Elämää maalla 72.

 

Alkavan masennuksen oireet ovat helpottaneet. En näe maailmaa enää synkkänä, enkä nuku liikaa. Tämä ehkä johtuu siitä, etten  jännitä kystofix-katetria enää ollenkaan Sehän laitettiin vatsan läpi suoraan virtsarakkoon. Sattui aika kovasti Iholla olevaa reikää pitää suihkutella tai desinfioida joka päivä. Sidetaitosta on vaikea laittaa. Se nyt vain roikkuu. Roikkukoon. Menköön rikki. Sitten päivystykseen 80 kilometrin matkan. Valukoon pissi. On käynyt niin monta kertaa, etten enää välitä - olen puutunut.

Olen nauttinut luonnosta päivinä, jolloin ei ole satanut enää illalla. Luonto on vehreä ja runsas. Olen kävellyt metsäautoteitä ja polkuja, joita täällä on vähän. Kohta alkaa nousta kantarelleja, ja mustikat kypsyä.

Kesällä en kasaa pakollisia menoja tai juhlia. Haluan vain nauttia luonnosta. Mietiskellen ja jotenkin vapaana.

Olen hurahtanut hapanjuuurileivontaan. Tilasin kirjan Leipä vallankumous. Olen lukenut netistä hapanjuurileivonnasta ja katsellut videoita. On paljon eri tapoja leipoa hapanjuuresta.

Tällä viikolla leivoin kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla ruispaloja ja toisella kertaa vehnäruisleipää.Ruisleipien teko ei ole niin monivaiheista kuin muiden leipien teko. Ruispalat olivat muodoltaan kuin kaupan ruispalat.Leikkasin ne lämpiminä puoliksi. Maku oli ihana ja aivan erilainen kuin kaupan ruispaloissa. Söimme ne jo leivontapäivänä, koska ne olivat niin hyviä. Aion leipoa myös perinteisiä ruislimppuja ehkä seuraavalla leivontakerralla. Pitäisi hommata paistokivi.

Tein taas raparperimehua, meillä on tosi runsaasti raparperia. Mehu on punaista ja tosi hyvää. Olemme jo juoneet viime viikolla tekemäni viisi litraa.

Köynnöskukat kasvavat hyvin. Laitoin myös lisää ikkunakurkkuja sisälle.

Kitkin taas puutarhaa, vaikka se olisi kiellettyä katetrin takia. Kitkin myös vanhojen kivetysten välit. Vaikka en tämän katetrin takia laittanut kasvimaata, kitkin myös sen. Lupiineja ja rikkaruohoja nousee tosi nopeasti. Mies ei ole leikannut viikatteella lupiineja joutomaalta. Ehkä leikkaan ne itse, kun en jaksa enää katsella niitä. Jos ei ota pois niitä juurineen, pitää leikata ainakin neljänä kesänä, kunnes ne eivät enää jaksa nousta.

Yhtenä päivänä paistoi aurinko ja oli helteistä. Menin makaamaan lötkötuoliin tarkoituksena saada rusketusta säärille, jotka ovat kuin valkeat kaksi sian potkaa. Kasvot suojasin leveälierisellä hatulla. Mutta ei minusta ole auringonottajaksi. Tuli niin kuumannihkeä olo, että menin puolen tunnin jälkeen sisälle - se siitä.

Kirjoitan tätä torstaina. Huomenna on aika kirurgiselle osastolle, jossa varmasti taas mitataan virtsasuihkun voimakkuus ja jäännösvirtsan määrä. Toivon, toivon niin hartaasti, että saisin jännitykseltä pissattua. Ystävä antoi aika voimakkaan rauhoittavan lääkkeen, jotta en jännittäisi, ja kaikki sujuisi hyvin. Jotenkin tunnen nyt, ettei pissaaminen onnistu rauhoittavasta huolimatta. Enkä silloin saa tätä ketetria pois -  paskamaista. Aion niin pyytää, pyytää, että lääkäri ottaisi katetrin pois. Vetoan siihen, että kotona pissaan normaalisti.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Hyvän mielen ruokaa

 

Suolistossa olevat hyödylliset mikrobit ovat myös mielen hyvinvoinnin tukijoukkoja. Niitä kannattaisi ruokkia kasvisvoittoisella ja kuitupitoisella ruualla, joka voi tutkitusti auttaa jopa masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa.

Mielelle tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita ovat B12-vitamiini, folaatti, D-vitamiini ja rauta, joiden puutos voi aiheuttaa jaksamattomuutta ja mielialan laskua.

Kasvikunnan tuotteista saatavien polyfenolien runsas määrä voi vähentää masennuksen riskiä. Polyfenolit eivät ole ravintoaineita vaan kasvikunnan omia suoja-aineita, joilla on kuitenkin ihmiselimistössä hyödyllisiä vaikutuksia.

Pehmeisiin rasvoihin kuuluvat omega-3 rasvahapot laskevat elimistössä stressihormoni kortisolin tasoja ja auttavat torjumaan terveydelle haitallista matala-asteista tulehdusta, joka on yhdistetty myös masennuksen riskiin.

Kuitupitoinen ruoka on ensiarvoisen tärkeää suoliston hyvinvoinnille, sillä se ruokkii paksusuolessa olevia hyödyllisiä mikrobeja. Ne tuottavat esimerkiksi lyhytketjuisia rasvahappoja ja aivojen välittäjäaineita, joilla voi olla merkitystä mielenterveyden tukemisessa.

"Suolisto ja aivot ovat toistensa jatkuvassa vuorovaikutuksessa, jonka monien ilmenemismuotojen tutkimisessa on vasta päästy raottamaan ovea", ravitsemustieteen dosentti ja laillistettu ravitsemusterapeutti Anu Ruusunen kertoo.

Aivokuvantamistutkimuksessa on tehty havaintoja siitä, että terveellisesti syövillä ihmisillä on suurempi hippokampuksen tilavuus. Hippokampus on aivojen osa, joka on tärkeä muistille, oppimiselle ja tunteiden käsittelylle.

"Kasvikset, hedelmät, täysjyväviljavalmisteet, pähkinät, kala ja hapanmaitovalmisteet näyttävät olevan myös tässä suhteessa suositeltavia ruokavalintoja", Ruusunen sanoo.

Kehon ja mielenterveyden hyvinvoinnin kannalta on sitä parempi, mitä monipuolisempi hyödyllisten mikrobien joukko suolistossa viihtyy.

Yhä enemmän alkaa olla tutkimusnäyttöä siitä, että terveellisesti syövillä voi olla pienempi riski sairastua masennukseen kuin ihmisillä, joiden ruokatottumuksissa on vähemmän suositusten mukaisia valintoja. Terveellisistä ruokattumuksissa voi olla hyötyä myös masennuksen hoidossa lääkityksen, psykoterapian ja muiden masennuksen hoitokeinojen tukena.

Ruokavalion ohella mielelle on merkitystä sillä, milloin ja miten syödään. Säännöllinen ruokarytmi voi ylläpitää säännöllistä päivärytmiä, mikä auttaa rytmittämään myös päivän muita tekemisiä. Ruusunen sanoo: "Mielenterveydellemme on hyväksi, että päivissä on rytmiä ja rutiineja."

Tasapainoisessa ruokasuhteessa ei ole välttämättä erikseen kiellettyjä ja sallittuja ruokia, vaan kaikenlaisista ruuista on lupa nauttia. Vaikka pyrkisi syömään pääosin terveellisesti ja suositusten mukaisesti, liika ehdottomuus ja tiukat säännöt voivat heikentää ruokasuhdetta. Ehkä perinteinen tapa syödä terveellisesti 80% ja herkkuja 20% päivässä on hyväksi.

"Joustava ja salliva suhtautuminen ruokaan ja syömiseen tukee mielenterveyttä. On tärkeää, että saamme ruuasta ilon ja mielihyvän kokemuksia", Ruusunen huomauttaa.

Ruokahetken rauhoittaminen on mielenterveysteko, jota ei pitäisi häiritä esimerkiksi lukemalla, jatkuvalla kännykän selailulla tai television tai suoratoistopalvelujen katselulla.

Yhdessä syöminen voi vahvistaa sosiaalisia suhteita ja yhteenkuuluvuudentunteita. Tämä on yksi hyvä syy lisää jättää muut viihdykkeet pois ruokapöydästä.

"Ruokailu on parhaimmillaan yhdessäoloa ja yhteinen rauhoittumishetki päivän aikana", Ruusunen sanoo.

Lähteet: Diabetes 3.6.2025, kuvat Pexels

Tästä aivot tykkää

 

Arki on täynnä keskeytyksiä, mutta vaikka niistä selviäisi, se ei tarkoita, että tilanne olisi aivoille hyväksi.

"Geneettisesti emme ole ehtineet reagoida edes siihen, kun maatalous keksittiin 10 000 vuotta sitten", aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistolta naurahtaa.

"Aivot ovat kuitenkin hyvin muokkautuskykyinen elin. Ihminen voi sopeutua ja oppia elämään monenlaisissa ympäristöissä, mutta se voi tapahtua hyvinvoinnin kustannuksella."

Vaikka ei voi vaihtaa nykyistä työelämää samanlaiseen ympäristöön, jossa esi-isämme tekivät töitä, joissain asioissa voidaan kuitenkin parantaa, jos asiaa ajattelee aivojen vinkkelistä.

"Ensinnäkin meidän pitäisi muistaa, että olemme laumaeläimiä. Meillä on siis laumaeläimen aivot", Huotilainen aloittaa.

Aivot tarvitsevat toisten ihmisten seuraa. Vaikka yksinolo tekisikin välillä hyvää, liika yksinäisyys on aivoille myrkkyä, eikä pitkäaikainen eristyminen vaikka etätöihin  ole edes superintrovertille hyväksi.

"Se, että työkavereiden kanssa vietetään taukoja ja puhutaan myös omista asioista, on aivoillemme tärkeää".

Toinen aivoja ruokkiva seikka liittyy merkityksen tunteeseen.Esivanhemmille oli selvää, miksi työtä tehtiin ja kuka siitä hyötyi. Nykyään tämä voi olla aivoille vaikea hahmottaa. Tämä voi aiheuttaa merkityksettömyyden tunteita.

"Mitä lähempänä ollaan ihmistä, jonka takia työtä tehdään - asiakasta, oppilasta tai potilasta - sitä selvempää meille on, miksi työ on olemassa."

Kolmas asia, mistä aivot tykkää, liittyy kehoon. Kehon monipuolinen käyttäminen oli tärkeä osa esivanhempien elämää - liikunnallinen elämäntapa olisi ikään kuin perustila aivoille.

"Kehon käyttäminen hidastaa aivojemme ikääntymistä. Liikunnan ei tarvitse olla hikiliikuntaa, vaan esimerkiksi kävely on hyväksi."

"Liikunnan hyödyt näkyvät erityisesti aivojen muistialueella eli hippokampuksessa sekä otsalohkon alueella eli oman toiminnan suunnittelun alueilla."

Kun työpaikka sijaitsee lähellä metsää tai muuta luonnonkohdetta kuten rantaa, taukoa tai jopa palaveria voi hyvin mennä pitämään sinne. "Jo vartilla luonnossa näyttää olevan stressiä lieventäviä vaikutuksia."

Ennen ihmisen elämässä oli myös valtavasti hitaita, manuaalisia askareita: on poistettu jyvät akanoista, tehty vaatteita tai käsitöitä. Käsillä tekeminen on aivoille palkitsevaa: ihminen näkee työnsä tuloksen.

Tietotyöläiselle ei ole lainkaan huono ajatus puuhastella välillä käsillään: esimerkiksi neuloa tai paikata sukkia tai tehdä palapeliä.

"Helppo käsillä tekeminen, joka on itselle tuttua ja mieluisaa, näyttää auttavan meitä, myös keskittyä kuuntelemiseen", Huotilainen sanoo.

Lähteet: Helsingin Sanomat 24.5.2025, kuvat Pexels

Elämää maalla 71.

 

Tämä viikko on mennyt varsin leppoisasti ja mahdollisesta masennuksesta kärsien. Puoli vuotta virtsakatetrein on vaatinut veronsa. Koko ajan pieni jännitys, ettei se ala jostakin liitoskohdasta vuotaa. Näin on nyt taas tapahtunut kaksi kertaa. Sitten päivystykseen.

Tajusin, että kystofixkatetri pitäisi vaihtaa noin kuukauden välein. Kystofixkatetri laitettiin vatsan läpi suoraan virtsarakkoon, ja reikää pitää suihkutella vedellä joka päivä ja suojata harsosidoksella ja teipillä. Tämä viimeisin katetri on ollut minulla jo noin kaksi kuukautta. Soitin ajan terveyskeskukseen. Hoitaja otti minut vastaan ja sanoi, ettei katetria tarvitse vielä vaihtaa. Hän teippasi liitoskohtia. Minulle on kuulemma varattu aika sairaalaan ensi perjantaiksi. Vielä en ole itse saanut kutsua.

Siellä tietty taas virtsasuihkun voimakkuuden ja jäännösvirtsan tutkiminen. Viimeksi en saanut jännitykseltäni pissaa. Toivottavasti nyt onnistuu, ja saan tämän hemmetin vehkeen pois. Olenhan jo reilun kuukauden kotona pissannut normaalisti. No nyt se siitä sairastamisesta.

Olen täysin hurahtanut hapanjuurileivän leipomiseen. Taas tällä viikolla leivoin. Ja tajusin, ettei ensimmäiset leivät olleet onnistuneet, koska eivät olleet kohonneet saksimiskohdasta. Toiset leivät onnistuivat. Kolmannet eivät. Nyt on neljäs kerta, ja leivät ovat nyt tarpeeksi kohonneita. Leipominen on melko monimutkaista.

Suurin piirtein näin: aluksi sekoitetaan emojuurta, vettä ja jauhoja emojuuripurkkiin. Emojuuri on suuritekoinen. Odotetaan, että alkaa kuplia ja kuohua. Tähän menee melko kauan aikaa. Sitten sekoitetaan leipomiskulhoon edellä mainitut, mutta jauhon osuus on suurempi. Odotetaan, että alkaa taas vähän kuohumaan. Sitten tehdään varsinainen taikina: jauhoja, suolaa ja vettä sekoitetaan taikinaksi. Annetaan kohota 4-6 tuntia. Kohotuksen alkuvaiheessa tehdään taikinan taittelut kolme kertaa puolen tunnin välein.

Tehdään leipien esimuotoilu, joka on aika kinkkistä. Pitäisi saada leipä pinkeäksi. Annetaan levätä puoli tuntia ja tehdään lopullinen muotoilu. Annetaan levätä tunnin ja siirretään sitten kohotuskoreihin. Annetaan olla tunnin ja siirretään jääkaappiin yölevolle ja kohoamaan lisää. Aamulla leivät paistetaan. Tosin tällä kertaa jouduin odottamaan paistamista, koska leipiä piti vielä kohottaa. Ne siirretään uunissa kuumennetulle pellille ja paistetaan ohjeen mukaan. Kaikki ainekset pitäisi punnita grammalleen. Tuon selostukseni lisäksi taikinan tekoon liittyy muitakin asioita. Tämä hapanjuurileivän valmistus haastaa minun kärsimättömyyden, mikä on hyvä juttu.

Menen nyt kumoamaan leivät kuumennetulle uunipellille ja laittamaan hyvin kuumaan uuniin 10 minuutiksi ja sitten pienemmälle lämmölle noin 20:ksi minuutiksi. Uuniin pitää laittaa vettä, jotta kuoresta tulisi rapea. Nyt uunipellille mahtui vain yksi leipä. Pitää olla tarkkana, että säädän uunin 230 asteiseksi. No, äsken säädöin. Vielä noin 20 minuuttia uunissa, minkä jälkeen voin paistaa toisen leivän. Nyt leivät onnistuivat. Ne ovat pähkinäleipiä.

Nyt on satanut joka päivä juhannuksen jälkeen. En ole päässyt kitkemään puutarhaa. On pitänyt keksiä jotakin toimintaa sisätiloissa. Tein taas muun muassa raparperimehua, joka on ihanan punaista ja herkullista.

Kokeilen tänä vuonna ikkunakurkkua, joka on melko suosittu netissä. Ikkunaan laitetaan naruja, mitä pitkin kurkku voi kasvaa. Laitoin muutama päivä sitten narut. Naulojen vasarointi oli minulle tosi vaikeaa ja aikaa vievää -  olen niin hömelö käsistäni.  Jo pari päivää sitten kurkku takertui kärhöillään naruun. Kasvimaailma on ihmeellistä - mistä kurkku tiesi narun, mitä pitkin kiivetä?

Minulle on tällä viikolla tuottanut iloa saunominen. Kesällä lämmitetään ulkorakennuksen puusaunaa. Ja miten ihanat löylyt siitä saakaan! Kostean lämpimät. Toisin kuin sähkösaunan kuivat löylyt. Saunan jälkeen on ihanan raukea olo.

En ole edelleenkään saanut siirrettyä valokuvia puhelimesta tietokoneelle. Yritystä on ollut. Ja mikä helvetillistä - kuuden vuoden kuvat ovat tavoittamattomissa! Viime kerralla kaupasta mistä ostin uuden läppärin ei osattu neuvoa kuvien takaisin saamista.  Täytynee vain sopeutua tähän ja ottaa uusia kuvia. Tällä hetkellä tämän orastavan masennuksen vuoksi en jaksa.

Hyvää viikonloppua kaikille!

5 tehokasta vinkkiä unettomuuteen

 

Huoliajatukset ovat yleinen tilapäisen unettomuuden syy. Seuraavassa sairaanhoitaja ja unihäiriöihin perehtynyt Anna-Mari Aronen antaa viisi vinkkiä saada uni paremmin.

1. Pysäytyssanat

Pysäytyssana-tekniikassa otetaan mieleen sana, jolla ei ole itselle merkitystä: esimerkiksi "ja" tai "että". Sanaa toistetaan mielessä ja muodostetaan huulilla äänettömästi esimerkiksi noin viiden minuutin ajan.

Tämän tavoitteena on, että merkityksettömään sanaan keskittyminen pysäyttää ajatusten sinkoilemisen. "Se on myös yksitoikkoista ja puuduttavaa, ja saattaa sitä myötä väsyttää", sanoo Anna-Mari Aronen.

"2. Silmien liikuttelu"

Joitakin voi Arosen mukaan auttaa nukahtamaan edestakaisiin silmänliikkeisiin keskittyminen.

Silmiä voi liikuttaa suljettujen luomien takana puolelta toiselle tai pyörytellä hitaasti ylös ja alas.

"Kuvittele yrittäväsi katsoa otsaasi kohti  avaamatta silmiäsi ja pidä tämä katse muutaman sekunnin ajan."

"3. Mindfulness-harjoitus"

Harjoituksessa skannataan aluksi kehoa ja havannoidaan hengitystä. Tämän jälkeen havainnoidaan ajatuksia pyrkimättä arvottamaan niitä.

Ajatusten voi kuvitella olevan esimerkiksi taivaalla lipuvia pilviä, jotka eivät pysy paikoillaan vaan jatkavat matkaa.

"4. Kehon rentoutus"

Progressiivisessa rentoutuksessa keho käydään läpi päästä jalkoihin tai jaloista päähän niin, että kutakin lihasryhmää jännitetään ja rentoutetaan  vuorollaan.

Rauhallinen syvähengityskin rauhoittaa kehoa. Siinä hengitetään syvään palleaan kolme kertaa laskien, pidätetään hengitystä ja ulos hengitetään kuuteen laskien.

5. Paradoksaalinen harjoitus

  

Paradoksaalinen harjoitus voi toimia Arosen mukaan erityisesti silloin, kun huoli unen saamisesta on suuri.

Harjoituksessa kohdistetaan katse tiettyyn kohtaan huoneessa ja yritetään pitää silmät siinä pisteessä räpäyttämättä luomia.

"Ajatellaan, että minä valvon ja katson tuota yhtä kohtaa vaikka puoli tuntia. Kun tulee ensimmäinen halu laittaa silmät kiinni, voi ajatella, että jaksan vielä pari minuuttia."

Paradoksaalinen intentio voi auttaa vaativuuteen, joka monella unettomuuden hetkellä herää - kun tuntuu, että unen yrittämisestä on tullut suorittamista.

"Kun yrittäminen saadaan rauhoittumaan, voi olla, että unikin tulee."

Lähteet: Helsingin sanomat 8.3.2025, kuvat viimeinen oma, keskimmäinen Salmelan kesänäyttelystä 2025.

  

5 syytä nukkua päiväunet

1) Se parantaa oppimista

Harhaileeko ajatus? Pätkiikö muisti? Tutkimusten mukaan ratkaisu on 20 minuutin tehopäikkärit. Jos mietit monimutkaisia ongelmia,  päiväunet voivat auttaa aivoja luomaan uusia yhteyksiä. Kaikille päiväunet eivät kuitenkaan sovi, koska tokkurainen olo voi kestää pitkään.

2) Se voi hoitaa sydäntä

Nukkuessa verenpaine ja syke laskevat. Siksi etenkin kunnon yöuni on sydämelle tärkeää, mutta päiväunistakin voi olla apua. Sveitsiläistutkimuksessa huomattiin, että kerran pari viikossa päiväunia nukkuvilla on muita vähemmän sydänongelmia. Tuntuvasti lisääntynyt unentarve voi kieliä terveysongelmasta.

3) Se tukee vastustuskykyä

Immuunijärjestelmä tarvitsee unta. Jos yöt ovat rikkonaisia, torkut voivat paikata tilannetta. Huonon yöunen jälkeen tutkituilla oli merkkejä vastustuskyvyn laskusta ja stressistä. Päivätorkut palauttivat arvot normaaleiksi.

4) Se tehostaa työntekoa

Päiväunien jälkeen työt sujuvat todennäköisesti aiempaa sujuvammin: olet skarppi, tuottelias ja luova. Virkeänä on helppo erottaa, mikä on tärkeää ja mikä ei, joten olet hyvä päätösten tekijä.

5) Se keventää mieltä

Jos iltapäivällä nyppii, ei ihme, sillä silloin energiatasot laskevat. Vanhan kiinalaisen sananlaskun mukaan: "Jos haluat olla onnellinen, ota päiväunet". Se on luontainen tapa piristyä, rauhoittua ja rentoutua.

Lähteet: Kauneus&Terveys 5/2021, kuvat omat

Elämää maalla 70.

Valtaisa valitus siitä, että tämä postaus on pääosin ikävä, vaikka nyt on juhannusaatto, ilon juhla.

Tällä viikolla on mennyt huonosti. Odotin 16.6 päivää, jolloin luulin että kystofixkatetri otetaan pois, ja pääsen taas nauttimaan kunnolla kesästä. Minulla on ollut erilaisia katetrija. Tämä nykyinen laitettiin vatsan läpi suoraan virtsarakkoon. Se on ohut letku, joka johtaa ulkopuolella liitoskohtaan. Sen jälkeen tulee virtsaputki ja virtsapussi. Ihmisten ilmoilla voin ottaa nuo virtsaputken ja virtsapussin pois.

Mutta kuinkas sitten kävikään. Ei ollut kirurgi vaan hoitaja. Virtsasuihkun mittaamisessa minun piti istua pöntöllä, joka mittasi virtsasuihkun  voimakkuutta hoitajan huoneessa. En saanut pissattua, vaikka kuinka yritin. Kotona olen pissannut normaalisti noin kaksi kuukautta. Tulin siihen tulokseen, että rakkoni on ujo. Pissaaminen ei suju, kun toisessa huoneessa istuu sairaanhoitaja odottamassa. Eikä muutenkaan poissa kotioloista.

Yritin vakuuttaa sairaanhoitajaa, että olen jo melko pitkään pissannut normaalisti. Hän sanoi, että kirurgi päättää katetrin poistamisesta virtsasuihkun mukaan. Katetria ei siis otettu pois. Ja ties milloin on uusi tutkimus, kuukausien päästä. En tavannut kirurgia, vaikka lähetteessä sanottiin niin. Milloin hän soittanee?

Sairaalassa meni noin kolme tuntia. Ensiksikin piti juoda paljon vettä, että rakko täyttyisi, ja tulisi pissaamistarve. Epäonnistuneen yrityksen jälkeen sairaanhoitaja pani minut odottamaan seuraavaa kertaa. Hän unohti koko asian, ja jouduin soittamaan hänen ovikelloaan.

Kuinka yritinkään vakuuttaa hoitajaa siitä, että virtsa tulee kotioloissa normaalisti. Ei tehonnut. Eikö hän voinut ymmärtää, ettei  virtsa välttämättä tule sellaisissa olosuhteissa? Niinpä nyt elän tämän katetrin kanssa. On koko ajan pieni jännitys, että katetri alkaa fuskata jostakin päin. Etenkin liitoskohdan härvelistä. Kuten on käynyt neljä kertaa illalla, ja on ollut pakko lähteä 80 kilometrin päähän saamaan apua päivistyksessä.

Tämä pännii. Olen menettänyt ruokahalun, ja on pakotettava itsensä syömään. Suren. Ehkä myös masennun. Tästä ei tule hyvä kesä, kun en voi käydä kuntosalilla enkä olla esimerkiksi kyykyssä. Puutarhahommat ovat työläitä. Ja usein liika ponnistuksista katetrin reikä vuotaa verta.

Reikää on puhdistettava vesisuihkuttamalla kaksi kertaa päivässä ja laittaa sidetaitos teipillä, joka on repinyt häpykarvani ylhäältä pois. Melkoinen kipu ottaa teippi pois -  mutta kipuun tottuu. Reikä on häpyluun yläpuolella.

Tähän tilanteeseen en totu. Vi`uttaa. Olen onneksi saanut käytyä kävelylenkeillä metsäautotiellä. Luonto lohduttaa, ja sressi laukeaa. Nyt kukkivat syreenit ja kielot. Ennen tätä tuomet ja pihlajat. Alkukesä on niin viattoman kaunis, kun kaikki on vielä vaalean vihreää.

Köynnöskukat voivat hyvin. Istutuksen jälkeen ne murjottivat, mutta ovat alkaneet nyt kasvaa isommissa ruukuissa. Olen tästä iloinen, vaikka mieli on apea. En turhaan kasvattanut niitä siemenistä alkaen.

Kylvin pensaskrassia ruukkuihin ja ne ovat itäneet hyvin. Krassia ei siis oikeasti tarvitse taimikasvattaa. Lupiinit pitäisi niittää ennen kukintaa. Minä en pysty, ja kuinka paljon se ärsyttää. Mies on kiireinen työn ja autojen rassaamisen takia.

Tein taas keskiviikkona karpalohapanjuurileipää ja se onnistui hyvin. Tässä välissä tein myös leipää, joka ei onnistunut. Kuori oli aivan liian kova. Mutta harjoittelemalla oppii, ja saa näppituntuman leivontaan. Vettä ja jauhoja ei sitten tarvitse sitten mitata niin tarkkaan.

Juhannus tulee, mutta ei tee mieli juhlia, koska se muistuttaisi liikaa kuolleesta tyttärestäni. Etenkin sangrian ja kuohuviinin juominen, grillikasvisherkut ja alkukesän kaalisalaatti. Ehkä vain kuljeskelen ulkona ja nautin yöttömästä yöstä, jos ei sada.

Tein ensimmäistä kertaa raparperimehua viisi litraa ja se on todella hyvää. En tee kiisseleitä tai piirakoita, koska pakastimessa on vielä aivan liian paljon marjoja, joista voin tehdä näitä. Aamupalalla syön nykyisin aina jugurttia ja joitakin marjoja. Tein myös mustikkamehua.

Hyvää juhannusta kaikille!