tiistai 22. joulukuuta 2020

Miksi lankeamme verkon alennusmyynteihin?

 




Minua eivät alennusmyynnit hirveästi kiinnosta. En tiedä miksi. Mutta en halua ostaa uusia vaatteita ilmastonmuutoksen takia, en ole ostanut runsaaseen kahteen vuoteen. Ostan kyllä netin alennusmyynneistä luontaistuotteita ja -kosmetiikkaa. Joskus liikaakin.


Alennusmyynnit alkavat heti joulun jälkeen. Ja olihan tässä taannoin Black Friday ja Cyper Monday.


Suomalaisilla ei ole tapana pröystäillä kalliilla tavaroilla tai vaatteilla. Sosiologian professori Anna Wilskan mukaan: "Sen sijaan on erittäin suotavaa, että pröystäilet kalliilla tavaralla, kun kerrot, että olet ostanut sen 70 prosentin alennuksella."


T
ämä osoittaa, että olet kyvykäs kuluttaja, joka sai hienon ja kalliin tuotteen, mutta ei silti leimaudu vastuuttomaksi törsäilijäksi. Niin köyhät ja rikkaatkin pitävät tätä puhetta yllä.


Erityisen vietävissä olemme verkon alennusmyynneissä. Seuraavaksi juttua siitä, että miksi on näin:


                                    Metsästysvietti

Metsästysviettiin vedotaan muun muassa silloin, kun kauppa kertoo, että tämä tuote loppuu kohta, sitä on tarjolla rajattu määrä tai ostomahdollisuus on olemassa rajallisen ajan. Ihmiseen voi iskeä tunne, että on onnistuttava saamaan tuote.


Kuluttajalle luodaan sellainen vaikutelma, että on hirveä kysyntä, vaikka ei ole mitään tietoa, onko hirveää kysyntää. Silloin juuri ihminen haluaa olla ensimmäisenä, voittaa täyttää metsästysvietin.

                                Moderni hedonismi

Tämä tarkoittaa, että tietyllä tavalla kulutat asiaa jo ennakolta, kun suunnittelet sen ostamista. Siitä seuraa mielihyvää. Kyse on samasta ilmiöstä kuin silloin, kun on ostanut lomamatkan, jota odottaa kovasti - jo odotuksesta saa nautintoa.


                                      Paitsi jäämisen pelko

Fear of missing out eli fomo, pelko siitä, että jää jotakin paitsi, vaikuttaa alennusmyyntikampanjoissa. Kuluttamiseen liittyy sosiaalinen elementti, lauman mukana kulkeminen ja tuotteista muiden kanssa puhuminen. Wilska sanoo:" Kuluttajat haluavat tehdä niin kuin muutkin. Sitten on se pelko, että jos en osallistu, menetän jotain. Jos kuulee jälkikäteen, että joku on löytänyt jotain kiinnostavaa tai ostanut isolla alennuksella jotain, mitä itse haluaa, niin sehän alkaa harmittaa."


                                   Säästämisen illuusio

Säästämisen illuusio voi syntyä usealla tavalla. Sen voi synnyttää esimerkiksi iso alennusprosentti: jos saa 300 euron tuotteen 200 eurolla, ajattelee herkästi, että säästi 100 euroa, vaikka itse asiassa kulutti 200 euroa.





Lähteet: Helsingin Sanomat 28.11.2020, kuvat Pixabay

2 kommenttia:

  1. Mainostajat osaavat myös hyödyntää ihmisten hedonismia, metsästys viettiä, illuusiota säästämisestä ja ilman jäämisen palkoa.
    Minua ei myöskään alennusmyynnit nappaa, eikä shoppailu ylipäätään. Suurperheen ja perhekodin äitinä arkeeni kuului paljon kaikenlaista ostamista, kun kulutus oli suuri. Nautin, kun nyt ei tarvitse ostaa.
    Mukavaa iltaa Marja!

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi Kirsti. Mainostajat tosiaan osaavat hommansa ja tietävät ostamisen psykologiasta. Voin vain kuvitella, miten jouduit suurpeheen ja perhekodin äitinä ostamaan ruokaa, tavaroita, vaatteita... Minulla on vain kaksi lasta, mutta tuntui heidän lapsuudessaan, että aina oli jotakin ostettavaa. Minuakaan ei shoppailu erityisemmin kiinnosta, paitsi luonnonkosmetiikan ja luontaistuotteiden.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!