tiistai 30. huhtikuuta 2024

Kolesteroli nousee vaihdevuosi-iässä ja sen jälkeen

 


Turha kantaa huolta kolesteroliarvoista, sillä harrastan liikuntaa, painoni on enemmän tai vähemmän normaali, ja vointi on hyvä! Tämä on hyvin yleinen harhaluulo. Korkea kolesteroli voi kiusata muitakin kuin ylipainoisia ja vähän liikkuvia, eikä huono arvo välttämättä tunnu voinnissa.


Valppaana kannattaisi olla varsinkin vaihdevuosien aikaan ja niiden jälkeen. Paha kolesteroli muuttuu ominaisuuksiltaan entistä haitallisemmaksi juuri tuohon aikaan: LDL pahan kolesterolin hiukkaset pienenevät ja takertuvat helpommin valtimon seinämään.


"Estrogeeni suojaa naisen sydäntä ja verisuonia vielä ennen vaihdevuosia. Kun estrogeenin tuotanto vanhetessa hiipuu, veren rasvakoostumus muuttuu. Paha LDL-kolesteroli ja veressä kiertävät rasvat, triglyseridit, lisääntyvät ja hyvän HDL-kolesterolin määrä vähenee", sanoo sisätautien erikoislääkäri Johan Fagerudd.


Vaihdevuosioireita helpottava hormonikorvaushoito torjuu korkean kolesterolin haittoja eli sydän- ja verisuonisairauksia. Kaikki eivät kuitenkaan tarvitse hormonikorvaushoitoa, mutta onneksi kolesterolin voi saada kuriin muillakin konsteilla, kuten terveellisillä elintavoilla ja viimeistään yleensä lääkityksellä. Toisaalta korkeaan kolesteroliin liittyvät myös geenit, joille ei mahdeta mitään.


"Ylivoimaisesti tärkein ja haitallisin kolesteroli on LDL, koska se kertyy liiallisena valtimoihin, kovettaa ja ahtauttaa niitä. Sitä alentamalla voidaan ehkäistä valtimoiden tukkeutumista ja siitä johtuvia sydän- ja aivoinfarkteja sekä muistisairauksia"; Fagerudd sanoo.


Pahaa kolesterolia aiheuttavat etenkin ruoat, jotka sisältävät sekä kovaa rasvaa, käytännössä rasvaiset maito- ja lihatuotteet sekä voi ja voipohjaiset levitteet.


"Tärkein keino LDL-kolesterolin alentamiseksi on se, että korvaa kovan rasvan pehmeillä kasvirasvoilla. Jo pelkästään niiden lisääminen ruokavalioon voi parantaa kolesteroliarvoja", sanoo ravitsemustieteen dosentti Maria Lankinen Itä-Suomen yliopistosta.


Myös pähkinät ja siemenet voivat pienentää veren LDL-kolesterolia."Kaikenlaisessa lihassa, myös vähärasvaisessa on kolesterolia. Se on lihan rakenteissa."


Punaisen lihan korvaaminen broilerin lihalla ei siis ole kolesterolin kannalta niin hyödyllistä kuin moni ajattelee. Kaikkein parasta on lihan korvaaminen proteiinipitoisilla kasvikunnan tuotteilla, esimerkiksi palkokasveilla.


Kuitupitoisia kasviksia marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljaa kannattaa syödä runsaasti  aina, mutta varsinkin 40 täyttäneiden naisten.  Likoinen kuitu sitoo kolesterolia ja lisää sen poistumista elimistöstä suoliston kautta.


"Jos kolesteroliarvoissa on parannettavaa, ruokavalioon kannattaa sisällyttää kauraa ja ohraa, joista saa beetaglukaania. Beetaglukaanin on todettu alentavan huonoa kolesterolia, kun sitä saa kolme grammaa päivässä", Lankinen sanoo.


Suodattomattomat kahvit, kuten pressokahvit ja pannukahvit sekä jotkut automaatti- ja kapselikahvit, sisältävät LDL-kolesterolia nostavia rasva-aineita.


Liikuntaa lisäämällä voi suurentaa jonkin verran veren hyvän kolesterolin pitoisuutta, mutta se määräytyy kuitenkin vahvasti sukupuolen ja perimän mukaan.


"Jo 5-10 prosentin painon pudotus vaikuttaa arvoihin. Ihannepainoon ei tarvitse päästä", Fagerudd sanoo.


Veren kolesterolipitoisuuteen vaikuttaa useimmilla elintapojen lisäksi perimä. Jos LDL-kolesteroli on korkea, voi kokeilla kolesterolia alentavia tuotteita. Jos kolesteroli ei silti laske riittävästi, avuksi tarvitaan usein kolesterolilääke.

Hyvää vappua kaikille!



Lähteet: Kauneus&Terveys 4-5 2024, kuvat Pixabay

lauantai 27. huhtikuuta 2024

Elämää maalla 22.

   Mesiangervo - unelma kesästä

Toissa  päivänä heräsin liian aikaisin. Laitoin itselleni aamupalaa. Sitten keksin, että teen aamupalan myös miehelle, joka heräisi puolen tunnin päästä. Mies on sekasyöjä ja suuriruokainen. Tein hänelle kolme juustokinkkuvoileipää ja valmistin kolmen munan munakokkelia. Mies heräsi, ja sanoin, että tein sinulle aamupalaa. Mies oli ihmeissään ja kysyi, miksi tein. Sanoin, että tykkään sinusta. Mies: samat sanat. En ollut kertaakaan laittanut miehelle aamupalaa tämän 28 vuotta kestäneen avioliiton aikana. Ajattelin, että pitää taas joskus tehdä sama juttu. Kummallakin oli hyvä mieli.


Tänne kuten koko Suomeen tuli menneellä viikolla takatalvi. Aluksi täällä pyrytti lunta. Illalla katsoin lumista maisemaa ja ajattelin, että huomenna se sulaa. Mutta ei sulanutkaan. Toisaalta olin tyytyväinen, että lumi peitti ruman harmaan ja ruskean maan. Toisaalta olin surullinen siitä, että kasvukausi varmaankin lyhenee.

              22.4.2024 aurinkotuoli. 
 
Onneksi minulla oli säkillinen auringonkukansiemeniä varastossa. Niille oli käyttöä. Pihalla parveili todella paljon lintuja, joiden nimiä en tiedä. Ne olivat vihreitä ja ruskeita. Lisäksi oli punarintoja, talitinttejä ja mustarastaita. Niille piti antaa ruokaa monta kertaa päivässä. Torstaina linnut olivat poissa. Vain muutamia kävi syömässä. Ehkä siksi, että maa oli jo jonkin verran sulanut. Ikävä heitä jäi.

Koleuden vuoksi uunin lämmitys taas jatkui. Olen kyllästynyt siihen ja samoten kaalisalaatin tekoon, jota olemme syöneet koko talven. Suikaloin kaalin monitoimikoneella, joka pitää taas nostaa kaapista ja säätää se tehtävään. Suikaloinnin jälkeen sen osat pitää pestä. Teen salaattikastikkeen väkiviinaetiikasta, rypsiöljystä, vedestä, valkosipulista, mustapippurista, meiramista, suolasta ja sokerista. Joskus vaihtelen yrttejä. Salaatti muhii kastikkeessa herkulliseksi. Eikä siihen kyllästy - vain sen tekemiseen kyllästyy.

Koulin kylvölaatikoista ruukkuihin rakkaat köynnöskukkani krassin, neidonmekon, kelloköynnöksen, aitoelämänlangan. Mustasilmäsusannan taimet ovat vielä niin pieniä, että koulin ne myöhemmin. Krassit ovat venyneet, vaikka koulin ne syvälle ruukkuihin. Ehkä laitan niille tukikepit piakkoin.

Kouliminen ei oikein sovi minulle kärsimättömälle ja nopeallekin ihmisille, koska taimet pitää ottaa varovasti kylvölaatikosta ja istuttaa varovasti, etteivät niiden juuret kärsisi. Niinpä sanoin itselleni: nyt Marja olet rauhallinen ja perusteellinen. Ja koulinta sujui, mutta vei paljon aikaa.

Istutin myös ensimmäistä kertaa eläessäni daalian mukulajuurakot. Odotan innostuneena, milloin mullasta nousee versoja. Vai nouseeko yleensäkään. Istutinko ne liian syvälle tai pinnalle? Netistä löytyi ristiriitaisia ohjeita. No, katsotaan.
                        Etualalla daaliaruukut.

Kävin kampaajalla tällä viikolla. Käyn kahdeksan viikon välein. Tykkään tosi paljon kampaajastani Heidistä. Myös kulmakarvat muotoiltiin ja värjättiin. Minulle meikkaamisessa on vaikeinta kulmakarvat. Silmiä en meikkaa laisinkaan. Vain meikkivoide, huulipuna, poskipuna ja kuultovoide.

Heidi on nelikymppinen. Aloimme puhua rypyistä. Heidi valitti, että hänen ihonsa on veltostunut ja ryppyjä on siellä täällä. Aloin valittaa omista rypyistäni, johon Heidi sanoi, etteihän sinulla ole ryppyjä ollenkaan. On kyllä selvästi alahuulista alaspäin menevät rypyt. Silmäkulmissakin niitä on, ja sukuvikana on silmäpussit. Onneksi huokoset eivät ole suurentuneet ja iho on melko kiinteä. Voi olla, että vanhenen kuusikymppiseksi kertarysäyksellä. Ja tulee vielä terveysvaivoja.

Sain melko tyhmän idean kokeilla kemiallista kosmetiikkaa. Olen käyttänyt vain luonnonkosmetiikkaa melkein kahdeksan vuotta. Tilasin Estee Lauderin päiväseerumin, päivävoiteen, yöseerumin, yövoiteen ja silmänympärysvoiteen.


No, kuinkas kävikään? Minulla on aina ollut vähän couperosaa poskipäillä. Nyt se levisi koko poskiin ja tuli pienen pieniä näppyjä. Eli ehkä kemiallinen kosmetiikka on liian vahvaa herkkään ja mietoon luonnonkosmetiikkaan verrattuna. Purkkisatsi oli kallis, ja käytän sen kyllä loppuun hyvässä tai pahassa. Sitten palaan luonnonkosmetiikkaan. Lopullisesti.

Olen ostanut lisäravinteita. Multitabseja aivoterveyden vuoksi. Pidän rautakuurin joka kevät. Syön B12 vitamiinia, koska en syö lihaa. C-vitamiinina nautin joka päivä pienen kourallisen omia pakastetyrnimarjoja. Kalsiumiakin ostin ihan iän takia, koska en juo maitoa tai piimää. Onhan kalsiumiakin etenkin kaalissa.

Minulla vaihtelee aamiainen kausittain. On kaurapuuro-marjakauseja. Smoothiekauseja. Leipäkauseja. Nyt on viili-kurpitsansiemenkausi ja syön myös yhden tai kaksi leipää Polar15 juustolla. Menen aina sen mukaan, mitä tekee mieli. Muutenkaan syömiseni ei ole nykyisin tiukkaa ja säädeltyä.


Mukavaa viikonloppua kaikille!







torstai 25. huhtikuuta 2024

Voiko empatiaan väsyä?

 


Uutiset maailmalta ovat julmia ja pahoja. Ystävä valittaa joka tapaamisella miehestään. Aina ei tarvitse jaksaa olla empaattinen.


Jokainen valikoi tavallaan empatian kohteita. Valinta on tukenut selviytymistä evoluutiossa,    psykologi ja psykoterapeutti Antti Klemettilä sanoo.


Sanat empatia ja sympatia menevät usein sekaisin. Empatia tarkoittaa asettumista toisen asemaan ja pyrkimystä ymmärtää toista. Sympatia taasen on toisen tunteiden vastaanottamista niin, että kertojan tunne siirtyy  kuuntelijaan. Vähän eri asia on myös myötätunto, joka on halua lievittää toisen kärsimystä. Se voi olla avuliaisuutta, ystävällisyyttä ja lohduttamista.


Auttamistyössä puhutaan usein empatiasäiliöstä, joka tyhjenee ja täyttyy. Esimerkiksi hoivatyötä tekevä saattaa huomata työviikon lopuksi, etteivät paukut riitä läheisten huolille viikonloppuna. Tätä ilmiötä kutsutaan myötätuntouupumiseksi.


Saman voi myös huomata, kun tukee ystävää, joka käy läpi vaikeaa eroa. Jossakin vaiheessa empatian jatkuva antaminen voi alkaa väsyttää.


"Kun aistii toisen kärsimyksen tai tiedostaa hänen pahan tilanteensa, syntyy myötätuntostressiä. Pitkittyessään se voi muuttua myötätuntouupumiseksi", Klemettilä sanoo.



On raskasta ajatella esimerkiksi sodan jaloissa olevien kärsimystä päivittäin. Tauko uutisten tai sosiaalisen median kuvavirran seuraamisesta tekee hyvää, jos huomaa uutisten vähentävän huomattavasti hyvinvointia tai kyynistävän ajattelua. Välillä on hyvä palautua, jotta empatiasäiliöt taas   täyttyvät.


"Harvemmin ihmiset uutisten seuraamisesta uupuvat. Ehkä kyse on pikemminkin turtumisesta ja kyllästymisestä, kun altistumme uutisille jatkuvasti", Klemettilä toteaa.


Turtuminen saattaa tuntua surulliselta, mutta se on normaalia itsensä suojelemista.Olisi hyvin väsyttävää olla joka päivä empaattinen ja tuntea kaikki ne tunteet, joita maailman pahuus herättää.


Rajattoman empatian alle voi uupua. On normaalia pyrkiä rakentamaan turvaa.


Jos empatiasäiliön pohja häämöttää, miten säiliön saisi täyttymään? Riittävä lepo, tasapainoinen ruokavalio ja liikunta ovat tärkeitä palautumisen kannalta. Kun pitää huolta itsestään, voimia riittää myös maailmantilanteen  ja ystävän surujen ymmärtämiseen.


Empatiakyky on osittain synnynnäistä, mutta se on myös taito jota voi harjoitella. Muun muassa kaunokirjallisuuden lukeminen kasvattaa empatiakykyä, koska kirjan sivuilla muiden tilanteeseen voi eläytyä fiktion kautta.


"Jos empatia loppuu, elämästä katoavat värit. Jos suojelee itseään toisilta ihmisiltä, myös positiivinen yhteys, kuten nauru ja ilo, jää kokematta."



Lähteet: Hyvä  Terveys 04 2024, kuvat omat

maanantai 22. huhtikuuta 2024

Musiikin voima

 


"Miksi musiikki vaikuttaa niin kokonaisvaltaisesti?

Ääniaallot muuntuvat sisäkorvassa hermoimpulsseiksi ja etenevät suoraan aivoihin alueille, jotka säätelevät tunteita ja niihen liittyviä fysiologisia kokemuksia.


Koemme musiikin aistihavaintoina, tunteina, ja kognitiivisesti esimerkiksi muistoina. Tunnistamme kappaleen ja suuntaamme tarkkaavaisuuden musiikkiin. 


Kaikki tämä vaikuttaa myös motorisesti: rytmi saa liikkumaan tahdissa. Sosiaalinen puoli tulee esiin esimerkiksi konserteissa jaettuna elämyksenä ja yhteenkuuluvuutena.


Miten musiikki vaikuttaa muualle kehoon?

Se vaikuttaa voimakkaasti autonomiseen hermostoon, joka säätelee muun muassa sykettä, verenpainetta ja hengitystiheyttä. Lisäksi musiikki vaikuttaa hormoneihin, erityisesti mielihyvä- ja stressihormoneihin.


Musiikki on tehokas keino säädellä myös vireystilaa ja mielialaa, ja siihen ihmiset tavallisesti sitä käyttävätkin. Se voi piristää ja vahvistaa tai rauhoittaa tai rentouttaa.



Musiikin sanotaan helpottavan stressiäkin. Miten se sen tekee?

Musiikin kuuntelu palauttaa elimistön ylikierroksilta ja voi auttaa lievittämään ahdistuneisuutta, masennusta ja jopa kipua.


Musiikki aktivoi mielihyväjärjestelmää. Lempimusiikin kuunteleminen lisää mielihyvähormonin dopamiinin erittymistä aivoissa. Se muun muassa rentouttaa leikkauspotilaita ja vähentää samalla kipullääkkeiden tarvetta.


Voiko musiikki ehkäistä muistisairauksia?

Aktiivisista musiikkiharrastuksista, kuten laulamisesta, soittamisesta ja tanssimisesta näyttää olevan hyötyä terveessä ikääntymisessä.


Musiikkipohjaisia menetelmiä käytetään jo useiden psykiatristen ja neurologisten sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Eniten niistä on hyötyä kivun, masennuksen, aivoverenkiertohäiriöiden ja rappeuttavien aivosairauksien, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidossa. Vielä ei ole selkeää tutkimusnäyttöä, ehkäiseekö se muistisairauksia tai muita rappeuttavia aivosairauksia.


Koskettavat sävelet nostavat usein kyyneleet silmiin, miksi?

Kyyneleet voivat nousta silmiin, iho mennä kananlihalle tai väreet kulkea pitkin selkäpiitä.


Musiikki yhdistyy myös voimakkaasti tunnemuistoihin. Se voi tuoda vuosikymmeniä sitten koettuja tunteita uudelleen käsiteltäviksi, onnen hetkiä tai raastavia muistoja. Se myös auttaa sanoittamaan niitä tunteita, joille ei ole aiemmin löytynyt sanoja."




Lähteet: Hyvä Terveys+, kuvat Pixabay

lauantai 20. huhtikuuta 2024

Itsetunnosta

 


Monesti itsetunnosta puhutaan  sävyyn, että se on joko hyvä tai huono, mutta todellisuudessa itsetunto ei ole näin yksinkertainen asia. Se voi olla hyvä joissakin asioissa ja huonompi toisissa.


Itsetunto rakentuu monista osista. Ensimmäinen osa on itsetuntemus, mikä tarkoittaa realistista mutta hyväksyvää kuvaa itsestä. Toinen osa on käsitys omasta arvosta. Yksi itsetunnon haaste saattaakin olla sitkeä ajatus, että muiden rakkaus ja hyväksyntä pitäisi ansaita. Tämä voi ajaa suorittamaan pakonomaisesti.


Kolmas itsetunnon osa on käsitykset omasta kyvykkyydestä ja taidoista. Alhainen itsetunto voi näkyä esimerkiksi siinä, että pelkää muiden huomaavan, ettei osaa mitään tai on tyhmä. Tavallista on se, että vastoinkäymiset jäävät pyörimään mieleen pitkiksi ajoiksi tai että jatkuvasti huolehtii, pärjääkö töissä tai muuten elämässä.



Moni on omalle lähipiirilleen esimerkki itsetunnon vaikutuksista. Jos puhuu itsestään pahaa jatkuvasti ääneen tai ei ikinä tartu mihinkään haasteisiin, välittää muille käsitystä maailmasta vaarallisena ja vaativana paikkana.


Kun on saanut tukea omanarvontunnon ja rajojen kehittymiseen lapsena, itsetuntokin on usein vahvempi, mutta nykyisessäkin elämäntilanteessa voi miettiä, miten ympärillä olevat ihmiset itseä kohtelevat. Jos opettelee asettamaan rajoja, ihmissuhteet paranevat ja itsetuntokin usein vahvistuu.


Näin voit voimistaa itsetuntoa:

"Puhu itsellesi kannustavammin. Julma sisäinen puhe latistaa itsetuntoa.


Etsi nautintoa ja tee parhaasi mukaan asioita, jotka eivät tunnu suorittamiselta.


Kokeile uutta ja kehitä siten itsetuntemustasi. Tutkaile, kuka oletkaan.


Vaali hyviä ihmissuhteita. Opettele ajattelemaan, että olet niiden arvoinen.


Hae apua ammattilaiselta toistuvaan arvottomuuden kokemukseen."




Lähteet: Kauneus&Terveys 3-4 2024,  kuvat omat

torstai 18. huhtikuuta 2024

"Vatsa tuli täyteen, kiitos!"

 


Minä olen onnekseni oppinut jotakin kylläisyyden tunteesta. Se ei välttämättä tule ruokapöydässä vaan noin viiden kymmenen minuutin jälkeen syömisestä.


1) Mielihyvävaje voi johtaa naposteluun

Tämän jutun asiat ovat laillistettu ravitsemusterapeutti Marianne Höltän ajatuksia.


Nälän sammuttamisen ohella syömisellä on muitakin merkityksiä. Se tuottaa mielihyvää.


Kun syödään herkullista ruokaa, mielihyvähormoni dopamiinin määrä elimistössä lisääntyy.


Jos lounaalla nautittu mikroateria ei ole mieluinen, seurauksena voi olla mielihyvävajetta. Sitä lähdetään herkästi kompensoimaan makeilla ja rasvaisilla herkuilla.


Mielihyvävaje ei ole sama asia kuin mielihyväkoukku. Mielihyväkoukku saa ihmisen tavoittelemaan miltei jatkuvasti mielihyvää tuovaa asiaa, kuten herkullista ruokaa.


Vaikka syöminen ei ole pelkästään mielihyvän ohjaamaa, jokaiseen päivään on hyvä sisällyttää mielihyvää tuovia ruokia. Vaikkapa nauttimalla päiväkahvin kanssa pullan.


"Samalla on hyvä muistaa, että hyvää mieltä tuottavat muutkin asiat kuin ruoka, kuten vaikkapa läheiset ihmiset ja mukavat harrastukset".


2)Syö hitaammin, jotta viesti kylläisyydestä ehtii aivoiin

Elimistössä toimii syömistä säätelevä järjestelmä. Se liittyy myös nälkään ja kylläisyyteen.


Kylläisyyden säätely virittyy syömisen aikana. "Hotkiessa aivot eivät ehdi saada ajoissa viestiä, että kehon tarpeeseen nähden on syöty riittävästi. Silloin saatamme santsata, vaikka vähempi riittäisi", sanoo Hölttä.


Tämän takia on hyvä pyrkiä syömään rauhallisesti ja varata aikaa vähintään 20 minuuttia. Syömiseen keskittyminen häiriintyy myös herkästi, jos samaan aikaan katsoo telkkari tai selaa uutisia kännykän ruudulta.



3) Mitä vähemmän makuja, sitä nopeammin tulee kylläinen olo

Kun lautasella on vain yhtä tai kahta eri makua, makuaisti tottuu nopeasti, eikä ruoka tunnu niin koukuttavalta.


Jos sen sijaan pöydästä voi valita syötäväksi montaa sorttia, makuaisti saa paljon vaihtelua, ja vatsa alkaa tuntua täydemmältä paljon hitaammin. Makujen määrällä on siis vaikutusta kylläisyyteen.


"Tämä selittää ainakin osaksi sitä, miksi runsaasta buffetpöydästä tulee usein syötyä tavallista enemmän", Hölttä sanoo.


4)Jauhaa, jauhaa- ja vatsa alkaa tuntua täydeltä

Kylläisyyden tunteeseen on merkitystä silläkin, millainen rakenne ruoassa on. Kiinteiden ruokien syöminen ja sulatus on hitaampaa kuin nestemäisten, joten  esimerkiksi soijarouhepullien ja perunoiden syöminen saa vatsan tuntumaan täydemmältä kuin keiton syöminen. Runsas pureskelu vahvistaa aivoihin välittyvää kylläisyyssignaalia.


Energiaa tuovista ruoka-aineista proteiinit ja runsaasti kuitua sisältävät ruoat pitävät parhaiten yllä kylläisyyden tunnetta.


Jos lounaalla haluaa syödä ruokaa, jonka koostumus on kylläisyyden kannalta paras, Hölttä kannustaa seuraamaan lautasmallin periaatteita.


5) Väsymys huijaa syömään enemmän

Pitkät ateriavälit ja niukka ruokamäärä voi saada iltaa kohti syömään ja napostelemaan. Jos pitää huolen, että syö päivän mittaan säännöllisin väliajoin, nälkä ei pääse kasvamaan liian suureksi.


Kovassa nälässä tulee helposti hotkittua vatsa liian täyteen, sillä kylläisyysmekanismi ei ehdi lähettää aivoille ajoissa viestiä: riittää jo.


Unen laatu ja määrä vaikuttavat myös. Erittäin huonosti nukutun yön jälkeen kylläisyyttä säätelevien hormonien toiminta vaikeutuu.


Jo muutaman huonosti nukutun yön jälkeen kylläisyyttä viestivän leptiinin pitoisuus laskee ja nälästä kertovan greliinin pitoisuus lisääntyy verenkierrossa. Tämän vuoksi väsyneenä saattaa helposti tuntua siltä, että on vähän väliä nälkä.


"Aika moni asia ruokatottumuksissa alkaa helpottua ihan sillä, että pyrkii nukkumaan riittävästi", Hölttä toteaa.



Lähteet: Hyvä Terveys 03/2024, kuvat Pixabay


tiistai 16. huhtikuuta 2024

Äiti, tunnetko kateutta lastasi kohtaan?

 


Minusta tuntuu, ettei äitini tuntenut kateutta minua kohtaan. Elimme tavallista maalaiselämää kunnes, kun olin 18-vuotias isän masennus muuttui psykoottiseksi ja hän hirttäytyi psykiatrisen sairaalan pannuhuoneessa. Sen jälkeen äiti vähitellen alkoholisoitui.


Mielestäni äiti ihaili ja oli ylpeä minusta etenkin murrosiässä. Hän rohkaisi menemään kavereiden kanssa ulos, vaikka välillä olisin mieluummin lukenut. Äiti jopa halusi laittaa minun hiukset.


Äiti piti paljon ystävistäni, jos joku heistä oli kylässä, hän ei lähtenyt tyhjin käsin pois. Äiti antoi hänelle itse tehtyä pullaa, rieskaa ja ruisleipää mukaan.


Itse en koe kateutta lapsiani kohtaan. Olen ylpeä heistä, myös kuolleesta Verasta! Hän pääsi ensi yrittämällä opiskelemaan molekyylibiologiaa ja oli tavattoman onnellinen siitä. Hän kuntoili ja piti itsestään huolta. Toinen tytär on ammatiltaan hevosen ratsuttaja. Eli opettaa hevosia ratsuiksi. Olen hyvin onnellinen siitä, että hänellä harrastuksesta tuli työ.


Kateus on yleensä vaiettu aihe. Kateutta aiheuttaa ehkä eniten ulkonäköön liittyvät asiat. Nuoren silmät säihkyvät, kun hän kertoo monenlaisista mahdollisuuksista. Hän on kaunis, kukoistava ja tuore. Itse rypistyy ja rapistuu. On realisti ja jonkin verran pessimisti.


Monesti ajatellaan, että ikä tuo mukanaan vahvaa itsevarmuutta, joka nostaa hiljalleen ulkonäköön liittyvien tunteiden yläpuolelle. Mielessä häivähtää välillä haikeus ja kateus nuorten ihmisten kauneudesta.


Tytössä näkee kaikki ne mahdollisuudet, jotka häntä vielä odottavat. Näkee nuoruuden toiveikkuuden ja vapauden, ja sen miten itse ei saa niistä kiinni, vaan niiden tilalla on raaka realismi.


"On täysin tyypillistä kokea kateutta lastaan kohtaan", psykologi ja psykoterapeutti Leea Mattila aloittaa ja lause tuntuu lohduttavalta.


"Meissä kaikissa ihmisissä on kaikki tunteet. On toinen juttu, kuinka moni niihin havahtuu ja tunnistaa ne, sillä mieli on taitava suojautumaan kipeiltä tunteilta."


Kateus on hyvin tuskallinen tunne, koska siihen kietoutuu häpeää ja syyllisyyttä.


Mattila korostaa, että vanhemman kateus on yksilöllistä. Äidin kateuteen liittyy erityistä painolastia. Sen taustalla on äitimyytti, joka elää yhteiskunnassa edelleen vahvana. Myyttinen äiti nähdään  rakastavana ja uhrautuvana toimijana, jonka tärkein tehtävä on panna lapsen etu kaiken muun edelle. Tämän vuoksi äidin kateuden tunteesta tulee tabu ja entistä vaikeampi myötää.


Kun lapsi alkaa eriytyä ja kukoistaa, särkyy vanhemman illuusio ohjaksissa olemisesta, ja siksi lapsen murrosikä on erityisen herkkä kohta kateuden syntymiselle.


Psykoanalyytikko ja psykoterapeutti Elina Reenkola sanoo, että äiti saattaa muun muassa olla kateellinen tyttären viehätysvoimasta, hedelmällisyydestä ja avoinna aukeavista mahdollisuuksista, jos äiti ei ole saanut omilta vanhemmiltaan eväitä tarpeeksi hyvään itsetuntoon. Tämän vuoksi äidin itsetunto horjahtaa, kun hän vertaa itseään tyttäreensä.


"Painottaisin, että on inhimillistä tuntea kateutta eikä siihen tarvita mitään traagista syytä. Kateutta kuitenkin ruokkii oma haavoittunut itsetunto, jos on itse jäänyt vaille kannattelua. Silloin helpommin ajautuu tuntemaan elämän vääryyttä, että tuolla toisella on jotain, mitä minä en saanut", Leea Mattila sanoo.


Lohduttavaa on kuitenkin tieto, että kateutta on kahdenlaista. Reenkola mainitsee tuhoavasta kateudesta, jossa toinen halutaan riisua siitä hyvästä, josta kateus kumpuaa. Se voi vahingoittaa toista.


Rakentava kateus sen sijaan painottuu ihailuun ja inspiroi eteenpäin.


Sukupolvien ketju, jossa käsittelemättömät tunteet ja traumat siirtyvät sukupolvelta toiselle, vaikuttaa myös kateuteen.


"Naisia on sorrettu ja alistettu satoja vuosia, joten kyllä huono itsetunto erityisesti naisilla tulee helposti sukupolvien takaa äideiltä ja isoäideiltä. Nämä huonommuuden tunteet ja häpeä ovat maaperää kateuden tunteille", Elina Reenkola sanoo.


Joskus vanhempien elämänpiiri on saattanut kaventua uran ja perhe-elämän myötä. Tällöin oman lapsen laajat kaveriverkostot ja tapahtumarikas elämä saattavat herättää kateutta.


Mattila sanoo, että kateuden tunteeseen voi kirvoittaa vanhemman tyytymättömyys rakkauselämäänsä: vaille jäämisen tunne altistaa kateudelle.


Mitä kateuden tunteelle voi tehdä? Tärkeintä on havainnoida sitä ja kokea havinnoinnin herättämiä tunteita. Tunteesta voi pitää päiväkirjaa tai puhua läheisille. Jos haluaa tarttua kateuden juurisyihin, tämä edellyttää syvempää työskentelyä, useimmiten psykoterapiaa.


Reenkola on listannut vastatoimia, jotka toimivat vahvoina puskureina kateudelle, ja niistä ensimmäinen on kiitollisuus. Kun keskittyy aktiivisesti niihin asioihin, joista on elämässä kiitollinen, kateus lievenee.


Kateutta lievittää myös omaan tekemiseen ja onnistumisiin keskittyminen, mitä Reenkola nimittää luovuudeksi. Kysymys on erirtyisesti itselle mielihyvää tuottavien asioiden tekemisestä.


Niin kuin lukuisissa muissakin asioissa,  armeliaisuus ja myötätunto itseä kohtaan ovat olennaisia.


"Kateuden ytimessä on jokin suru, ja oman vaille jäämisen käsittely edellyttää suruprosessiin antautumista, jotta siitä voi toipua ja kasvaa. Suru on hirvittävän kipeä tunne, jota välttelemme viimeiseen asti, ja juuri välttelystä niitä haittoja syntyy", Mattila kertoo.




Lähteet: Katri Keihärin essee Helsingin Sanomat 30.3.2024

lauantai 13. huhtikuuta 2024

Elämää maalla 21.

 


Ei kuulu oikein hyvää. Sain kävelylenkillä paniikkikohtauksen. Juoksin kotiin aivan sekaisin. Lääke ei enää auttanut siihen, koska kohtaus oli jo päällä. Nyt en ole muutamaan päivään uskaltanut lähteä lenkille. Milloin tämä paniikkihäiriö paranee? Vai paraneeko se enää koskaan? Olen surullinen, lyöty, toivoton, vereslihalla. Katkerakin.


Paniikin lisäksi olen usein hyvin ahdistunut. Tuntuu, että mielessä on oksennustauti. Ei sitä oikein muuten osaa kuvata. Paniikkikohtaukset ovat silkkaa kauhua. Minulla on varmaankin huhtikuumasennus. Yksi sen oire on, että ylinukun, noin10 tuntia yössä.


Huhtikuu on ollut minulle aina vaikea kuukausi, kuten myös T.S Eliot kirjoitti, että huhtikuu on kuukausista julmin. Yhtäkkinen valo paljastaa kaiken lian kotona. Lumen rippeet ovat harmaita ja mustia. Maa kuolleen ruskea. Roskat liehuvat ojissa. Onneksi kohta lumi sulaa kokonaan. Tulevat sinivuokot, leskenlehdet, krookukset, tulppaanit...Toukokuusta olen aina tykännyt.


Kylvin kelloköynnöksen, neidon mekon, mustasilmäsusannan, krassin ja aitoelämänlangan siemenet. Nyt ne ovat itäneet suloisiksi vaalanvihreiksi pikku taimiksi. Jostakin syystä mustasilmäsusanna ei itänyt. Kylvin sen uudestaan. En tiedä ehtiikö se kesään. Onneksi sitä myydään täälläkin kesäkukkakojuissa, torilla ja kaupoissa. En malta olla ihailematta taimiani. Suihkuttelen niitä pari kertaa kertaa päivässä. Ne ovat viesti kesästä tänä ankeana huhtikuuna.


Kuolleen tyttäreni Veran muistolle kasvattamani mandariinipuu menetti miltei kaikki lehtensä talvella. Se ei saa kuolla! Olen suihkutellut sitä monta kertaa päivässä, ja nyt se onneksi kasvattaa uusia lehtiä ja versoja.



Olen alkanut kuunnella musiikkia Spotifystä tähän ahdistukseen ja suruun. Kun haluan rauhoittua, kuuntelen usein Kasevaa. Ja kun kaipaan piristystä kuuntelen CMX:ää.


Musiikki on eniten mieleen vaikuttava taiteen laji. Muun muassa se vaikuttaa autonomiseen hermostoon, joka säätelee sykettä, verenpainetta ja hengitystiheyttä. Se vaikuttaa hormoneihin ja välittäjäaineisiin, erityisesti mielihyvä eli dopamiini välittäjäaineeseen ja stressihormoneihin. Musiikin kuuntelu palauttaa elimistön ylikierroksilta ja auttaa lievittämään ahdistusta, masennusta ja jopa kipua.


Hyvää viikonloppua kaikille!


Kille-kissi nauttii keväästä.


keskiviikko 10. huhtikuuta 2024

Iltavirkuilla on isommat terveysriskit




Minä olin aikaisemmin iltavirkku. Mutta on jännää, että miltei heti kun 50 vuotta oli mittarissa, muutuin aamuvirkuksi. Lieneekö yleistä ikääntyvillä ihmisillä?

Iltavirkkujen on todettu masentuvan jopa kaksinkertaisesti enemmän kuin aamuvirkkujen. Uudessa amerikkalaisessa tutkimuksessa huomattiin, että iltavirkut elivät usein yksin, nukkuivat katkonaisesti, polttivat tupakkaa.


Iltavirkkujen huonompi unenlaatu ja yösyöminen voi vaikuttaa aineenvaihduntaan ja lihottaa. Ja siitä sitten suurempaan riskiin sairastua metaboliseen oireyhtymään ja kakkostyypin diabetekseen. Englantilaistutkimuksen mukaan iltakukkujat kuolevat vähän nuorempina kuin aamuvirkut.


Mutta toisaalta iltavirkuilla on monesti suuret sosiaaliset verkostot. Paljon kavereita ja ystäviä.

Voisi olla hyvä, jos työvuorot joustaisi - jos se on omassa ammatissa mahdollista - vireystyypin mukaan. Saksalaisessa tutkimuksessa huomattiin, että tehdastyöntekijät voivat paremmin, kun eivät joutuneet rytmilleen vastakkaisiin vuoroihin.






Lähteet: Helsingin Sanomat 12.7.2018, kuvat Pixabay

maanantai 8. huhtikuuta 2024

Mielikuvia ikääntyvistä pitäisi uudistaa

 


Mielikuvat ikääntyneistä ihmisistä on paljon todellisuutta jäljessä, sanoo gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta.


Mielikuvia tulisi hänen mukaansa uudistaa erityisesti kuusikymppisistä, joilla on vielä useita työvuosia edessään.


Rantanen ei ymmärrä, että miksi työnantajat saattavat esimerkiksi syrjiä iäkkäitä hakijoita.


"Itse palkkaisin mieluusti kuusikymppisen. Heillä on pitkä työkokemus ja motivaatio kohdallaan, eikä perhe-elämäkään vaadi niin paljon kuin nuorempana. Kuusikymppinen pärjää työelämässä yhtä hyvin kuin kolmekymppinen."


Nykyisin kuusikymppiset voivat paljon paremmin kuin aiemmat sukupolvet samassa iässä. Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Katja Kokko johtaa tutkimusta, jossa on seurattu vuonna 1959 syntyneitä 8-vuotiaasta lähtien. Tutkittavia haastateltiin viimeksi vuosina 2020-2021, jolloin tutkittavat olivat noin 61-vuotiaita.


"Heistä vain vajaa 20 prosenttia oli eläköitynyt. 70 prosenttia koki terveytensä erittäin tai melko hyväksi. He tunsivatkin itsensä pikemminkin 50- kuin 60-vuotiaiksi."



Tutkittavista 90 prosenttia koki elämänsä merkitykselliseksi. He liikkuivat suositusten mukaan. Myös alkoholinkäyttö ja tupakointi olivat vähentyneet.


Kehityspsykologian teorioissa on ajateltu tähän asti, että 60 ikävuoden jälkeen alkaa menetysten vaihe ja toimintakyky alenee pikkuhiljaa.


"Tämä ei todennäköisesti pidä enää paikkaansa. Uudet, kansainväliset tutkimukset osoittavat, että hyvinvointi ei vähene, päinvastoin se lisääntyy. Itsetunto on huipussaan ja tunne-elämä on aiempaa tasapainoisempaa", Kokko sanoo.


Professori Rantanen sanoo, että 65 ikävuoden jälkeen alkaa uusi vaihe, jota voidaan kutsua kolmanneksi iäksi tai myöhäiskeski-iäksi. 75- ja 80-vuotiaiden toimintakyky on parantunut selkeästi 30 vuodessa.


"Iäkkäille ihmisille on myös tarjolla laajempi kirjo sosiaalisia rooleja kuin ennen vanhaan. Ei tarvitse vain istua kiikkustuolissa kutomassa sukkaa, vaan on myös hyväksyttyä olla urheilullinen, käydä kuntosalilla, uimassa ja lenkillä. Tai vaikkapa keikoilla."


Nykyisin yli 65-vuotiaasta väestöstä vain alle viisi prosenttia asuu ympärivuorokautisen hoivan piirissä.



Lähteet: Helsingin Sanomat 10.3.2024, kuvat omat

perjantai 5. huhtikuuta 2024

Hyvä seksi

 






En ala tässä kirjoittaa omasta seksistäni, koska se on syvästi henkilökohtainen aihe. Sen sijaan kirjoitan pari- ja seksuaaliterapeutti Elina Tanskasen ja psykoterapeutti ja seksuaaliterapeutti Maarit Grönroosin ajatuksista.


Grönroos antaa konkreettisen esimerkin seksikeskustelun hyödyistä. Yksi pariskunta oli fantasioinut samasta asiasta kymmenen vuotta tietämättä, että toisella on sama fantasia."Näin he pääsivät toteuttamaan fantasiansa. Jos ei puhu, ei voi tietää."


Parisuhteessa elävän on otettava huomioon, että kumppani saattaa olla eri linjoilla. Sen voi selvittää vain puhumalla.


"Ihmiset eivät yleensä kehity romanttisessa suhteessa samaan suuntaan ja samaan tahtiin. Toisen kasvussa kartalla pysymiseen tarvitaan puhumista", Tanskanen sanoo.


Seksuaalisuudesta puhuessaan ihminen on hyvin haavoittuvainen. "Usein kyse on siitä, että pelkää tulevansa tärkeän ihmisen tuomitsemaksi. Satunnaisen kumppanin kanssa voi olla paljon helpompi jutella avoimesti seksistä, koska siinä ei ole yhtä paljon tunteita pelissä. Mutta sillä, mitä kumppanini ajattelee minusta, on useimmille todellakin väliä", Tanskanen sanoo.


Seksuaalisuus saattaa olla ristiriidassa arkiminän kanssa, ja tätä ristiriitaa ei ole helppo sanoittaa. Esimerkiksi kiltin ihmisen voi olla hyvinkin vaikea ilmaista, että tykkää rajuista otteista, kivusta tai jostakin muusta kielletyltä tuntuvasta asiasta. Mieltymyksistä kertominen vaatii paljon uskallusta.


Seksistä puhumisessa - niin kuin parisuhteen viestinnässä yleensäkin - on olennaista keskittyä myönteiseen. "Olisi parempi, että yrittää kertoa, mitä haluaa, eikä luetella pitkää listaa siitä, mitä ei halua", Tanskanen sanoo.


Grönroos sanoo, että hyvä tapa aloittaa seksikeskustelu on olla kiinnostunut toisen nautinnosta. Sen voi tehdä esimerkiksi kysymällä, millaisesta kosketuksesta toinen pitää.


"Se mikä normaalisti tuntuu kiihottavalta sivelyltä, voi stressaantuneena tuntua hiplaavalta tai kutittavalta", Grönroos sanoo. Myös naisen kuukautiskierto tai vaihdevuodet vaikuttavat asiaan.



"Puhutaan seksistä

Maarit Grönroos ja Elina Tanskanen listasivat kysymyksiä, joiden avulla voi selvittää, mitä hyvä seksi tarkoittaa sinulle ja kumppanillesi.


1)Seksi ja tunteet

- Millaisia tunteita koet, kun harrastamme seksiä?

- Miten tunteet ovat muuttuneet suhteen eri vaiheissa?

- Onko joitain tunteita, joita et tunne, mutta joita haluaisit tuntea seksin aikana? Arkuus, hämmennys, vieraus, tuhmuus, vallanhimo ja niin edelleen.


2)Missä seksi tuntuu?

  - Mitä kehosi alueita haluaisit seksin aikana koskettavan? Onko alueita, joita et halua, että kosketaan lainkaan?

- Onko alueita tai kohtia, joita kosken liikaa tai liian vähän?


3)Sanaton seksiviestintä

-Millaisesta kosketuksesta pidät? Kovasta, kevyestä, pyyhkäisevästä, kipua tuottavasta?

-Millainen kosketus tuntuu sinusta kovalta? Millainen kosketus tuntuu sinusta kevyeltä? Näytä.

-Miltä kuulostat silloin, kun nautit? Mistä tiedän, että nautit?


4)Sanallinen seksiviestintä

-Millaisten asioiden sanominen kiihottaa sinua?

-Pidätkö siitä, että seksin aikana puhutaan? Jos pidät, millaisesta puheesta tai puhumisen sävystä pidät?


5)Olosuhteet

-Onko seksihistoriassasi jotain, mitä minun pitäisi tietää, jotta voisin ymmärtää sinua paremmin?

-Onko arjessamme haluusi vaikuttavia tekijöitä, joista emme ole puhuneet tai joista olisi hyvä puhua?


6)Uudet kokemukset

-Haluatko kokeilla kanssani jotain uutta? Mitä?

-Oletko huomannut kiihottuvasti jostain, mistä et ole kiihottunut aikaisemmin?

-Onko seksuaalisuudessasi tapahtunut muutosta, josta haluaisit kertoa minulle?






Lähteet: Helsingin Sanomat 16.3.2024, kuvat omat

tiistai 2. huhtikuuta 2024

Harhakäsityksiä ruoasta

 


Monen keittiössä valmistuu liian tuhtia kotiruokaa, sanoo ravitsemusterapeutti Hanna Partanen. Tässä jutussa hän kertoo, miten ongelmalliset syömistapamme voisi korjata.


"Ihmiset ajattelevat , että itse tehty kotiruoka olisi automaattisesti terveellistä. Se on ihan harhakäsitys", ravitsemusterapeutti Hanna Partanen täräyttää  heti ensi alkuun.


"Tehdään tortilloja, lasangea ja pasta carbonaraa. Eivät ne ole arkiruokia vaan sellaisia, joita tehdään joskus viikonloppuisin herkkuruokina."


Monet pasta- ja vuokaruoat ovat useimmille liian tuhtia ruokaa. Etenkin, jos niihin lorahtaa useampi desilitra kermaa ja päälle kasa juustoraastetta.


Partanen arvaa, että kommentti nostaa monen karvat pystyyn, mutta hänen mielestä vääriä käsityksiä pitää oikoa.


"Saan pöyristyneitä kommentteja, että miten sä kehtaat sanoa noin. Että jos minä teen ruoan itse, niin totta kai se on terveellisempää kuin teollinen ruoka. Kotiruoka nähdään synonyymina sille, että ruoka on lisäaineetonta ja terveellistä." Itse asiassa siinä voi olla suolaa ja kovaa rasvaa huimasti enemmän kuin fiksusti valitussa einesruoassa, Partanen huomauttaa.


Hanna Partanen on yksi Suomen tunnetuimmista ravitsemusterapeuteista. Hän tuli 20 vuotta sitten koko kansan tietoisuuteen ohjelmasta Olet mitä syöt. Tuohon aikaan ohjelmalla oli miljoonayleisö.


Ohjelman formaattiin liittyi, ettei ravitsemusterapeutti ole mikään pehmo päänsilittäjä. Partasta huvittaa, että ohjelman seurauksena hänet totuttiin näkemään "ikävänä akkana telkkarista". Ihmiset eivät ymmärtäneet, että kyse oli tv-roolista.


Kirpakkaa palautetta Partanen saa Messenger-viesteinä tai sähköpostiinsa. Aiheet nousee varmasti myös moniin somekeskusteluihin, joista hän ei edes välitä olla tietoinen.



1) Kotiruoka on liian tuhtia

Ruoka nähdään aivan liian usein pelkästään mielihyvän lähteenä. Jos kokataan niin sanottuja lohturuokia, kuten kermaista pastaa tai makkara-ateria, ruokaa tulee herkästi kauhottua lautaselle liikaa. "Otetaan santsiannos , koska ruoka on vain niin älyttömän herkullista. Sitten ollaankin syöty jo ähkyyn asti."Näin painoa voi kertyä kuin vaivihkaa, mutta sitä on vaikea yhdistää tavalliseen kotona syötyyn ruokaan."


Lohturuoissa on usein runsaasti kermaa tai juustoa, joiden sisältämä kova  rasva, tyydyttynyt maitorasva tekee hallaa sydän- ja versisuoniterveydelle.


Jos kermaa haluaa kuitenkin käyttää, se kannattaa vaihtaa kaurakermaan, jonka rasva on hyvälaatuista.


"Muistuttaisin, että kaurakermoja ja kauramaitoja on todella monenlaisia, eivätkä ne suinkaan maistu samalta. Ihan varmasti voi löytää sellaisen, joka istuu omaan suuhun."







2)On pötyä, että terveellinen ruoka olisi kallista

Monien elintarvikkeiden hinta on noussut inflaation takia, mutta se ei tarkoita, etteikö terveellistä kotiruokaa voisi tehdä myös pienemmällä budjetilla.


Partanen käskee muistelemaan, mitä ruokaa valmistettiin 80-tai 90-luvulla. Silloin monen perheen ruokapöytään nostettiin kattilallinen jauhelihakeittoa tai vuoallinen kaalilaatikkoa. "Eikä maksanut paljon mitään", Partanen sanoo.


Kaalien ja juuresten peseminen, kuoriminen ja pilkkominen voi toki tuntua työläältä, Partanen myöntää.


"Tai sitten ostaa   pakastekasviksia. Käytän niitä itse todella paljon. Ne ovat aivan erinomaisia arjen helpottajia. Niiden ravintoainepitoisuus on lähes sama ellei joskus parempikin kuin kellarissa varastoidun juureksen tai kasviksen."


3) Lautaselta puuttuvat kasvikset




Partasen lempiaihe on kasvikset. Suomalaisten lautasilla kasvikset on usein pienessä sivuosassa, jos ne ovat pääseet lautaselle lainkaan.


Ravitsemustieteilijät työskentelevät kovasti sen perään, että tilanne muuttuisi, mutta yhä edelleen suomalaiset syövät liikaa punaista ja prosessoitua lihaa ja liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja.


Partanen rohkaisee kokeilemaan erilaisia palkokasveja kuten linssejä, papuja ja kikherneitä.  Ei tarvitse ostaa kallista kasviproteiinituotetta, koska parilla eurolla saa linssi-, kikherne- tai papupaketin, joista saa edullisesti ja helposti hyvänmakuista ruokaa. Voi tehdä esimerkiksi falafelpyöryköitä,  mustapapupihvejä, linssikeittoa tai chili sin carnea.

Jos palkokasvit tuntuvat vierailta, Partanen neuvoo aloittamaan pienin askelin.Esimerkiksi nakkikeiton joukkoon voi laittaa punaisia kuivattuja linssejä. Ne eivät juurikaan keitossa maistu, mutta saostavat sitä ja tuovat siihen lisää proteiinia ja kuitua.


Partasella on muitakin niksejä kasvisten lisäämiseen. Niistä yksi on porkkana. Kun Partanen laittaa mikroon lämmitettäväksi edellisen päivän tähteitä tai valmisruokaa, hän syö odotellessa porkkanan alkupalaksi. Näin säästyy salaattiainesten pilkkomiselta ja ruoan alle tulee syötyä jotakin terveellistä.


Toinen fiksu konsti lisätä niin kasvisten kuin kuidunkin saantia on valmistaa iso kaalisalaatti viikon alussa jääkaappiin. Näin mekin miehen kannssa teemme.


"Kun salaatin antaa tekeytyä öljyä ja etikkaa sisältävässä marinaadissa jääkaapissa, siitä tulee niin hyvää. Ja on muuten helppo lisuke minkä vain ruoan kanssa. Öljystä suomalaiset saavat bonuksena vielä pehmeitä rasvoja, joista monella on puutetta." Kaalisalaattiin sopii erinomaisesti valkosipuli ja porkkanaraaste, marinaadiin eli etikka-öljykastikeeseen valkosipuli.

4) Suomalaiset saavat liian vähän kuitua



"Suomessahan on helppo syödä kuiturikkaasti. Meillä on varmaankin maailman paras valikoima leipiä, ja jos ei voi syödä ruisleipää, voi valita sataprosenttista kauraleipää tai täysjyväistä vehnää."


Partasen mukaan ihmiset kuvittelevat, että joka-aamuinen kaurapuuro tai jogurtin päälle ripoteltu kauralese riittäisi tyydyttämään kuitutarpeen. Todellisuudessa se vastaa vain noin viidesosan päivän tarpeesta.


Kuitua voi saada liian vähän, vaikka ajattelisi syövänsä paljon kasviksia. Moni kertoo syövänsä päivittäin salaattia, mutta usein se on pilkottua tomaattia, kurkkua ja lehtisalaattia. Parempi kuin ei mitään Partanen sanoo, mutta kuituja niissä on niukasti.


Helppo tapa lisätä kuidun saantia on rouskutella muutama porkkana päivässä tai panna ruoan joukkoon papuja, kikherneitä ja linssejä.






Lähteet: Helsingin Sanomat 23.3.2024, kuvat Pixabay