Biologinen vanheneminen

Ihmisten biologinen eri-ikäisyys ja erot sairastavuudessa liittyvät iän mukanaan tuomiin muutoksiin, joita immuunijärjestelmässä tapahtuu. Sen merkkinä ovat esimerkiksi lisääntyneet infektiot iholla, hengitys- ja virtsateissä.

"Infektiot voivat tuntua raskaammilta, olo heikommalta ja väsyneemmältä kuin aikaisemmin. Toipuminen voi olla hankalampaa ja vaikeita infektioita voi olla enemmän", kertoo immunologian professori Seppo Meri.

Satojen tuhansien suomalaisten elimistössä on hiljainen tulehdus. Se voi olla sidoksissa yksilöllisiin tekijöihin, kuten ylipainoon ja pitkäaikaissairauksiin.

Matala-asteinen tulehdus lisääntyy keski-iässä. Siihen vaikuttavat useat antibioottihoidot ja runsaasti rasvaa, sokeria ja nopeita hiilareita sisältävä ruokavalio, ympäristömyrkyt, tupakka, runsas alkoholin käyttö sekä krooninen stressi.

Kun kehossa on jatkuva hiljainen tulehdus, puolustusjärjestelmän on vaikeampi suorittaa rutiinitehtäviä, kuten syöpäsolujen sekä taudinaiheuttajien eliminointia.

"Olet vielä lapsi 70-vuotiaana, nuorukainen 80-vuotiaana, ja kun olet 90 ja joku esivanhemmista tulee pyytämään sinua taivaaseen, pyydä häntä poikkeamaan uudestaan, kun olet 100-vuotias."

Sanonta on Japanin Okinawalta, joka tiedetään maailman pitkäikäisimpien saarena. Se on yksi maailman sinisistä vyöhykkeistä, joissa ihmiset elävät muuta maailmaa pidempään ja terveempinä. Euroopassa tähän kuuluu Italian Sardinia ja Kreikan Ikaria.

Sinisillä alueilla syödään kasvisvoittoista paljon kalaa ja pehmeitä rasvoja sisältävää ruokavaliota. Vanhimmatkin ihmiset ulkoilevat paljon ja elävät yhteisöllisesti ja he ovat useimmiten silminnähden iloisia.

Tällaiset asiat pitävät immuunijärjestelmän iskussa, osoittaa Standfordin yliopiston tutkimus, jonka yhdessä osiossa tarkasteltiin yli 90-vuotiaita Italian Bolognasta. 

Tutkimuksessa bolognalaisten pitkäikäisten biologista nuorekkuutta tutkittiin tekoälyyn liittyvällä tulehduksellisen kellon avulla. Siihen syötettiin tietoja esimerkiksi koehenkilöiden tulehdustasoista seitsemän vuoden takaa.

Vanhimpien bolognalaisten immuunijärjeatelmän ikä oli 40 vuotta alle heidän kalenteri-ikänsä. Yhdellä 105-vuotiaalla se oli 25 vuoden tasolla.

Virukset ovat immuunijärjestelmän rappiota aiheuttava tekijä. On suuria eroja siinä, miten kehomme ne kohtaavat. Toisilla virus käväisee elimistössä kuin kohtelijaalla vierailulla ilman, että sitä edes huomaa. Tämän sijaan moni muu on saman viruksen voimasta kuin lekalla lyöty.

Standfordin yliopiston tutkimuksen mukaan ympäristö muokkaa puolustuskykyä enemmän kuin geenit. Muun muassa rokotteet ja kevyt maltillinen stressi terästävät puolustuskykyä. Erityisen huono vaikutus opitulle puolustuskyvylle on tupakan savulla. Tupakointi heikentää puolustuskyvylle tärkeiden valkosolujen jakaantumiskykyä ja tehoa.

Uni on välttämätön huoltotauko immuunijärjestelmälle. Unen puute vaikuttaa negatiivisesti aineenvaihduntaan ja hormonitoimintaan, mikä puolestaan voi johtaa tulehdusreaktioiden syntymiseen.

Eräässä tutkimuksessa tuli esille, että alle seitsemän tuntia nukkuneet sairastuvat rinoviruksen takia kolme kertaa todennäköisemmin kuin yli kahdeksan tuntia nukkuneet.

Vielä on yksi asia, jota etenkin me pohjolassa voimme hyödyntää: kylmyys. Akuutti kylmyydelle altistuminen voimistaa luontaista immuunipuolustusta.

Aamu-uinnit viileässä vedessä ja nukkuminen viileässä noin 15-20 asteessa ovat terveydelle ja kunnolle hyväksi, jos ne tuntuvat hyvältä.

Yleisesti ottaen aktiivinen elämäntapa on tärkeää myös puolustuskyvylle. Liikunta lisää fyysistä ja psyykkistä stressinsietokykyä sekä madaltaa tulehdustasoja. Tämän lisäksi immuunisolut näyttävät lähtevän paremmin kiertoon liikunnan avulla.

Lähteet: referaatti Hyvä terveys 1/2025, kuvat Pexels

5 keinoa hyvinvointiin

 

Niin, uutena vuotena voidaan tehdä lupauksia, muun muassa pidän itseni hyvässä kunnossa. Liikun ja nukun paremmin. Lopetan tupakoinnin. Pidän tipattoman tammikuun. Olen onnellisempi... Minä en tee uudenvuodenlupauksia. En ole koskaan tehnyt.

Tässä jutussa viisi alansa asiantuntijaa kertoo, minkä tavan, rutiinin ja ajatuksen nimiin he itse vannovat.

1. Karsiminen vahvistaa

Psykologi Satu Lähteenkorva

"Uskon, että karsiminen vahvistaa. Se on tämän ajan tärkeimpiä hyvinvointitaitoja.

Kuulostaa ehkä rajulta, mutta totuus on, että valtaosalla on yhä liikaa töitä, tapahtumia, kavereita ja tavaroita. Yhteys ei vahvistu mihinkään, kun asioita on lautasella liikaa.

On ihanaa ja viehättävää kokeilla uutta, olla elämännälkäinen. Mutta kerralla ei voi saada kaikkea. Kahmimisen sijasta suosin teemavuosia: tänä vuonna panostaisin vaikka tanssiin.

Ensin opettelin putsaamaan kalenteria. Viime aikoina olen uskaltanut karsia kavereitakin. Kun suorittavat ja tyhjät ihmissuhteet hiipuvat, jäävät jäljelle aidot, merkitykselliset, tyydyttävät ystävyydet.

Sillä kukaan ei voi olla kaikkea kaikille. Mutta jokainen voi olla jotain jollekin."

2)Yöunista ei jousteta

Unen asiantuntija lääkäri Eevert Partinen

"Olen joka päivä aktiivinen. Kävelen tai pyöräilen töihin, treenaan muutenkin. Liikunnan merkitys mielelle, sairauksille ja unenlaadulle on kiistaton.

Mutta miten jaksaa liikkua? Se ei ole itsestäänselvää. Tärkeintä on, että arvostan omaa untani. 90 prosenttia palautumisesta tapahtuu sen aikana.

Aiemmin olin liberaalimpi sen suhteen, monelta painun pehkuihin. Nyt nukun joka yö kahdeksan ja puoli tuntia.

On ihana huomata, ettei enää kaipaa aamukahvia siihen, että saa koneen käyntiin. Vaikka kyllä minulla menee tovi, että saan silmät auki.

Aktiivisuus päivällä parantaa entisestään seuraavaa yötä. Siihen tulee hyvän kierre, joka ruokkii itseään.

En jousta myöskään suihkussa käymistä iltaisin. Kun saa hiet pois kropasta ja kainaloista ja sujahtaa vällyjen väliin, nukahtaminenkin helpottuu."

3) Oppi pitää virkeänä

 Aivotutkija Katri saarikivi

"Virkistän mieltäni oppimalla uutta. Oli se sitten tiedettä, taidetta ja jotain siltä väliltä.

Joskus se on kaunokirjallisuutta, joskus konsertti tai omien ajatusten haastamista. Näin vanhempain vapaalla olen huomannut virkistyväni siitäkin, että luen alan tutkimusartikkeleita.

Toisin kuin luulisi, oppiminen ei kuormita aivoja vaan on niiden terveyden kannalta suopea asia. Muodostuu nimittäin kognitiivista reserviä, joka voi suojata muistisairaudeltakin.Puhuisin aivojen anti-aging-lääkkestä.

4) Joka aamu ja ilta kännykkä kiinni

fysiikkavalmentaja Aapo Räntilä

"Aamun alkajaisiksi ja viimeiseksi illalla olen tunnin ilman puhelinta. En selaa uutisia, viestejä enkä somea lainkaan.

Moni uskottelee itselleen ja muille ihmisille, että riittää, kunhan suojautuu älypuhelimen siniseltä valolta.

Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Puhelimen vuorovaikutteisuus pitää nimittäin hereillä enemmän kuin sininen valo. Sininen valo taas estää melatoniinin eritystä, joten on sitäkin perusteltua vältellä iltaisin.

Kun ottaa puhelimen herättyään käteen, aivot joutuvat heti kovaan työhön. Aivot hyppäävät suoraan uneen liitetystä delta-aalloista beta-aaltoihin, jotka yhdistyvät aktiiviseen suoritukseen. Väliin jää monia siirtymisvaiheita, jotka tukevat hyvinvointia.

Mututuntumani on sekin, että jos nappaa kännykän saman tien aamulla kouraan, luovuus ja rentous häviävät koko päivästä.

Ja onhan se selvää, että illalla rauhoitun vaivattomammin, kun luen vaikka kirjaa."

5) "Ruokapäivä" mielessä läpi

Ravitsemusklinikan laillistettu ravitsemusterapeutti Henna Rannikko

Koko seuraavalle päivälle pohjan luo se, että menen nukkumaan ja herään tiettyyn aikaan. Univaje ja nälkähormonit eivät ole kovin hyvä kombinaatio.

Herättyäni syön kunnon aamupalan. Ei pelkkää jogurttia, vaan mysliä, pähkinöitä ja marjoja siihen kylkeen.

Ohessa minulla on tapana käydä joka aamu pikaisesti läpi tuleva päivä. Siis myös ruokailujen osalta.

Missä välissä ehdin syödä lounaan ja mitä se on? Käynkö lounaalla vai otanko eväät? Syömmekö päivällisen ennen vai jälkeen harrastusmenojen? Ateriarytmi on kaiken A ja O. Varmuuden varaksi laukussani on aina kuiva välipala, kuten pähkinöitä.

Oleellista on sekin, että kotona on hätävara nopeisiin arkiruokiin. Minulla on poikkeuksetta kaapissani kikherneitä, tonnikalaa, raejuustoa, kananmunia, kasviksia, siemeniä ja täysjyväleipiä. Niistä saa koottua terveellisen kokonaisuuden."

Lähteet: Helsingin Sanomat 4.1.2025, kuvat omat

Elämää maalla 49.

 

Uudet ravintosuositukset vähän hämmentää, että pitäisi syödä 500-800 grammaa/kourallista päivässä marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Tuo 500 grammaa oli jo edellisissä ravintosuosituksissa. Olin tyytyväinen siihen, että lihaleikkeleet ovat melkein kielletty. Se sai miehenikin ajattelemaan, josko luopuisi niistä. Ei luovu.

Olen yltänyt marjoissa, hedelmissä ja vihanneksissa ainakin 700 grammaan päivässä. Siis seitsemään kouralliseen. Monesti syön enemmän. Aamulla syön jugurtissa kaksi kourallista itse poimittuja mustikoita. Päivällä ja illalla syön muun muassa itse tehtyä kaalisalaattia ainakin kaksi kourallista muun kasvisruoan lisäkkeenä. Kaalisalaatti ei kellu majoneesissa. Teen siihen etikka-, sokeri-, mauste-, vesi- ja öljykastikkeen. Syön omia tyrnimarjoja kourallisen pakasteesta. Sitten hedelmiä 2 kourallista. Omenoita, mandariineja, persimoneja.  Iltaisin saatan rouskutella pari porkkanaa. Eipä tuo juuri eroa entisestä.

Tyrnimarja on mainio C-vitamiinin lähde. Lisäksi syön B12- vitamiinia, koska se tekee hyvää aivoille ja hermostolle. Lisäksi syön monivitamiinipillerin ja D-vitamiinia.

Koukutuin Netflixissä sarjaan Onko rakkaus sokea? Katsoin Argentiinan kauden ja Lähi-Idän kauden. Etenkin arkielämän sujuminen kiinnosti. Noh, häiden kyllä vai ei oli arvattavissa.

Lähi-Idän kausi oli mielenkiintoinen islamin vuoksi. Parit eivät suudelleet  kihlautumisen jälkeen. He nukkuivat lomalla eri huoneissa. Vanhempien suostumus avioliittoon oli ehdoton vaatimus. Argentiinalaiset pussasivat reippaasti kihlauksen jälkeen, nukkuivat lomalla samassa vuoteessa. Se oliko seksiä vai ei, kiinnosti muita parisuhteissa olevia. Vaikka se oli tosi TV:tä, kohtauksia oli varmasti leikattu ja käsitelty. Näiden kausien jälkeen kiinnostus lopahti.

Uuden tietsikan kanssa kuvat edelleen tökkivät. Nyt saan kameran kuvista kuuden vuoden kuvat näkyviin, mutta en tiedä mihin osioon ne pitää laahata. Sähköposti ei edelleen toimi. Pitäisi saada itseään niskasta kiinni ja mennä sen myyneen kauppaan. Täällä maaseudulla on vain yksi kauppa.

Tämä on surkastuva kirkonkylä, johon on meiltä 20 kilometriä. Ikärakenteessa on kohta eniten vanhuksia. Ei ole kuin yksi vaatekauppa ja se on kallis, mutta siellä on hyviä ja kauniita vaatteita. Mutta tänä vuonna olen ostanut vain kotivaatteita Tokmannilta. Kaksi ruokakaupppaa on. Kolme ravintolaa, joista hyvä on thaimaallinen ravintola. Pizza-ravintola on ja yksi  lounasravintola. Päätin viime vuoden vaihteessa olla ostamatta uusia vaatteita, paitsi noita kotivaatteita, joita todella tarvitsen, koska elän nyt kotirouvan elämää.

Kyllästyin täysin työhöni, eikä opettaminen ollut koskaan minulle kutsumus. En halunnut odottaa, että pääsisin todennäköisesti jo raihnaisena eläkkeelle. Kotona aika kuluu varsin rattoisasti. Teen lumitöitä, raahaan halkoja saavilla liiteristä  ja lämmitän kahta pönttöuunia, teen ruokaa ja leivon, siivoan. Ihaninta on herätä luonnollisesti yhdeksän tunnin unien jälkeen. Opiskelen myös filosofiaa, käyn kuntosalilla, lenkillä, tapaan ystäviä. Miehen palkka on sen verran suuri, että pärjäämme. Talosta ei ole enää velkaa.

Somessa en ole ollut sen enempään kuin töissäollessa. Näihin postauksiinkin käytän yhtä saman verran aikaa kuin ennen. Päiväni ei kulu siis somessa.

Hyvää viikonloppua kaikille!

7 kysymystä flunssasta

Meillä mieheni sairastaa vuodessa usean flunssan. Minä en yhtään tai yhden. Arvelen, että mikrobialtistuin lapsena maalla. Kuljimme avojaloin ja esimerkiksi uimme lietteisessä rannassa. Myöhemmin hoidin kasvimaata. Mieheni varttui kerrostalossa.

1) Miksi puolisoni sairastaa usein, mutta minä tuskin koskaan?

Vastustuskyky on hyvin yksilöllistä. Viruksiin reagoidaan eri tavalla. Yhdellä infektio voi olla jopa oireeton tai lieväoireinen, toisella on kova kuume monta päivää.

Vastustuskykyyn vaikuttavat muun muassa lapsuuden mikrobialtistus, elämän varrella sairastetut sairaudet ja saadut rokotukset sekä veren valkosolut ja vasta-aineet.

Vastustuskykyä heikentää esimerkiksi ihon ja limakalvojen huono kunto, stressi, tupakointi, unen puute ja tietyt perussairaudet ja lääkitykset.

2)Altistaako yksi flunssa uudelle

Erilaisia flunssaviruksia on paljon. Virusinfektio voi suojata toiselta samanaikaiselta virusinfektiolta. Jos on esimerkiksi sairastanut influenssan, ei yleensä samaan aikaan saa RS-virusta.

Hengitystievirukset vaurioittavat limakalvoja ja voivat altistaa bakteeriperäisille jälkitaudeille, kuten pneumokokkikeuhkokuumeelle.

Yksi tauti voi altistaa seuraaville silloin, jos hoitoon tarvitaan antibioottikuuri. Antibiootit muokkaavat suoliston bakteeristoa ja heikentää vastustuskykyä kuukausiksi.

3)Miten voi parantaa omaa vastustuskykyä?

Kaikki suositellut rokotteet kannattaisi ottaa. Terveellisistä elintavoista on myös apua. Kannattaa huolehtia ihon ja limakalvojen kunnosta, jotta mikrobit eivät pääse elimistöön niin helposti. Myös kannattaa rasvata rohtuneet huulet ja kuivat kädet. Jos sisäilma on kotona hyvin kuiva, käytä ilmankostutinta tai kosteuttavaa nenäsumutetta.

4)Onko ravintolisistä apua?

Jos ruokavalio on hyvin yksipuolinen ja niukka, vitamiinien ja hivenaineiden puutos voi heikentää vastustuskykyä. Sitä ei ole kuitenkaan osoitettu, että vitamiinilisien käyttö vähentäisi infektioita. Maitohappobakteerit voivat kuitenkin ehkäistä turisti- ja antibioottiripulia, mutta flunssavirukselta ne eivät suojaa.

5)Kannattaako flunssakaudella käytää maskia?

Flunssan väistelyssä pääsee pitkälle, kun välttää pahimpaan epidemia-aikaan joukkotapaamisia sisätiloissa ja pesee kädet saippualla aina ennen syömistä. Sormien viemistä suuhun, nenään ja silmiin kannattaa välttää, koska näin vie mikrobeja suoraan limakalvoille.

Maski voi auttaa, jos on itsen tai läheisen perussairauden tai lääkityksen vuoksi infektioherkkä.

6)Edistääkö sinkki ja C-vitamiini  flunssasta parantumista?

Tutkimusnäyttöä ei ole siitä, että C-vitamiini nopeuttaisi flunssasta parantumista. Sinkin hyödyistä on viitteitä. Imeskeltävät tabletit tai nenänieluun suihkutettava sinkki ilmeisesti tuhoaa flunssaviruksia paikallisesti.

7)Milloin flunssasta toipuva voi palata ihmisten pariin?

Tyypillinen flunssa kestää viidestä seitsemään päivään, ja influenssasta toipuminen voi viedä pari viikkoa.Jos takana on pari kuumeetonta päivää ja pärjää ilman särkylääkkeitä, voi lähteä liikkeelle ihmisten pariin.

Lähteet: Kauneus&Terveys 01/2024, kuvat Pixabay

Mistä apua esiintymisjännitykselle?

Sydän hakkaa, kädet vapisee, sanat juuttuvat kurkkuun ja ajatus takkuaa - vaikka edessä olisi ehkä vain yksi puheenvuoro palaverissa. Mistä esiintymisjännitys johtuu?

Esiintymisjännityksen aiheuttamissa ruumiillisissa reaktioissa on kyse kehon viriämisestä, sanoo jännittämiseen erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin. Jännittäminen on aivan luonnollista. Jopa kokeneet esiintyjät jännittävät.

"Tällaisessa tilanteessa ihminen kiinnittää huomiota kehon viriämiseen, ja se taas saa aikaan muita reaktioita, kuten keskittymisen hajoamista."

Kaikkien ihmisten keho reagoi essintymistilanteissa virittäytymällä, mutta eroja on siinä, millaisia merkityksiä reaktioille itse antaa. On ihmisiä, joille esillä oleminen ei aiheuta niin suurta kehollista viritystä kuin toisilla. Tällaiset ihmiset ovat yleensä tottuneita esiintymään.

Kokemuksen ohella myös tietty rooli voi suojata jännitykseltä. Se voi olla esimerkiksi ammatillinen rooli, joka luo tilanteeseen turvaa tuovan kehikon. "Silloin ei ole ihmisten edessä ikään kuin omana itsenään", Martin sanoo.

Moni jännittäjä sanoo, että tutut ovat turvallisia, vieraat vaarallisia, mutta puolitutut erityisen vaarallisia.

"Tutut ihmiset koetaan usein turvallisiksi, koska heihin voin luottaa. Täysin tuntemattomat ihmiset eivät tiedä minusta mitään, joten voin olla millainen vain. Mutta joku puolituttu opiskelukaveri voi olla näiden väliltä, ja siksi tuntua erityisen hankalalta."

Miten esiintymisjännityksen kanssa voisi oppia elämään? Martin on ohjannut paljon esiintymisjännittäjille suunnattuja ryhmiä. Hän sanoo lähtevänsä ryhmien kanssa liikkeelle siitä, että kuvitellaan esiintymistilanne tai muuten haasteellinen sosiaalinen tilanne, kuten vaikkapa työpaikkahaastattelu.

Tämän jälkeen tilanne jaetaan kolmeen osaan ja mietitään, mihin kohtaan oma jännitys eniten sijoittuu: ennen tilannetta, sen aikana vai sen jälkeen.

"On hyödyllistä oppia tuntemaan, missä kohtaa oma jännitys on häiritsevintä." Martin kannustaa keräämään itselleen mahdollisimman laajan ja joustavan repertuaarin erilaisia selviytymiskeinoja: isoja, pieniä, konkreettisia, abstraketeja.

Abstrakteja keinoja voivat olla muun muassa tapa suhtautua, tapa ajatella tai vaikkapa mielikuva turvallisesta henkilöstä. Konkreettisia keinoja jännityksen hallintaan voivat olla esityksen hyvä suunnitteleminen, vesilasin ottaminen, jalkojen asettaminen tukevasti lattiaan, rauhallinen puhuminen, reipas liikunta, rentoutusharjoitus tai vaikkapa avantoon pulahtaminen.

Joskus jännitys voi vyöryä päälle niin, että ihminen jähmettyy. Asiaa voi ymmärtää ajattelemalla sitä autonomisen hermoston toiminnan kautta.

Kaikilla on kolme hermojärjestelmää, jotka automaattisesti säätelevät sisäelinten toimintaa ja tuovat informaatiota aivojen syviin osiin, joissa sijaitsevat tunnesäätelykeskukset ja jotka aktivoivat motorista aivokuorta.

On sympaattinen hermojärjestelmä, joka aktivoi, vagushermoston etujuoste, joka on rauhoittava hermojärjestelmää ja vagushermon takajuoste, joka on lamauttava hermojärjestelmä.

Martin sanoo, että se mikä järjestelmä aktivoituu riippuu paljon siitä, paljonko varhaisessa lapsuudessa on koettu voimakasta stressiä tai toistuvia traumakokemuksia.

Martinin mukaan niin sanottu jähmettyminen viittaa siihen, että sympaattinen hermojärjestelmä on ottanut ylivallan. Tällöin elimistö tulkitsee vaaran uhkaavan.

Tämä on mielekäs reaktio, koska silloinhan on järkevää olla hengittämättä ja jähmettyä paikoilleen, mutta esiintyessä se ei tietenkään käy.

"Näitä tilanteita varten olisi hyvä harjoitella jotain, mikä rauhoittaa kehoa. Järkipuhe ei silloin auta, vaan tietoinen lihasjännityksen purkaminen ja etujuosteen aktivoiminen."

Nopeimmat keinot ovat rauhallinen uloshengitys, uloshengityksen jälkeisen tauon hahmottaminen, lihasjännityksen purkaminen kasvoilta ja rintakehästä.

"Myös puhumistahdin hidastaminen auttaa, sillä se hidastaa automaattisesti myös hengitystä."

Jos tuntuu siltä, etteivät omat voimat riitä esiintymisjännityksen kanssa, apua kannattaa hakea ammattilaisilta.

Lähteet: Helsingin Sanomat 18.5.2024, kuvat omat

Elämää maalla 48.

 

Joulu meni rauhallisissa merkeissä. Lähinnä syötiin, ja lihoin varmasti pari kiloa. Luettiin, eikä edes tarvinnut tehdä lumitöitä. Vera tuli kultaisesti mieleen, kun söimme aattona. Sanoin miehelle, että jos Vera olisi tässä, juotaisiin kuohuviiniä. Nyt juotiin vettä. Haudalla oli kova ikävä Veraa, mutta hyvät muistot säilyvät. Sytytimme hautakynttilöitä.

Ostin uuden tietsikan. Oli pakko. Vanha lopetti lataamisen, vaikka korjaaja sanoi, että kyllä se lataa. Kotona piti pitää laturin kärjen päällä neljä tuoremehupurkkia. Se aluksi latasikin, mutta sitten vaikutus loppui. Vika oli varmaankin tietokoneen sisällä. 

Minulta hävisi kuuden vuoden kuvat. Kaupassa sanottiin, että se johtui siitä, ettei tietsikassa ollut enää tarpeeksi tilaa. Myyjä puhui joistakin pekseleistä tai sellaisista - ja minähän en ymmärtänyt mitään. Uudessa koneessa on enemmän tilaa, mutta kuvat ei kuitenkaan näy. Tämän huomasin kotona. Ei kun uudestaan kauppaan, kun tämä krapula loppuu.

En ole saanut vielä sähköpostia ja Instagramia pelaamaan. Yritin ja yritin. Kiroilin. Täytyy taas turvautua paremmin koneista ymmärtävän ihmisen apuun. Uudessa koneessa on vielä opeteltavaa. Sekin on Windows 11. Atte-myyjä kaupassa sanoi, että kyllä tässä on tosi alkeellinen kuvapuoli. On hemmetin monimutkaista siirtää kuvat kamerasta koneeseen. Joskus onnistuu. Joskus ei.

Koronasta jäi minulle jälkitautina huimaus. Nyt se onneksi alkaa parantua. Ei tarvitse enää hiippailla.

Verensokerimittarin käytön opin hitaasti harjoittelemalla. Nyt se onneksi onnistuu. Monimutkainen vehje se on, mutta ainakin paastosokeri pitäisi mitata aamuisin. Luistan siitä aika usein. Olen saanut diabetes kakkosen mukaan identiteettiin. Enää se ei tunnu niin kauhealta kuin alussa. Näin itseni pyörätuolissa jalat amputoituna. Välttämättä kaikille ei tule sivuoireita.

Sitä en ymmärrä, miksi sain tämän taudin, onneksi lievänä. Johtuu varmaankin perintötekijöistä. Kolesteroliarvoni ja verenpaine ovat huippuhyvät, eikä minulla ole kauheasti ylipainoa.

Tyypin 2 diabeteslääke vie minulta ruokahalua. Upeaa. Sanotaan, että diabeteslääkkeet laihduttavat. No, minulla on siihen tarvetta.

Pidän kaamoksesta, mutta en liukkaista teistä ja pihasta. Täällä on peilijäätä, eikä lenkkeilemään pysty mennä. Ainakaan minä. Tuntuu, että olen jotenkin tukossa, kun ei saa liikkua tarpeeksi. Kuntosalilla käyn. Mutta lihaskunnon lisäksi pitäisi harrastaa aerobista liikuntaa.

Uutta vuotta vietin ystävän kanssa. Oli riemukasta ja melko kosteaa - huh heijaa.On vieläkin krapula. Oli hyvä jättää jäähyväiset menneelle vuodelle ja toivottaa uusi vuosi tulevaksi. Uusia haasteita. Onnistumisia ja epäonnistumisia. Kaikilla on murheita joskus, eikä niitä kannata väheksyä - mutta ne loppuvat aikanaan.

Minusta on hyvä olla melkein kuusikymppinen. Ylpeästi. Elämänkokemuksista ja itsensä hyväksymisestä. Aivan sama, mitä muut minusta ajattelevat. Voin olla kaikessa rauhassa oma itseni.

Toivotan kaikille hyvää uutta vuotta!

Ensimmäinen kuva oma, toinen taidekeskus Salmelan kesänäyttelystä.

Kaamoksen rakastajat

 

Sanna Hämäläisestä yleinen tapa on, että pimeydestä ja harmaudesta valitetaan kovaan ääneen.Kaikkien ei ole helppo nauttia kaamoksesta, mutta ilmapiiri on ollut sellainen, ettei hän ole aina uskaltanut hehkuttaa kaamosta. En minäkään. Pidän kaamoksesta, mutta en liukkaista teistä, kuten täällä nyt on. Tiet peilijäätä. Ei uskalla lähteä  lenkillekään.

Sanna on hyvin tyytyväinen. On hänen lempisäänsä. Vielä paremman kelistä voisi tehdä tihkusade tai sumu.

Pimeyskään ei Hämäläistä haittaa. Hän rakastaa sitä. Kaamosoireilusta ei ole tietoakaan, sillä syksyllä ja talvella hän voi parhaiten, sillä pimeys tuntuu lempeältä, ja hän nukkuu hyvin. Kirkas sää väsyttää ja saa mielen alamaille.

Sanna Hämäläinen ei ole yksin. Helsingin Sanomat kysyi syyskuussa lukijoiltaan, miksi he pitävät pimeistä illoista. Kyselyyn vastasi noin 240 ihmistä, jotka pitävät kaamoksesta.

Vastaajien mukaan pimeyden parhaita puolia ovat arjen rauhoittuminen vilkkaan kesän jälkeen, levon lisääntyminen ja hämärän luoma tunnelma.

Ilmiö on myös tuttu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partoselle. On ihmisiä, jotka kokevat voivansa parhaiten silloin, kun päivät ovat lyhyitä ja valoa on vain vähän. Partosen mukaan ilmiötä voi luonnehtia "käänteiseksi kaamosoireiluksi".

Tällaisia ihmisiä läpi päivän jatkuva valoisuus voi ahdistaa ja aiheuttaa rauhattoman olon. Pimeä tuntuu levolliselta, koska se ei aiheuta ylivireyttä.

Partosen mukaan pimeä kausi voi tehdä elämästä rauhallisempaa. Myös siksi, että silloin vietetään aikaa enemmän kotona. Hektisen elämän hidastaminen, ja kotoilun arvostaminen tekisi hyvää monelle.

Suhde pimeään vuodenaikaan on aina ollut Sonja Hämäläiselle samanlainen. Se on tuntunut hyvältä ja turvalliselta niin kauan kuin hän muistaa.

Joulua hän rakastaa. On ihana olla rauhassa kotona ja syödä hyvin. Koristelusta hän ei piittaa.

Pari vuotta sitten Hämäläinen muutti omakotitaloon Lohjalle, jonka alueella on paljon kesämökkejä. Kun syksy tulee, alue selvästi rauhoittuu. Hän oikein nauttii siitä, että teillä on vähemmän liikennettä.

Hämäläisen rutiineihin kuuluu lenkit koirien kanssa otsalampun valossa. Hänestä on normaalia, jos ihmisiä pelottaa pimeässä. Hänestä on kuitenkin tärkeää, ettei anna mielikuvituksen lähteä laukkaamaan vaan maadoittuu luontoon.

"Olen iän myötä ruvennut puhumaan enemmän harmauden ja pimeän puolesta. Ja uskallan sanoa, että ihanaa, kun on harmaata ja sataa vettä, ihan paras sää."

Hämäläisestä tuntuu, että on syntynyt oikeaan maahan. "Olen miettinyt, että minulla on onnellinen asema, kun Suomessa on isoksi osaksi kuitenkin pimeää ja harmaata eikä aurinko paista aina. Tykkään säästä suurimman osan ajasta."

Iloista uuden vuoden aattoa kaikille!

Lähteet: Helsingin Sanomat 9.11.2024, kuvat Pixabay