keskiviikko 30. marraskuuta 2022

Keskittyminen voi olla vaikeaa



Keskittymiskyvystä ei ole selkeää dataa, mutta koulumaailmasta tulevien viestien mukaan lasten keskittymiskyky on heikentynyt. Aikuisilla keskittymishäiriöitä, kuten ADHD:ta, diagnosoidaan enemmän kuin ennen.


Työssä uuvutaan aiempaa useammin ja stressiä koetaan enemmän. Tämä saattaa liittyä aiempaa nopeampaan tempoon. Asiasta toiseen hyppiminen ja multitaskaaminen voi aiheuttaa keskittymiskyvyttömyyttä ja stressiä.


Myös elämäntilanne vaikuttaa keskittymiskykyyn ja aivojen terveyteen. Jos on paljon huolia, murheita, pelkoa ja pettymistä, ajattelun selkeys katoaa.


Työikäisten keskittymiskyvyn huonontumisessa ja unohtelussa on harvoin taustalla aivosairaus. Elämässä on vain niin paljon kuormittavia asioita, että ne heijastuvat aivojen toimintaan. Kun niitä saa korjattua, keskittymiskyky alkaa elpyä.


Univaje - olipa sen syynä innostava puuha tai huolet - häiritsee aivoja. Syvässä unessa muistot siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin. Jos sitä ei ole riittävästi, muistijäljet jäävät pinnallisiksi ja oppiminen vaikeutuu. Unen aikana syntyy myös hermosolujen uusia yhteyksiä ja kuona-aineita poistuu aivoista. Kun unta on liian vähän, prosessit jäävät kesken, ja se heikentää keskittymiskykyä.


On normaalia, että vireystila myös vaihtelee päivän aikana. Kukaan ei ole tehokas kahdeksan tuntia putkeen. Jos päivän tehtäviin pystyy itse vaikuttamaan, kannattaa ottaa huomioon, milloin itse on yleensä vireä ja tuottelias.


Jos edessä olevaan työhön on vaikea tarttua tai ajatus ei kulje, vireystila ei ehkä ole sopiva. Silloin kannattaa ottaa tauko ja yrittää hetken päästä uudelleen.



Yksi mielenkiintoinen tutkimustulos keskittymiskyvyttömyydestä on se, että sen taustalla voi olla myös tylsyyden pakoilua. Tehtävä voi olla niin vastenmielinen, että ennemmin hyppii asiasta toiseen. Tämä ei  tee hyvää aivoille. Se kuluttaa energiaa ja aiheuttaa enemmän stressiä.


Avuksi kannattaa joskus ottaa tylsyyden sietämisharjoittelu. Siihen tarjoutuu  hyviä tilaisuuksia joka päivä, esimerkiksi kaupan kassajonossa. Entä jos jonossa ei räpläisikään kännykkää vaan antaisi silmien ja aivojen levätä?


Keskittymiskykyä voisi parantaa miettimällä työn palastelua pienempiin tavoitteisiin ja nakuttaa pienempiä osia yksitellen pois to do-listalta. Myös mindfulness-harjoitukset voisivat parantaa keskittymistä.


Joskus huomaa, että oli helppo keskittyä. Silloin on voinut päästä flow-tilaan, jossa aika unohtuu ja keskittyminen on optimaalista. Olisi tärkeä tunnistaa syvän keskittymisen hetket ja tuoda niitä lisää arkeen - silloin aivot treenautuvat ja keskittymisen tilaan pääseminen helpottuu muissakin tilanteissa.




   Lähteet:  Lähde kadonnut, ehkä Hyvä Terveys viimeisin numero. Kuvat: Pexels

maanantai 28. marraskuuta 2022

Nukahtaminen

 




Minulle nukahtaminen on onneksi helppoa. Mutta koputan puuta. Olen mielettömän onnellinen tästä lahjasta. Nukahdan  tahattomasti  katsellessani läppäriltä Yle Areenan ohjelmia, joskus katson myös Netflixiä. Nukuttuani läppäri sylissä havahdun muutaman tunnin päästä hereille ja panen läppärin pois. Nukahdan uudelleen. Kirjan kanssa en nukahda, se on ehkä vaativampaa ja enemmän keskittymiskykyä vaativaa kuin passiivisesti kuvavirran seuraaminen.

Ihmiset jaetaan aamu- ja iltavirkuiksi, mutta suurin osa edustaa välimuotoa. Ihmiset sietävät univajetta eri tavoin. Toisilla univaje ei vaikuta lainkaan työtehoon ja tarkkuuteen, kun taas joillekin työskentely muuttuu lähes mahdottomaksi.


Iso osa ihmisistä on virkeitä kello 19-21 välillä ennen kuin unipaine alkaa vaikuttaa. Tätä kutsutaan unelta kielletyksi alueeksi, koska silloin ison osan ihmisistä on vaikea nukahtaa.


Yöllä kello 3-5 ihminen on väsyneimmillään. Toinen väsymyshuippu on iltapäivällä kello 14-16. Tästä puhutaan lunch dippinä. Mitä huonommin on nukkunut, sitä voimakkaampi iltapäivän väsymyspiikki on. Iltapäiväväsymystä pahentaa se, jos syö lounaaksi nopeita hiilihydraatteja, kuten esimerkiksi pastaa. Tällöin verensokeri nousee ja laskee äkillisesti ja voimakkaasti, mikä väsyttää.



Aikuisen vuorokauden unen tarve on tavallisesti 7-9 tuntia. Alle kuutta tuntia pidetään liian vähäisenä - paitsi niille, jotka ovat geneettisesti lyhytunisia ja selviävät mainiosti alle kuuden tunnin yöunilla.


Töissä, jos mitenkään on mahdollista, yksi toimiva tapa pitää taukoa, on ottaa nokoset. Kansainvälisen tutkimusnäytön mukaan 15-30 minuutin nokostauolla on 2-3 tuntia kestävä virkistävä vaikutus. Jos nokosten vaikutuksen haluaa optimoida, kannattaa juoda kahvia ennen nokosia. Kofeiini vaikuttaa viiveellä ja ehkäisee heräämisen jälkeen tokkuraa.


Kannattaisi miettiä, minkälainen työrytmi on paras itselle: Milloin kannattaa tehdä ajattelua, keskittymistä ja innovointia vaativia tehtäviä? Milloin tehdä rutiininomaisempaa työtä? Kun löytää itselleen sopivan työrytmin, pysyy vireämpänä.






Lähteet: Helsingin Sanomat 14.1.2021, kuvat omat

lauantai 26. marraskuuta 2022

Netissä on helppo valehdella

 




Valehteleminen on inhimillistä, mutta älylaitteet ovat tehneet siitä entistä helpompaa. Somessa moni haluaa esiintyä parempana kuin on.


Valheet jaetaan yleisesti kahteen luokkaan: hyväntahtoisiin valheisiin ja antisosiaalisiin valheisiin, joiden tavoitteena on petos tai henkilökohtainen hyöty.


Hyväntahtoisilla valheilla on yleensä vähemmän haittoja, ja ne voivat helpottaa ja sujuvoittaa vuorovaikutusta. Ihmissuhteiden kannalta on joskus parempi muunnella omaa ilmaisua kuten esimerkiksi toisen uudesta kampauksesta kuin umpirehellisesti. Antisosiaaliset valheet rikkovat yhteisöä.


Valehtelua voi myös jakaa alalajeihin, kuten täysiin petoksiin, puolitotuksiin ja liioitteluihin. Jokainen valheen muoto palvelee omanlaistaan tarkoitusta, ja ne kytkeytyvät ihmissuhteisiin.


Netissä kenties välimatka saa kokemaan, etteivät samat pelisäännöt ole voimassa kuin kasvokkain, ja toisen puuttuva läsnäolo etäännyttää. Tähän liittyy sekin, että moni on ilkeämpi netissä kuin kasvokkain.


Valehtelu on kognitiivisesti kuormittavaa, kun joutuu pitämään yllä valheiden verkkoa. Valehteluun voi helposti sokeutua, mikäli tarkkaavaisuus pettää.


Moni on voinut joskus hieman värittää kokemuksiaan saadakseen viihdyttävän tarinan esimerkiksi Facebookiin ja Instagramiin ja jättänyt kertomattta ammattinsa, koska pelko voi kahlita ilmaisua.



Yleistä on se, että omasta elämästä valikoidaan parhaat palat esitykseen. Lomakuvat, kylpyläviikonloppu, juhlat, vauva.


Itä-Suomen yliopistossa julkaistussa pro gradu-tutkielmassa Milja Jokinen ja Anne Haikola toteavat, että haastatellut nettideittailijat joutuvat tasapainoilemaan itsensä kiillottamisen sekä aidon minän esittämisen välillä.


Tinderissä on hyvä olla rehellinen - esimerkiksi totuus ulkonäöstä paljastuu nopeasti tavattaessa - mutta halu löytää partneri voi tuottaa paineita tuoda itsestä paranneltu versio.


Juuri nettideittailussa osa ihmisistä huijaa häikäilömättömästi. Viime vuosina on kirjoitettu monista tapauksista, joissa ihmiset ovat voineet menettää tuhansia euroja huijarille, joka on hyväksikäyttänyt toisen tunteita.


Netissä tahallisen väärän tiedon levittämisestä ei välttämättä koidu seurauksia, koska jotkin alustojen ominaisuudet tekevät siitä helppoa. Osa huuhaata levittävistä hyvinvointiguruista on alkanut julkaista kyseenalaisimmat väitteensä Instagramin tarinat-osiossa, josta ne katoavat 24 tunnin kuluessa.


Tutkitusti valehtelua on hyvin hankala tunnistaa, eikä valehteluun ole onnistuttu yhdistämään varmoja tunnusmerkkejä, esimerkiksi katseen välttelyä. Näin on offline-maailmassa.


On tutkittu, että verkossa valehtelua voidaan vähentää. Ihmisiä pyydetään lupaamaan, että he puhuvat totta. Tämä näyttäisi tehoavan vahvimmin äärimmäisiin valehtelioihin. Valheiden koko saattaa pienentyä, vaikka niiden määrä pysyisi samana.




Lähtteet:  referaatti Helsingin Sanomat 24.10.2022, kuvat omat

keskiviikko 23. marraskuuta 2022

Seksuaalisesta haluttomuudesta

 


"Lasten syntymän jälkeen seksi on muuttunut inhottavaksi. Mikään ei tunnu hyvältä. Pian koko ajatusta alkaa kammoamaan ja seksistä tulee suuri mörkö, jota pitää pelätä. Tekee pahaa kirjoitukset, joissa kumppanista tehdään pahis, kun se ei "anna". Mitä siellä on taustalla, että se ei halua antaa?" Näin kuvaili seksuaalista haluttomuuttaan 36-vuotias nainen Hesarin kyselyssä seksittömästä suhteesta.


Kouluttajapsykoterapeutti, seksuaaliterapeutti ja työnohjaaja Hedda Retu kertoo, että moni hänen vastaanotolleen saapuva saattaa kuvailla haluttomuuttaan näin: että haluaisi kyllä haluta, mutta halua ei ole.


Retun mukaan haluttomuutta voisi lähteä tutkimaan asiakkaan menneisyydestä. Haluttomuus on yleensä vain pintaoire, jonka alla on kipu. Lapsuuden kiintymyssuhdemalleista voi löytyä syitä aikuisuuden haluttomuudelle.


Jos on esimerkiksi lapsuudessaan oppinut, että toista kuuluu miellyttää, lähtee oma seksuaalinen halukin usein muodostumaan saman ajatuksen ympärille."Silloin seksistä voi tulla toiminnallinen suoritus, josta ei välttämättä nauti itse lainkaan, mikä johtaa lopulta haluttomuuteen."


Lapsuudessa opitun mallin imu on niin valtava, että sitä on vaikea rikkoa. "Jos on kokenut tulleensa hylätyksi ellei tottele aina vanhempiaan, saattaa päätyä tottelemaan myös puolisoaan, vaikka hän ei sitä edellyttäisikään."



Vaikka olisi itse tyytyväinen seksittömyyteen, ihminen voi kokea riittämättömyyttä, syyllisyyttä, turhautumista, toivottomuutta, vihaa sekä pelkoa siitä, että suhde päättyy.


Kumppani saattaa haluta seksiä useita kertoja viikossa ja toinen pari kertaa kuukaudessa. Tällöin on kysymys halujen eriparisuudesta, ei haluttomuudesta. Missään suhteessa osapuolet eivät halua täsmälleen yhtä paljon. Se, että millaista seksiä haluaa, vaihtelee myös ja vaikuttaa haluihin. Seksuaalisuus ja halu voivat myös muuttua elämäntilanteiden mukaan.


Olisi tärkeää keskustella siitä, mikä pelottaa ja mikä hävettää seksissä. Jos esteet hyväksyy, on helpompi haluta. Mutta ihmiset ovat kuitenkin keskimäärin huonoja puhumaan siitä, mikä heitä kiihottaa. Yksi syy voi olla se, että kiihottavat kokemukset eivät välttämättä liity omaan kumppaniin.




Lähteet: Helsingin Sanomat 24.3.2022, kuvat omat

maanantai 21. marraskuuta 2022

Mitä hyötyä on hunajasta?


 

Hunaja on monin tavoin hyödyllinen:


Hunaja helpottaa yskää

Teelusikallinen hunajaa ennen nukkumaanmenoa helpottaa yskää. Sen yskää parantava vaikutus on todettu monissa tutkimuksissa.


Hunaja lievittää kipeää oloa

Hunaja lievittää muitakin flunssan oireita jopa paremmin kuin kipu- tai muut lääkkeet. Tämän tarkkaa vaikutusmekanismia ei tiedetä, mutta syy voi liittyä hunajan antimikrobisiin eli bakteerien kasvua hillitseviin ominaisuuksiin.


Hunaja makeuttaa pienin annoksin

Hunaja on sokeria makeampaa ja sitä tarvitaan siten esimekiksi teehen vähemmän kuin sokeria.


Hunaja voi auttaa allergiaan

Siitepölyallergiaan saa avun  siedätyshoitojen lisäksi talvikuukausina nautitusta hunajasta. Vadelman ja pajun siitepölyä sisältäneen hunajavalmisteen hunajan käyttö vähentää vaikeita koivuallergian oireita.


Hunaja parantaa haavoja

Hunajalla on jo muinoin hoidettu haavoja samoin kuin pihkalla. Luonnon omaksi antibiootiksi kutsutun hunajan vaikuttavuus voi johtua sen antimikrobisista ominaisuuksista. Kannattaa kokeilla haavaan apteekista saatavaa voidemaista hunajaa tai hunajaa sisältävää sidosta. Tavallisella hunajalla voi aivan samoin hoitaa haavoja.


Hunajasta voi tehdä kasvonaamion

Kasvonaamio hellii, ravitsee ja pehmentää ihoa.



Lähteet: Kauneus&Terveys 11-2022, kuvat Pexels



lauantai 19. marraskuuta 2022

Surutyöni 124.

 


Rakas 22-vuotias tyttäremme kuoli yllättäen nukkuessaan. Kuolinsyytutkimuksissa ei löydetty syytä hänen kuolemalleen. Teen surutyötä.


Tunnetila nyt:

Suru kuin veri, joka sykkii kivien uurteissa. Olen avoin haava, jonka ahdistus tulehduttaa. Ahdistus märkii ja näyttää pimeitä, rujoja kuviaan. Joita minun on katsottava. Elämä pois. Minä lopun.


Minä lopuin siihen, kun sinä kuolit Vera. Minä haluaisin olla kanssasi. Kantaa sinua, helliä taas, kun olit pieni lapsi.


Nyt vain tuuli, joka kulkee metsän läpi. Vain sininen tuuli. Ja noita ilkkuu minulle. Viheliäinen. Otus jolla on ihmisen kasvot ja kidukset ja evät. Se napsuttaa kuivaa suutaan. Kiroaa minut. Jumala kaukana, saavuttamattomissa.


Nyt tapahtui se, mitä eniten pelkäsin. Toinen tytär putosi hevosen selästä. Lonkka murtui kahdesta kohtaa. Hevosala on vaarallinenkin. Kuinka olenkaan esirukoillut tyttären puolesta, ettei tapahtuisi mitään pahaa.


Tytär olisi voinut tippua hevosen selästä vaikka pää edellä. Olisi voinut kuolla. Miksi meitä näin paljon koetellaan? Hän itse ei ollut putoamisesta pelästynyt. Hän sanoi, että ratsastajan on ainakin kerran pudottava hevosen selästä. Onneksi ei käynyt sitä pahinta!


Olemme miehen kanssa aika usein ehdotelleet tyttärelle, että hän opiskelisi toisen ammatin. Mutta sehän ei käy! Tytär on hyvin itsepäinen ja tarkka niin kuin minä olin aikoinaan. Nyt olen vain itsepäinen, en niinkään tarkka. Tytär sanoo meille, että me olemme miehen kanssa hippejä. No, niin. Siinä on vähän perää.


Kulunut viikko on ollut ahdistava. Olen ajatellut Veraa tavallista enemmän. Sain paniikkikohtauksia, jotka olivat jo poissa viikkoja kuukausia. Vapisen, sydän hakkaa, vatsa menee sekaisin, näen geometrisia kuvioita, jotka liikkuvat kauhistuttavan nopeasti. Vilisen.Tuntuu, että kuolen.


Minulla tulee valtava väsymys aamiaisen syönnin jälkeen. Se liittyy varmaankin siihen, että minulla on verensokeri  viitearvojen yläpuolella. Asiaa vähän auttaa, kun syön aamiaisen hyvin hitaasti. Haluaisin diabeteslääkkeet. Mutta en niitä saa, koska arvot ovat vain vähän viitearvojen yläpuolella diabeteshoitajan mukaan. Ylin viitearvo on 6,0 ja minulla se on 7,1.


Laihdutuksessa on vastoinkäymisiä. Mutta ei vakavia. Minä otan nykyisin Veran kuoleman jälkeen kaikki muut surut ja vastoinkäymiset melko kevyesti, koska olen kohdannut suurimman surun. Paino junnaa paikallaan, on sama kuin viime viikolla. Tavoitteena on nyt laihtua kaksi kiloa kuukaudessa. Tammikuussa pitäisi olla normaalin painon puolella. Saas nähdä.


Ensilumi satoi. Ilma on täällä pakkasen puolella. Nyt pitää lämmittää pönttöuuneja ja pellettitakkaa useammin samoin käyttää ilmalämpöpumppua. Nämä ovat ainoat lämmönlähteet meillä, ja riittävät hyvin. Emme tarvitse sähkölämpöä, mikä on hyvä nyt energiakriisin talvella. Olen iloinen ensilumesta, koska se tuo lisää valoa. Mutta tympii, että on kohta tehtävä lumitöitä. Minä olen meidän pienessä perheessä se, joka tekee ne. Kaipa siihen taas tottuu.


Siiri-kissa ei ole tullut kotiin. Surettaa. Hän katosi jo viisi kuukautta sitten. Olen nähnyt monta kertaa unta, että hän on tullut kotiin. Mutta ei.








torstai 17. marraskuuta 2022

Voiko aineenvaihduntaa tehostaa?



Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi hidas aineenvaihdunta, mutta välillä se menee liikatoiminnan puolelle. Kilpirauhasta ei saada pysyvästi kuriin lääkitykselläkään. Vajaatoiminnan puolella lihon helposti  ja olen hyvin väsynyt. Ylitoiminnan puolella taasen olen levoton, sydän tykyttelee ja laihdun helposti. Seuraavaksi miten aineenvaihduntaan voi vaikuttaa.

1) Aineenvaihduntaan voi vaikuttaa
Perusaineenvaihduntaan ei voida juurikaan vaikuttaa, koska sitä säätelevät geenit. Sen sijaan muuhun aineenvaihduntaan omilla teoilla on merkitystä.

Liikunta tehostaa aineenvaihduntaa, koska se lisää kalorien kulutusta, kehon aineenvaihdunnallista aktiivisuutta ja lihaskudoksen määrää.

Toiseksi olisi syötävä tarpeeksi proteiinia. Ravintoaineiden pilkkoutuminen kuluttaa energiaa, ja proteiinien pilkkoutuminen vie enemmän energiaa kuin hiilihydraattien ja rasvan.

2)Aamulenkki herättää aineenvaihdunnan
Yön aikana keho on paastotilassa, ja aineenvaihdunta on sen takia hidasta. Aamulenkki herättelee aineenvaihduntaa ja saa lihakset toimimaan.

3)Iän myötä aineenvaihdunta voi hidastua
Kuusikymppisen aineenvaihdunta on hitaampaa kuin kolmekymppisen. Sillä on kuitenkin merkitystä, millainen lihasmassa ja peruskunto ovat. Jos ne ovat hyvät, aineenvaihdunta vähenee hitaammin.

Aineenvaihdunta alkaa hidastua nopeammin 65 ikävuoden jälkeen. Jos on aktiivinen liikkuja, muutos ei ole välttämättä suuri.

4)Sairaudet ja lääkkeet vaikuttavat aineenvaihduntaan
Jotkut harvinaiset mitokondriosairaudet ja kilpirauhasen vajaatoiminta hidastavat aineenvaihduntaa, ja ihminen lihoo helposti. Näin käy myös, jos joutuu käyttämään pitkään kortisonilääkitystä, joka lisää rasvakudoksen määrää.

Psyykelääkkeistä etenkin psykoosilääkkeet hidastavat aineenvaihduntaa. Ne lisäävät rasvakudoksen määrää ja hidastavat energian kulutusta. Lisäksi psykoosilääkkeet heikentävät kylläisyydentunnetta ja voimistavat ruokahalua.

5)Joillakin on perinnöllisistä syistä hidas aineenvaihdunta
Geneettiset tekijät selittävät aineenvaihdunnasta 60-70 prosenttia. Kaikki eivät liho yhtä herkästi. On kuitenkin uskomus, että jos ihminen on lihava,  hänellä on aina hidas aineenvaihdunta. Myöskään vaikeus laihtua ei ole aina aineenvaihdunnan syytä. Usein ihmiset, jotka yrittävät laihduttaa, syövät  aivan liian vähän. Tämä johtaa repsahduksiin. Jotta aineenvaihdunta toimii hyvin, on välttämättä syötävä riittävästi.

6)Unettomuus ja stressi hidastavat aineenvaihduntaa
Valvominen heikentää kylläisyyden tunnetta, ja tekee helposti mieli turvautua nopeisiin hiilihydraatteihin, kuten leivonnaisiin. Väsyneenä myös liikunta jää vähiin.

Stressihormonit, esimerkiksi kortisoli, hidastavat aineenvaihduntaa. Elimistö pyrkii säästämään energiaa. Mitä enemmän on stressiä sitä vaikeampaa on painonhallinta.






Lähteet: Referaatti Kauneus&terveys 4/2019, kuvat Pixabay

maanantai 14. marraskuuta 2022

Kehosuru

 


Tunnenko kehosurua? Juu, kyllä jossakin määrin. Mutta vertailen enemmänkin painoa entiseen painoon. Vertailen kyllä myös jonkin verran ulkomuotoani entiseen. Mutta enemmän painoa. Olen painanut lähes saman verran nuoruudessa ja aikuisuudessa. Olen laihduttanut pari kertaa aiemminkin menneisyydessä. Nyt tyttären kuoleman jälkeen lohtusöin runsaasti suklaata. Punnitsin sitten itseni pitkän ajan jälkeen. Ja hups, paino oli noussut 9 kiloa.


Päätin laihduttaa lähinnä terveydellisistä syistä. Verikokeissa paljastui, että sokeriarvoni oli yli viiterajojen. Sain kutsun diabeteshoitajalle. Keskusteltiin niitä näitä, ja hoitaja sanoi, ettei minulla ole diabetes vaan esidiabetes. Hän sanoi, ettei minun tarvitse käydä vastaanotolla.


Esidiabetes säikäytti minut tosi pahasti. Hoitaja sanoi, että ehkä ylipaino on syy siihen. Laihduttamalla saisin sokeriarvoni laskemaan. Päätin vankasti pudottaa painoani, vaikka olen välillä pitänyt tästä pullukkana olemisesta.


Myös ylipainosta johtuen esimerkiksi varpaiden kynsien leikkaaminen on hankalaa, kun vatsa on tiellä. Samoin kenkien nauhojen sitominen. Ähisen ja puhisen. Lenkillä on hankala olo, kun kannan niin paljon painoa. Muutenkin on kokonaisuudessa hankala olo.


Ylipaino voi myös aiheuttaa nivelrikkoa vanhempana. Polvi- ja lonkkanivelet eivät jaksaisi kantaa liikaa painoa. Edessä olisi tekonivelleikkaus. Mutta mitä tarkalleen on kehosuru?  Se on psykologinen ilmiö, jossa ihminen vertaa nykyistä  kehoaan johonkin menneisyyden kehoistaan. Kun kehosuru muuntuu pakkomielteiseksi, ihminen alkaa helposti tarkastella omaa kehoaan suurennuslasilla.


Kehosurusta on alettu puhua vasta viime vuosina, kun arkikieleen on yleisesti alettu omaksua erilaisia vierasperäisiä keho-alkuisia termejä, kuten kehopositiivisuus, kehorauha, kehohäpeä.


Kehosuru voi liittyä koko ruumiiseen tai osaan siitä. Esimerkiksi kaljuuntunut pää tai rypyt kasvoilla voivat nostaa kehosurun pintaan.


Käsitykset oman kehon puutteelisuudesta nojaavat usein jaettuihin kauneusihanteisiin. Sosiaalisen median aikakaudella kehosuru nousee pintaan tyypillisesti, kun näkee itsestään vanhoja valokuvia.


Somen kuvavirran voidaan myös ajatella voimistaneen uskoamme kuvien todistusvoimaan. 

  

Todellisuudessa kamera kuitenkin kuvaa ihmisen hyvin eri tavalla kuin hän näyttää. Tekniset seikat, kuten syväterävyys ja valotus, vaikuttavat kuvaan. Lisäksi erilaisissa kuvissa on omat erityispiirteensä, esimerkiksi selfiet ovat hyvin rajattuja kuvia ja niissä käytetty kuvakulma muuntaa ihmisen ulkonäköä.


On yleistä, että mennyttä kehoa kaivataan ja halutaan päästä siihen takaisin. Mutta jos menneestä ei pystytä päästämään irti, elämä pysähtyy, eikä oman kehon kanssa voi elää nautinnollista elämää. Usein menneisyyden haikailu ei ole realistista.


Kehosurukin olisi käytävä läpi, koska suru auttaa prosessoimaan menetystä ja päästämään lopulta myös irti siitä. Ilman surua se ei olisi mahdollista.



Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 27.10.2022, kuvat Pixabay

lauantai 12. marraskuuta 2022

Surutyöni 123.

 


Rakas Vera-tyttäremme kuoli yllättäen puolitoista vuotta sitten 22-vuotiaana. Hän oli perusterve ja kuntoileva tyttö. Kuolinsyytutkimuksessa ei löydetty syytä kuolemaan. Teen surutyötä. 


Viime lauantaina oli Pyhäinpäivä. En koskaan juhli sitä halloweena vaan juhlin sitä vainajien muistopäivänä kuten se alkuperältään on. Oli tavallaan hyvin surullinen päivä, mutta pystyin Veraa lukuunottamatta tuntemaan rakkaudentäyteistä kaipausta. Sytytin yhdeksän kynttilää kaikille kuolleille rakkaille läheisille. Minulta on kuollut paljon läheisiä.


Veran kynttilän sytyttäminen tuntui vaikeimmalta. Itku kuitenkin jotenkin puhdisti, ja jaksoin lähteä hautusmaalle sytyttämään Veran haudalle kynttilöitä. Mutta haudalla minua alkoi huimata niin paljon että miehen piti tukea minua. Yhden kerran aikaisemminkin on käynyt sama juttu. Suru vie jalat alta.


Ennen kristillisperäistä Pyhäinpäivää samana päivänä oli kekri. Se oli maatalousyhteiskunnan suuri juhla, jossa juhlittiin satokauden päättymistä. Syötiin ja etenkin juotiin paljon. Isäntä oli piikojen ja renkien palvelija ja piiat ja rengit isäntiä. Tämä kuulostaa vähän hassulta, mutta ihmiset saivat varmasti tuulettaa tunteitaan.


Pidän syksystä, kun luonto alkaa levätä ja ihminen samoin rauhoittuu vaikka sohvan nurkkaan. Sinipunervat tuulet. Tuhkanväriset tuulet. Hälisevä kesä on poissa. Puut suuret ja tyhjät. Kesä painuu puihin.


Laihduttamisessa paino putosi menneellä viikolla kilon. Painon neljä viikkoa kestänyt jumitus on poissa, sillä viime viikolla paino tippui kaksi kiloa. Mutta voihan jumitus taas tulla, mutta silloin olen vain kärsivällinen. Minulla on kerran kuussa herkkupäivä, ja silloin syön suklaata, salmiakkia ja voileipiä. Herkkupäivä on mukavasti ensi viikolla.


Flunssa on viimein ohi. Se oli tosi sitkeä ja ilkeä. Pää ja ajattelu kuin hattaraa. Kuumetta oli yli viikon. Keuhkoputken- ja korvaputken tulehdus meni itsestään ohi. En syönyt lääkärin määräämiä antibiootteja, eikä vatsan bakteerikanta näin kärsinyt. Yksi hoitajaystäväni tosin varoitteli minua tästä, koska joskus hoitamaton keuhkoputkentulehdus pahenee keuhkokuumeeksi. Eipä olisi niin haitannut, olisin ehkä päässyt Veran luokse. Jos Vera eläisi, olisin valmis kuolemaan hänen puolestaan.



keskiviikko 9. marraskuuta 2022

Ulkona somesta

 

Minä en ole kovinkaan paljon somessa paitsi kirjoitan mielelläni blogipostauksia. Instagramissa olen korkeintaan pari kertaa viikossa ja saatan olla sieltä pois kuukaudenkin. Face Bookissa käyn noin kaksi kertaa viikossa ja sieltäkin voin olla pois viikkoja kuukausia.

Viime vuosina on puhuttu paitsi jäämisen pelosta,  fomosta ( fear of missing out) ja jomosta, poissa jäämisen ilosta (joy of missing out). Fomo kuuluu sosiaaliseen mediaan, jossa muiden elämä näyttää täyttyvän iloisista ja ihanista asioista: rakkaussuhteesta, kauneudesta, juhlista, ulkomaan matkoista...


Somepäivityksiä seuratessa omaa elämää tulee usein vertailtua muihin. Esimerkiksi voidaan tuntea ulkopuolisuutta, ajatella, että pitäisi olla tekemässä jotakin muuta jossain muualla joidenkin muiden kanssa.


Jomo tarkoittaa sitä, että nauttii juuri sillä hetkellä tekemistään asioista eikä huolehdi, että jotain jännittävää ja kiinnostavampaa tapahtuu toisaalla. On läsnä ja tyytyväinen siihen mitä on. Voi vaikka maata sohvalla, mikä on melkein mullistavaa suorituskeskeisessä länsimaisessa kulttuurissa.


Suositun pupulandia blogin pitäjä Jenni Rotonen alkoi edesauttaa tietoisia sometaukoja lomien ja viikonloppujen ajaksi. Eikä hän ole ainoa. Viime vuosina älylaitteiden aiempaa tiedostavampi käyttö on yleistynyt.


Tavalliset käyttäjät ja somevaikuttajat poistavat sovelluksia ja tilejä, pitävät pitkiä taukoja ja tarkkailevat, miltä poissaolo somesta tuntuu.Tämä on erittäin hyvä suuntaus, kun siinä arvostetaan luppoaikaa.


Moni saattaa paeta omia tunteitaan ja kokemuksiaan laitteelle, ja oman mielen säätelykyky voi kärsiä siitä. Kun keskittyy tässä hetkessä omana itsenään ja kuuntelee, mitä tuntee  ja ajattelee, parantaa elämänlaatua.


Rotonen sanoo: "Olen halunnut tehdä tietoisen valinnan, että postailen myös niitä hetkiä, jolloin ei tapahdu mitään ihmeellistä. Haluan tuoda esiin myös yksin kotona vietettyjä iltoja ja juhlapyhiä."



Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 29.9.2022, kuvat Pexels


maanantai 7. marraskuuta 2022

Kun on pakko saada adhd-diagnoosi

 


Työntekoon ja kirjoittamiseen on vaikea keskittyä, ja mieli harhailee someen. Onko minulla tarkkaavaisuushäiriö? Ennätyksellisen usea suomalainen pohtii nyt tähän tyyliin. Pandemia sai aikaan voimakasta itsearviointia.


Tässä jutussa on psykiatrian professori Jyrki Korkeilan ajatuksia. Hän kertoo, että vastaanotolle tulijat: "Välillä lähes kaikki asiakkaat ovat liikkeellä samalla asialla." Eli haluamassa adhd-diagnoosia. Adhd:tä epäilevien määrä räjähti pandemian aikana.


Erityisesti 20-40-vuotiaat hyvin koulutetut ja vaativassa työssä olevat naiset epäilevät itsellään tarkkaavaisuushäiriö add:n oirekirjoa.


Add on adhd:n alalaji, jolle on tyypillistä kyvyttömyys keskittyä yhteen asiaan pitkään. Add:hen ei yleensä liity ylivilkkautta, joka on adhd:n tunnetuimpia oireita. Add ei niin sanotusti näy päällepäin. Yleensä add:ta sairastavat ovat mieluummin sisäänpäin vetäytyneitä kuin levottomia.


Julkisuudessa on käsitelty sitä, että tyttöjen ja naisten adhd tunnistetaan huonommin kuin poikien ja miesten. Tämä on myös Korkeilan mielestä aivan totta.


Kun kyse on todellisesta tarkkaavuuden häiriöstä, on yleensä vaikeuksia selvitä työssä ja opinnoissa.



Add:n kaltaisia muistitoimintojen ja keskittymiskyvyn ongelmia voivat aiheuttaa myös stressi ja kuormittuminen, samoin ahdistus ja masennus.


Mutta add:ssä oireet ovat jatkuneet läpi elämän systemaattisesti. Vaikeuksia on ollut jo nuoruusiässä.  


Korkeilan mukaan, kun adhd käsitteenä näkyy paljon julkisuudessa, oman elämän vaikeuksia voi alkaa heijastella sen kautta.


Ne, joilla add todella on, eivät saa tyypillisimmillään vietyä yhtäkään koulutusta läpi,  työllistyminen ei onnistu, ja arjessa on hankaluuksia. Vaativassa työelämässä voi alkaa epäillä, että itsessä on vikaa, vaikka vika olisi työelämän paineissa.


Esimerkiksi ranskalainen filosofi Paul Virilio on kirjoittanut siitä, miten kaikki kiihtyy. Työelämän tahti ja koko muukin elämä. On aivan luonnollista, että aina ei pysty keskittymään. "Ympäristöstä tulevat vaatimukset keskittymiseen ovat suurempia, mitä luontainen kykymme on."



Vertailu muihin saa aikaan herkästi epäilyn siitä, että on itse puutteellinen. Vertailussa on kuitenkin paljon kuvittelua.


Nyt aikuisikään on tullut sukupolvi, jolle älylaitteet ovat olleet arkipäivää varhaisesta nuoruudesta alkaen. Samoin myös sosiaalinen media, jota vilkuillaan silloinkin, kun katsotaan samaan aikaan sekä televisiota että keskustellaan. Tämä rapauttaa keskittymistä.


Moni joutuu suorastaan paniikkiin, jos puhelin jää kotiin. Pitkästymisestä on tullut vierasta. Kun älylaitteeseen takertuu, voi tulla samanlaisia oireita kuin tarkkaavuuden häiriössä.


Joillakin add:n epäiliöistä voi olla toki se lievänä.Sille ei todennäköisesti tarvitse tehdä mitään, jos opinnot ja työt ovat sujuneet aivan hyvin. Diagnoosi tulee tehdä riittävällä varmuudella.


Diagnoosikaan ei tuo suoraa lääkityksen tarvetta. Add oireiden on oltava keskivaikeita eli tavanomaista arkea haittaavia, jotta lääkityksestä on todennäköisesti hyötyä.


Korkeila sanoo, että esimerkiksi tviittaukset siitä, miten lääkityksen voimin vaikkapa siivoaminen yhtäkkiä sujuu kuin tanssi, voivat houkutella havittelemaan lääkitystä itselleenkin.


"Kyllä jokainen ihminen varmasti tunnistaa sen, että kokee välillä siivoamisen vastenmieliseksi tai että jotkut asiat jäävät vähän rempalleen." Joillakin ihmisillä elämänhallinta voi persoonallisuuden piirteiden vuoksi olla heikompaa kuin toisilla. Kyse ei ole aina häiriöstä.




Lähteet: referaatti Helsingin Sanomat 13.10.2022, kuvat omat

lauantai 5. marraskuuta 2022

Surutyöni 122.

     


                     Tie ja lumisade.

Rakas Vera-tyttäremme kuoli yllättäen puolitoista vuotta sitten nukkuessaan.  Hän    oli  22-vuotias hyväkuntoinen ja terve molekyylibiologian opiskelija. Syytä kuolemalle ei löydetty kuolinsyytutkimuksessa. Syy tuntematon. Teen surutyötä.

Suru läikehtii mielessä, kun olen joutunut melkein petipotilaaksi. Tämä on naismuistiin kovin ja sitkein flunssa. Mieheni pakotti minut lääkäriin, ja oli keuhkoputken- ja korvaputkentulehdus. En mielelläni syö antibiootteja, koska ne sekoittavat suoliston bakteerikantaa. En ole vielä hakenut ja syönyt näitäkään antibiootteja. Katson, alkaako tulehdukset parantua itsekseen.Yskänlääkettä olen käyttänyt, jospa se nostaisi limaa.


Repivä suru nyt, kun en voi tehdä mitään. Makaan sängyssä ja luen. Kuvia Verasta myrskyää hirveällä vauhdilla. En saa niistä kiinni. Minua huimaa.


Olen ajatellut, minkälainen Vera oli. Hän oli ronski, nauravainen tyttö. Minun rakas tyttö. Hän oli vähän samanlainen autokuski kuin minä. Emme osaa   ajaa, mutta pidämme vauhdista. On ihme, ettemme ole saaneet tutkassa sakkoja. Tolppamittarit tiedämme, missä niitä on. Kun  ne ohitetaan täysi hönkä päälle. Vera on saanut ehkä ylinopeusajon taipumuksen minulta mallioppimisena. Olen ollut todellakin huono malli.


Vera lauloi, maalasi ja piirsi. Nämä kaikki hän oli perinyt isältään. Minä osaan vain jonkin verran maalata. Kuulen välillä Veran laulua. Yhä vain.


Jos Verasta haluaa sanoa jotakin negatiivista, hän oli erittäin hidas lähtijä. Olemme sopineet lähteä syömään ulos. Odottelen keittiössä. Veraa ei ala kuulua, niinpä menen yläkertaan hänen huoneeseensa. Siellä Vera istuksii lattialla muistiinpanopinkkoja siellä ja täällä. Vastaus on: "Mun pitää lukea vielä  nämä, lupaan lukea nopeasti. Ei kuin kaksi tuntia odotusta."


Veran huoneessa vallitsi sekamelska. Vaatekaapit olivat kyllä sotilaallisen hyvässä järjestyksessä. Muu   ei. Joskus hän toi huoneestaan astioita pyykkikorilla, joka oli puoleksi täynnä. Toinen tytär rakastaa järjestystä ja kaiken pitää olla tip top. Meidän kotia hän haukkuu  kirpputoriksi. Itse sisustaa pohjoimaisen vaaleaan sävyyn.


Kun olen ollut sängyssä, minulla on ollut aikaa tehdä netistä luonnonkosmetiikkaostoksia. Ostin luonnonkosmetiikka Evolve-sarjan melkein kokonaan   Ruohonjuurelta. Sitten muistin, että minulla oli muutama vuosi todella hyvä luonnonkosmetiikan kasvovoide. Ostin sen Naturellilta ja se on nimeltään Mahola Rare Indigo. Melko kallis on, mutta myös hyvin riittoisa. Sitä ei tarvitse kuin vähän ja se hierotaan käsiin ja painellaan kasvoihin. Sitä voi käyttää myös silmänalusille ja ryppyhin. Jee, samassa voiteessa silmänympärysihokin, jota en sen kummemmin hoida.


Sain tuloksia jo parissa päivässä. Minulla oli kaksinkertaiset silmäpussit, toiset pussit hävisivät kokonaan ja toiset osin. Mahtava voide.


Laihdutuksessa kävi merkillisesti. Laihduin viikossa kaksi kiloa. Ennen tätä paino oli jumittanut, ei laskenut, melkein neljään  viikkoon. Söin niin kuin olin päättänyt ennen laihduttamista, vaikka olen kipeänä, ruokahalu ei mennyt kokonaan. Oli hyvä, etten tuossa tuloksettomassa painonpudotuksessa repsahtanut tai lopettanut kokonaan laihduttamista. Nämä kyllä kävivät mielessä, koska olin niin turhautunut. Ehkä sama juttu toistuu tässä kuussa.


Ystäviä on ikävä face to face. En ole jaksanut mennä kylään tai kahvioon herkuttelemaan. Molemmilla ystävillä ei ole autoa, jolla voisi tulla meille kylään.


Siiri-kissa on edelleen kadoksissa, ollut jo melkein viisi kuukautta. Olen tutkinut tarkasti tienlaidat peläten, että Siiri on jäänyt auton alle. Onneksi häntä ei ole löytynyt. Minulla on aavistus, että Siiri ei ole kaukana, on vain tykästynyt villikissaelämään. Siiri itse on villikissan pentu.










             


keskiviikko 2. marraskuuta 2022

Henkisen hyvinvoinnin kolme mittaria

 




Omien psykologisten perustarpeiden toteutumisen voi havaita siitä, että pääsääntöisesti on hyvä olo, ja kaikki tuntuu olevan hyvin. Psykologisten perustarpeiden ymmärtämisestä saattaa olla hyötyä arjessa. Tarpeita kannattaisi lähteä täyttämään tietoisesti. Moni katuu esimerkiksi sitä, että tuli tehtyä liikaa töitä, ja läheisille ei jäänyt aikaa. Mittarit ovat seuraavat:


1) Autonomia

Autonomian tarve täyttyy, kun tuntee voivansa vaikuttaa elämäänsä ja pystyy tekemään valintoja, joiden takana seisoo. Miten pystyy esimerkiksi etätyöaikana itse vaikuttamaan aikatauluihin ja päättämään, missä järjestyksessä hoitaa asiat.


Autonomia on yhteydessä sisäiseen motivaatioon eli ihmisestä itsestään lähtevään haluun tehdä asioita. Kun autonomia puuttuu, motivaatiosta tulee ulkoa ohjattua. Tällöin saattaa tuntua siltä kuin joku työntäisi väärään suuntaan. Toki kompromissejakin täytyy työelämässä tehdä.




2) Kyvykkyys

Kyvykkyydessä on tunne, että saan aikaan, pystyn ja kykenen. Elämässä on tunne, että kulkee tavoitteita kohti. Ei aina isoin askelin mutta kuitenkin.


Kyvykkyys on tunnetta siitä, että on taitava siinä, mitä tekee, mutta myös sitä, että oppii ja kehittyy. Liian vaikeat tai liian helpot työt eivät täytä kyvykkyyden tarvetta.


Joissain tapauksissa voi huomata, että tavoite on tullut ulkoa. Esimerkiksi ammatinvalintaa on ohjannut jokin ulkoinen motivaattori, kuten palkka, vanhemmat tai ystäväpiiri.


3) Yhteisöllisyys

Kliseistä mutta totta: jokainen tarvitsee jonkun, jolle voi soittaa vaikka keskellä yötä. Yhteisöllisyydessä on keskeistä, että ihmisellä on tärkeitä, syviä ihmissuhteita.


Yhteisöllisyys ei synny esimerkiksi somen seuraajamääristä, sillä ihmissuhteiden laatu on tärkeämpi kuin määrä.





Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 13.5.2021, kuvat omat