Kahvin hyvät puolet

 

Minä olen oikea kahvikissa. Pidän kahvista hyvin, hyvin paljon. Juon sitä noin seitsemän annosta päivittäin. Illallakin. Eikä se vie unia. Olin jo lapsena kahvin ystävä, jonka liiallista juomista äiti esti. Mutta minäpä hilpaisin Koskenharjun Marin luokse, hyvin iäkkään leskinaisen,  ja hän aina tarjoili kahvia ja murokeksejä. Kävin hänen luonaan alle kouluikäisenä lähes päivittäin. Juteltavaa meillä riitti. Mari kävi meillä saunassa.

Tutkimusten mukaan kahvin juominen kohtuullisesti on terveellistä. Säännöllinen kahvinjuonti pienentää muun muassa sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen ja maksa- ja kohtusyövän riskiä.

Osa kahvin hyödyllisistä vaikutuksista liittyy kofeiiniin, mutta kahvissa on muutakin terveyden kannalta hyvää.

"Esimerkiksi kahvin flavonoidiset yhdisteet ovat ainakin osaksi terveysvaikutusten taustalla", ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Kahvissa on myös monia kivennäisaineita ja vitamiineja, etenkin kaliumia, magnesiumia ja niasiinia.

Uudempaa näyttöä on saatu siitä, että myös suolistomikrobisto näyttäisi tykkäävän kahvista. Säännöllinen kahvinjuonti saattaa auttaa ylläpitämään suolistossa monipuolista mikrobikoostumusta.

Kahvia enemmän juovilla on vähemmän kehon kokonaisrasvaa ja sisäelinrasvaa sekä enemmän lihasmassaa kuin vähemmän kahvia juovilla. Painoindeksi ei vaikuta asiaan.

Tavallinen suodatinkahvi voittaa erikoiskahvit

Kapseli- ja automaattikahvit ovat yleensä suodattamatonta kahvia, jossa on veren LDL-kolesterolia nostavia rasva-aineita.

"Haitalliset rasva-aineet jäävät kahvinkeittimen suodatinpaperiin, mutta kahvikoneiden metallisuodatin ei niitä poista", Schwab kertoo.

Muistille hyväksi

Säännöllinen kahvinjuonti voi pienentää muistisairauksien riskiä. Kahvin ja aivoterveyden välistä yhteyttä ei viedä tiedetä tarkalleen, mutta ainakin kofeiinilla ja kahvin sisältämillä antioksidanteilla arvellaan olevan muistille hyviä vaikutuksia.

Tumma kahvi sopii herkälle vatsalle

Suositeltu kahvin määrä on noin 1-4 kupillista päivässä. Eniten suomalaiset tykkäävät juoda vaaleapaahtoista kahvia, mutta myös tummapaahtoisella on kannattajansa. Terveyden kannalta ei ole merkitystä, kumman kahvin valitsee. "Tosin jos saa herkästi vatsavaivoja, tummapaahtoinen kahvi saattaa sopia paremmin."

Yöunet

Jotkut voivat juoda kahvia vielä illallakin, toiset taas joutuvat juomaan päivän viimeisen kupillisen jo aikaisin iltapäivällä turvatakseen yöunensa. Kahvi piristää, ja oma perimä vaikuttaa siihen, miten kahvia sietää. Eniten kofeiinia on elimistössä 15 minuutista kahteen tuntiin kahvin juonnin jälkeen.

Aikuisille suositeltu kofeiinin maksimimäärä on neljä pientä kupillista tai 2-3 suurempaa mukillista kahvia päivässä. Jos on herkkä kofeiinille ja juo enemmän, saattaa huomata unen häiriintyvän tai saada päänsärkyä ja sydämentykytyksiä.

Maidosta saa kalsiumia, jota kahvi vie

Maidon lisääminen kahviin on hyvä tapa, joka on luustolle hyväksi. Jos kahvikupilliseen sekoittaa noin ruokalusikallisen maitoa, saa kalsiumia suunnilleen sen verran kun kahvin vuoksi menettää.

"Jos juo paljon kahvia mustana, voi olla syytä tarkkailla, että saa kalsiumia riittävästi. Esimerkiksi pieni siivu juustoa kattaa kalsiumin määrän, jonka viisi kahvikupillista vie", Schwab kertoo.

Kermaa tai maitoa

Jos juo päivittäin viisi kupillista kahvia ja lisää jokaiseen ruokalusikallisen kahvikermaa, kertyy 11 grammaa kovaa rasvaa, joka on haitallista sydämelle.

"Kun kahvikerman vaihtaa kevytmaidoksi, kovan rasvan määrä on enää 1,2 grammaa. Tällä on iso merkitys terveyden kannalta."

Moni tykkää käyttää kaurajuomaa. Tavallista kaurajuomaa rasvaisemmat baristakaurajuomat on suunniteltu käytettäväksi kahvin kanssa. "Niiden rasvan laatu on hyvä, sillä rasva on pääosin terveydelle edullista pehmeää rasvaa."

Lähteet: Hyvä Terveys 11/2026, kuvat Pexels

Ilon latistava tyhjyys

Kaikki  tuntuu tyhjältä. Voi olla vaikea innostua mistään. Nämä ovat anhedonian tunnusmerkkejä. Ihmisiä joiden elämästä katosi ilo on runsaasti.

Psykologi Lotta Heiskanen sanoo, että anhedonia tarkoittaa mielihyvän puutetta. Tällöin ihmisen on vaikea kokea iloa sellaisista asioista, joista on aikaisemmin nauttinut.

"Eikä kyse ole siitä, etteikö ihminen haluaisi kokea mitään hauskaa, mutta jotenkin ne tunteet latistuvat", Heiskanen sanoo.

Vastaanotollaan Heiskanen kohtaa usein ihmisiä, joiden tunteet voivat olla jollain tapaa hallitsemattomia, ja olo esimerkiksi ylivirittynyt, hätäinen tai aggressiivinen.

"Ja sitten toisessa ääripäässä voi olla sitä, että mikään ei oikeasti tunnu miltään. Mikään ei tunnu hyvältä tai kiinnostavalta - tuntuu vain tyhjältä. Se on sitä anhedonian kokemusta", Heiskanen sanoo.

Anhedonia ei ole mikään itsenäinen mielenterveyden häiriö. Ei ole olemassa mitään anhedonian diagnoosia. Anhedonia on tunnettu oire, joka voi kytkeytyä moniin psyykkisiin sairauksiin. Se voi olla  esimerkiksi masennuksen, skitsofrenian ja jonkin traumaperäisen häiriön oire.

"Usein se liittyy masennusoireisiin, mutta voi se olla esimerkiksi liiallisen stressinkin oire."

Ilon katoaminen elämästä voi johtaa siihen, että ihminen vetäytyy herkästi omiin oloihinsa ja jää yksin.

Anhedonia saattaa ilmaantua nopeasti tai hitaasti. Yhtäkkinen ilon ja mielihyvän katoaminen voi Heiskasen mukaan liittyä vaikkapa johonkin sairausjaksoon tai kuomittavaan tilanteeseen.

Ilon latistava tyhjyys voi johtua jo siitä, miten ihmistä on lapsena kohdeltu ja kohdattu. "Usein se liittyy jotenkin  sellaiseen, että ihminen on jäänyt liian vähälle ja liian yksin."

Pienen lapsen tunteiden säätely tapahtuu yhdessä toisten ihmisten eli tyypillisesti vanhemman kanssa. "Aikuinen ikään kuin ensin lainaa sitä taitoa lapselle. Pikkuhiljaa ihmiselle rakentuu kyky säädellä itsenäisemmin omia tunteitaan." Siis muun muassa esimerkiksi kyky itsensä rauhoittamiseen sekä virkeänä, toiveikkaana ja iloisena pitämiseen.

Vahempi ei ole kenties suhtautunut lapseensa hyväntahtoisen uteliaasti, koppaamaan tarvittaessa syliin tai viemään ilon ja leikin maailmaan. Lasta ei välttämättä ole katsottu ilahtuen. Lapsi voi nähdä vain ilmeettömän ja mielihyvää kokemattoman vanhemman.

"Ehkä vanhempi - joka ei pysty iloitsemaan lapsestaan, koska mikään ei tunnu miltään - tarvitsisi enemmän ympäröivän yhteisön tukea ja turvaa."

Jos ilo on kadonnut elämästä se ei ole kuitenkaan peruuttamaton. Heiskanen kertoo, että psykoterapia yleensä on tehokasta hoitoa yleisempiin mielenterveyden ongelmiin ja samalla elämänilon etsintään.

Tyhjyyden tunteista ei tarvitse yrittää päästä eroon omin voimin. Merkitykselliset yhteydet muuhun maailmaan tuovat Heiskasen mukaan yleensä iloa elämään, joten helpotus alkaa usein neljän seinän sisältä poistumisella.

Lähteet: referaatti Helsingin Sanomat 8.11.2025, kuvat omat

Kannattaa syödä hapanmaitotuotteita

Suomalaiset ovat maailman innokkaimpia maidon kuluttajia. Viime vuosina kiinnostusta ovat herättäneet erityisesti trendikkäät hapanmaitotuotteet, kuten rahka ja jugurtti. Kuinka suurella varmuudella hapanmaitotuotteita voidaan pitää terveellisinä? Onko hapanmaitotuotteissa eroja?

Näyttö myönteisistä terveysvaikutuksista on lupaavaa. Väestötutkimuksissa on todettu neutraali tai käänteinen yhteys hapanmaitotuotteiden käytön ja sydän- ja verisuonisairauksien riskin välillä. On myös aika hyvää näyttöä siitä, että tyypin 2 diabeteksen riski on pienempi.

Vaikka tutkimustulokset ovat hyviä, ne eivät riitä osoittamaan aukottomasti, että vaikutus riskeihin johtuu todella hapanmaitotuotteista. Taustalla voi piillä vielä tuntemattomia muuttujia.

Hapanmaitotuotteiden terveyden edistäminen liittyy tavalla tai toisella niiden sisältämiin bakteereihin. Ainakin osa hapatebakteerista toimii probioottisesti eli edistää suoliston bakteeritasapainoa.

Probioottien hyödyntämistä vaikeuttaa se, että jokaisen suolistobakteeristo on omanlaisensa ja reagoi syötyihin mikrobeihin yksilöllisesti.

Hapatettuja tuotteita ei voi panna paremmuusjärjestykseen. Millä tahansa hapatetulla tuotteella voi olla terveysvaikutuksia. Hapanmaitotuotteiden lisäksi on hapatettu ruisleipä, hapankaali, kimchi ja monet muut hapatetut ruuat.

Kun puhutaan hapanmaitotuotteista, unohdetaan usein juustot. Myös juustoissa elää maitohappobakteereita. Kaikissa kypsytetyissä juustoissa on omanlaisensa mikrobisto.

Juustojen bakteerit riippuvat valmistustavasta. Kovissa juustoissa niitä on, mutta monet rasiaan pakatut tuorejuustot on jälkipastoroitu, joten niissä hapatebakteereita ei ole jäljellä lainkaan. Hapatuksessa juustoon syntyy K2-vitamiinia, josta ajatellaan olevan hyötyä sydänterveydelle.

Huonona puolena juusto sisältää kovaa rasvaa. Juusto ei kuitenkaan vaikuta veren kolesteroliin yhtä paljon kuin esimerkiksi voi.

Lähteet: Helsingin Sanomat 26.3.2020, kuvat Pixabay

Hiljainen ero parisuhteessa

Ei enää hellää kosketusta eikä kiinnostusta toisen ajatuksia kohtaan.Jos suhteessa tuntuu tältä, saatat olla hiljaisesti eronnut, sanoo parisuhde psyterapeutti Suvi Laru.  

Yhdessä, mutta kuitenkin erillään. Jos tuntuu, että omassa suhteessa on tällainen tilanne,  kyse voi olla niin sanotusta hiljaisesta erosta.

"Kyse on siitä, että tunneyhteys kumppaniin katoaa. Parisuhde voi alkaa tuntua taakalta, eikä toisessa näe enää hyviä puolia, joihin on ehkä aikoinaan rakastunut."

Hiljaisessa erossa arjesta häviää läheisyys ja hellyys, ja tilalle astuvat yksinäisyyden ja erillisyyden tunteet.

"Tulee ehkä olo ettei toinen  - ole kiinnostunut, mitä kumppanille kuuluu. En ehkä halua kertoa asioistani hänelle tai on helpompi vaieta ja välttää hankalien asioiden käsittelyä."

Työpäivän jälkeen mielessä saattaa olla ajatus, että viettää aikansa mieluummin työkavereiden ja ystävien kanssa. Välttämättä kumpikaan ei muista, milloin on viimeksi suudellut ja halannut toista. Myös seksi  voi loppua. Yhdessä olo voi tuntua painostavalta.

Joskus hiljaiseen eroon saattaa johtua hektinen arki. "Arjen pyöritys voi sujua hyvin, mutta jossakin kohtaa toinen tai molemmat ehkä huomaavat, että olemme enemmän Oy  perhe Ab kuin kumppanit, jotka kerran tunsivat intohimoa toisijaan kohtaan.

Lapset aikuistuvat ja muuttavat pois kotoa. Tällöin toinen tai molemmat saattavat tuntea, että ovat muuttuneet kämppiksiksi. Tällöin mieleen saattaa tulla ajatus, että onko puoliso sittenkään itselle oikea.

"Jos pari, joka omassa parisuhteessa ei ole sellainen kuin toivoisi, eikä siinä tunne tulevansa nähdyksi ja kuuluksi."

"Parisuhteessa on tärkeä pystyä puhumaan vaikeista asioista. Siitäkin ettei voi parisuhteessa hyvin tai että kaipaa asioita. Tai että asioita, joita omassa parisuhteessa ei ole."

"Tietoinen päätös". Sellainenkin saattaa hiljainen ero Larun mukaan olla. Kumppanit saattavata sopia elävänsä erillistä elämää samassa kodissa vaikkapa taloudellisen tilanteen tai lasten takia.

"Tällöinen on tärkeä pohtia onko kodin ilmapiiri mahdollista säilyttää rentona vai muuttuko se painostavaksi. Erityisen tärkeää on, että lapset saavat olla lapsia, eivätkä he muutu aikuisten murheiden kantajiksi."

Kulissien pystyssä pitäminen käy monesti pidemmän päälle raskaaksi.

Hiljainen ero voi toimia jonkin aikaa, mutta on hyvä muistaa, että konkreettinen ero voi olla helpotus kaikille.

"Olennaista on se, haluaako jakaa toisen kanssa asioitaan ja kaipaako tämän lähelle. Kun huomaa ajattelevansa, etteivät toisen ajatukset ja hyvinvointi kauheasti kiinnosta itseä, kyse voi olla hiljaisesta erosta tai luisumisesta siihen."   

Kenen tahansa parisuhde voi ajautua tilanteeseen, jossa kipinä on sammunut ja tunneyhteyttä ei ole. Parisuhde voi olla kuitenkin mahdollista pelastaa, jos molemmat haluavat sitä.

"Tämä vaatii vilpitöntä halua luoda puolisoon uudenlainen suhde."

Joskus tämä onnistuukin yhdessä keskustellen ja asioita pohtien, mutta usein ammattiavusta on hyötyä.

"Hyvä alku on sanoa toiselle, että kaipaan sinua. Että haluaisin halata, haluaisin olla lähelläsi tai haluaisin jutella ja viettää aikaa kanssasi."

Lähteet: Helsingin Sanomat 2.9.2026, kuvat omat

 

Elämää maalla 126.

 

Mustasilmäsusannaa ja krassia sekaisin.

Kirjoitan tätä samalla, kun teen hapanjuuri reissumimmejä (reissumiehiä). Niitä pitää kohottaa neljä kertaa koko prosessin aikana - joten joutaanhan tässä. Nykyisin teen eniten ruisleipää. Noita reissumimmejä ja ruislimppuja. Lisäksi teen usein vaaleaa leipää: ranskalaista ja kreikkalaista maalaisleipää, kauraleipää, saaristolaisleipää, pähkinäleipää, karpaloleipää...

Olen alkanut tottua tähän Kystofix virtsakatetriin, joka laitettiin suoraan mahan läpi virtsarakkoon. Siinä on mahdollisuus pissata myös normaalisti, mitä minä nykyisin teen. Katetri tuo jonkinlaista turvaa, jos ei onnistukaan.

Juon myös karpalomehua päivittäin ja olen alkanut syödä toissatalvena lääkärin määräämää virtsatietulehduksen estolääkettä, vaikka yksi lääkäri oli kovasti sitä vastaan, koska ne sisältävät antibioottia, mikä voi tehdä resistenssin.

Olen niin peloissani virtsarakontulehduksista ja niitä seuraavasta virtsaummesta, etten enää välitä, vaikka vatsan mikrobisto kärsisi. Kuitenkin syön hapankaalia, jugurttia. Juon piimää ja syön maitohappobakteereja purkista.

Silti tunnen itseni vähän sairaaksi ja kireäksi, koska katetria on välillä tarkastettava. Neuroottisena tarkastan liian usein. Vatsan reikää suojaava sideharsotaitos ja teippi on vaihdettava päivittäin. Samoin pitää suihkutella vedellä. Enkä saa rehkiä ja mennä aivan kyykkyyn.

Tässä taannoin aloitin "kuntosalin" kotona. Huomasin, että olen aivan rapakunnossa. Toisaalta on mielenkiintoista tarkkailla, miten kunto nousee. Tykkään.

Saunan pesu on ongelma. Siinä minä olen tottunut kyykkimään ja pesemään juuriharjalla. Eräs ystävä sanoi, että on olemassa varrellisia harjoja Tokmannilla. Pyysin miestäni ostamaan sellaisen. Ei osta. Sanoin hänelle, että saunan pesu on nyt sinun - hän suorastaan tyrmistyi.

Olen alkanut pelätä autolla ajoa. Se johtuu siitä, että risteyksessä painoin kaasua, vaikka olisi pitänyt jarruttaa, ja auto oli tulossa. Ei muuta kuin enemmän kaasua. Takana tuleva auto tööttäsi. Onneksi ei käynyt pahoin. Yksi kerta ihmettelin, miten näen niin huonosti. Kotona huomasin, että minulla on lukulasit päässä. Tämä hajamielisyyteni. Kaipa tämä vaihe menee ohi, koska kaipaan niin ihmisten ilmoille.

Miehen isän kuolinpesän laatikot ovat edelleen koskemattomina olohuoneessa ja osin keittiössä. Mies ei pidä tunnetusti kiirettä. Ja minä en saa niihen miehen mielestä koskea, koska olen niin kärsimätön ja huolimaton. No, joo - hapanjuurileipominen ei ole parantanut kärsimättömyyttäni. Kuten odotin.

Tein tässä vaatteiden läpikäymisen, mutta en raaskinut heittää pois kuin t-paitoja, rikkoutuneita lökökotihousuja ja joitakin mekkoja, jotka ei mahtuneet enää päälle, kun keskivartaloon on tullut rasvaa. Saan monista vaatteista voimaa ja itsevarmuutta. Suurin osa vaatteistani on mukavia päällä. Ei kiristä.

Olen tehnyt someen säännöt tai itse asiassa tätä on jatkunut pidempään: saan olla facessa tunnin, instassa tunnin ja katsoa suoratoistopalveluja kaksi tuntia joka toinen päivä. Muuten teen kotitöitä, kävelen metsässä, kuntoilen ja luen. Paljon.

Olen tyytyväinen Ruotsin vaalien lopputulokseen.Rasistiset Ruotsidemokraatit hävisivät vasemmistolle! Olen itse punavihreä. Saksan vaaleja en ole seurannut. Ehkä niissä käy samoin kuin Ruotsissa. Suomen tulevissa vaaleissa varmasti kokoomus ja persut häviävät - oppositiopuolueet yleensä voittavat.

Eipä kuin Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Masennus on kokovartalotila

Masennus ei tarkoita pelkästään alakuloista oloa. Kyseessä on kokovartalotila, luonnehtii psykiatrian professori Jyrki Korkeila. "Masennus ja muut psyykkiset sairaudet eivät tapahdu pelkästään ihmisen mielessä", hän sanoo.

Tiedetään, että masennus vaikuttaaa esimerkiksi unettomuuteen. Tämän sijaan yhteys ärtyneen suolen oireyhtymään voi tuntua yllättävältä.

Miten sitten masennus ja ärtyneen suolen oireyhtymä liittyvät yhteen? Ärtynyt paksusuoli aiheuttaa ahdistusta, mikä laskee mielialaa. Tämä taas pahentaa suoliston oireita.

Masennus voi lisätä eniten refluksitaudin, Crohnin taudin ja ärtyneen suolen todennäköisyyttä.Syy-seuraussuhde on välillä toisinkin päin, eli jokin tila lisää masennuksen todennäköisyyttä.

Muun muassa krooniset kivut lisäävät masennuksen riskiä selvästi.

Ensimmäinen ja tärkein syy masennukselle ovat geenit. "Mitä vaikeahoitoisemmasta masennuksesta on kyse, sitä suurempi on geenien vaikutus", Korkeila sanoo. Masennukselle altistavat geenit ovat myös muiden tilojen ja sairauksien taustalla.

Ihmiset eivät ole kuitenkaan kokonaan geenien armoilla. Vaikka perimässä on alttius, tämä ei tarkoita, että ihmisille vääjäämättä kehittyisi masennus. "Masennuksen puhkeaminen riippuu myös muiden elämän riskitekijöiden määrästä."

Riskitekijöitä saattavat olla traumaattiset kokemukset. Erityisen vaarallista on lapsuudessa koettu pitkäaikainen ja voimakas stressi, mutta myös aikuisiässä koettu liiallinen stressi altistaa vakaville sairaanhoitoa vaativalle masennukselle.

"Joku selviää  kolhuista ilman häiriöitä, kun samat vastoinkäymiset aiheuttavat toisilla masennuksen."

Elintavat vaikuttavat masennukseen, mutta ongelmana on, että masennus ja huonot elintavat ruokkivat toisiaan. Esimerkiksi tupakointi näytti lisäävän masennuksen riskiä ja toisinpäin.

Terveelliset elintavat voivat suojella ihmistä masennukselta, vaikka geneettinen vaikutus olisikin olemassa.

"Masennusriski on esimerkiksi pienempi niillä, jotka syövät paljon kalaa ja noudattavat  välimerellistä ruokavaliota."

"Jos masennus on toistuva ja vaikeahoitoinen, se vaatisi ihan koko elämän muuttamista", Korkeila sanoo.

Kokonaisvaltainen elämänmuutos on epärealistinen vaatimus ihmiselle, joka hädin tuskin jaksaa nousta sängystä ylös.

Tämän vuoksi hoito olisi aloitettava pienin askelin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kävelylenkkiä parin kymmenen minuutin ajan ulkona joka toinen päivä.

Elintapamuutoksen lisäksi moni saa hyötyä psykoterapiasta ja lääkityksestä. Ne toimivat paremmin yhdessä.

Parasta hoitoa on siis käydä ilmiön kippuun useista eri suunnista. Tutkimuksissa on muun muassa esimerkiksi huomattu, että osa selvästi hyötyy masennuslääkkeistä, mutta toisille ne aiheuttavat vain haittoja.

"Toistaiksi emme tarkasti tiedä, mikä millekin potilaalle olisi parasta hoitoa. Lisää tietoa tarvitaan."

Lähteet: Helsingin Sanomat 2.9.2025, kuvat omat ja Pixabay

Onnen tunteiden pitkittäminen

Esimerkiksi uusi koti, lapsen syntymä.Elämän huippuhetkien ei tahtoisi päättyvän. Myöhemmin koittaa uusi päivä, jolloin arjesta tulee taas arkea. Miksi onnellisuus ei säily?

Yhden vastauksen antaa onnellisuuden "Set point-teoria". "Set point - teorian" mukaan meillä kaikilla on suhteellisen vakaa onnellisuuden taso. Onnellisuus saattaa vaihdella elämäntapahtumien mukaan, mutta teorian mukaan palaamme aina kuitenkin omaan onnellisuuden peruspisteeseemme", kertoo onnnellisuustutkija ja filosfian tohtori Ilona Suojanen.

Onnen kokemuksiin vaikuttaa perimä ja persoonallisuus. "Kiinnostavaa on se, että piste johon palataan,  on yleensä  keskimäärin   ihmisillä kuitenkin positiivisen puolella. Ihmiset siis  ovat keskimäärin pikemminkin onnellisia kuin onnettomia."

Saksassa tehdyissä tutkimuksissa 17 vuoden seurantatutkimuksissa huomattiin, että 24 prosenttia koehenkilöistä koki suuria muutoksia onnellisuustasossaan. Nyt asiantuntija käy läpi keinoja, jolla  onnellisuuden perustasoon on mahdollista vaikuttaa.

1) Pitkitä onnea pysähtymällä

"Kannattaa pysähdellä onnellisuuden äärellä ja arvostaa sitä eri kulmista. Mitä se tarkoittaa elämällesi?Suojanen on huomannut omissa tutkimuksissaan, kuinka paljon merkitystä valokuvilla  on. Koehenkilöt on muun muassa onnellisia hetkiä kuvaamalla päässeet kiinni asioihin, jotka tekevät heistä onnellisia arjessa.

2 )Suhteutua odotuksia

Joskus onnellisuutta vähentävät odotukset, jotka nousevat aina vain korkeammalle.

Saavutettu onnellisuustaso pysyy paremmin, jos suhteellisuudentaju pysyy mukana. Korkeat odotukset saattavat johtaa pettymyksiin, jos ne jäävät saavuttamatta. Tällöin pudotus aiemmalle onnellisuustasolle on jyrkempi.

3) Tee arkeen vaihtelua

Iloisen elämänmuutoksen vaikutukset kestävät pidempään, jos mukana on myös ennalta-arvaamattomuutta.

"Kun arjessa on sopivasti vaihtelevuutta ja moninaisuutta, onnellisuustaso voi pysyä korkealla pidempään kuin silloin, jos samat asiat toistuvat", Suojanen sanoo.

Näitten muutosten ei tarvitse olla isoja: iltakävely uutta reittiä pitkin tai ruokien ennakkoluuloton testailu voi tuoda arkeen sävyjä.

4) Yhteisöllisyys

Yhteisöllisyys toiminta ja vapaaehtoistyö tuovat elämään merkityksellisyyttä, usein myös onnellisuutta.

Nykyisin puhutaan paljon ylisukupolvisista traumoista. Suojanen neuvoo miettimään, miten positiivisemmat asiat saadaan osaksi sukulinjaa.

"Jos ylisukupolvista traumaa on perimässä, miten voisimme ujuttaa sinne onnellisuuden perintöä ja keinoja vaalia sitä?  Voisiko se olla yksi tekijä, joka kohottaisi onnellisuuden perustasoa?"

Lähteet: Helsingin Sanomat 17.8.2026, kuvat omat

 kuitenkin positiivisen puolella. Ihmiset eivät ole, on yleensä ihmisillä kuitenkin positiivisuuden puolella. Ihmiset ovat siis keskimäärin pikemminkin onnellisisa kuin onnettomia.