nyt todella paljon ympäri maailmaa. Taustalla on halu selvittää, voiko suoliston mikrobistoa muokkaamalla edistää terveyttä,





Lähteet: Helsingin Sanomat 21.2.2020, kuvat omat  


 

tiistai 5. maaliskuuta 2024

7 seikkaa milloin esimerkiksi kannattaa ottaa vitamiinit purkista



Jopa viides suomalainen saa ravinnostaan monia vitamiineja liian vähän. Näin huomattiin Finravinto 2007-tutkimuksessa, joka on tuorein suomalaisten ravitsemukseen perehtynyt tutkimus.


1) Ota D-lisä

Aikuisille suositellaan 10 mikrogrammaa D-vitamiinia lokakuusta maaliskuulle, jolloin vitamiinia ei muodostu iholla UV-säteilyn vaikutuksesta. Enempää ei kannata käyttää, vaan ottaa vain todettuun tarpeeseen.


2) Muista myös, mitä purkista et saa

Esimerkiksi laihduttaja ja keliaakikko voi hyötyä lisäravinteista, mutta muista myös, että mikään vitamiinilisä ei pysty paikkaamaan puutteellista ruokavaliota ja ruoasta saatavia yhdisteitä ja ravinteita.


Kasvikset, juurekset, marjat ja hedelmät sisältävät vitamiinien lisäksi myös terveydelle tärkeitä flavonoideja ja antioksidantteja, joita vitamiinilisissä ei ole.


Ja ravintolisät eivät myöskään sisällä elimistön toiminnalle tärkeitä proteiineja, rasvoja, hiilihydraatteja ja kuituja, laillistettu ravitsemusterapeutti Kirsi Englund sanoo.


3) Imeytyykö vitamiinit varmasti?

Lääkket ja sairaudet saattavat vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen. Muun muassa närästykseen käytettävä  happosalpaaja voi pitkällä aikavälillä aiheutta B12-vitamiinin ja raudan puutosta.  Tilanne kannattaa varmistaa lääkäriltä.



4) Kasvissyöjät

Vegaani tarvitsee B12-lisän ja ehkä myös jodivalmisteen. Jos syödään lähinnä kasvisruokaa ja silloin tällöin kalaa tai munia, voi ottaa   B12-lisän parin kolmen päivän välein.


5) Keski-ikäinen nainen

Keski-ikäisen naisen on hyvä varmistaa kalsiumin saanti, sillä luuntiheys  heikkenee nelikymppisenä ja vaihdevuodet vauhdittavat sitä entisestään.


6) Mistä tiedät, että syöt monipuolisesti?

Monipuolisen  ravinnon merkityksestä korostetaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että syö päivän aikana jokaisesta ruoka-aineryhmästä ja saa puoli kiloa kasviksia, 6-9 annosta täysjyväviljaa, proteiinin lähteitä, kalsiumpitoisia maito- ja kasvimaitotuotteita ja rasvoja.


Naisen kannattaa syödä joka aterialla kourallinen kasviksia, jotain täysjyväviljaa, jotain proteiinipitoista ja hieman rasvaa. Välipalalla kannattaa syödä jugurttia tai maitopohjainen smoothie, jotta kalsiumia saa riittävästi. Jos sitä ei saa, voi turvautua purkkiin.


7) Harkitse mittauttamista

Vitamiinitasot voi olla syytä mittauttaa, jos ruokavaliossa on rajoituksia, heikko vastustuskyky, yllättävä laihtuminen tai väsymys ei selity sairaudella tai arjen kuormituksella. Muun muassa vegaanin voi olla hyvä silloin tällöin tarkistaa rauta-arvonsa. Muuten kokeita ei varmuuden vuoksi kannata tehdä.



Lähteet: Kauneus&Terveys 1/2024, kuvat Pixabay




perjantai 1. maaliskuuta 2024

Elämää maalla 18.



Olin tiistaina kuntosalilla ja mikä helvetillinen alkumatka sinne oli. Pienempi kylätie oli aivan sohjossa. Autoa oli melkeinpä mahdoton hallita. Oli pakko ajaa neljääkymppiä. Olisi ollut mieli vain kaasuttaa kunnolla ja ajaa nopeasti. Mutta sanoin itselleni: Olet huono kuski, mutta pidät vauhdista. Olet kohta taas ojassa. Harmittelin itsekseni, pitkö sinne salille lähteä. Mutta piti. Olen niin tottunut käymään siellä  kolme kertaa viikossa.


Välillä saattaa olla vaikea lähteä, koska meiltä on sinne matkaa 20 kilometriä. Silloin pitää ajatella, että minulla on muutenkin asiaa kylälle:  esimerkiksi kauppa ja kirppari, josta etsin nyt vaaleanpunaista mattoa, talonpoikaissohvaa ja vanhoja konvehtirasioita. Ja myös vaatteita, jos mieleisiä löytyy. Toisaalta ajattelen, että minulla on tarpeeksi, liiankin tarpeeksi vaatteita. Ei tule mieleenkään ostaa niitä lisää.



Olen aivan ihmeissäni, että talitinttejä ei ole enää tullut viikkoon syömään lintumökistä ja maasta. Ne ovat niin tuttavallisia. Tulivat syömään kahden metrin päähän ja lentää pyrähtelivät aivan kasvojen lähellä.Ikävä.


Olin jo aivan täpinöissäni köynnöskasvisiementen hankkimisessa. Tilasin kelloköynnöksen, neidonmekon, mustasilmäsusannan, köynnöskrassin, aitoelämänlangan ja ruusupavun siemeniä. Tänään etsin myös kylvömultaa, mutta sitä ei ollut Tokmannilla,  myyjä kuitenkin  vakuutti, että sitä tulee  ainakin seuraavalla viikolla. Rautiassakaan ja Muu-kaupassa sitä ei myöskään ollut.


Haluan niin kylvää, hoivata ja vaalia! Minun Veran kuolemasta alkanut hoivaamishalu - koska häntä en voi enää hoivata - jatkuu ja siirtyy nyt varmaan talitinteistä pieniin, suloisiin kukkien taimiin.


Ortodoksisessa uskossa on nyt paaston aika laskiaisesta pääsiäiseen. Lihaa ja kalaakaan ei saa syödä. Tavallaan jo melkein paastoan, mutta kalaa syön silloin tällöin. Olen melkein vuosittain paastonnut jättämällä jonkin  liian tärkeän asian pois elämästäni. Nyt paastoan syömättä karkkia. Mies paastoaa juomatta alkoholia.


Löysin hyvän paastoruoan reseptin  - en nyt muista mistä lehdestä. Resepti on nimeltään Sitruunainen paputagine. Minusta se viittaa Pohjois-Afrikkaan ehkäpä Marokkoon. Kirjoitan annoksen neljälle syöjälle. Itse tein kaksinkertaisen annoksen. Ruokaa on helppo säveltää. Itse esimerkiksi lisäsin mausteiden määrää, kikherneitä ja enemmän sitruunaa ja taateleita.



Kaikki ainesosat lisätään kiehuvaan veteen ja pata pannaan uuniin

1 sipuli

3 valkosipulinkynttä

1 omena

2 rkl raastettua inkivääriä

1/2 luomusitruunaa

2 dl kuivattuja linssejä

1 tlk papumixiä suolaliemessä

2 dl valmiita kikherneitä

noin 6 dl kiehuvaa vettä

1 dl  kuivattuja pehmeitä taateleita

2 tl hunajaa

1 tl kurkumaa

1 tl juustokuminaa 

1 tl suolaa

1 dl hienonnettua korianteria tai persiljaa


Sitruunoista puserretaan mehu pataan ja lisätään myös sitruunan kuoret. Ruoka on valmista, kun linssit ovat kypsyneet. Syödään kokojyväriisin kanssa.

Tässä yksi aamu huomasin aivan ulko-oven vieressä kuistilla jonkin ison eläimen jäljet. Miehen kanssa sitten pohdittiin, olisivatko ne ilveksen jäljet. Ne olivat kuin kissan jäljet, mutta huomattavasti isommat. Ne tulivat lähimetsästä. Vau, haluaisin joskus nähdä ilveksen.



Minun keuhkosyöpäkuvitelmastani jäi kuitenkin ajatus, joka tuli myöhemmin. Miksi minun kaameaa kipua ei tutkittu? Se on kuin joku löisi puukolla lapojen väliin ja puukko ylettyisi rintakehään. Ehkäpä pitää mennä vielä lääkärille. Tai en tiedä.


Oltiin viime sunnuntaina käymässä sairaalassa miehen isän luona. Hän oli saanut kaksi aivoverenvuotoa ja sairastaa alkavaa Alzheimerin tautia. Näin hänet viimeksi syyskuussa ja hän oli mielestäni kuten aina. Hauska ja vitsailija.


Nyt hän oli taantunut huomattavasti. Puhui välillä aivan omiaan ja oli alakuloinen. Miehen isä on minulle kuin oma isä, koska menetin oman isän niin varhain. Minua ahdisti sairaalareissun jälkeen. Yöllä näin unta, että hän lensi omana itsenään ja sitten kotkana, mikä muuttui tuhkaksi.  Ajattelen unen niin, että vahva mies heikkenee.


Hyvää viikonloppua kaikille!