Pientä apua herkkuhimoon

 

Minua vaivaa talven pimeimpänä aikana herkku- ja hiilihydraattihimo iltaisin. Päivällä se ei vaivaa. Syön himoihini karkkia, etenkin toffeeta ja suklaata - mutta kaikki käy. Illalla tekee mieli myös runsaalla juustolla höystettyä leipää. Painoni nousee talvisin noin 3-5 kiloa. Seuraavaksi, miten himoja voisi vähentää:

Ota himot haltuun

Vaihtoehtoista herkkua

Aivot voi uudelleen virittää suosimaan muitakin palkintoja kuin herkkua. Tähän toimii liikunta. Herkkuhimoja hillitseviä vaikutuksia saattaa saada jo 20-30 minuutin reippaalla kävelyllä.

Pureskele rauhassa

Kuitu- ja proteiinipitoinen ateria tukee parhaiten kylläisyyttä. Rauhallinen purskelu ja syöminen  antavat aivoille tehtävän havannoida viiveellä kehittyvä kylläisyysaistimus.

Nauti jälkiruoasta

Jälkiruoan syöminen pääaterian päätteeksi ei anna aivoille niin suurta palkintoarvoa, koska verensokeri ei ole pohjalukemissa ja maha ei ole typötyhjä.

Välipala töissä

Älä venytä ateriarytmiä, ettei kiusaus nopeasti verensokeria nostaville herkuille kasva valtavaksi. Jos käyt kaupassa töiden jälkeen, syö ennen sitä hyvä välipala töissä ja näin vältät suurimmat "ansat".

Herkut kaappiin

Himo pikkunaposteleviin kasvaa, jos katse on niille alttiina. Sipsejä pöydällä pitävä nainen painaa tutkimusten mukaan 3,6 kiloa enemmän verrattuna naiseen, jonka sipsit ovat silmiltä piilossa. Niinpä: kätke herkut kauemmas ja tuo tilalle esimerkiksi marjoja ja hedelmiä.

Olisiko jo aika päästää irti liian tiukasta kontrollista? Saattaa tuntua vaikealta uskoa, että herkkulakkoja hyödyllisempää on tutkia omaa ruokasuhdetta ja opetella nauttimaan jälkiruoastakin.

Nykyisin paljon sokeroituja elintarvikkeita on tarjolla valtavasti. Mutta onko sokeririippuvuus todellista? Tiettyihin herkullisiin tuotteisiin voi uusien tutkimusten mukaan todella kehittyä riippuvuuden kaltainen suhde. Cell Metabolism-lehdessä vuonna 2023 julkaistu tutkimus osoitti, että epäterveelliset herkut välipalana muuttivat koehenkilöiden hermosolujen välisiä kytkentöjä. Aivot oppivat suosimaan herkkupaloja.

Ihmiset muistavat tilanteet ja paikat, joissa tunsimme mielihyvää ruoasta. Herkkuhimo on ehdollista ja laukeaa erilaisista vihjeistä.

"Esimerkiksi elokuvat, kahvilat, mummola tai niinkin arkinen paikka kuin työpaikan taukohuone voi herättää halun syödä", sanoo ravitsemusterapeutti Reetta Eerikäinen.

Esimerkiksi paistopisteen tuoksu tai kirkkaat valot voivat johtaa ostoskorin täyttymiseen "ihan itsestään".

Tasapainoinen suhde ruokaan säilyy helpommin aikuisena, jos lapsuudenperheessä on ollut neutraali ja positiivinen suhde syömiseen.

"Sen sijaan herkkujen demonisointi, ruokien eriarvoistaminen, ruoalla palkitseminen, rankaiseminen tai lohduttaminen voivat vinouttaa ruokasuhdetta ", sanoo Ravitsemusterapeutti Jasmin Mattson.

Mattsonin asiakkaina on ollut muun muassa ihmisiä, jotka ajattelevat sitä, kuinka viikonlopun tullen alkaa pakonomainen herkkujen ajattelu ja hamstraaminen, vaikka niitä ei tekisi mieli.

"Silloin olisi hyvä tutkailla omaa historiaa ja kuunnella, mitä sisimmässä oikeasti kaipaa."

Monet tunnesyömisestä tai ahmimisesta kärsivät ihmiset tunnistavat taipumuksen alkaneen jo lapsena. He saattavat oivaltaa, että vanhemmat tarjosivat aina lohtuna makeaa. Kun taas lapsuuden perheessä ei ole ollut tapana juoda limsaa tai leipoa, ei välttämättä aikuisenakaan kaipaa niitä asioita arkeensa.

Usea pelkää, että syöminen lähtee käsistä, jos päästää irti tiukasta kontrollista. Ravitsemusterapeutit sanovat, että rennon herkuttelun opettelu kannattaa. Kukaan ei halua olla koko elämäänsä laihdutuskuureilla.

Mikään herkku tai ruoka ei ole kiellettyä, vaikka se olisikin jollain mittarilla epäterveellistä. Herkut ovat mukana kansallisissa ravitsemussuosituksissa ja ruokapyramidin huipulla. Voi siis syödä jälkiruoan tai päiväkahvilla pullan.

Yleensä herkkuhimot lähtevät laukalle iltaisin pimeään vuodenaikaan. Myös väsymyksen takia ruokahalu ja makeanhimo kasvaa.

Kun tuntee tarvetta muuttaa omia ruokailutapoja tai herkuttelutottumuksia, kannattaa miettiä, millaisia ovat itselle mieluisat ravitsevat ruoat.

"Jos esimerkiksi aamupala, välipala tai iltapala ei ole vielä luonteva rutiini, aterian herkullisuus voi auttaa. Kannattaa yhdistellä itselle mieleistä täysjyväviljaa, kasvista, marjaa tai hedelmää", Reetta Eerikäinen sanoo.

"Lisäksi mukana on hyvä olla jotain proteiinipitoista kuten maito- tai soijatuotteita."

Jos on syönyt mieleisen ja riittävän kokoisen välipalan, voi herkkujen mieliteko unohtua ennen seuraavaa pääateriaa. Tällä tavalla ateriarytmi pysyy tasaisempana ja säännöllisempänä ilman napostelua aterioiden välillä.

Herkkuhimoa ja ruokariippuvuutta ei olisi ilman valtavaa herkkutarjontaa ja sen mainontaa pursuavaa ympäristöä. Ongelma ei tämän takia ole vain herkkuhimossa kärvistelevän yksilön.

 

Lähteet: Hyvä Terveys 02/2024, kuvat Pixabay

Järki hidastuu talvella

 

Olen huomannut tämän itsekin. Kirjoitan esimerkiksi näitä blogitekstejä hitaammin kuin muina vuodenaikoina. Kirjoitusvirheitäkin tulee, jos en luen tekstiä kirjoittamisen jälkeen.

Tutkimusten mukaan ihmisen kognitiivinen suorituskyky hidastuu talvella monella tavalla. Yksi heikentyvistä alueista on tarkkaavuuden ylläpitäminen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori  Timo Partonen sanoo: "Ihmiset saattavat ajaa autolla lähemmäs tien reunaviivaa, jättää vähemmän tilaa pyöräilijöille tai jarruttavat liian myöhään. Tai tehdä kirjoittaessa enemmän lyönti- ja kielioppivirheitä. Lukiessa tämä näkyy niin, ettei ymmärrä yhtä helposti lukemaansa tekstiä, ja joutuu lukemaan sen useaan kertaan."

Talvi voi vaikuttaa myös muistiin. Esimerkiksi tutun ruokareseptin kaivelu muistista käy talvella hitaammin kuin kesällä.

Kun aamuissa on vähän valoa, sisäinen kello alkaa jätättää tavallista enemmän. Ja ihminen nukkuu huonommin. Kun taustalla on huonot unet, keskittymiskyky heikkenee.

Myös ihmisen motivointi on vaikeampaa. Lisäksi huomiokyky huonontuu. " Ihminen saattaa esimerkiksi tuijottaa liikaa yhtä asiaa, eikä se edistä ongelman ratkaisemista", Partonen sanoo.

Toinen epäilty syy talviseen hidastumiseen saattaa löytyä kilpirauhasesta. Sen toiminta näyttää muuttuvan talvella. "Talvella kilpirauhasen toiminnan säätelyssä on havaittu heikkenemistä eli vajaatoimintaa. Mutta ei tämäkään hyvää selitystä tarjoa", Partonen pohtii.

On kuitenkin selvää, että nykyinen elämäntapamme on ristiriidassa kognitiivisen hidastumisen kanssa. Muun muassa työelämässä ja muissa arjen velvotteissa on sama vaatimustaso ympäri vuoden.

Partosen mukaan olisi hyvä hidastaa tahtia. Entäs jos se ei ole mahdollista, mikä avuksi, kun järki jumittaa?

Partonen tarjoaa kolmea keinoa. Ensimmäisenä on uni. Yleisohje on se, että nukkumaanmeno ja heräämisajat kanattaisi säännöllistää, jos ei ole vuorotyössä. "Säännöllisyys tarkoittaa tarkoittaa parempilaatuista ja riittävän pitkää unta."

Toinen keino on liikunta. Oikein ajoitettuna se parantaisi unen laatua. Unen kannalta paras keino on liikkua aamulla, ja toinen hyvä liikuntajakso on iltapäivällä ennen viittä. Tämän jälkeen ei kannata liikkua rasittavasti, jos ei halua pilata yöuniaan.

Kolmas keino hidastuvan ajattelun avuksi on motivaatio. "Motivaatiolla voi aika paljon poistaa näitä tutkimuksissa havaittuja hidastumisia. Hidastuminen ei nimittäin näy kompleksisissa ja vaativissa tehtävissä samalla tavalla, koska niihin ihminen keskittyy ja motivoituu."

Lähteet: Helsingin Sanomat   20.1.2024, kuvat omat

Elämää maalla 15.

 

Maalla ei tapahdu juuri mitään talvella, kun ei ole puutarhatöitä ja polttopuiden sirkkelöintiä. En löydä talosta uusia maalauskohteita. Haluaisin keittiöremontin, uudet kaapit, lieden ja vaikka mitä, mutta mies ei suostu siihen, koska voi olla, että muutetaan pois täältä Turun seudulle. Eikä hän muutenkaan halua. Keittiö on 1980-luvulta - ja sen huomaa.

Teen tavallisia kotitöitä: täytän ja tyhjennän pesukoneita, luuttuan keittiön tasoja, pyyhin pölyjä. Ja kerran kolmessa viikossa varsinaisesti siivoan, vaikka vihaan imurointia. Välillä moppaan.

Yksi kotityö on halkojen raahaaminen saavilla liiteristä ja lämmittäminen. Tulisi jo huhti-toukokuu, jolloin ei pitäisi enää lämmittää taloa.

Lumitöitä olen saanut tehdä melkein urakalla, kun lumi liukuu pois katoilta suojakeleillä. Lumikolalla se ei onnistu, vaan on käytettävä  lumilapiota. Kroppa on saanut ilmaista lihaskuntotreeniä.

Ihminen tarvitsee vähintään 2,5 tuntia liikuntaa viikossa. Minä saan kuntosalilla vähintään kolme tuntia ja siihen lenkit päälle. Pakkaskautena en lenkkeillyt, enkä  liukkaalla suojakelillä uskaltanut. Tämä johtuu siitä, että enoni kuoli liukkaalle kadulle humalassa kaatuessaan.

Tiistaina oli todella liukasta ajaa autolla kuntosalille ja ATK-kurssille. Tie oli peilijäätä, ja oli pakko ajaa hitaasti, enkä tykkää ajaa hitaasti vaan lujaa. Hermostutti. Nyt sää on mitä mainioin. On sopivasti pakkasta.

Käyn edelleen kolme kertaa viikossa kuntosalilla. Vielä riittää motivaatiota. Kroppa on kahdeksassa kuukaudessa jonkin verran kiinteytynyt. Ihmisillä yksi viidestä ei saa lihaksia. Minä kuulun tuohon ryhmään. Turussa kävin kuntosalilla kymmenen vuotta. Ja täällä oli yksi rupeama noin neljä vuotta. Sitten tuli stoppi. Viime huhtikuussa aloin käydä uudestaan. Rapakunnossa. Ei kunto ole vieläkään kaksinen. Pulska maha on pysynyt pulskana ja noin yleensä olen muutenkin pullukka, mutta en laihduta enää koskaan.

Laihdutin noin neljän vuoden aikana kaksi kertaa 14 kiloa. Toinen kerta kävi hitaammin. Ei enää jojolaihduttamista. Olen hyväksynyt itseni tällaisenaan. Tosin jos lääkäri joskus tulevaisuudessa neuvoo laihduttamaan, laihdutan.

Atk-kurssilla olen oppinut jonkin verran. Siis jonkin verran. Osa asioista on minulle tuttuja, mutta suurin osa aivan uutta. Tuskailen.

Join aikaisemmin noin seitsemän kuppia kahvia pitkin päivää. Muutama päivä sitten päätin, että juon vain aamu-, päivä- ja iltakahvit. Tämä on jotenkin tunnelmallista ja vanhanaikaista. Kuulun siihen vähemmistöön, jolta kahvi ei vie yöunia.

Kävin ennakkoäänestämässä. Valinta oli helppo, koska olen vihreä. Toivon tosiaan, että Pekka Haavistosta tulisi presidentti. Yksi tuttava sanoi, että ei aio äänestää Haavistoa, koska hän on homo. Miltä se näyttäisi itsenäisyyspäivän juhlissa, jos kaksi miestä olisi kättelemässä? Hui hai! Minulle se ei ole mikään ongelma.

Kille-kissamme on jo 16-vuotias eläkeläinen, mutta silti hyvin pirteä.  Ostamme hänelle herkkuruokia, jotta ruokahalu pysyy hyvänä. Ensimmäisessä kuvassa hän on melkeinpä lempipaikallaan tietsikan vieressä - hän kyllä kirjoitaakin - ja katselee lintuja lintulaudalla, mutta rahkeet ja voimat ei enää riitä niitä pyydystämään.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Tällä tavoin etiketit ja tarrojen liimatahrat irtoavat

 

Ongelma on monelle piinallisen tuttu: erilaiset tarrat, hintalaput ja etiketit jämähtävät astioiden, purkkien ja huonekalujen pinnoille tiukasti.

Keinoja sitkeästikin istuviin liimajälkiin on kuitenkin monia, sanoo Marttaliiton kotitalousasiantuntija Niina Silander.

Yksi keinoista on yllättävä eikä välttämättä tule ensiksi mieleen. Erilaiset tarrat huonekaluista ja purkkien etiketit voi yrittää poistaa hiustenkuivaajalla.

"Hiusten kuivaajalla voi olla hyvä aloittaa, sillä etenkään huonekalut eivät välttämättä kestä kemikaaleja ja mekaanista hankausta", Silander sanoo.

"Tiukasti kiinnittynyttä tarraa kannattaa puhaltaa kuumalla teholla siten, että jatkuvasti liikuttaa kuivaajaa."

Puhaltaa kannattaa hetki kerrallaan, jotta ei kärvennä tarrapaperia tai etikettiä, pilaa esineen pintaa tai polta sormiaan.

Minä kokeilin hiustenkuivaajaa purkkien etikettien poistoon. Vanhan purkin etiketti ei irronnut, mutta uudemman purkin etiketti irtosi helposti.

Silander teki tätä juttua varten oman kokeilun. Ensiksi hän laittoi purkin astianpesukoneeseen, mutta se ei irrottanut tahraa. "Seuraavaksi kokeilin tarraan hiustenkuivaajaa, öljyä, etikkaa, soodaa ja astianpesuainetta. Parhaiten toimi hiustenkuivaaja. Sen avulla tarraa ei pitänyt hangata ollenkaan vaan se lähti irti lämmön vaikutuksesta. Mutta teho riippuu käsittääkseni liimasta, jota tarraan on käytetty. Osaan esimerkiksi öljy saattaakin toimia paremmin."

Kaupoissa myydään hankaavia sieniä ja hankaavia pesuaineita, jotka yleensä poistavat tehokkaasti esimerkiksi tahrat ja usein myös liiman jättämät jäljet posliiniastioista tai lasipinnoilta.

Puu tai maalipintaan voi kuitenkin hankaavista tuotteista himmentymiä, vaikka naarmuja ei syntyisikään. Hankaamista kannattaa siten välttää.

Silloin tällöin uusien astioiden hintalaput voivat irrota vaivatta, mutta liimajäljet voivat jäädä tahmeiksi jopa vuosiksi jatkuvasta pesemisestä huolimatta.

Astioista liiman voi saada irtoamaan öljy, sooda, kynsilakanpoistoaine ja käsidesi. Silander antaa neuvon aloittamaan  aineilla, jotka  löytyvät ruokakaapista. Kuten siis öljyllä, soodalla ja etikalla.

"Usein näistä joku toimii hyvin esimerkiksi hankaavan sienen apuna."

Öljyä tiputetaan pisara tarran tai liimajäljen päälle niin, että se kostuu. Sen annetaan vaikuttaa vähintään muutaman tunnin ajan. Lopuksi tarran tai liiman kokeillaan hangata pois.

Ruokakaapin aineilla kannattaa aloittaa siitä syystä, että ne ovat ekologisempia kuin esimerkiksi kodin kemikaalit.

"Itselleni kävi juuri vahinko, kun poistin kotona kynsilakkoja ja unohdin vanutupon pöydälle. Laskin vahingossa puhelimeni siihen päälle, ja suojakuori suli kuin se olisi osunut johonkin kuumaan. Välillä  unohtaa kuinka voimakkaita arjen kemikaalit voivat olla", Silander  kertoo.

"Vaikuttava aine pestään ensin  pois huolellisesti ja sen jälkeen astia vielä pestään normaalisti  käsin tai koneessa."

Lähteet: Helsingin Sanomat 6.1.2024, kuva oma

Onko minulla lyhyt vai pitkä pinna?

 

Voin sanoa,  että minulla on lyhyt pinna. Riitelymme miehen kanssa alkaa usein siitä, että minä kilahdan. Huudan. Saatan paiskoa esineitä ja astioita. Mies pakenee. Minä siivoan nolona jälkiä. Mies tulee sisään, ja sovimme riidan.

Kerran olin Turussa muutaman päivän tapaamassa ystäviäni. Kun tulin kotiin, kilahdin siitä syystä, että keittiö oli sottainen: ruokapöydällä ja tiskipöydällä oli kasoittain likaisia astioita. Olisiko ollut suuri vaiva pistää ne koneeseen? Hemmetti!

Seuraavaksi ärtymyksen aiheita, joista en suorastaan ole kilahtanut:

Olen minä myös muutamia kertoja elämäni aikana ärsyyntynyt ystävälle. En ole alkanut huutaa vaan olen sanonut, että loukkasit minua ja lähtenyt kävelemään. Seuraavana päivänä olen soittanut hänelle ja selvittänyt tilanteen. Joskus pyytänyt myös anteeksi, ja riita on sovittu.

Ärsyynnyn myös helposti kaupan kassajonossa, jos se on pitkä. Kiroilen mielessäni, miksi ei ole enemmän kassoja kuin kaksi. Ennen kassajonoon menemistä tutkiskelen, onko jossakin kassajonossa tyyppejä, joilla on ostoskärryt täynnä. En sitten mene siihen jonoon.

Yleensäkin kaikki jonot ärsyttää minua. Kun olin ennakkoäänestämässä pressavaaleissa, oli jonoa, mikä taas ärsytti minua. Hitaita ihmisiä, jotka halusivat puhua vaalitoimitsijoiden kanssa.

Minua ärsyttää positiivisen psykologian self-help  oppaat. Ja koko ajattelutapa, joka ei ota huomioon, että kaikki muut eivät ole positiivisia ja usein hyvästä syystä. Eivätkä opi koskaan yltiöpositiivisiksi. Ja se typerä manifestointi. Esimerkiksi jos haluat jonkin asian - usein rikkauden -, saat sen, kun keskityt siihen loistavasti. Visioit mielessä itsesi rikkaana.

Ärsyynnyn myös sitä, että joku puhuu hemmetin hitaasti tai käyttää sivistyssanoja tietoisesti tehdäkseen älykkään vaikutelman.

Ärsyynnyn siitä, jos joku on myöhässä tapaamisesta jopa puoli tuntia. Tekisi mieli vain lähteä kävelemään.

Ärsyynnyn myös siitä, että  jonkun tuttavan tavatessa hän puhuu sujuvasti vain itsestään. Ei kysy, mitä minulle kuuluu vaan lopettaa keskustelun sanoen, että nyt minulle tuli kiire.

Minua ärsyttää uuden tietsikan 11.windows ohjelmat. En vieläkään saa siirrettyä kuvia kamerasta koneeseen, ja jotakin muitakin ongelmia on. Välillä olen niin raivoissani, että tekisi mieli heittää koko kone seinään. Tiedän, että ongelma selviäisi tietokonekaupassa, jonne en ole saanut mentyä. Mutta ehkä tällä viikolla. Toisaalta haluan itse hoitaa nuo ongelmat ja olen todella yrittänyt.

Minua ärsyttää nykyhallitus, joka ei huolehdi vähempiosaisista.Köyhiltä viedään ja rikkaille annetaan.  Olen kironnut sen monta kertaa. Esimerkiksi leikkaukset asumistuesta ja tytöttömyyskorvauksesta. Kehitysapua pienennetään. Miksi äänestimme noin eduskuntavaaleissa? Itse olen poliittiselta kannaltani vihreä.

Varmasti minulla on muitakin ärsytyksen aiheita, jotka nyt ei tule mieleen.

Seuraavaksi miten saisi lyhyen pinnan muuttumaan:

Kaikki ärtyvät joskus, toiset useita kertoja päivässä. Se on yleisinhimillistä. Se ei ole vaarallista, jos se ei ole jatkuvaa eikä johda ongelmia tuottavaan käyttäytymiseen, esimerkiksi jatkuvaan syyttelyyn.

Hermostuminen kertoo tarpeesta puolustautua ja uskalluksesta kertoa oma kanta ja pystyä sanomaan ei.  

"Ärtymyksen ongelma on siinä, että se usein motivoi puolustautumaan vahingoista piittaamatta. Siitä kärsivät silloin ihmissuhteet ja myös sinä itse", sanoo psykiatri ja psykoterapeutti Miika Häkkinen.

Kaikki eivät toki ärsyynny yhtä helposti - joillakin tuntuu olevan lehmän hermot. Sitä selittää temperamenttierot ja elämän aikana opittu tapa käsitellä tunteita. 

Vaikka ihmisen temperamentti on pysyvä, se ei tarkoita sitä, että nopeasti hermostuva ei voisi oppia säätelemään reaktioitaan. Niitä voi oppia kestämään ilman, että ne purkaantuvat epätoivoittuna sanoina tai tekoina.

Tunteet ärtymyksen takana ovat usein pettymys ja avuttomuus ja joskus myös loukkaantuminen. Nämä tunteet ovat tärkeitä, koska ne motivoivat  etsimään ratkaisua.

"Kun päästät irti ärymyksestä, on mahdollista etsiä toimivia ja kestäviä keinoja muutokseen. Jos sen sijaan jäät kiinni kiukkuun ja tiuskahdat, tilanne vain pahenee."

Kiukkuajatusten muuttaminen ei ole nopeaa, mutta se saattaa onnistua muutaman kuukauden sitkeällä harjoittelulla.

On paljon vaikeita asioita, joille ei voi mitään. Hyväksyminen tarkoittaa sitä, että suostuu siihen, että todellisuus on sellainen, kun se tällä hetkellä on. Silloinkin kun sitä inhoaa. Kun ei ärsyynny todellisuudelle, joka ei saisi olla tällainen, pystyy sopeutumaan siihen. Hyväksyminen on usein ensimmäinen askel pysyvään muutokseen.

Harjoittamalla mieltä voi oppia muuttamaan minuutissa päästämään irti ärsytyksestä. Silloin jää jäljelle vain tunne, ettet pidä tästä.

     

 

Lähteet: Hyvä Terveys 02/2024, kuvat Pixabay

Tinderin käyttäjistä jopa kaksi kolmesta on parisuhteessa

 

Vain puolet ihmisistä deittisovellus Tinderissä on kiinnostunut tapaamaan tosielämässä. Sen lisäksi kaksi kolmesta käyttäjästä on parisuhteessa. Tällaista kertoo yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston tuore tutkimus, joka kartoitti englanninkielisten Tinder-käyttäjien motiiveja ja tyytyväisyyttä palvelun käyttöön. Tinderillä on arviolta 75 miljoonaa käyttäjää kuukaudessa.

"Yllättävää on, että suuri prosenttiosuus, noin puolet, ei mene verkkoon löytääkseen treffiseuraa", sanoo psykiatrian ja käyttäytymistieteiden kliininen professori Elias Aboujaoude Stanfordin yliopiston tiedotteessa.

"On kiinnostava kysymys, miksi jotkut ihmiset käyttävät paljon aikaa deittisovelluksessa, jos heitä ei kiinnosta treffiseuran löytäminen."

Tutkimukseen osallistujat olivat 17-84-vuotiaita ja heitä oli 1387. Näistä osallistujista vain puolet, 50,3 prosenttia, käytti deittisovellusta tavatakseen verkkotuttavuuden tosielämässä.

65,3 prosenttia oli oman ilmoituksensa mukaan naimisissa tai parisuhteessa.

Aiemmissa tutkimuksissakin on käynyt ilmi, että moni deittipalvelun käyttäjä on parisuhteessa.

Muun muassa vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa noin 40 prosenttia kertoi olevansa vakaassa suhteessa samaan aikaan, kun he käyttivät Tinderiä.  

Äskeittäin väitellyt Anne Holappa Turun yliopistosta kertoo: "Parisuheessa olevat voivat käyttää deittipalveluja monessa mielessä, irtoseksin etsimisen lisäksi myös ajanvietteenä ja "markkina-arvon testaajana." 

"Voisi uskoa, että länsimaissa mainstream-kulttuurissa parisuhteessa olevien henkilöiden pyöriminen deittipalveluissa on selvästi moraalisesti väärin, mutta on helppo uskoa, että näitä kuitenkin on."

Tinder on molessa mielessä toimintatavoiltaan pelillinen deittialusta. Profiileja voi "swaipata" helposti, eikä niihin tarvitse perehtyä, kun monissa on lähinnä kuvia eikä juuri tekstiä.

Tämä voi selittää osin sitä, miksi jopa puolella käyttäjistä ei ole kiinnostusta profiilien takana olevien ihmisten tapaamiseen kasvotusten.

"Swaipatut profiilit on helpompi mieltää "pelinappuloiksi" enemmän kuin oikeiksi ihmisiksi", Holappa pohtii.

Pelillisesti Tinderä käyttävät ovat yleensä ajanvietekäyttäjiä ja viihdekäyttäjiä. He saattavat kaivaa Tinderin hetkeksi esiin odottaessa bussia, tai lähijunamatkalla tai vastaavissa tilanteissa samalla tavalla kuin toiset tarkistavat somepäivityksiä.

Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan osa ihmisistä voi käyttää Tinderiä kielteisten tunteittensa käsittelyyn. Tutkimuksen mukaan deittisovellus on tehoton mekanismi mielenterveyden haasteiden käsittelyssä.

Deittisovelluksia voi verrata sosiaalisen median käyttöön, joka voi myös pahentaa masennus- ja ahdistusoireita sekä huonoa itsetuntoa.

Tyytyväisyys deittisovellukseen on tuoreessa tutkimuksessa 2,39, kun käytössä on nelipisteinen asteikko.

Tyytyväisyyttä lisäsi, jos sovelluksen käytön tarkoituksena oli romanttisen kumppanin löytäminen tai seurustelu ihmisten kanssa. Myös suuri määrä "matcheja" eli osumia lisäsi tyytyväisyyttä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 18.7.2023, kuvat Pixabay

Ideoita hyvinvointiin uudelle vuodelle

 

Hesari pyysi viittä huippuasiantuntijaa kertomaan yhden pienen teon, jolla on hyvinvointiin mahdollisimman suuri vaikutus.

1. Herää joka aamu samaan aikaan

Suomalaiset nukkuvat kehnosti. Viidennes nukkuu oman ilmoituksensa mukaan liian vähän.

Silti unitutkijan, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessorin Timo Partosen neuvo ei ole yksinkertaisesti nukkua enemmän.

"Ihmisen unen tarve on yksilöllistä. Esimerkiksi nelikymppisenä joku voi tulla toimeen kuuden tunnin yöunilla, mutta toinen tarvitsee yhdeksän tuntia joka yö."

Säännöllisellä unirytmillä, jota noudatettaisiin niin arkena kuin viikonloppuna, olisi tutkimusten mukaan selkeitä kiistattomia terveyshyötyjä.

"Meillä on näyttöä siitä, että säännöllinen unirytmi alentaa kuolleisuutta. Säännöllisesti nukkuvat elävät pidempään", Partonen sanoo.

"Ideana on se, että herätyksen pysyessä vakiona myös iltaisin alkaa vähitellen nukuttaa aina samoihin aikoihin. Kehoa kuuntelemalla selviää sitten myös luontainen unen tarve."

Unen laatu paranee yleensä neljän viikon säännöllisyyden jälkeen. Kannattaa olla kärsivällinen.

Eikö uudesta unirytmistä saa poiketa sitten koskaan, esimerkiksi juhlien jälkeisenä aamuna? "Eihän tämä tietenkään täysin ehdotonta ole, poikkeuksia voi toki tehdä. Mutta mitä enemmän on vaikeuksia nukahtaa, yöllisiä heräilyjä tai tunnetta, ettei yöuni virkistä toivotusti, mutta sitä tiukemmin pitäisin kiinni säännöllisyydestä", Partonen vastaa.

2. Rauhoita ajatteluun ainakin puoli tuntia joka viikko

"Jokaiselle tekisi hyvää rauhoittaa  joka viikko puoli tuntia vapaalle ajattelulle", sanoo Aalto-yliopiston työelämä professori Lauri Järvilehto.

Tarkoituksena olisi istuutua johonkin ilman puhelinta tai muita virikkeitä ja antaa ajatusten vaeltaa vapaasti.

Pöydälle voi myös ottaa kynän ja paperia, jotta voi kirjata ylös mieleen tulevia asioita ja oivalluksia.

Vapaa ajattelu voi kuulostaa meditaatiolta, mutta sen päämäärä on toinen. Meditaatiossa pyritään usein rauhoittumaan ja esimerkiksi tyhjentämään tietoinen mieli vaikkapa hokemalla mantraa tai laskemalla hengityksiä.

Vapaassa ajattelussa pyritään saamaan ajatukset laukkaamaan vapaasti. Silloin tietoisuuteen saattaa nousta ajatuksia, jotka jäävät kiireisessä arjessa tiedostamatta.

"Tietoiseen mieleen, jonka varassa toimimme arjessa, mahtuu vain muutama asia kerrallaan. Sen sijaan mielemme tiedostamattomalla puolella tapahtuu jatkuvasti paljon enemmän. Arjessa emme kuitenkaan usein huomaa tätä tiedostamatonta, koska meillä on liian kiire ja liikaa ärsykkeitä tiedostamattomaan keskittymiseen."

"Pidemmällä tähtäimellä vapaa ajattelu lisää myös ihmisen itseymmärrystä ja tajua siitä, mitä oikeastaan elämältä haluamme. Uskaltaisin väittää, että se vähentäisi ahdistusta ja lisäisi ihmisen tyytyväisyyttä elämäänsä."

3. Vaihda yksi liha-ateria viikossa kasvisruokaan

Paljon lihaa sisältävä ruokavalio kohottaa kuolleisuutta ja laskee  terveiden elinvuosien määrää.

Lihan vähentämisen voi kuitenkin aloittaa pienesti, sanoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola.

"Ehdotan, että jokainen ottaisi tavoitteeksi vaihtaa punaisen lihan kasvisruokaan yhdellä aterialla viikossa", Erkkola kertoo.

"Se ei olisi iso muutos yksilölle, mutta sen vaikutukset niin väestön terveyteen kuin ympäristöön olisivat isoja."

Paras vaihtoehto lihalle ovat palkokasvit, kuten härkäpavut, linssit, pavut ja herneet.

Entäs jos on jo kasvissyöjä? Tällöin Erkkola ehdottaa lisäkeriisin vaihtamista kotimaiseen täysjyväviljaan tai perunaan.

"Runsaasti täysjyväviljaa sisältävä ruokavalio alentaa sydän- ja verisuonitautien, paksusuolen syövän, tyypin 2 diabeteksen ja ennenaikaisen kuoleman riskejä. Riisin käyttöä tulisi välttää ympäristöllisistä syistä."

4. Liiku arjessa lihasvoimalla

Jos olet menossa töihin, kauppaan tai lounaalle, älä ota autoa tai raitiovaunua vaan kulje jalan tai pyörällä. Tällainen yksinkertainen ohje on UKK-instituutin liikuntafysiologin Olli-Pekka Nuuttilan ohje pieneen elämäntapamuutokseen.

"Paikasta toiseen siirtyminen lihasvoimin ei edellytä osaamista, ei investointeja eikä vaadi lähtemään minnekään erikseen. Siksi se on helppo ottaa osaksi arkea. Kunto kohenee  ikään kuin huomaamatta, arjen sivussa."

Ihmisten elinolosuhteet ovat tietenkin erilaisia. Kymmenen kilometrin työmatkan käveleminen suuntaansa on liikaa, Nuuttila myöntää.

"Silloin voi miettiä, minne olisi mahdollista mennä omin voimin. Voisiko kävellä esimerkiksi osan matkasta, jäädä bussista pois muutamaa pysäkkiä aiemmin tai pysäköidä auton muutaman korttelin päähän?"

Eikä edes ostosten kantamista hieman kauempaa  kannata pelätä. "Siinä saa sitten lihaskuntotreeniä samalla."

Liikkumisen suositusten mukaan olisi hyvä kertyä 2,5 tuntia reipasta liikuntaa päivittäin.

5. Laadi suunnitelma, jolla torjut repsahdukset

Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen korostaa suunnitelmallisuutta. "Ei riitä, että päättää tehdä muutoksen. Täytyy myös tehdä suunnitelma siitä, miten sen käytännössä toteuttaa."

"Ideana on siis pohtia, että päättää vaihtaa yhden liha-aterian papuihin, onnistumista edesauttaa vaikkapa päätös syödä papuja aina torstaisin. Tällä tavalla voi varmistaa etukäteen, että tarvittavat ainekset ovat kaapissa eikä ateria kaadu ainakaan raaka-aineiden puuttumiseen.

Tällaista Hankonen kutsuu varmistussuunnitteluksi, mikä tekee päätöksen noudattamisesta mahdollisimman vaivatonta ja mieluisaa ja näin varmistaa, että siinä myös pysyy."

Lähteet: Helsingin Sanomat 6.1.2024, kuvat omat

Naisen huoltopäivät, 7 huoltoa

 

1)Vaihdevuodet

Vaihdevuosissa kierto voi lyhentyä ja vuodot pidentyä, minkä jälkeen kuukautiset tulevat yleensä harvemmin. Silloin voi ilmaantua vaihdevuosioireita, kuten kuumia aaltoja ja hikoilua.

Jos vaihdevuosioireet esimerkiksi hikoilu, unettomuus, itkuherkkyys, virtsankarkailu tai  limakalvojen kuivuminen häiritsevät, kannattaa varata aika gynekologille. Hän voi määrätä  avuksi hormonikorvaushoidon ja samalla varmistaa, ettei vuoto-ongelmien syynä ole myooma eli kohdun hyvälaatuinen lihaskasvain tai polyyppi eli limakalvomuutos. Näitä on joka toisella 40-50-vuotiailla.

2)Suu

Peräti 70 prosenttia suomalaisista aikuisista potee ientulehdusta ja lähes 60 prosentilla sen seurauksena syntyy parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudos- ja luukato. Jos ikenet punoittavat, turpoavat tai vuotavat verta tai hengitys on pahanhajuista, kannattaa mennä hammaslääkärin tykö. Suun tulehdukset voivat jopa heikentää yleisterveyttä ja aiheuttaa elimistöön tulehdustilan, joka lisää muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

3)Vatsa

Ummetus ja ripuli sekä turvotus ja ilmavaivat voivat viitata ärtyneen suolen oireyhtymään. Sen saa usein kuriin fodmap-hiilihydraatteja karsimalla. Näitä ovat esimerkiksi ruis, vehnä, sipuli ja kivelliset hedelmät. Lääkäriin kannattaa mennä silloin, kun ulosteessa on verta, ripulointi on jatkuvaa, kivut ovat kovat, paino putoaa tahattomasti tai oireisiin liittyy kuumeilua. Oireet saattavat liittyä refluksitautiin, sappikiviin, vatsahaavaan tai tulehduksellisiin sairauksiin. Verenvuoto voi olla myös merkki suolistosyövästä, jonka riski kasvaa keski-iässä.

4)Mielentila

Innostutko ystävien tapaamisesta? Onko elämässäsi iloa? Merkityksellinen arki kohottaa mielialaa ja tukee hyvinvointia. Ihmissuhteita kannattaa vaalia ja järjestää mielekästä tekemistä olipa se sitten treeniä, kulttuuririentoja tai lastenlasten kanssa leikkimistä. Mielelle tekee myös hyvää auttaa muita ihmisiä. Kun mikään ei tunnu oikein miltään, ilo ja aloitekyky puuttuvat tai uni on huonoa, hae apua. Voit ehkä kärsiä masennuksesta, joka on naisilla huomattavasti yleisempää kuin miehillä. Hieno uutinen on se, että 80-90 prosenttia masennuspotilaista saa hoidoista apua.

5)Rinnat

Rintasyöpään sairastuu jopa joka yhdeksäs nainen, joten rintoja kannattaa tunnustella noin kerran kuukaudessa. Lääkäriin kannattaa mennä, jos tuntee kyhmyn tai jos nännissä tai nännipihalla on ihottumaa, joka ei rauhoitu kortisonivoiteella parissa viikossa, tai jos nännistä tulee tummaa tai veristä eritettä tai rinnan iho vetäytyy sisään päin. Lääkäri lähettää tarvittaessa jatkotutkimuksiin. 

6)Verenpaine

Verenpaine ei yleensä tunnu kohinana tai paineena ja siksi sen  nousemista on vaikea huomata ilman mittausta. Jopa noin kahdella miljoonalla suomalaisella on liian korkea verenpaine ja sen yleisyys lisääntyy yli 40-vuotiailla. Se altistaa sepelvaltimotaudille  ja aivo- ja sydäninfarktille. Verenpaineen voi saada laskuun elintapamuutoksella, kuten suolan ja stressin vähentämisellä. Joskus tarvitaan lääkitys.

7)Muisti

Stressi ja masennus voivat  heikentää muistia. Jos muistin heikkeneminen alkaa häiritä arkea ja esimerkiksi töissä suoriutumista, kannattaa ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyteen,  jossa voidaan arvioida tarvitaanko lisätutkimuksia. Muistisairaus on pelottava asia, mutta muistiongelmien syy voi olla muukin, esimerkiksi unettomuus tai levottomat jalat, joka häiritsee unta. Muistiongelmat ja hajamielisyys voivat johtua myös B 12-vitamiinin puutteesta.

Lähteet: Kauneus&Terveys 12/2023, kuvat omat.

Elämää maalla 14.

 

Uuden vuoden juhlinta oli meillä rauhallista. Tyydyttiin tortillojen syömiseen. Ei tehty mitään varsinaisia herkkuja. Ei juotu kuohuviiniä kuten ei joulunakaan mitään alkoholia, koska oli flunssa. Tortillojen täytteenä oli minulla kasvissuikaleita ja miehellä kanaa. Lisäksi oli papuja, paprikaa, tomaattia, sipulia ja kastikkeet. Kille-kissi oli tietysti mukana. Ja tuntui vahvasti, että pöydässä oli Vera mukana. Tunsin hänet vahvasti. Toisella tyttärellä oli omat menonsa.

Pakkaset oli minulle vilukissalle haastavia. En käynyt ulkona lainkaan. Sisälämpötilat vaihtelivat. Keittiössä oli yleensä +16 astetta, vaikka pellettitakka oli koko ajan toiminnassa. Olohuone suljettiin. Pönttöuunin ansiosta makuuhuoneessa oli hyvin lämmin, noin +23-25 astetta.

Tämä lämpötilojen vaihtelu aiheutti minulle vilustumisen - ei flunssaa. Nenä valui ja oli raskas olo. Vieläkin talon rakenteissa muun muassa seinissä on niin kylmää, että pitää lämmittää pönttöuuni kerran päivässä. Pakkasilla lämmitin sitä melkein aamusta iltaan.

Talitiaiset vaativat paljon ruokaa pakkasesta johtuen. Ruokin niitä neljä kertaa päivässä. Ostan auringonkukan siemeniä 20 kilon säkeissä.

Pakkasilla ajattiin vain yhtä autoa. Se tarkoitti miehen töihin ajamista. En päässyt kuntosalille, ja siitä oli melkein vieroitusoireita, vaikka treenasin kuitenkin omalla painoillani ja suuria lihaksia. Voi, että tuntui ihanalta, kun pääsin viimein kuntosalille maanantaina.

Ostettiin nyt syksyllä minulle lukulaseja. Tietenkin langettiin Specsaversin tarjoukseen: näöntarkistus ja kahdet lasit 28 eurolla. Olisi pitänyt tajuta, ettei tuollaisella hinnalla saa kunnon laseja. Kotona huomasin, että linssit olivat muovia ja näyttivät epäselvästi. Lukeminen on hidasta. Käy helpommin jopa ilman laseja. Saakeli. Pitäisi saada nyt aikaiseksi ostaa paikalliselta Silmäasemalta kunnon lasit. Tällä hetkellä luen  Aila Meriluodon Sisar vesi, veli tuli-kirjaa.

Miehellä on lukemattomia autoja, jotka ovat vallanneet koko etupihan. En ole edes laskenut niitä. Enkä muista merkkejä. Kutsun niitä värin ja koon perusteella, esimerkiksi punainen pikkuauto.

Maanantaina kaivettiin lumen alta minulle auto. Se oli hikistä puuhaa. Mies ei ymmärrä, että minulle uusi auto vaatii totuttelua, esimerkiksi vaihteet ovat erilaisia. Mutta silti kaahailin Mikkeliin tapamaan ystävääni. Hän oli ollut joulun pyhät ja uuden vuoden lapsuuden kodissaan. Räpättelyä oli taas paljon.

Tavallaan kadehdin häntä -  ja sanoin sen myös ääneen -, että hänellä on vielä lapsuuden koti. Minulta on äiti ja isä kuolleet, ja veli asuu lapsuuden kodissa.

Mies on alkanut etsiä omakotitaloa Turun ja Helsingin liepeiltä. Etenkin Turun Pernosta, koska satama on lähellä. Ei siinä mitään. Opiskelin ja tein töitä Turussa kymmenen vuotta, ja siellä on paljon ystäviä. Voisin muuttaa. Suurempi kaupunki kiehtoo, mutta tulee varmasti ikävä tänne Etelä-Savon maalle: metsä alkaa melkein ulko-oven takaa, ihmiset ovat tuttavallisia ja maisema on kaunis. Entä sienestys, puutarha ja marjastus? Ne ovat sitten vain hyviä muistoja.

Miehen isän vointi on äkkiä huonontunut. Hän haluaa sairaalaan. Kotihoito käy nyt kolmesti päivässä. Olen hyvin surullinen tästä, koska hän on mahtava ja hauska ihminen, mutta sairastaa nyt Alzheimerin tautia. Toivon kovasti, että kunto paranee.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Ota nämä huomioon keskustelussa

 

Aloita itsestäsi

Mieti rehellisesti, millainen yleensä olet keskustelijana ja kuuntelijana. Jotkut ovat esimerkiksi tarkkailijoita, toiset vievät innollaan muilta tilan ja kolmas miettii aina pitkään.

Keskity ja ole läsnä

Nykyisessä ärsyketulvassa keskittyminen voi olla todella vaikeaa ja jotain sellaista, mihin ei välttämättä ole päivän aikana usein edes mahdollisuutta, ellei sitä pysähdy miettimään.

Älä keskeytä, mutta ole utelias

Käytä arkikieltä

Kun halutaan laajempi joukko keskustelijoita mukaan, ei voida käyttää termejä, joilla tunnustetaan erityisasiantuntijuutta ja suljetaan osa ihmisistä ulos. Vaikeaselkoiset sanat on syytä unohtaa. Kieli on aina myös vallankäyttöä.

Huomioi kaikki tasavertaisesti

Tätä on hyvä miettiä vaikkapa organisaatiossa, joissa neuvotteluhuoneen pöytä ja totuttu istumajärjestys luo helposti oman äänettömän hierarkian.

Puhu pelkäämättä

Ihmisen on myös osattava puhua vaikeista aiheista.Hyvä vinkki lähestyä niitä on omista kokemuksista puhuminen. Tällöin keskustelu ei myöskään lähde niin nopeasti viettämään väittelyyn ja vastakkainasettelun suuntaan.

Pilkka tuhoaa dialogin

Valtaapitävien arvostelu kuuluu demokratiaan. Mutta kovasanaista ja ilkeää kritiikkiä ei pitäisi kohdistaa poliitikkojen kannattajiin, tavallisiin kansalaisiin. Keskusteluun ei kuulu ylimielisyys ja pilkka. Somessa kärjekkäät mielipiteet saavat tietysti näkyvyyttä ja toiset hyötyvät siitä.

Etsi yhteistä

Usein dialogi epäonnistuu, kun lähdetään voittamaan keskustelukumppania. Jos päästään Twitter-keskusteluja syvemmälle, voimme tajuta, että syyt omalle toiminnalle voivat olla yhteneviä vastapuolen kanssa. Pyrimme kohti samaa mutta eri tavoin.

Lähteet: Helsingin Sanomat 6.2.2021, kuvat Pixabay

Itsekeskeinen ihminen

 

Minulla ei ole onneksi läheisissä ja tuttavissa itsekeskeistä ihmistä, mutta aiemmasta elämästä tiedän, että itsekeskeinen ihminen voi imeä mehut pois kuuntelijalta.

Itsekeskeisen ihmisen seurassa keskustelu on aina hänessä. Toinen voi tuntea olevansa jotenkin pienempi, mitättömämpi ja huonompi. Nopeasti käy niin, että jo etukäteen valmistautuu olemaan yleisö, joka kuuntelee, myötäilee tai pahoittelee aina sen mukaan, onko itsekeskeinen riemuissaan vai murheen murtama.

Kuuntelijat usein pysyvät itsekeskeisen seurassa, koska itsestään kertojassa on usein maagista vetovoimaa. Itsekeskeinen voi vaikuttaa valovoimaiselta, koska hän ehkä osaa kuorruttaa tarinansa seikkailuilla, mutta kun kuuntelija vähitellen havaitsee, että keskipisteenä on aina hän, siitä seuraa ärtymystä ja turhautumista.

"Kun yhden tarpeet ajavat aina muiden tarpeiden ylitse, ympäristö alkaa pikkuhiljaa reagoida", sanoo psykologi Nina Pyykkönen.

Kukaan muu ei tiedä tarpeistamme, jos emme sano niitä ääneen. Tämä ei ole itsekeskeisyyttä vaan tervettä itsetuntoa ja jämäkkyyttä, josta muutkin loppujen lopuksi pitävät.

"On turha odottaa, että ihmiset lukisivat ajatuksemme, ja sitten loukkaantua, jos meitä ei oteta huomioon. Toisethan eivät ole niistä edes tietoisia", Pyykkönen sanoo.

Tämän vuoksi on tärkeä oppia kuuntelemaan omia sisäisiä tarpeita ja ilmaisemaan ne rohkeasti, on omalla vastuullamme, annammeko tulla jyrätyiksi.

"Jos seuraamme vain toisten pyyntöjä tai täytämme toisten tarpeita, alamme jossain vaiheessa voida huonosti. Jokin on jäänyt toteutumatta. Ja se syö meitä." Huono olo voi tihkua väistämättä ulos äkäisyytenä tai katkeruutena.

Avioliitossa itsekeskeisen kumppanin ongelmat ja ilonaiheet ovat aina etusijalla. Puolisosta tulee palvelija, tyynnyttelijä ja huoltaja - mitä milloinkin.

Kriisissä ihmiselle voidaan sallia itekeskeisyys. Suuren menetyksen, esimerkiksi läheisen kuoleman kokenut on shokista toipuessaan äärimmäisen itsekeskeinen. Hän kertoo yhä uudestaan ja uudestaan, mitä tapahtui, sanottiin ja tehtiin.

Itsekeskeisyyden syitä voi etsiä menneisyydestä. Jos on joutunut ansaitsemaan arvonsa aina suorituksilla, täytyy koko elämänsä todistaa olevansa erinomainen. Mielessä on haava, joka vaatii lääkitystä.

Itsekeskeisyys voi olla myös narsismia, joka jaetaan ohutnahkaiseen ja paksunahkaiseen narsismiin.

Paksunahkainen narsisti on runnovan itsekeskeinen ja hän on aina muiden yläpuolella erinomaisuudessaan. Ohutnahkaista narsistia vaivaa tunne, että hän on jotenkin huonompi kuin muut. Hän odottaa kovasti itsensä kehumista. Hänellä on heikko itsetunto, hän on kateellinen toisille ja uhriutuu helposti. Hän yrittää miellyttää muita, koska hyväksytyksi tulemisen tarve on valtava.

"Epäterve narsismi johtuu sisäisestä tarvitsevuudesta, itsetunnon syvästä haavoittumisesta kasvun vaiheissa. Vanhempien kyvyttömyys kohdata lasta omana itsenään ja kaikkine tarpeineen voi olla narsistisen haavan taustalla", Pyykkönen  pohtii.

Suurin osa tavallisista ihmisistä, jotka puhuvat silloin tällöin paljon itsestään ja peilaavat itseään muihin, ovat kuitenkin kiinnostuneet muistakin.

Lähteet: Referaatti Hyvä Terveys 01/2024, kuvat omat