Elämää maalla 123.

 

On torstai. Tultiin juuri sairaalasta kirurgian vastaanotolta. Mies puhuu keittiössä Kille-kissalle ja silittää häntä pöydän ääressä. Minä yritän etsiä sopivia kotivaatteita ajatellen vatsan reikään sopiviksi. Ei puristaisi liikaa, mutta puristaisi vähän.

Minulla on ollut virtsaumpi jo monta kertaa. Se on raivostuttavaa!

Sain kystofix-katetrin. Olen tyytyväinen, koska sen kanssa voi halutessaan virtsata normaalisti, kun vääntää sylinterin kahvan alas päin. Tänään sen on oltava koko ajan ylös päin. Kystofix-katetri on siitä hyvä, että siitä saa paksun letkun ja virtsankeräyspussin pois. Voi käydä ihmisten ilmoilla, kun on vain pieni katetrin osa mukana - jee! Kuntosali kiellettiin edelleen. Saunassa voin käydä.

Minä luulin, että tänään on vain virtsarakon tähystys, mutta ilokseni asetettiin tuo kystofix. Se helpottaa elämää niin paljon. Yöksi on laitettava se auki ja liitettävä letku ja virtsankeräyspussi siihen.

Operaatiossa vietiin vatsan läpi virtsarakkoon katetrin pieni letku jonkun terävän avulla.Vatsaan jää reikä. Lopuksi kirurgi vielä veisti puukolla katetrin reiän aukon suuremmaksi. Niin, puukkoa hän pyysi kyseiseen operaatioon. Se sattui minua vähän. Kirurgina oli kirurgiaan erikoistuva nuori nainen, joka teki reiän hellemmin kuin mieskirurgit. Kystofix asetettiin minulle jo kokonaisuudessa kolme kertaa. Aikaisemmat kirurgit ovat olleet miehiä, eikä niin herkkäkätisiä - eivätkä ole puuduttaneet. Tämä nuori nainen puudutti.

Penäsin sairaanhoitajalta, miksi minulle tulee virtsarakontulehdus ja virtsaumpi niin usein. Hän ei tiennyt syytä. Ainoastaan sen, että olen virtsarakontulehduksen jälkeen - monien peräkkäisten sellaisten -  vain altis virtsaummelle. Hän esitti, että kannattaa ennalta ehkäistä virtsis juomalla karpalomehua, ja minä olen juonut jo monta kuukautta. On onneksi ollut vain yksi virtsis pariin kuukauteen.

Katetrin kanssa pitäisi olla erittäin tärkeä puhtaudesta. Minä en ole ollut. Nytkin kirjoittaessani keräyspussi ja osa letkua on lattialla. En ole koskaan kunnolla varonut. Sitä pitäisi käsitellä vain puhtain  eli desinfioiduin tai saippualla pestyin käsin. En kerta kaikkiaan jaksa lutrata koko ajan käsiäni. Joskus desinfioin käsidesillä yhden putken pään.

Noh, siinä sairauskertomus. Huomenna menen homeopaatin vastaanotolle, jota yksi kommentoija suositteli. Olen vähän skeptinen. Esimerkiksi siitä että homeopaatit tintraavat, vähentävät ja laimentavat lääkettä niin paljon. Opiskeluaikoina oli yksi kaveri, joka oli käynyt homeopaatilla. Hän oli erittäin innostunut esimerkiksi siitä, että homeopaatti oli ennen hoitoa keskustellut ja kuunnellut niin pitkään. Homeopaatit näkevät silmän iiriksestä sairauksia ja vointia. Aikanaan se hyväksyttiin lääketieteelliseksi hoidoksi, mutta nykyisen ei enää - se on vain vaihtoehtohoito. Huomenna sen näen.

Täällä vilja ei ole vielä keltaista ja tuleentunutta. Rakastan tuleentunutta viljaa. Se on leivän perusta. Kerään aina tuleentunutta viljaa maljakkoon.

Olen leiponutkin hapanjuurileipää luomujauhoista. Eilen illalla meni kello 23 asti, että sain leivät - ruismimmit -valmiiksi. Viikonloppuna aion tehdä ruisraskin ja leipoa ruislimppuja. Hapanjuurileipominen on alkanut keskittyä ruisleipään. Olen kyllä myös välillä leiponut vehnäistä ranskalaista ja kreikkalaista maalaisleipää. Viimeksi leivoin kauraleipää, mikä on erittäin maistuvaa. Ehkä ensi kerralla teen vaaleaksi leiväksi speltti-vehnäleipää. Saas nähdä.

Luin Siri Hustvedtin kirjan Haamutarinoita. Se kertoo hänen miehestä kirjailija Paul Austerista, joka kuoli keuhkosyöpään 77-vuotiaana pari vuotta sitten. Pidän paljon molemmista kirjailijoista, ehkä Paul Austerista enemmän. Mutta myös erittäin paljon Siri Hustvedistä.

Kirja kertoi heidän yhteiselämästään, kuolemasta, surutyöstä, neurotieteestä, biologiasta ja lääketieteestä. Kirja oli myös opettavainen, vaikka sitä hallitsi suru. Upea kirja! Suosittelen, jos on jo ennalta Paul Austerin fani tai muutenkin naisen kirjoittamasta herkästä pitävälle.

Olen Netflixissä tutustunut sarjaan Onko rakkaus sokea. Katson nyt brasialaista sarjaa. Formaatti on melko kiinnostava. Aluksi ihmiset puhuvat toisiaan näkemättä kopeissa. Sitten valitaan puoliso ja lähdetään unelmalomalle. Sen jälkeen alkaa arkinen yhteiselo. Lopuksi mennään naimisiin tai ei. Oikeaa hömppää! Mielenkiintoisinta on nähdä heidän arkinen osuus, josta näkee melko heti, menevätkö kihlautuneet naimisiin. Että sellaista.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Kuvat Pixabay

Kipu pitkittyy helpommin naisella kuin miehellä

 

Yksilölliset erot ihmisillä ovat kivun kokemisessa suuria, mutta naisilla on keskimäärin alhaisempi kipukynnys ja kivun sietokyky kuin miehillä. Naiset kärsivät myös helpommin kivun pitkittymisestä.

Tutkijat ovat löytäneet yhden mahdollisen syyn siihen, että kipu jää naisella helpommin päälle. Miesten runsaampi testosteronin määrä voimistaa elimistön oman kipulääkkeen eritystä.

Neurobiologi Geoffroy Laumet ryhmineen mittasi tulehdusta hillitsevän interleukiini-10:n pitoisuuksia hiirillä ja ihmisillä. Tutkimuksessa selvisi, että aine myös vaimentaa kipua välittävien hermosolujen toimintaa. Aineen lähde on immuunijärjestelmässä.

"Kipukokemuksen ero miehen ja naisen välillä perustuu biologiaan. Se ei ole päässä, eikä se johdu pehmeydestä. Syy on immuunijärjestelmässä", Laumet sanoo.

Kipututkija Helsingin yliopiston emeritaprofessori Eija Kalso on samaa mieltä Laumetin kanssa. "Uskoisin tähän työhön, koska monta muuta kautta tulee vastaavanlaista viestiä immuunijärjestelmän roolista", Kalso sanoo.

Löydetty tutkimustulos liittyy kipukokemuksen alkupäähän ääreishermostossa.

"Kipuhan on biologinen, psykologinen ja sosiaalinen ilmiö. Ahdistuksella ja pelolla on merkittävä rooli kivun pitkittymisessä." Kalso sanoo.

"Kipua voimistavien ahdistuksen ja pelon vaikutuksia välittävät tietyt hermovälittäjäaineet. Tämä perustuu tutkittuun tietoon."

Usko kivun lievittymiseen taas aktivoi aivojen omat kipua hillitsevät järjestelmät. On osoitettu, että pelkkä keittosuola käynnistää elimistön omien opioidien vapautumisen, jos henkilö uskoo saavansa tehokasta kipulääkettä.

 

Lähteet: Helsingin Sanomat 11.5.2026, kuvat Pexels

Apua hermoston ylikuormittumiseen

 

Nykyisin puhutaan paljon hermostosta. Hermostopuheen taustalla on neurotieteen kehitys. Uutta on ymmärrys siitä, että aivot ja keho eivät sijaitse toisista erillään, vaan ne ovat hermoston välityksellä saumattomasti  yhtä.

Hermostoon kiinnostus voi kertoa myös siitä, että ihmiset koettavat selviytyä nykymaailman ärsykkeiden turvassa. Työelämänkin tahti vain kiihtyy.

Mistä puhutaan, kun puhutaan hermoston tai aivojen treenaamisesta? Usein sillä tarkoitetaan tietoista vaikuttamista tahdosta riippumattomaan eli autonomiseen hermostoon.

Autonomisen hermoston osia ovat sympaattinen ja parasympaattinen hermosto. Sympaattinen hermosto yleensä aktivoituu silloin, kun ihminen kokee vaaraa tai stressiä. Parasympaattinen hermosto toimii silloin, kun ihminen rentoutuu, lepää ja kokee turvaa.

Yleensä harjoituksilla pyritään aktivoimaan parasympaattista hermostoa. "Se tapahtuu esimerkiksi syvähengityksen, joogan tai mindfulnessin kaltaisilla harjoituksilla, joilla opitaan rentoutumaan. Jos on tarve vastakkaisesti aktivoida sympaattista hermostoa kehon ravistelu tai kylmä suihku voi auttaa."

Kun yrittää vastata kovasti kaikkiin yksityiselämän ja työn odotuksiin, sympaattinen hermosto voi aktivoitua liian pitkiksi ajoiksi.

Uusin tutkimus hermostosta haastaa käsityksen, että stressi olisi suoraan seurausta liiallisesta tekemisestä ja ärsykkeistä.

Neurologi Markku Sainion mielestä hermosto ei kuormitu kuten luulemme. Joku voi tehdä töitä miltei yötä päivää todella motivoituna ylikuormittumatta. Tämän sijaan pienestäkin rasituksesta voi kuormittua paljon, jos työ on merkityksetöntä tai poukkoilevaa.

Hermoston epätasapainotilaa voi epäillä, jos ei ole enää pystynyt lepäämään ja rentoutumaan. Yleisiä keskushermoston suojareaktioita ovat levoton olo, vaikeus nukkua ja koholla oleva syke. Tällainen tilanne on usein burnoutissa.

"Kehon jatkuvasti kohonnut vireystila uuvuttaa", sanoo Markku Partinen. Uupuneella hermosto voi romahtaa ylivireydestä liialliseen alivireyteen eli vagotoniaan. Kehon toiminta hidastuu, ja syke voi painua liiankin alas. Tästä seurauksena voi olla huimausta tai jopa pyörtyminen.

Kovasta burnoutista voi toipua aivan ennalleen, sanoo Markku Partinen. Siitä ei jää hermostoon tai muuallekin kehoon elimellistä vikaa.

"Nykyisin tiedetään, että uusia synapseja eli hermosolujen välisiä liitoksia syntyy aivoissa joka päivä"; Partinen sanoo.

Niin sanottu positiivinen stressi, esimerkiksi työn flow, ei siis polta ihmistä loppuun. Mutta jatkuva, kova suorittaminen ja vastaaminen kohtuuttomiin vaatimuksiin voi tehdä niin.

Some on pullollaan hermostoharjoituksia. Yksi tavallisimpia harjoituksia on, että asetutaan jalat koukussa selinmakuulle ja kierretään polvia varkkaisesti sivulle samalla, kun kierretään päätä vastakkaiseen suuntaan. Sitten hengitetään rauhallisesti ja vaihdetaan puolta.

Harjoitukset kuntouttuvat hermostoa. Markku Partisen mukaan hermosto kehittyy treenillä, kuten lihaksetkin. Erilaiset vartalon kiertoliikkeet ja silmien liikettä yhdistävät harjoitteet yrittävät yleensä vaikuttaa vagushermoon, joka  haarautuu laajasti eri elimiin. Jos vagushermo aktivoituu, elimistö rauhoittuu: sydämen syke hidastuu, hengitysrytmi tasoittuu ja ruuansulatus vilkastuu. 

"Kun parasympaattista hermostoa treenaa elimistön  jarru vahvistuu: levollinen olo lisääntyy ja itsehillintä kehittyy", Partinen kertoo.

Tärkein hermoston hyvinvointia ylläpitävä asia ovat säännöllinen uni- ja ruokailurytmi. Kannattaisi mennä nukkumaan ja erityisesti herätä aina samoihin aikoihin. Myös ateriatkin kannattaisi syödä täsmällisesti.

"Säännöllinen rytmi on hermostolle tärkeämpää kuin unen riittävä pituus ja ravinnon laatu",Partinen sanoo.

Yksi tehokkaista treenimuodoista on Partisen mukaan tanssi. "Siinä yhdistyvät aivojen ja muistin aktiviointi, liikunta sekä tunteet".

Lähteet: Hyvä terveys 7/2026, kuvat Pexels.

Miksi paino nousee keski-ikäisillä ja ikääntyvillä?

Minulla on iän myötä tullut oikea röllövatsa, joka on illalla aivan pinkeä. Miehellänikin on, ja silloin tällöin vertailemme vatsoja, mikä on hauskaa. Olen kasvissyöjä ja liikun. Silti vatsa ei kun kasvaa. Olen hyväksynyt sen.

"1. Miksi vyötärönympärys kasvaa?"

Iän myötä kyky käsitellä sokeria heikkenee. Tämä tarkoittaa , että elimistö ei pysty käyttämään sokeria yhtä tehokkaasti solujen energiaksi kuten ennen. Sokeri varastoituu rasvaksi tai jää verenkiertoon, mikä saattaa johtaa diabetekseen.

Keski-ikäinen tai ikääntyvä keho ei ole samanlainen kuin nuorempana. Tämän vuoksi 50-vuotiaana ei voi syödä huoleti koko perhepizzaa, vaikka 20-vuotiaana olisi voinut, diabeteslääkäri Atte Vaden sanoo.

Tämän lisäksi vaihdevuodet muuttavat naisen hormonitoimintaa. Kun estregeenin tuotanto vähenee, rasvaa voi alkaa kerääntyä eri paikkaan kuin ennen.

2.

Elimistö voi mennä säästöliekille, jos syö jatkuvasti liian vähän. Tällöin tulee toimeen vähemmällä ruualla, mutta paino nousee. Tähän ratkaisu on startata energiankulutus: tarvitaan proteiinia ja liikuntaa.

"3. Miksi stressi lihottaa?"

Stressissä elimistö luulee helposti, että tarvitaan nopeaa energiaa, jotta taistelusta selvitään.

"Ruokavalinnoista tulee stressaantuneena usein tavallista epäterveellisempiä. Silloin ylimääräinen energia myös varastoidaan sinne, mistä se on helposti saatavilla eli sisäelinten ympärille viskeraaliksi rasvaksi."

Tämän takia kiloja kertyy eriyisesti keskivartalolle. On tärkeää pyrkiä vähentämään stressiä ja ymmärtämään sen merkitys. Jos on kroonisessa stressissä, ei kannata syyllistää itseään siitä, ettei jaksa syödä terveellisesti tai treenata usein. Sen sijaan on hyvä olla itselleen lempeä ja miettiä, mitä tarvitsee jaksaakseen paremmin.

"4. Millainen ruokavalion pitäisi olla?

"Mitä monipuolisempi terveellinen ruokavalio on, sitä vahvemmin se linkittyy normaalipainoon ja terveyteen."

Kuidun saannin lisäksi tarvitaan proteiinia ja hyvälaatuista rasvaa. Hyvin tärkeitä ovat omega-kolme-rasvahapot.

"5. Kannattaako dieetti?"

Syömistä säätelevät kylläisyys-, nälkä- ja mielihyvähormonit. Ei vahva tahto. Nälkää ihminen kestää jonkin aikaa, mutta lopulta biologia voittaa, ja tiukka dieetti päättyyy repsahdukseen.

Painonhallinta helpottuu, kun syö ravinteikasta ruokaa. Eikä kiellä itseltään mitään.

6.

"Jos yrittää liikkua hampaat irvessä, kun lepo ja ravinto ovat pielessä, se kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Oikea marssijärjestys on uni, ravinto ja liikunta."

Lähteet: Kauneus&terveys 7/2026, kuvat omat

Kuorsaaminen

 

Me muutimme miehen kanssa yhteen opiskeluaikana. Mies kuorsasi ja se häiritsi minun unta. Parisen viikkoa kestin sitä ja sitten muutin sohvalle nukkumaan. Nykyään meillä on erilliset makuuhuoneet. Kuten jotkut luulee, ei se seksielämää haittaa.

Kuorsaukselle on oma diagnoosikoodinsa, mutta kuitenkaan se ei ole sairaus vaan ominaisuus.

Kun asuu yksin, eikä ääni häiritse ketään, sille ei tarvitse yleensä tehdä mitään.Kuorsaus on ongelma, jos se häiritsee muita. Myös nainenkin kuorsaa. Nainen on yleensä miestä pienempi, ja siksi kuorsausääni on vaimeampi. Kuorsaus, ja sen äärimuoto uniapnea jäävätkin helposti huomaamatta.

Mistä kuorsaus sitten johtuu? Se johtuu siitä, että hengitysilma kulkee ahdasta reittiä toisiinsa osuvien rakenteiden välistä. Kulkureitti ahtautuu nukkuessa, koska silloin kaulan alueen lihakset rentoutuvat. Unessa ihminen ei hallitse asentoaan. Leuka saattaa painua taaksepäin, jolloin suun ja nielun rakenteet ahtautuvat ja osuvat yhteen.

Jos leuka on sivusta katsottuna melko takana, silloin voi olla alttiina kuorsaukselle. Sen sijaan pitkä leuka voi suojata kuorsaukselta ja uniapnealta.

Kuorsaus selittyy harvoin vain yhdellä asialla. Rakenteellisten pulmien lisäksi vaivaan vaikuttaa ylipaino, koska kun kaula on paksu, se on ahdas sisältä.

Kuorsaus saattaa herättää häpeää ja ahdistusta. Lääkäriin kannattaisi hakeutua, jos kuorsaus häiritsee eikä siihen ole löytynyt apua.

Kuorsaukseen voi saada apua muun muassa asentohoidosta. Sen ideana on välttää selällään nukkumista, koska selällään ihminen kuorsaa eniten. Selälleen kääntymisen saattaa estää käyttämällä nukkuessa uniapneavyötä tai -reppua.

Toinen hyödyllisistä apuvälineitä on sellainen, joka korjaa pään ja alaleuan asentoa. Pään asento pitäisi korjata niin, ettei leuka painu rintaa vasten. Apteekissa myydään tähän tarkoitukseen erikoismuotoiltuja tyynyjä.

Kuorsauksen hoitoon tarkoitettu hammaskisko auttaa pitämään alaleuan edempänä. Tällä tavalla kielen tyveen tulee lisää tilaa, mikä parantaa ilman kulkua nielussa.

Kuorsauksen kirurginen hoito on mahdolliista poikkeustapauksissa, eli jos kuorsaus on hyvin häiritsevää, eivätkä muut keinot ole auttaneet. Suurten nielurisojen poisto voi auttaa myös. Leikkauksella voi olla mahdollista avartaa myös muita nielun rakenteita.

Lähteet: Hyvä Terveys 8/2026, kuvat Pexels

Elämää maalla 122.

 

 Minä keräilen vanhaa Arabiaa.

Morjens kaikille lukijoille!

Tästä postauksesta tulee varmaankin valistusvirsi. Olen alakuloinen. Mikään ei talon sisällä kiinnostaisi. Teen kyllä kotityöt ja olen kaksi kertaa tehnyt hapanjuurileipiä. Ulkona voin olla lenkillä metsässä, kun kukaan ei näe katetriani. Metsästä saan voimaa ja alakulo hetkiseksi hellittää.

Olen kotona treenannut käsilihaksia ja kyykkyjä, koska en saa lääkärin mukaan käydä kuntosalilla. Minulla on viiden kilon käsipainot. Ensi viikolla alan treenata myös selkää. Kun aloittaa nämä hommat hitaasti ja omaan tahtiin, innostus säilyy paremmin. Vatsalihaksia en saisi treenata, ettei katetriin kohdistuisi painetta - katsotaan, uskonko kirurgia. Voihan edes vähän.

Olen tulossa mökkihöperöksi, koska katetrini on alkeellinen. Siinä on paksu pitkä letku ja suuri virtsankeräyspussi. En voi oikein mennä ihmisten ilmoille. Onneksi yksi ystävä tulee meille viikonlopuksi. Jos joku lukija ei tiedä, miksi minulla on virtsakatetri. Se johtuu virtsaummesta, mikä tuli lukuisten peräkkäisten (5) virtsarakon tulehdusten jälkeen. Voi se olla myös psykosomaattista.

Tuntuu, että tämä sairastaminen on vanhentanut minua ainakin kymmenen vuotta. Kasvot ovat harmaat ja silmänaluset valtavat.

Olen kiltisti tehnyt joka sunnuntain jonkinlaisen ihon hoitopäivän. Ensiksi kuoriva naamio ja sitten elvyttävä tai joku muu sellainen naamio. Kyllähän silloin näyttää iho hetkisesti hyvältä. Olen myös välillä käyttänyt yöllä hyvää ihonvointia lisäävää yövoidetta, joka on kätevä.Se kuorii myös ihoa.

Minulle tuli kirje, että minulla on virtsarakon tähystys torstaina 13.8.Viime vuonnakin oli sama tähystys. Aika paljon kipua ja verta.

Blogin lukija Jenni suositteli minulle homeopatiaa. Tilasin ajan, ja se on perjantaina 14.8.- vähän jännittää, mitä on tulossa. He tutkivat aluksi silmän iirikset. Keskustellaan ja määrätään jotakin mineraalia lääkkeeksi. Toimitus on ihmeen halpa, alle 70 euroa.

Meillä on olohuoneessa ja keittiössä täysi sekasorto, apen asunnon tyhjentämisen jälkeen. Kaikenlaista roinaa, paperia ja kansioita. Mies on hidas - milloin hän aloittanee laatikoiden läpikäymisen.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Valitettavasti en voi sienestää ja poimia mustikoita, koska katetri laahaa maata, vaikka panen sen kaulan ympärille. Niin odotin näitä hommia, kunnes tajusin, etteivät ne onnistukaan.

Kehon haurastuminen

 

Hidas kävely saattaa olla ensimmäinen merkki kehon haurastumisesta. Tämä heikentää jaksamista salakavalasti, mutta suuntaa voi muuttaa.

Haurastumista kutsutaan lääketieteessä gerasteniaksi. "Gerasteniassa kehon kyky sietää kuormitusta ja toipua siitä on heikentynyt verrattuna samanikäisiin", sanoo geriatrian dosentti Kaisu Pitkälä.

Heikkenemistä tapahtuu tavallisessakin ikääntymisessä, mutta gerasteniassa lihasvoima, kestävyys ja reaktionopeus heikkenevät selvästi jyrkemmin.

Gerastenia on yhtä tavallista kuin diabetes ja siitä kärsii 10-24 prosenttia yli seitsemänkymppisistä.

On yllättävää, että haurastumisen merkkejä voi olla jo viisikymppisenä.Pelkkä kalenteri-ikä ei kerro totuutta, sillä ihmiset vanhenevat eri tavoin. Vähäisen liikkumisen ja keski-ikään mennessä kertyneen ylipainon on todettu lisäävän haurastumisen riskiä.

"Gerasteniaa voidaan arvioida viiden kriteerin avulla. Niitä ovat lihasheikkous, kävelyn hitaus, uupumus, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja tahaton painonlasku. Jos kriteereistä kolme täyttyy, kyseessä on gerastenia."

Asiaan kannattaa havahtua myös siksi, että haurastuminen altistaa monelle ikävälle asialle: toimintakyvyn heikkenemiselle, avuntarpeelle, kaatumisille, sairastelulle, lisääntyneelle sairaala- ja laitoshoidon tarpeelle, jopa kuolemanvaaralle.

"Gerastenia vaikuttaa myös siihen, kestääkö ihminen leikkauksia ja muita isoja toimenpiteitä, esimerkiksi syöpähoitoja. Tätä voidaan arvioida niin sanotun gerastenia-indeksin avulla. Jos gerasteniaa  ei ole, rasittaviakin hoitoja kestää todennäköisesti paremmin."

Kyse on monesti noidankehästä. Jos voimat vähenevät, liikkuminen jää ja kynnys lähteä kotoa kasvaa. Tällöin lihasvoima heikkenee entisestään. Monesti myös ruokahalu huononee, eikä keho saa tarpeeksi energiaa ja rakennusaineita.

"Haurastuminen ei ole väistämätön seuraus vanhenemisesta. Siihen voi vaikuttaa. Liikunta, riittävä proteiinin ja energian saanti sekä perussairauksien hyvä hoito voivat hidastaa ja osin jopa korjata gerasteniaa."

Juuri nyt tutkitaan esimerkiksi lääkkeitä, jotka saattavat tulevaisuudessa suojata lihasmassaa ja voiman kadolta lihavuuden yhteydessä.

"Lihasvoimaharjoittelu kahdesti viikossa on erityisen tärkeää. Se tarkoittaa säännöllistä nousujohteista harjoittelua, jossa kuormitetaan isoja lihasryhmiä, jalkoja, pakaroita, käsiä."

Parhaiten tämä kaikki onnistuu kuntosalilla, mutta lihaksia voi vahvistaa myös kotona: tuolilta ylösnousut, punnerrukset seinää vasten, soutuliikkeet vastuskuminauhalla, tennispallon puristeleminen. Lisäksi tarvittaisiin hengästyttävää liikuntaa, kuten reipasta kävelyä.

Kun ihmisellä on jo gerastenia, proteiinia tarvitaan jopa kaksinkertainen määrä ja ruuan proteiini riittää harvoin.

"Silloin voi ottaa avuksi lisäproteiinit, esimerkiksi proteiinijuomat, joita voi ostaa ruokakaupoista."

Vinkkejä

"Syö päivässä 2-3 pääateriaa ja 1-2 välipalaa, jotta paino ei putoa huomaamatta. Lisää proteiinia joka aterialle.

Ponnista tuolista ylös jalkojen voimalla, käytä portaita, kanna kevyitä kauppakasseja, tauota istumista vähintään tunnin välein.

Lähde ulos, tapaa ihmisiä, osallistu kerhoon tai liikuntaryhmään. Sosiaaliset virikkeet lisäävät aktiivisuutta ja vähentävät passivoitumista.

Lähteet: ET/10, kuvat omat

"