Elämää maalla 130.

Taas valituspostaus.

Alan olla epätoivoinen tämän alkeellisen katetrin kanssa, jonka   sain virtsaumpeen.  Tiedän, että se lisää virtsarakon tulehdusta. Oli virtsis, ja söin antibiootit kiltisti. Sitten täällä viikolla kutinaa ja kirvelyä. Vein virtsanäytteen labraan ja parin päivän päästä kyselin tuloksia: taas virtsis. Sama bakteeri kuin edellisellä kerralla. Toivon, että se kuolee nyt. Muuten varmaankin joudun suonensisäiseen hoitoon. Eli makaamaan sairaalassa.

Soitot terveyskeskukseen vie hermot. Joskus joutuu odottamaan reilun tunnin ajan. Inhoan sitä hommaa!! Miksi ne eivät palkkaa lisää työntekijöitä puhelinpäivystykseen tai näinä aikoina jotenkin järjestelemään sitä.

Olen juonut kitkerää karpalomehua maaliskuusta asti. Aamuin illoin. Olen juonut paljon vettä. Eipä nämä itsehoito menetelmät ole auttaneet. Voi hemmetti!

 

Ulkona kaunis syksy. Olen jaksanut käydä kävelylenkillä neljästi viikossa. Plus kuntosalilla kaksi kertaa.

En uskalla nyt ajaa autoa, kun tässä taannoin epäonnistuin. Olin risteyksessä ja painoin kaasua jarrun sijaan. Pelästyin paljon.

Mies on saanut tällä viikolla aikaan isänsä laatikoiden läpikäymistä. Minä en voi auttaa, koska olen liian nopea ja huolimaton miehen mielestä - niin olen. Siispä katson vierestä, kun mies purkaa laatikoita. Paljon hän on polttanut ulkona.

Onneksi tapasin ystävän kahvilassa tällä viikolla. Oli niin paljon yhteisvalittamista. Terveys.Maailmantilanne. Pelko. Näköalattomuus. Mutta meidän keskeinen rakkaus.

Kuntosalilla käyn edelleen virtsankeräyspussi ja putki esillä. En välitä muiden mielipiteistä. Saan kyllä ihmetteleviä katseita -  siitä viis. Voisin piilottaa katetrin puseron alle. Mutta en viitsi.

Minulle on etenkin aamut vaikeita. Vie melkein kaksi tuntia valmistautumaan päivään. Päivällä onneksi mieliala nousee. Olen jopa psyykkisen työn kautta hyväksynyt tämän virtsaummen ja katetrin. Ehkä joudun loppuelämäni kestämään  tätä. Mutta siihenkin tottuu.

Pahinta on pelko, että katetri menee rikki ja virtsaa tulvii. Silloin on mentävä vain päivystykseen tai jos kello suo terveyskeskukseen. Entäs kun katetri hajoaa päivällä muitten ihmisten keskellä?

Ennnen kuin koskee katetriin kädet on pestävä saippualla tai käyttää käsidesiä. Tämän hajamielisen luonteeni takia kosken siihen väillä ilman ennakkovalmisteluja. Katetrin paikka alapäässä on pestävä joka päivä.

Luen tällä hetkellä Birgitta Trotzigin Liejukuninkaan tytärtä. Se on hyvin taiteellinen romaani. Olen vasta alussa, mutta romaani tuntuu kiehtovalta. Jotakin iloa.

Kotityöt teen kuten ennen. Pesen ja viikkaan pyykit. Tiskikone pesee astiat. Kasvisruoka valmistuu. Siivoan niin paljon kun pystyn.

Minulla on tullut himo marjoihin ja hedelmiin. Syön niitä paljon, paljon päivässä. Kertookahanko tämä, että minulla on C-vitamiinin puutetta, vaikka olen kasvissyöjä. Tänään tein linssikeittoa. Sitä ennen chili sin carnen. Siihen laitoin lihan asemasta soijarouhetta ja paljon kidney papuja.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Parisuhteen ennus- ja varoitusmerkit

Kysyimme psykologi Katja Myllyviidalta, mitkä parisuhteen hyvät ennusmerkit voivatkin olla varoitusmerkkejä. Hän listasi näitä neljä.

Ensimmäinen on valloittavuus. Myllyviita tarkoittaa tällä tilannetta, jossa arjen pientä kivaa romantiikkaa suoritetaan mahtipontisesti. "Valloittajat paikkaavat usein huonoa itsetuntoaan", Myllyviita kertoo.

Arjen romanttiset teot ovat tietysti kivoja. Mutta koko ajan suurenevat kukkapuskat luovat pidemmän päälle paineistetun tilanteen. "Valloittajat pyrkivät tekemään jotain, mitä kukaan muu kandidaatti ei ole tehnyt."

Toinen on seksi, liiankin intohimoinen sellainen. Lähtökohtaisesti intohimoinen vaihe kestää noin puoli vuotta. Jos intohimon ohella ei olla kunnolla tutustuttu toiseen, suhteen tila voi olla huono.

Kumppanin olisi hyvä pystyä puhumaan vaikeista asioista ilman kiukkua: ajatella ensin ja sanoa vasta sitten. Parisuhteessa tulisi tukea ja kannustaa toista tavoitteissa ja harrastuksissa. Tulisi myöntää omat virheensä, olla läsnä ja ottaa toinen huomioon.

Itsekkyys on nykyisin varsin yleistä. 80-vuotias psykologian emeritusprofessori väittää, että elämme yltiöyksityiskeskeisessä kulttuurissa, jossa oma hyvä olo ja omat oikeudet asetetaan kaiken edelle.

Tekoäly sijasta Myllyviita haluaisi ajatella toivoa. Ei ole olemassa täydellistä ihmistä, mutta niinkin voi käydä, että kaksi ihmistä sopivat täydellisesti toisilleen.

Lähteet: Helsingin Sanomat 11.7.2026, kuvat omat

Irtiotto arjesta

Psykologi Maarit Hukka neuvoo , miten lisätä muutosta myös arjessa, ettei täydy sinne Espanjaan tai Turkkiin muutaa.

Moni haaveilee kunnon irtiotosta ja saattaa toteutaakin haaveensa ja vaikkapa muuttaa ulkomaille.

Arki saattaa kuitenkin ennenpitkää tulla vastaan uudessakin elämässä.  Joskus muutoksen tarve tyydyttyy muuttoa pienimmillä jutuilla. Näistä syistä irtiottoa kaipaavan olisi hyvä pohdiskella huolellisesti tarpeensa taustoja.

Toisaalta jatkuva tyytymättömyys kuormittaa ja voi aiheuttaa muun muassa masennusta ja loppuunpalamista. Tämän vuoksi tunne on tärkeä myöntää itselleen ja pohtia syitä.

Arkisten epäkohtien jälkeen voi kirjoittaa, mikä elämässä on hyvin nyt. Asiat voivat olla pieniäkin. Kodin pieni parveke ja joka aamu voi juoda kahvin siellä.

"Pohdi ennen muutosta

Kenen haave on?

Onko haave irtiotostasi  omasi tai jonkun toisen?    Somen kautta vertailemme itseämme muihin.

Oletko allapäin?

Voiko kyseessä olla masennus? Selvitä asia terveydenhuollossa, jos olet jatkuvasti allapäin ja näköalaton.

Kuka tukisi sinua?

Kenen kanssa sen tekisin? Yksin ei tarvitse uskaltaa. Jopa ystäväporukan tuki tulee tarpeeseen.

Miksi kaipaat muutosta?

Oletko kuormittunut - vai elämyshakuinen? Osa ihmisistä kaipaa säännöllisesti pieniä muutoksia.

Mikä on vinossa?

Oletko tyytymätön elämään muttet tiedä, mihin tarkalleen? Keksi tapa, jolla saat haaveesi herämään.

Mistä olet kateellinen?

Oletko kateellinen? Hyvä jos olet. Mieti mitä toisessa kadehdit, ja miten saisit samaa itsellesi."

Lähteet: Kauneus&Terveys 9/2026, kuvat Pexels

Elämää maalla 129.

Olen ollut alakuloinen koko viikon. Keskiviikkona alakulo oli pahimmillaan. Pelkään, että sairastun masennukseen.

Keskiviikkona oli etenkin katetrin kipuilu mielessäni. Olen sairastanut tätä virtsaumpea kohta kaksi vuotta. Välillä on ollut muutaman kauden tavallista virtsaamista. Sitten taas virtsaumpi ja päivystykseen.

Olen myös ajatellut, että katetri on laitettu liian aikaisin. Olisi pitänyt odottaa, tuleeko sieltä virtsaa taas itsestään. Ehkä kahden kolmen virtsaummen jälkeen jälkeen se olisi ehkä pitänyt laittaa. Tiedä häntä.

Tämä katetri, joka minulla on nyt, on alkeellisin. Siinä on paksu letku ja iso virtsankeräyspussi. Sitä ei oikein saa laitettua vaatteiden alle. Siksi olen kuntosalilla antanut sen roikkua ihmisten ilmeistä välittämättä - mitä se heille kuuluu.

Keskiviikkona itkin ja olin tosi onneton, kun ajattelin, että minun pitää pitää katetria koko loppuelämäni. Virtsaumpi on yleensä vanhuuden vaiva. Minä olen ikääntynyt 61-vuotias. Miksi minulle ei kävisi niin?

Onneksi saan Kystofix-katetrin 25.11. Se  on parhain katetri. Laitetaan vatsan läpi suoraan virtsarakkoon. Eikä siinä ole tosiaan paksuja letkuja, jotka ärsyttävät alapäätä.

Vatsan reikää on hoidettava noin kuukausi. Viitenä päivänä suihkutus vedellä. Kahtena päivänä antiseptisella aineella. Lopuksi pitää teipata sideharsotaitos. Onhan siinä oma hommansa. 

Samalla pitää muistaa  pruutata emättimeen Vagifem-paikallisestrogeeniä, joka tukee emättimen seinämiä ja samalla myös virtsarakon. Minun pitää ensiksi laittaa Vagisan emätinvoidetta, jotta saan Vagifemin kunnolla sisääni. Vagisania voi käyttää myös ulkoisten intiimialueiden kuivuuteen ja ärsytykseen.

Odotan niin innolla uuden katetrin laittamista. Sen avulla voi käydä ihmisten ilmoilla. Minulla on mökkihöperyys. Olen toki käynyt kuntosalilla treenaamassa käsi- ja jalkalihaksia, vaikka kuntosali kiellettiin. Siksi en tee vatsalihasharjoituksia.

Olen myös tehnyt kävelylenkkejä. Se käy hyvin, kun kuuntelen samalla musiikkia. Paniikkikohtauksen pelko on osin laantunut. Sain kerran lenkillä paniikkikohtauksen ja muistan hyvin sen paikan, missä se alkoi. Jännitän sitä.

Olen leiponut koko ajan hapanjuurileipää kahdesti viikossa. Ruis- ja vaaleaa leipää. Tällä viikolla laitoin vaaleaan leipään seesamin simeniä sekä sisälle että pintaan. Leipä on niin maukasta. Varmasti teen sitä uudestaan.

Siis katetri koko  loppuiän.

Kampaamossa ihana kampaajani Heidi sanoi, että minulla on lähtenyt hiuksia. Sanoin, että se varmaan johtuu huonosta yleiskunnosta. Kampaamossakaan en yrittänyt piilotella katetria. Heidi ihmetteli, onpa aikamoinen värkki. Hyvä kun jaksan olla sen kanssa.

Ulkona pitäisi leikata daaliat alas ja ottaa talvilepoon mukulat. Pitää ostaa turvetta. Mutta tuntuu, etten jaksa. Esimerkiksi sitä seisomista suorin jaloin, koska kyykistyä en saa. Mutta tänä vuonna daaliat olivat ihanat ja kukkivat runsaasti hallan tuloon saakka. Haluaisin ensi kesänä samaa, mutta pitää olla mukulat.

Luen Riikka Pulkkisen romaania Ero. Se on kaksikerroksinen ja hyvin mielenkiintoinen. Ihmettelen, että hän osaa kirjoittaa niin sujuvaa tekstiä.

Meillä on imuri rikki - sopii toisaalta minulle. Olen laiska siivoamaan. Siivoan kolmen viikon välein. Sitten niin vauhdilla, että hiki tursuaa. Mutta minua häiritsee kahden maton roskaisuus. Sellaisten, joita ei voi pestä käsin. Tämä katetri tarjoaa omat haasteensa imuroinnissa. En voi esimerkiksi imuroida sänkyjen ja tuolien alta, koska en voi mennä kyykkyyn - odottakoon ne parempia päiviä. Mies ei suostu imuroimaan, koska kärsii jo imurin äänestä.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Miten johtuu, ettei osaa sanoa ei?

Vaikeus  kieltäytyä tehtävistä voi johtua monista syistä, jotka voivat kietoutua monin tavoin toisiinsa. Tarve miellyttää on niin suuri, että on vaikea sanoa ei siksi, että pelottaa, että toinen suuttuu. Jopa jättää ja kääntyy toimimaan itseä vastaan. Joskus taustalla saattaa olla menneisyydestä juontuvia pelkoja hylätyksi tulemisesta.

Joskus taustalla voi olla perfektionismi. Saattaa tuntua siltä, ettei kukaan osaa tehdä asioita yhtä hyvin kuin itse ja siksi kantaa vastuuta itse. Perfektionismi saattaa liittyä erilaisiin oletuksiin.Voi tuntua siltä että tekemällä asiat hyvin on mahdollista välttyä ongelmilta.

Saattaa myös olla, että vastuunkantaminen on vain luontevaa. Tekemisestä voi saada mielihyvää ja vastuullisessa roolissa toimiminen saa tuntemaan itsensä arvostetuksi.

Ihmiset eroavat siinä, minkä verran tarvitsee ymmärrystä koetun ongelman syistä, jotta voidaan muuttaa ajattelu- ja toimintatapaa. Toiset haluavat kovan otteen vaikeuden syistä. Toiset voivat suunnata muutokseen.

Uupumisen voi välttää huolehtimalla palautumisesta päivittäin. Palautumiselle on tarpeen antaa aikaa riitävälle nukkumiselle, tauoille ja velvollisuuksista vapaalle olemiselle.

Vapautuakseen liiallisesta vastuunkannosta on hyvä miettiä tarkasti, miltä oma kalenteri tavoitetilassa näyttää. On hyväksi hyödyksi miettiä jo etukäteen millaisiin tehtäviin tai millaisessa tilanteessa sanoo ei. Suunnitelman ei ole tarkoitus kahlehtija vaan suuntaa antava sitoumus.

Lähteet: Hyvä Terveys, kuvat omat

Vilkas verenkierto - terveet aivot

 

Hyvä verenkierto tuo aivoille happea ja glukoosia. Aivojen verisuonista voi huolehtia  muun muassa pitämällä paineet kurissa, liikkumalla ja syömällä kasviksia ja kalaa.

"Miten verisuonten kunto vaikuttaa aivoihin?"

Aivot käyttävät noin viidesosan koko kehon verenkierrosta. Aivot ohjaavat kaikkea kehossa: ajattelua, muistia, puhetta, liikkeitä ja monia kehon automaattisia toimintoja. Siksi ne tarvitsevat koko ajan tasaisen ja toimivan verenkierron.

Mistä tietää, ovatko omat verisuonet kunnossa?

Hyvän kuvan tästä saa seuraamalla omia verenpaine- ja kolesteroliarvoja.

Aivojen hyvinvointi rakentuu pienistä teoista. Kannattaa mitata paineet kotona, ottaa lääkkeet, liikkua ja syödä terveellisesti.

Voiko yli 60-vuotiaana vaikuttaa aivojen verenkiertoon?

Totta kai voi. On kyse pienistä arjen valinnoista, jotka toistuvat päivästä toiseen. Kasvispainotteinen ruokavalio, marjat, kalat ja pehmeät rasvat tukevat verisuonten kuntoa. Suolan vähentäminen on hyvä keino verenpaineeseen.

Säännöllinen liikunta, muun muassa kävely, auttaa pitämään verisuonet joustavina ja parantamaan verenkiertoa. Uni ja palautuminen on myös tärkeää.

Miksi kohonneesta verenpaineesta puhutaan paljon?

Jos verenpaine on jatkuvasti liian korkea, suonet joutuvat koville päivästä päivään. Ne paksuuntuvat ja vaurioituvat. Vauriokohtiin kertyy  kolesterolia ja syntyy plakkeja. Kun plakki repeää, muodostuu hyytymä, joka voi kulkeutua aivoihin.

Kohonnut verenpaine liittyy muistisairauksiin. Se voi turmella aivojen pieniä verisuonia.

"Kannattaako verenpainelääkettä käyttää, vaikka oireita ei ole?

Täysin ehdottomasti. Verenpainelääkitys on yksi tehokkaimmista keinoista ehkäistä aivoinfarkti.

"Käytän verenohennuslääkkeitä eteisvärinän takia. Kannattaako se?"

Eteisvärinässä sydämen eteiset eivät supistu kunnolla. Veri virtaa huonosti. Seisovaan vereen syntyy helposti hyytymä ja se ei jää sydämeen, vaan lähtee liikkeelle ja päätyy yleisimmin aivoihin.

Eteisvärinä on tärkeää tunnistaa ja hoitaa. Moni luulee, että jos oireita tulee vain harvoin, tilanne ei ole vakava. Verenohennuslääkkeet pienentää tätä riskiä merkittävästi.

Mitä kolesteroli tekee aivoille?

LDL-kolesteroli eli paha kolesteroli, kertyy valtimon seinämiin ja ahtauttaa niitä vähitellen. Kun verennvirtaus heikkenee tai estyy, se voi aiheuttaa Tia-kohtauksen tai aivoinfarktin.

"Milloin pitää hakeutua hoitoon?

Heti paikalla, jos tulee äkillisiä oireita: puhe puuroutuu, suupieli roikkuu, käsi tai jalka heikkenee, tasapaino pettää tai näkö häiriintyy.

Nopea hoito on ratkaisevan tärkeä. Mitä pikaisemmin apua saa, sitä paremmat mahdollisuudet on toipua ilman pysyviä haittoja.

Lähteet: ET/15, kuva Pexels, yksi oma

Elämää maalla 128.

 

Onneksi  - tämän kaiken murheellisuuden keskellä - pidän syksystä. Kävelylenkillä ilma on raikasta hengittää. Syksy on voimakas. Se riisuu lehdet puista. Syysmyrskyt näyttävät ihmisen pienuuden vapaan luonnon keskellä. Syysmyrskyihin ei voi vaikuttaa. Ne vain tulevat ja ovat oman aikansa.

Oikeastaan pidän kaikista vuodenajoista paitsi huhtikuusta.

Kirjoitin jonkinlaisen runon muutama päivä sitten.

Suru kuin kivi.

Katson metsää kalliolta,

joka on ajan tuolla puolen.

Ensin metsä on vauhkona.

Sitten nukkuu.

Tuo kohta "suru kuin kivi" kertoo surustani 21-vuotiaan tyttäreni kuolemasta. Kannan sen kiveä, raskautta koko loppuelämäni. Päivittäin hän on mielessäni. Rakas tyttö.

Minulta kiellettiin kuntosali virtsaummen takia laitetun virtsakatetrin vuoksi. Virtsa tulee sen ansiosta  putkesta. Kuntosalia oli kovin ikävä. Tällä viikolla uhmasin kieltoa. En tee vatsalihasliikkeitä. Teen jalka- ja käsliikkeitä. Kuntoni on romahtanut tämän sairauden vuoksi. En jaksanut tehdä aiemmilla vastuksilla. Kuitenkin nautin. Se on ihanaa. Olin salilla puolitoista tuntia.

Nautin myös hapanjuurileivonnasta. Tällä viikolla olen tehnyt ruisleipää ja kaurareissumiehiä. Ruisleipä on tosi hyvää. Olen ehkä saanut lisää kärsivällisyyttä tästä leivonnasta -   siis ehkä. Olen hyvin kärsimätön ihminen.

Tämä alkeellinen katetri on inhottava esimerkiksi paksun letkun takia. Se raastaa alapäätä. Kun olin noin kuukausi sitten päivystyksessä, lääkäri lupasi kirjoittaa lähetteen kirurgian vastaanotolle, jotta saisin paljon, paljon paremman kystofix katetrin, joka pistetään mahan läpi suoraan virtsarakkoon.

Luin sitten omakannasta lääkärin lausunnon. Eipä hän oikeastaan kirjoittanut lähetettä kirurgian vastaanotolle. Lausunnossa oli muun muassa, että potilas on hyväkuntoinen.

Huomenna perjantaina soitan sinne ja sanon sanottavani. Että esimerkiksi saatan tästä kaikesta masentua syvästi. Kestokatetrissa saa helposti virtsarakon tulehduksen ja sepä minulla on nyt - on jopa verta virtsassa.

Olen juonut täyskarpalomehua päivittäin. Olen käyttänyt Vagifemia, joka vahvistaa virtsatihyitä ja vaginan lihaksia. Eipä ole mikään auttanut. Ja se minua suututtaa. Suututtaa helvetisti.

Kuitenkin Hyvää viikonloppua kaikille!