Surutyöni 76.

Rakas Vera-tyttäremme kuoli yllättäen vain 22-vuotiaana tammikuun alussa nukkuessaan. Hän oli terve ja hyväkuntoinen molekyylibiologian opiskelija. Perusteellisissakaan kuolinsyytutkimuksissa ei selvinnyt syy kuolemaan. Patologin mukaan todennäköisin syy oli sydämen rytmihäiriö. Teen surutyötä.

Nyt se sitten tapahtui, eksyin metsään ensimmäistä kertaa tänä vuonna  suppilovahveroita poimiessa. Olen tänä syksynä ollut tarkka siitä, etten mene sienessä kovin kauas metsäautotieltä tai polulta, koska suuntavaistoni on olematon. Veran kanssakin silloin tällöin eksyttiin tyystin. Tällä kertaa menin liian kauas, enkä osannut polulle uudestaan. Se oli taas kerran vähän pelottavaa.

Ei kun sitten miehelle soittamaan. Kerroin hänelle, missä autoni on ja mistä polku alkaa, jotta hän huutelisi minua, jospa kuulisin sen. Alkoi tulla jo hämärä, ja yritin sopeutua ajatukseen, että nukkuisin metsässä yön  vaikka jonkun kuusen alla. Istuin kannon nokassa ja ihastelin maisemaa. Täällä päin Suomea on paljon todella kauniita  korkeuseroja. Maisema on mäkistä. Tiet mutkaisia.

Sitten kuulin kaukaa miehen huhuilua. Suunnistin ääntä kohden, ja siinä sitä oltiin katuvaisena miehen luona. Hän vain totesi, että taasko tämä alkaa. Malttamaton poukkoiluni metsässä. Niin taisi alkaa. Mutta toivottavasti loppuisi.

Olen katsonut lukemisen ohessa Netflixiä iltaisin. Tätä ennen kirjoitan tätä blogia, ja sitä ennen yhtä käsikirjoitustani. Luen nyt Jelena Tsizovan kirjaa Naisten aika, joka sijoittuu entiseen Neuvostoliittoon. On samaan aikaan herttainen ja kauhistuttava romaani.

Netflixissä olen ajautunut - en siis yleensä tykkää väkivaltaisista  sarjoista - katsomaan Breaking Bad-sarjaa, joka kertoo parantumatonta syöpää sairastavan kemian opettajan ajautumista amfetamiinilabran hommiin. Hän haluaa näin turvata perheensä toimeentulon kuolemansa jälkeen. Muun muassa perhe, huumeet ja valtataistelu ovat sarjan teemoja. Olen kohta katsonut sen loppuun.

Vastapainoksi tälle karulle, miehiselle ja väkivaltaiselle sarjalle olen katsonut Maud-sarjaa. Se on sydäntä raastava kuvaus köyhän yksinhuoltajaäidin kamppailusta amerikkalaisessa yhteiskunnassa, josta  ei niin vain nousta köyhyydestä edes kohtuullisesti turvattuun elämään.

Miksi sauna hoitaa terveyttä?

 

Minä pidän tosi kipakoista löylyistä. Mies ei pidä, siksi hän menee saunaan ennen minua ja nautiskelee haaleista löylyistä. Minä ilmestyn paikalle ja lyön kovia löylyjä. Mies luikkii pesuhuoneen puolelle. Melkein joka kerta saunassa hän sanoo, että ihme kun minulle ei tule palovammoja. Sitten vaihdetaan taas vuoroa, mies menee saunan puolelle ja nauttii kevyistä löylyistä. Minä vilvoittelen. Taas vuoron vaihto. Ja saunominen riittää molemmille.

Kesäisin saunomme ulkorakennuksen saunassa, joka on puusauna. Miten nautiskelenkaan sen kosteista kunnon löylyistä. Mieskin tykkää enemmän ulkosaunasta, koska siellä voi saada myös hyvin lempeät löylyt.

Saunomme kolme kertaa viikossa. Sauna ja kunnon löylyt auttaa minua nukahtamaan helposti ja nukun kuin tukki. Sama vaikutus on miehelle. Nukahdan kyllä muutenkin helposti, mutta saunapäivinä, kun illalla luen, siitä ei meinaa tulla mitään. Silmät ummistuvat oitis.

Mielestäni sauna on paras ihon puhdistaja, kuin puhdistava naamio. Ihohuokoset suurentuvat, ja lika lähtee. En käytä saunan jälkeen vartalovoidetta. Suihkuttelen kasvoja ruusuvedellä ja levitän  syväkosteuttavan voiteen, nykyisin yleensä egyptiläisen ihmesalvan.

Mutta miksi sauna on hyväksi terveydelle? Se vaikuttaa verenkiertoon: tehostaa sydämen toimintaa, laskee verenpainetta ja parantaa verisuonten joustavuutta.

Saunomisen tärkeimmät vaikutukset ovat stressin lievittyminen ja rentoutuminen. Minä tunnen hyvin vahvasti tuon rentoutumisen, osaltaan siksi nukahdan äärettömän helposti saunan jälkeen.

Runsaati saunovilla on muita vähemmän verenpainetautia, sydän sairauksia ja aivoinfarkteja. Saunominen on myös yhteydessä pienempään keuhko- ja muistisairauksien riskiin. Hyvä verenkierto  on tärkeä myös muistisairauksille.

Meditaatio

Saunarituaali - saunan lämmittäminen, tuleen tuijottelu ja saunomistavat  - laskee osaltaan elimistön stressiä ja tasapainottaa mieltä. Siinä mielessä se toimii kuin meditaatio, hengitysharjoitukset tai jooga.

Iho saattaa lämmetä saunassa muutamassa minuutissa yli 40 asteeseen. Näin pintaverisuonet laajenevat ja ihon verenkierto lisääntyy. Sydämen syke voi kiihtyä jopa 120-150 lyöntiin minuutissa.

Saunominen voi vastata sydämelle reippaan kävelyn aiheuttamaa kuormitusta. Se ei korvaa kuitenkaan liikuntaa, koska saunassa ei tehdä lihastyötä.  

Kaikki saunat ovat hyviä, sekä puusauna että sähkösauna. Sähkösaunan saa helposti kuumaksi, mutta puusaunassa itse lämmittäminen on jo oma rituaalinsa, jossa keho ja mieli rauhottuvat.

Lähteet: Hyvä terveys 8/21, kuvat Pixabay

Surutyöni 75.

 

Rakas Vera tyttäremme kuoli 22-vuotiaana yllättäen tammikuun alussa. Hän oli terve ja kuntoileva opiskelija. Perusteellisissa kuolinsyytutkimuksissa ei löydetty syytä Veran kuolemaan. Mahdollisin syy on sydämen rytmihäiriö. Teen surutyötä.

Heti Veran kuoleman jälkeen en yhtäkkiä ole muistanut uniani. Joitakin latteita unia päivän tapahtumisista muistin yhdessä vaiheessa. Unet ja niiden tulkinta ovat   olleet minulle tärkeitä koko aikuisikäni. Alussa tulkitsin niitä freudilaisittain, myöhemmin tuli sitten jungilainen unientulkinta.

Freudin mukaan unet ovat kuninkaan tie alitajuntaan. Freudilainen tulkinta on seksuaalissävytteinen. Jungin mukaan unet tuovat tietoa meistä itsestämme. Hän kutsuu nimeltä individuaatio eheytymisprosessia ja tulemista omaksi itsekseen unien tulkinnan kautta.

Jungin mukaan ihmisillä on piilotajunnan lisäksi kollektiivinen piilotajunta, jonka symbolit ovat samat kaikille kansoille. Unien tulkinnassa nousee aluksi esille varjo. Se sisältää kaikki ne piirteet, joita emme hyväksy itsessämme.

Sitten nousee esiin naisen miehinen osa animus, ja miehen naisellinen osa anima. Lopulta ihminen kohtaa Itsen ja individuaatio tapahtuu.

Miksi en siis muista uniani? Ymmärsin ja oivalsin sen vasta tänään. Siksi että elämäni on nyt päivästä toiseen selviytymistä. Vaikeaa ja kipeää selviytymistä. Minun on suunnattava siihen kaikki voimavarani. En muista uniani, koska nyt ei ole aika niiden tulkinnalle. Joskus vielä tulevaisuudessa on taas voimavaroja tulkita niitä. Mieli on omalla tavallaan viisas ja suojelee minua.

Ylpeästi tunnollinen

Terveys.fi:n kyselyn mukaan 80% vastaajista piti itseään tunnollisina. Tunnollisuudella on usein kielteinen kaiku. Tunnollisia pidetään suorittajina, kiltteinä tyttöinä, jotka eivät osaa vetää omia rajojaan. Tunnollisuus yhdistetään neuroottisuuteen, perfektionismiin, jotka uuvuttavat tunnollisen.

Kyse on kuitenkin muusta. Nimittäin arvoista. Tunnollinen tuntee omat arvonsa ja haluaa tehdä itselleen tärkeät asiat hyvin. Tunnollisen vastakohta ei ole rento vaan välinpitämätön. Se, että asiat eivät ole tärkeitä eikä niistä haluta ottaa vastuuta.

Seuraavaksi tunnollisuuden hyviä puolia.

Tunnollinen pysyy varmemmin terveenä

Tunnollisuus ennustaa keskimääräistä pidempää elinikää ja alhaisempaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja muihin kroonisiin sairauksiin.

Jos on aivan liian kiltti, taustalla on yleensä jokin muu asia kuin tunnollinen luonne, esimerkiksi läheisriippuvuus. Uupumus ei kosketa vain tunnollisia vaan ympäristöllä on suuri merkitys, ja siksi myös vähemmän tunnolliset voivat uupua.

Jos tunnollisuus on liiallista ja ulkoa päin ohjautuvaa, uupumisriski kasvaa. Voi kysyä itseltään, onko minulla pakonomainen tarve suorittaa vai saanko iloa siitä, että teen asiat hyvin? Hälytysmerkki voi olla se, jos monesti turhautuu muiden toimintaan. Jos joku toinen ei hoida asioita samalla tavalla kuin tunnollinen, se voi tuntua epäreilulta tai suorastaan henkilökohtaiselta loukkaukselta.

Tunnollinen pärjää töissä hyvin

Tutkimusten mukaan tiedetään, että tunnollisuus ennusta persoonallisuudenpiirteistä parhaiten koulutusta ja menestystä töissä. Kaikki tunnolliset eivät ole samanlaisia, esimerkiksi sillä, kuinka sosiaalinen, tasapainoinen tai ujo on, ei ole tekemistä tunnollisuuden kanssa.

Jostakin syystä moni ajattelee, että tunnolliset ovat kilttejä ja jotenkin lammasmaisia ja noudattavat muiden vaatimuksia. Mielikuvat saattavat johtua siitä, että impulsiivisesti toimivat ihmiset ovat usein värikkäitä hahmoja.

Tunnollinen saa asioita aikaan

Tunnollinen ihminen pitää kiinni päämääristään ja lupauksistaan. Itsekontrolli on yksi tunnollisuuden tärkeimmistä osa-alueista. Tunnollinen sitoutuu päätöksensä pitkäkestoisiin seurauksiin, eikä anna impulsseilleen valtaa. Tunnollinen saa asioita aikaan.

Tunnollinen keskittyy ratkaisuihin

Vaikka tunnolllisuus ja uupumus liitetään mielellään toisiinsa, tunnollinen ei automaattisesti vaadi itseltään liikaa. Hän pystyy ratkaisemaan ongelmia.

Ratkaisukeskeinen tunnollinen pystyy sopeutumaan vastoinkäymisiin ja muuttamaan suunnitelmaa. Perfektionisti tai itseltään liikaa vaativa on taasen usein joustamaton eikä pysty helposti sopeuttamaan käytöstään, ajatuksiaan ja tunteitaan muuttuviin tilanteisiin.

Lähteet: Kauneus&Terveys 5/2021, kuvat Pixabay

Surutyöni 74.

 

Rakas Vera-tyttäremme kuoli yllättäen tammikuun alussa. Hän oli terve ja kuntoili paljon. Kuolinsyytutkimuksissa ei löytynyt syytä kuolemaan. Mahdollisin syy on sydämen rytmihäiriö. Teen surutyötä.

Minä olen nyt saalistanut sienimetsässä suppilovahveroita. Minulla on vain yksi tuttu paikka, jossa niitä kasvaa paljon. Kaksi hyvää suppilovahverometsää on  avohakattu. Harmittaa. 

Olen ajellut autolla etsien kuusimetsiä  ja mennyt niihin sitten tarkastamaan tilannetta. Vielä en ole eksynyt, olen kulkenut polkuja ja metsäautoteitä pitkin ja kolunnut lähimetsiä. Minulla ei ole minkäänlaista suuntavaistoa. Verallakaan ei ollut. Kun sienestimme yhdessä, eksyimme silloin tällöin. Me sählääjät.

Istutin kukkasipuleita: krookusta, narsissia, hyasinttia, pikarililjaa ja tulppaaneja yhteen oven vieressä olevaan penkkiin. Kukkien lisäksi siinä kasvaa karviainen, mustaherukka, kaksi rhodoa. Penkki on siis hyötykasvi- ja kukkapenkki. Ja tulee taas lohduttamaan minua surussani varhain kukkivin kasvein.

Mutta en tiennyt, että penkki on myös kissojen vessa. Aluksi ihmettelin miksi sipuleita on noussut maasta. Työnsin niitä uudelleen multaan. Sitten satuin näkemään, kunka Kille-kissa kaivoi maata ja pissasi. Kukkasipulit lentelivät hänen kuopiessaan maata. Noh,  huolehdin sipulit multaan sitten, kun säät kylmenevät.

Käänsin kasvimaan ja huomasin mieheni kaataman pajun ja kaksi kuusta, jotka olivat kasvimaalle menevän polun tukkeena. Niistä saisi polttopuita karsimalla oksat pois ja sirkkelöimällä. Pyysin mieheltä vesurin, jotta voin karsia puut. Mies ei sitä antanut, koska kuulema olen niin tumpelo, että sivaltaisin vesurilla jalkaan. Minun mielestä naurettavaa, mutta valitettavasti totta.

Olen tehnyt jo kaksi kertaa sienipiirakkaa. Niin hyvää, ettei yksi pala riitä. Kuvassa heinäkin piirakassa. Tuo kai aromia...Tai on kärsimättömän sienen siivoojan syytä.

 

Esivaihdevuodet voivat alkaa jo nelikymppisenä

 

Minä en tiedä, onko minulla esivaihdevuodet tai itse vaihdevuodet. Tämä on sekava juttu. Gynekologin monipolvisesta selityksestä tämä ei oikein selvinnyt. Ymmärsin ehkä kuitenkin sen, että minulla ei ole vaihdevuodet, koska munasarjoissa on toimintaa. Toisaalta minulla ei ole ollut varsinaisia esivaihdevuosien oireita. Väsymystä ja mielialan heittelyä on ollut, mutta ne kuuluu oikeastaan aivan tavalliseen elämään. 

Granaattiomena on joittenkin lähteiden mukaan paras kasviestrogeenin lähde. Olen juonut granaattiomenamehua vuosikausia. Ehkä siksi minulla ei ole selviä esivaihdevuosien oireita.

Esivaihdevuodet voivat oireilla lyhentyneenä kuukautiskiertona ja voimakkaana mielialan laskuna ennen kuukautisia.

Esivaihdevuodet alkavat 5-7 vuotta ennen menopaussia eli ne voivat alkaa jo nelikymppisenä.  Kuukautiset tulevat vielä, mutta kuukautiskierto muuttuu epäsäännölliseksi.

Aluksi kuukautiskierto lyhenee, mutta myöhemmin estrogeenin ja keltarauhashormonin vähenemisen takia se pidentyy.

Monet esivaihdevuosia elävät kokevat muutoksia mielialassaan. Useimmiten alakuloa ja masennusta. Kun keski-ikäinen nainen tulee lääkärille masennusoireiden takia, pitäisi aluksi mitata ennen masennuslääkkeitten määräämistä estrogeeni- ja keltarauhashormonien arvot.

Pms-oireiden voimakkuus vaihtelee paljon eri naisten välillä. Niihin voi kuulua esimerkiksi rintojen arkuutta ja turvotusta, mielialan laskua, ärtyneisyyttä ja ahdistusta. Esivaihdevuosissa Pms-oireet tulevat voimakkaampina. 

Mielialaoireiden takana voi olla muitakin syitä hormonitoiminnan lisäksi. Hyvin merkittävä syy on se, jos herää monta kertaa yössä. Se johtaa väsymykseen ja lisää ärtyneisyyttä ja mielialan laskua.

Esivaihdevuosien hyvä hoito riippuu yksilöistä ja oireista. Jos elämänlaatu kärsii kuumien aaltojen tai unihäiriöiden vuoksi, tutkitusti tehokkain hoito hormonikorvaushoito.

Lähteet: Helsingin Sanomat 16.9.2021, kuvat Pixabay

Surutyöni 73.

Rakas Vera tyttäremme kuoli yllättäen tammikuun alussa. Hän oli terve ja kuntoili paljon. Kuolinsyytutkimuksissa ei löydetty syytä kuolemalle. Mahdollisin syy on sydämen rytmihäiriö. Teen surutyötä.

Minun elämäni on ollut melkoista hiljaiseloa. Osittain koronan takia. Kaipaan, voi kuinka paljon kaipaankaan Veraa.

Ystävä kutsui kylään.  Minäkin halusin nähdä häntä. Meiltä on matkaa kirkonkylän keskustaan 20 kilometriä. Niinpä taitoin matkan autolla.

Jo ennen lähtöä minulla oli vähän ahdistunut olo. Osittain siksi, etten ole viime aikoina ajanut autoa. Se yleensä jännittää nykyisin Veran kuoleman jälkeen. Lähdin kuitenkin matkaan.  

Autoa ajaessa ahdistus kasvoi.  Keskityin täysin  ajamiseen, mutta keskittyminen ei poistanut ahdistusta. Monesti minua auttaa, jos meditoin ja keskityn yhteen asiaan.

Sitten tein hengitysharjoituksia. Hengitin sisään ja pidätin hengitystä 30 sekuntia, sitten uloshengitys. Yritin myös syvähengitystä hengittäen nenän kautta ja laskien sisäänhengityksellä kolmeen ja uloshengityksellä kuuteen. Ei auttanut. Perhana, ei mikään auttanut.

Kun pääsin keskustaan ja ystäväni asuinalueelle, olin paniikissa ja toinen puoli päästäni puutui. Menin soittamaan ovikelloa väärälle ovelle, väärään rivitaloon. Oli soitettava kaverille ja kysyä, missä talossa hän asuu.

Mielessäni olivat paniikin kovalla vauhdilla pyörivät, kieppuvat hyrrät ja koko ajan sirisevät, muuttuvat geometriset kuviot. Pulssi oli korkea, ja sydän hakkasi. Oksetti. Ajattelin kuolevani.

Kaverini tietää minun ahdistukseni ja paniikkikohtaukset. Samoin Veran kuoleman sanoinkuvaamattoman surun. Aluksi makasin sohvalla. Asetelma oli kuin psykoanalyysissa. Kaveri istui vieressä pääni puolella. Noin puolen tunnin kuluttua paniikkikohtaus hellitti jonkin verran, ja pystyimme juomaan kahvia ja juttelemaan. Juttua riitti. Noin parin tunnin päästä lähdin ajelemaan kotiin päin. Paniikki oli poissa. Suru ei. Ei koskaan.