Riittävä uni huolehtii mielialasta

 

Onneksi minä nukun hyvin, vaikka kärsin ahdistuksesta. Paniikkihäiriö on parantunut, mutta koputan puuta. Nukahdan helposti ja herään virkeänä yhdeksän tunnin jälkeen. Välillä on öitä, jolloin saatan herätä kolmen neljän maissa, enkä saa enää unta. Nousen ylös ja teen aamutoimet. Otan iltapäivätirsat.

Unella ja mielenterveydellä on yhteys toisiinsa. Joissakin tapauksissa mielenterveyden häiriöitä kannattaisi alkaa hoitaa nimenomaan korjaamalla unta.

Säännöllinen unirytmi ja laadukas uni kannattelevat ihmisen koko terveyttä, myös mielen hyvinvointia.

Tutkitusti tiedetään, että unen aikana sekä kehossa että mielessä tapahtuu paljon isoja ja pieniä prosesseja, joiden tarkoituksena on pitää ihminen mahdollisimman tasapainoisessa tilassa, jos nämä prosessit eivät pääse tapahtumaan kunnolla, fyysinen ja psyykkinen terveys alkaa järkkyä.Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöisistä tiedetään, että he nukkuvat huomattavasti muita huonommin.

Unihäiriöistä tavallisin on unettomuus. Tavallisia ovat myös kuitenkin unisäätelyyn liittyvät ongelmat, esimerkiksi liikaunisuus ja uni-valverytmin häiriöt.

Liikaunisilla on  lisääntynyt unentarve ja he saattavat olla päivisin väsyneitä. Uni-valverytmin häiriöstä kärsivät  taas eivät pysy tahdissa vuorokausirytmin kanssa.

Jos unen ja mielenterveyden välistä suhdetta voisi ymmärtää paremmin, on hyvä tuntea uneen vaikuttavat mekanismit, jotka ovat sirkadiaaninen rytmi ja homeostaasiin pyrkiminen.

Sirkadiaaninen rytmi eli vuorokausirytmi ohjaa elintoimintoja. Homeostaasi tarkoittaa elimistön kykyä ylläpitää sisäistä tasapainoa ulkoisista ja sisäisistä  muutoksista huolimatta. Tämän ansiosta kehon toiminnat pysyvät vakaina.

"Käytännössä homeostaasiin pyrkiminen tarkoittaa sitä, että valvominen aiheuttaa keholle unipainetta. Mitä pidempään ollaan hereillä, sitä enemmän unipainetta kertyy, mikä tekee nukahtamisesta helpompaa", sanoo akatemiatutkija Liisa Kuula.

Jotta ihminen nukahtaisi, kummankin mekanismin täytyy osua kohdalleen. Laadukas uni edellyttää sekä tasapainoista vuorokausirytmiä että sopivaa unipainetta.

"Aivoissa olevan keskuskellon lisäksi ihmisen sisällä on monta muuta kelloa sisäelimissä. Jos missä tahansa kellossa tai niiden vuorovaikutuksessa on vikaa, nukkuminen voi vaikeutua."

Kun omaa nukkumista haluaa parantaa, huomio kannattaa kiinnittää elämäntapojen säännöllisyyteen. Keho rakastaa kaikkea säännöllisyyttä: heräämistä, ruokailuja, harrastuksia ja nukkumaanmenoa.

"Kun elämä on säännöllistä aivojen ja sisäelimien kellojen ei tarvitse arvuutella, mitä niiden pitäisi tehdä. Silloin ne voivat käydä tasaisesti ja pitää kehon tasapainossa", Kuula sanoo.

Keholle voimakkaita tahdistimia ovat esimerkiksi    valoisuus ja lämpötila. Pimeys ja hieman tavallista alhaisempi lämpötila makuuhuoneessa kertovat keholle, että on aika nukkua. Kesäaikaan makuuhuone kannattaa pimentää esimerkiksi pimennysverhoilla.

Uni rakentuu eri univaiheista, jotka vaihtelevat yöllä. Mielenterveyden kannalta hyvin tärkeä univaihe on REM-uni, joka yleensä ajoittuu aamuyöhön ja aamuun.

REM-uni poikkeaa hyvin paljon muista univaiheista. Sen aikana kehon lihasjännitys nousee, ja  aivojen aktiivisuus on samankaltaista kuin hereillä ollessa.

REM-unessa jäljitellään jotakin, mitä valveilla ollessa on tapahtunut. Todennäköisesti se valmistaa jollakin tavalla seuraavaan päivään.

Jos menee vasta myöhään illalla tai yöllä nukkumaan, ihminen ei välttämättä ehdi saada REM-unta ollenkaan.REM-unen poisjäännillä on suuri vaikutus mielen hyvinvointiin. Aluksi se voi aiheuttaa vaikka alakuloisuutta. Jos se pääsee jatkumaan pitkään, seurauksena voi olla jopa masennusoireita.

Muuten eri univaiheisiin ei tarvitse vaikuttaa ollenkaan, sillä keho säätelee niitä itse jatkuvasti. Jos on esimerkiksi nukkunut yhden tai useamman yön huonosti, keho yleensä tasapainottaa syntyneen univelan lisäämällä syvän unen määrää.

Lähteet: Diabetes 6.12.2025, kuvat Pexels

Elämää maalla 98.

 

Viime viikolla kerroin autolla kaahaamisestani ja ojaan ajosta ja sain aika pistäviä kommentteja. Ne olivat aivan oikeassa. Minä kadun.

Mutta myös puolustan itseäni. Täällä meidän kylällä on vain yksi lapsiperhe. Lapset menevät ja tulevat taksilla keskustan kouluun. Naapurissa on maanviljelijä, jonka lapset ovat aikuisia. Muuten täällä asuu vanhuksia ja osa taloista on tyhjillään. 

Talvella ei ole tullut yhtään kävelijää tai pyöräilijää vastaan. Kesällä en kaahaa, koska täällä on paljon mökkiläisiä, ja liikenne on vilkkaampaa. Vastaan saataa tulla pyöräilijöitä tai käveljöitä.

Niin, en saisi talvellakaan kaahailla.Mies antoi minulle muutaman viikon ajokiellon. Kuljen hänen kyydissään kuntosalille ja kaupoille. Miehellä on aika joustavat työajat.

Tein ex temporee raparperipiirakan, koska yritämme tyhjentää toista pakastinta. Raparperpalat vievät paljon tilaa. Ei ollut voita, mitä yleensä käytän leivontaan. Margariinia oli vähän, joten lisäsin taikinan alkuun rypsiöljyä. Makeutuksena käytin steviaa. Yksi muna. Ihme kumma seos vaahtoutui.  Jauhoja näppituntumalla. Piirakan päälle laitoin kermaviiliä ja mantelilastuja.

Piirakkavuoan voitelin rypsiöljyllä. Piirakka onnistui ja maistuu hyvältä - ja on melkein terveellinen valkoisia vehnäjauhoja lukuunottamatta. Teen sitä vielä joku kerta uudestaan.

Kuvasta näkyy, että piirakka maistuu. Etenkin miehelle. Hän tykkää makeasta. Minä en oikeastaan. Mutta minulla on yksi herkkupäivä kuukaudessa, jolloin syön jäätelöä, sipsejä ja salmiakkia.

Reissumimmejäkin (reissumiehiä) leivoin hapanjuurella tiistaina. Sunnuntaina leivoin kreikkalaista maalaisleipää. Mies tykkää erityisesti reissumimmeistä, joten alan leipoa niitä useammin.

Minulle tuli virtsarakontulehdus. Pissaaminen on vaikeaa ja pelkään, että minulle laitetaan taas katetri, jos pissaaminen loppuu kokonaan ja saan virtsaummen. Voi hemmetti, en haluaisi sitä uudestaan. Olen pissannut normaalisti kesästä lähtien, kun vatsan läpi laitettu katetri poistettiin. Viimeksi siis virtsaumpi kesti melkein viisi kuukautta.

En voisi käydä kuntosalilla, jos minulla olisi katetri. Ja olen nyt todella innostunut kuntosalista. Nautin, kun saan melkein rääkätä itseäni. Huomaan, että käsiin ja jalkoihinkin on tullut voimaa, jota tarvitsen vanhuudessa.

Kille-kissamme on 17-vuotias. Hän nukkuu paljon. Syö paljon. Mutta murehdin jo valmiiksi, jos hänen elinvoimansa uupuu. Olen miettinyt, että ostaisimme Killen jälkeen koiran ja kissan pennun. Jos olisi koira, pitäisi kävellä enemmän, ja pitää hyvin huolta koirasta. Samoin kissasta.

Blogikaverini kirjoitti toisen naisen kanssa kirjan Vitun vaihdevuodet. Olen todella onnellinen, että minun vaihdevuosioireet olivat niin helppoja - yksi kuuma-aalto ja kuukauden hikoileminen yöllä -  jotakin hyvää terveydessäni.

Olen ollut alakuloinen ojaan ajosta ja virtsaputkentulehduksestani. Miksi minulla on niin paljon vastoinkäymisiä? Ei pitäisi niristä sairaudestani,koska muilla voi olla paljon vakavampia sairauksia.

Miehen isä kuoli maanantaina. Pidin hänestä todella paljon. Hän oli monipuolinen mies ja hauska leskimies. Soitti huilua ja kirjoitti runoja harrastuksinaan. Hän oli 83-vuotias Alzheimer-potilas. Olen ajatellut häntä paljon. Ja suru hänestä nostaa pintaan myös tyttäreni kuoleman.

Stressi ja sen hallinta

 

Eletään maailmassa, jossa stressi on suurelle osalle ihmisistä päivittäinen seuralainen. Monia vaivaa jatkuva kiire. Töitä voi olla liikaa tai odotukset niitä kohtaan voivat olla kohtuuttomat.

Ihmissuhteet töissä ja kotona saattavat aiheuttaa kuormitusta. Muun muassa jatkuva tuen, arvostuksen tai vastavuoroisuuden puute kuormittaa ketä tahansa.

Harvinaisia mutta voimakkaimpia stressin aiheuttajia ovat äkilliset traumaattiset tapahtumat, kuten onnettomuudet tai läheisen kuolema.

Psykiatrian professori Soili Lehto Oslon yliopistosta kertoo, että stressi määritellään tilana, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että hänen on vaikea käsitellä niitä.

Kaikki stressi ei ole kuitenkaan haitallista. Hyvä stressi on yleensä lyhytaikaista. Se voi liittyä vaikkapa uuteen ja haastavaan työtehtävään, joka innostaa. Jos ihminen kokee hallitsevansa tilanteen, stressi todennäköisesti auttaa häntä tekemään parhaansa.

"Hyödyllinen stressi auttaa olemaan skarppi ja ohjaamaan huomion täysin johonkin haastavaan asiaan. Silloin ihminen myös todennäköisesti onnistuu siinä hyvin", Lehto kertoo.

Haitalliseksi stressi muuttuu silloin, kun se pitkittyy. Ihmisellä ei ole riittävästi aikaa tai kykyä palautua, ja erilaiset haasteet pyörivät jatkuvasti mielessä. Vaikeinta ja terveydelle haitallisinta stressi on yleensä silloin, kun sen taustalla on jokin yksittäinen koko elämää muuttava kielteinen tapahtuma, kuten oma tai perheenjäsenen vakava sairastuminen, onnettomuus tai äkillinen kuolema.  Silloin stressi on niin voimakasta, että sitä on mahdotonta käsitellä", Lehto sanoo.

"Jo yhteen perustarpeeseen liiittyvä puute on stressaavaa. Vielä stressaavampaa on, jos puutteita on useampia", Lehto kertoo.

Myös epävarmuus stressaa ihmisiä paljon. Ihmisten kyvyssä sietää stressiä on eroja. Jos varhaislapsuudessa on ollut runsaasti kielteisiä kokemuksia, stressinsietojärjestelmä saattaa toimia vielä aikuisenakin niin, että se reagoi voimakkaasti pieniinkin asioihin.

Yleensä ensireaktio stressaavaan tilanteeseen on eri ihmisillä melko samankaltainen. Autonomisen hermoston aktivoiva osa alkaa valmistaa ihmisen toimimaan haastavassa tai uhkaavassa tilanteessa. Tällöin on tavallista kärsiä esimerkiksi uni- tai keskittymisvaikeuksista.

Jos stressin aiheuttaja ei häviä elämästä, se voi näkyä monella eri tavalla kuten korkeana verenpaineena, ruoansulatusvaivoina, päänsärkynä, närästyksenä tai niska-hartijavaivoina. Myös immuunijärjestelmän toiminta saattaaa heiketä niin, että ihminen saa helposti erilaisia virusinfektioita.

Psyykkisesti pitkittynyt stressi voi näkyä haluna eristäytyä, ärtyneisyytenä, masentuneisuutena tai ahdistuksena. Aikaisemmin kiinnostaneet asiat menettävät merkityksensä.

Miten hoitaa stressiä? Kaikille yhteisiä ovat terveelliset elämäntavat eli terveellinen ruokavalio, riittävä uni ja liikkuminen vähintään pari kertaa viikossa.

"Terveelliset elämäntavat voivat kuulostaa tylsältä stressinhallintakeinolta, mutta ne auttavat elimistöä olemaan optimaalisessa tilassa. Se auttaa hallitsemaan stressiä paremmin", Lehto sanoo.

Yksilölliset keinot täytyy jokaisen löytää itse. Niihin voi kuulua mitä tahansa, mikä tuo hyvää oloa. Itseään kiinnostavia ja ilahduttavia asioita kannattaa pyrkiä lisäämään elämään.

"Esimerkiksi luonnossa liikkuminen, juokseminen, tanssiminen, joogaaminen, meditaatio tai neulominen voivat auttaa rentoutumaan", Lehto vinkkaa.

Lehto ei suosittele käyttämään alkoholia rentoutumiskeinona. Viinilasillinen voi auttaa yhtenä tai kahtena yönä nukahtamaan paremmin. Elimistö tottuu alkoholiin nopeasti. Tämän jälkeen alkoholin hyvät vaikutukset häviävät kokonaan ja jäljelle jäävät vain huonot.

"Varsinkin pitkäaikainen ja runsas käyttö on aivoille ja koko elimistölle hyvin haitallista. Silloin ihmisellä ei ole energiaa hoitaa stressiä hyvillä keinoilla, kuten terveellisellä ruoalla ja liikkumisella."

Lähteet: Diabetes 3/2025, kuvat omat.

Kirpeät marjatkin ovat terveellisiä

Monille maistuu parhaiten makeat marjat, mansikka, mustikka ja vadelma. Makeus tuntuu miellyttävältä saman tien, mutta happamiin makuihin pitää usein totutella. Kirpeämpiäkään marjoja ei kannata unohtaa, sillä nekin ovat vitamiinien, kuidun ja polyfenolien lähteitä.

Marjat ovat ansainneet terveyspommien maineensa. Vaikka niiden C-vitamiini- ja polyfenolipitoisuuksissa on eroja, kaikkien marjojen syöminen edistää terveyttä.

Tutkimusten mukaan marjoista saattaa olla hyötyä esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien, kakkostyypin diabeteksen, muistisairauksien, syöpätautien ja infektioiden ehkäisyssä.

Marjojen kanssa voi syödä maltillisesti sokeria ilman, että verensokeri nousisi liiallisesti. Marjojen sisältämät polyfenolit hidastavat sokerin imeytymistä ja siten hillitsevät verensokerin nousua.

Jos marjat poimii kaupan pakastealtaasta, kannattaa tarkistaa niiden alkuperämaa. Ruokavirasto suosittelee kuumentamaan ulkomaisia pakastemarjoja vähintään viisi minuuttia 90 asteessa. Seuraavaksi muutama kirpeä marja. Lakka, herukat, marja-aronia ja karviainenkin ovat hyvin hapokkaita marjoja.

                                      Karpalo

vähentää virtsateiden infektiota. Tietyt polyfenolit estävät bakteerien kiinnittymisen virtsateiden limakalvolla, jolloin ne eivät voi aiheuttaa tulehdusta. Karpalo on muutenkin muiden marjojen tavoin hyvin terveellinen.

                                      Puolukka

saattaa ehkäistä karpalon tavoin virtsateiden tulehdusta. Se on koe-eläimillä parantanut myös verisuonten toimintaa, alentanut verenpainetta ja ehkäissyt rasvaisen ruuan aiheuttamaa verensokerin, insuliinin ja kolesterolin nousua. Puolukka auttaa myös painonhallinnassa.

                                     Mustaherukka

Sitä voidaan pitää supermarjana, koska siinä on huikeat 128 milligrammaa C-vitamiinia 100 grammassa, runsaasti E-vitamiinia, kuitua ja erilaisia polyfenoleja.

Mustaherukan antosyaanit ovat tutkimuksessa parantaneet urheilijoiden suorituskykyä tehostamalla verenkiertoa, rasvanpolttoa ja vähentämällä lihasten väsymistä.

Lähteet: Hyvä terveys 14/2019, kuvat Pixabay

Elämää maalla 97.

 

Tulin juuri kuntosalilta ja lämmitän nyt uuneja. Onneksi molemmat syttyivät ensi kerralla. Joskus niiden kanssa joutuu tappelemaan, koska halot ovat kosteita.

No, nyt se sitten tapahtui. Ajoin ojaan tiistaina. Minulla on ollut aina raskas kaasujalka. Huono kuski tykkää kovasta vauhdista. Meidän tie on hyvin mutkainen kuten savossa aina. Mies on sanonut minulle, että ole varovainen mutkissa - nyt en ollut. Taaskaan.

Ajoin mutkassa melkein satasta. Auto tuli vastaan. Tajusin silmänräpäyksessä jarruttaa. Minun piti väistää. Nopealla liikkeellä ajattelin kuitenkin pysyä tien reunassa, mutta päädyin ojaan. Harmitti. Auto oli kierinyt ympäri.

Etulasi ja yksi sivulasi oli rikki. Samalla tavalla kuin kerran aikaisemmin, kun auto oli kierinyt ojassa ympäri. Samalla tavalla olin lyönyt pääni sivulasiin. Lasinsirpaleita oli kaikkialla. Nyt myös minun kasvoissa.

Olin matkalla kuntosalille, kirpparille ja kaupoille. Tuli auto ja pysähtyi. Kuski kysyi, olenko kunnossa. Kun hän näki minun veriset kasvot, hän sanoi, että vie minut terveyskeskukseen. Vastustelin ajatusta.

Lasinsirpaleet olivat mielestäni vain raapineet kasvojani. En tuntenut mitään aivotärähdykseen viittaavaa. Pystyin seisomaan, liikkumaan ja puhumaan. Olin lähinnä tyrmistynyt ja hiukan sekava. Vastusteluistani huolimatta hän vei minut autoonsa.

Soitin miehelle. Kerroin ojaan ajosta, ja että olen matkalla terveyskeskukseen erään kuskin melkein siepattua minut. Voisiko mies tulla hakemaan?

Terveyskeskuksessa otettiin pois sirpaleita kasvoista. Onneksi ne eivät olleet syvällä. Yksi tulisi jättämään arven otsaani. Tehtiin testit aivotärähdyksestä. Voi helvetti! Minulla oli aivotärähdys. Mutta ei mitään vakavampaa. Hoitaja sanoi, että voisin jäädä sairaalan puolelle yhdeksi vuorokaudeksi tarkkailuun. En jäänyt. Viime vuoden kokemuksestani muistin, että lähinnä vanhuksille tarkoitettu sairaala oli täpötäynnä.

Mies tuli hakemaan minut, ja menimme katsomaan autoa. Se oli valmis paaliin. Mies sanoi, että oli ihme, ettei minulle tapahtunut mitään vakavampaa. Auto oli niin vanha rotjake, ettei siinä ollut turvatyynyjä. Ei varmaan missään miehen keräämistä vanhoista autoista, jotka on vallanneet koko pihan. Nyt hän menetti yhden rakkaistaan. Mutta onneksi mies suhtautui tilanteeseen rauhallisesti. Ei suuttunut edes, kun kerroin ajonopeudestani. Tärkeintä oli, ettei minulle käynyt pahasti.  Oma rakkaani.

Mieleeni tuli kuollut Vera-tyttäreni, jolla oli myös raskas kaasujalka. Hän oli varmaankin lapsuuden ja nuoruuden mallioppimisen kautta saanut sen minulta. Silti motkotin liian kovasta vauhdista, kun olin hänen kyydissään. Hetken ajattelin, että olisin voinut päästä Veran luokse. Viimeinkin. Suru on edelleen suuri.

En ollut mitenkään shokissa. Kokemus ei ollut uusi. Yhteen aikaan ajoin kolme kertaa talvessa ojaan.Nyt en ole aikoihin ajanut. Kai oli sen aika. Ei kaikessa hässäkässä tullut mieleen ensimmäiseksi tilanteen valokuvaus.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Syyllisyys ja häpeä

Häpeä ja syyllisyys ovat sosiaalisia tunteita, jotka ohjaavat toimimaan moraalisesti oikein.

Syyllisyys tulee, kun ihminen toimii väärin. "Pyydä anteeksi, hyvitä tekosi." Häpeä sen sijaan kohdistuu  ihmiseen itseensä, hänen ominaisuuksiinsa. "Olen vääränlainen."

Helposti syyllistyvä voi kokea syyllisyyttä jostain, johon ei ole voinut mitenkään vaikuttaa: toisten virheistä, vahingoista.

Häpeä muuttuu myrkylliseksi, jos ryhmä nöyryyttää toistuvasti jäsentään eikä päästä häntä osaksi ryhmää. Ihminen saattaa suojautua häpeältä monin haitallisin keinoin, esimerkiksi eristäytymällä, vahingoittamalla itseään, hakemalla helpotusta päihteistä.

"Jatkuva syyllisyys ja häpeä ovat sisäisiä kiusaajia. Niiden taustalla on itsekriittinen näkökulma siitä, mitä on tehnyt väärin tai millä tavalla on vääränlainen", sanoo psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Katja Myllyviita.

Häpeä on monesti tuskallisempi kuin syyllisyydentunne, koska se liittyy itseen. Syyllisyys liittyy yleensä johonkin, mitä on tehnyt.

"Jos häpeä jää päälle, se altistaa erilaisille mielenterveyshäiriöille, jotka puolestaan lisäävät häpeää."

Usein on hyödyllistä miettiä omaa historiaansa: kuinka olen oppinut olemaan näin itsekriittinen, ja mitkä elämäntilanteet ovat vahvistaneet tätä piirrettä? Ihmisillä on hankalissa tilanteissa taipumus miettiä, miten olisin voinut välttää tämän, mitä olisin voinut tehdä eri tavalla. Itsesyytökset kalvavat.

"Moniin sairauksiin liittyy itsensä syyllistämistä. Pyrimme näin ylläpitämään hallinnan tunnetta asioista, joihin emme voi vaikuttaa."

Olisi hyödyllistä miettiä vastuun rajoja. Aikuiset ihmiset ovat  vastuussa käyttäytymisestään. Se on hyvä muistutus henkilölle, joka herkästi alkaa kantaa syyllisyyttä muiden käytöksestä. Monesti liiallinen vastuu muista liittyy vanhemmuuteen ja siihen, kun omilla lapsilla on vaikeuksia.

"Turhasta syyllisyydestä ja häpeästä voi päästää irti opettelemalla ystävällisempää näkökulmaa omaan itseä ja omia tunteita kohtaan sekä vahvistamalla oman vastuun rajoja."

Lähteet: Diabetes 5.11.2025, kuvat omat

Kaura ja ruis tuovat terveyttä

Kuitu hillitsee painonnousua, hellii suoliston mikrobistoa ja alentaa kolesterolia. Monet pyrkivät laihduttamaan ja kohentamaan terveyttään supistamalla leivän ja muiden hiilihydraattien määrää ruokavaliossaan. Gluteeniton ja vähähiilihydraattinen ruokavaliot ovat ehkäpä uusin terveys- ja laihdutustrendi.

Ruokavalion kuitujen vaikutusta terveyteen on tutkittu paljon. Kuidusta saatavat hyödyt ovat hyvin monipuolisia. Itä-Suomen yliopiston uuden tutkimuksen mukaan ruis- ja kaurakuitujen lisääminen ruokavalioon tukee monin keinoin terveyttä, muun muassa hillitsemällä painonnousua, alentamalla kolesterolia, lisäämällä terveyttä edistävän mikrobiston kasvua suolistossa ja vähentämällä maksan rasvoittumista.

Kun kuituja syödään monipuolisesti, erilaiset terveyttä tukevat aineenvaihduntareitit aktivoituvat ja elimistö saa laajakirjoisesti hyötyjä. Kuituja pitäisi syödä 25-35 grammaa päivässä. Hyviä kuidun lähteitä ovat täysjyväleipä, puuro, mysli, vihannekset, marjat ja hedelmät.

Niin sanottu tyypillinen länsimainen ruokavalio sisältää paljon rasvaa ja vähän kuituja. Se yksipuolistaa suolistossa asuvien mikrobien lajikirjoa, ja monesti edesauttaa haitallisten mikrobien kasvua. Energiatiheä ruokavalio on vaikuttamassa myös matala-asteisen tulehduksen riskiin.

Kun vapaaehtoiset koehenkilöt ovat syöneet paljon ruista, heidän sokeriaineenvaihduntansa on parantunut, matala-asteinen tulehdus lieventynyt ja vyötärö kaventunut.

Jotta kuitujen hyvät vaikutukset saataisiin helpommin hyödynnettyä, niitä kannattaa syödä monipuolisesti. Suomessa kuituja saadaan tehokkaasti täysjyväviljasta, joka sisältää suhteessa enemmän kuituja kuin esimerkiksi hedelmät ja marjat. Täysjyväleivän lisäksi täysjyväviljoja kannattaa syödä vaikkapa puuron ja myslin muodossa.

  

Lähteet: Helsingin Sanomat 16.7.2020, kuvat Pixabay