Ulkona somesta

 

Minä en ole kovinkaan paljon somessa paitsi kirjoitan mielelläni blogipostauksia. Instagramissa olen korkeintaan pari kertaa viikossa ja saatan olla sieltä pois kuukaudenkin. Face Bookissa käyn noin kaksi kertaa viikossa ja sieltäkin voin olla pois viikkoja kuukausia.

Viime vuosina on puhuttu paitsi jäämisen pelosta,  fomosta ( fear of missing out) ja jomosta, poissa jäämisen ilosta (joy of missing out). Fomo kuuluu sosiaaliseen mediaan, jossa muiden elämä näyttää täyttyvän iloisista ja ihanista asioista: rakkaussuhteesta, kauneudesta, juhlista, ulkomaan matkoista...

Somepäivityksiä seuratessa omaa elämää tulee usein vertailtua muihin. Esimerkiksi voidaan tuntea ulkopuolisuutta, ajatella, että pitäisi olla tekemässä jotakin muuta jossain muualla joidenkin muiden kanssa.

Jomo tarkoittaa sitä, että nauttii juuri sillä hetkellä tekemistään asioista eikä huolehdi, että jotain jännittävää ja kiinnostavampaa tapahtuu toisaalla. On läsnä ja tyytyväinen siihen mitä on. Voi vaikka maata sohvalla, mikä on melkein mullistavaa suorituskeskeisessä länsimaisessa kulttuurissa.

Suositun pupulandia blogin pitäjä Jenni Rotonen alkoi edesauttaa tietoisia sometaukoja lomien ja viikonloppujen ajaksi. Eikä hän ole ainoa. Viime vuosina älylaitteiden aiempaa tiedostavampi käyttö on yleistynyt.

Tavalliset käyttäjät ja somevaikuttajat poistavat sovelluksia ja tilejä, pitävät pitkiä taukoja ja tarkkailevat, miltä poissaolo somesta tuntuu.Tämä on erittäin hyvä suuntaus, kun siinä arvostetaan luppoaikaa.

Moni saattaa paeta omia tunteitaan ja kokemuksiaan laitteelle, ja oman mielen säätelykyky voi kärsiä siitä. Kun keskittyy tässä hetkessä omana itsenään ja kuuntelee, mitä tuntee  ja ajattelee, parantaa elämänlaatua.

Rotonen sanoo: "Olen halunnut tehdä tietoisen valinnan, että postailen myös niitä hetkiä, jolloin ei tapahdu mitään ihmeellistä. Haluan tuoda esiin myös yksin kotona vietettyjä iltoja ja juhlapyhiä."

Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 29.9.2022, kuvat Pexels

Miksi lankeamme verkon alennusmyynteihin?

 

Minua eivät alennusmyynnit hirveästi kiinnosta. En tiedä miksi. Mutta en halua ostaa uusia vaatteita ilmastonmuutoksen takia, en ole ostanut runsaaseen kahteen vuoteen. Ostan kyllä netin alennusmyynneistä luontaistuotteita ja -kosmetiikkaa. Joskus liikaakin.

Alennusmyynnit alkavat heti joulun jälkeen. Ja olihan tässä taannoin Black Friday ja Cyper Monday.

Suomalaisilla ei ole tapana pröystäillä kalliilla tavaroilla tai vaatteilla. Sosiologian professori Anna Wilskan mukaan: "Sen sijaan on erittäin suotavaa, että pröystäilet kalliilla tavaralla, kun kerrot, että olet ostanut sen 70 prosentin alennuksella."

Tämä osoittaa, että olet kyvykäs kuluttaja, joka sai hienon ja kalliin tuotteen, mutta ei silti leimaudu vastuuttomaksi törsäilijäksi. Niin köyhät ja rikkaatkin pitävät tätä puhetta yllä.

Erityisen vietävissä olemme verkon alennusmyynneissä. Seuraavaksi juttua siitä, että miksi on näin:

                                    Metsästysvietti

Metsästysviettiin vedotaan muun muassa silloin, kun kauppa kertoo, että tämä tuote loppuu kohta, sitä on tarjolla rajattu määrä tai ostomahdollisuus on olemassa rajallisen ajan. Ihmiseen voi iskeä tunne, että on onnistuttava saamaan tuote.

Kuluttajalle luodaan sellainen vaikutelma, että on hirveä kysyntä, vaikka ei ole mitään tietoa, onko hirveää kysyntää. Silloin juuri ihminen haluaa olla ensimmäisenä, voittaa täyttää metsästysvietin.

                                Moderni hedonismi

Tämä tarkoittaa, että tietyllä tavalla kulutat asiaa jo ennakolta, kun suunnittelet sen ostamista. Siitä seuraa mielihyvää. Kyse on samasta ilmiöstä kuin silloin, kun on ostanut lomamatkan, jota odottaa kovasti - jo odotuksesta saa nautintoa.

                                      Paitsi jäämisen pelko

Fear of missing out eli fomo, pelko siitä, että jää jotakin paitsi, vaikuttaa alennusmyyntikampanjoissa. Kuluttamiseen liittyy sosiaalinen elementti, lauman mukana kulkeminen ja tuotteista muiden kanssa puhuminen. Wilska sanoo:" Kuluttajat haluavat tehdä niin kuin muutkin. Sitten on se pelko, että jos en osallistu, menetän jotain. Jos kuulee jälkikäteen, että joku on löytänyt jotain kiinnostavaa tai ostanut isolla alennuksella jotain, mitä itse haluaa, niin sehän alkaa harmittaa."

                                   Säästämisen illuusio

Säästämisen illuusio voi syntyä usealla tavalla. Sen voi synnyttää esimerkiksi iso alennusprosentti: jos saa 300 euron tuotteen 200 eurolla, ajattelee herkästi, että säästi 100 euroa, vaikka itse asiassa kulutti 200 euroa.

Lähteet: Helsingin Sanomat 28.11.2020, kuvat Pixabay