Onko minulla lyhyt vai pitkä pinna?

 

Voin sanoa,  että minulla on lyhyt pinna. Riitelymme miehen kanssa alkaa usein siitä, että minä kilahdan. Huudan. Saatan paiskoa esineitä ja astioita. Mies pakenee. Minä siivoan nolona jälkiä. Mies tulee sisään, ja sovimme riidan.

Kerran olin Turussa muutaman päivän tapaamassa ystäviäni. Kun tulin kotiin, kilahdin siitä syystä, että keittiö oli sottainen: ruokapöydällä ja tiskipöydällä oli kasoittain likaisia astioita. Olisiko ollut suuri vaiva pistää ne koneeseen? Hemmetti!

Seuraavaksi ärtymyksen aiheita, joista en suorastaan ole kilahtanut:

Olen minä myös muutamia kertoja elämäni aikana ärsyyntynyt ystävälle. En ole alkanut huutaa vaan olen sanonut, että loukkasit minua ja lähtenyt kävelemään. Seuraavana päivänä olen soittanut hänelle ja selvittänyt tilanteen. Joskus pyytänyt myös anteeksi, ja riita on sovittu.

Ärsyynnyn myös helposti kaupan kassajonossa, jos se on pitkä. Kiroilen mielessäni, miksi ei ole enemmän kassoja kuin kaksi. Ennen kassajonoon menemistä tutkiskelen, onko jossakin kassajonossa tyyppejä, joilla on ostoskärryt täynnä. En sitten mene siihen jonoon.

Yleensäkin kaikki jonot ärsyttää minua. Kun olin ennakkoäänestämässä pressavaaleissa, oli jonoa, mikä taas ärsytti minua. Hitaita ihmisiä, jotka halusivat puhua vaalitoimitsijoiden kanssa.

Minua ärsyttää positiivisen psykologian self-help  oppaat. Ja koko ajattelutapa, joka ei ota huomioon, että kaikki muut eivät ole positiivisia ja usein hyvästä syystä. Eivätkä opi koskaan yltiöpositiivisiksi. Ja se typerä manifestointi. Esimerkiksi jos haluat jonkin asian - usein rikkauden -, saat sen, kun keskityt siihen loistavasti. Visioit mielessä itsesi rikkaana.

Ärsyynnyn myös sitä, että joku puhuu hemmetin hitaasti tai käyttää sivistyssanoja tietoisesti tehdäkseen älykkään vaikutelman.

Ärsyynnyn siitä, jos joku on myöhässä tapaamisesta jopa puoli tuntia. Tekisi mieli vain lähteä kävelemään.

Ärsyynnyn myös siitä, että  jonkun tuttavan tavatessa hän puhuu sujuvasti vain itsestään. Ei kysy, mitä minulle kuuluu vaan lopettaa keskustelun sanoen, että nyt minulle tuli kiire.

Minua ärsyttää uuden tietsikan 11.windows ohjelmat. En vieläkään saa siirrettyä kuvia kamerasta koneeseen, ja jotakin muitakin ongelmia on. Välillä olen niin raivoissani, että tekisi mieli heittää koko kone seinään. Tiedän, että ongelma selviäisi tietokonekaupassa, jonne en ole saanut mentyä. Mutta ehkä tällä viikolla. Toisaalta haluan itse hoitaa nuo ongelmat ja olen todella yrittänyt.

Minua ärsyttää nykyhallitus, joka ei huolehdi vähempiosaisista.Köyhiltä viedään ja rikkaille annetaan.  Olen kironnut sen monta kertaa. Esimerkiksi leikkaukset asumistuesta ja tytöttömyyskorvauksesta. Kehitysapua pienennetään. Miksi äänestimme noin eduskuntavaaleissa? Itse olen poliittiselta kannaltani vihreä.

Varmasti minulla on muitakin ärsytyksen aiheita, jotka nyt ei tule mieleen.

Seuraavaksi miten saisi lyhyen pinnan muuttumaan:

Kaikki ärtyvät joskus, toiset useita kertoja päivässä. Se on yleisinhimillistä. Se ei ole vaarallista, jos se ei ole jatkuvaa eikä johda ongelmia tuottavaan käyttäytymiseen, esimerkiksi jatkuvaan syyttelyyn.

Hermostuminen kertoo tarpeesta puolustautua ja uskalluksesta kertoa oma kanta ja pystyä sanomaan ei.  

"Ärtymyksen ongelma on siinä, että se usein motivoi puolustautumaan vahingoista piittaamatta. Siitä kärsivät silloin ihmissuhteet ja myös sinä itse", sanoo psykiatri ja psykoterapeutti Miika Häkkinen.

Kaikki eivät toki ärsyynny yhtä helposti - joillakin tuntuu olevan lehmän hermot. Sitä selittää temperamenttierot ja elämän aikana opittu tapa käsitellä tunteita. 

Vaikka ihmisen temperamentti on pysyvä, se ei tarkoita sitä, että nopeasti hermostuva ei voisi oppia säätelemään reaktioitaan. Niitä voi oppia kestämään ilman, että ne purkaantuvat epätoivoittuna sanoina tai tekoina.

Tunteet ärtymyksen takana ovat usein pettymys ja avuttomuus ja joskus myös loukkaantuminen. Nämä tunteet ovat tärkeitä, koska ne motivoivat  etsimään ratkaisua.

"Kun päästät irti ärymyksestä, on mahdollista etsiä toimivia ja kestäviä keinoja muutokseen. Jos sen sijaan jäät kiinni kiukkuun ja tiuskahdat, tilanne vain pahenee."

Kiukkuajatusten muuttaminen ei ole nopeaa, mutta se saattaa onnistua muutaman kuukauden sitkeällä harjoittelulla.

On paljon vaikeita asioita, joille ei voi mitään. Hyväksyminen tarkoittaa sitä, että suostuu siihen, että todellisuus on sellainen, kun se tällä hetkellä on. Silloinkin kun sitä inhoaa. Kun ei ärsyynny todellisuudelle, joka ei saisi olla tällainen, pystyy sopeutumaan siihen. Hyväksyminen on usein ensimmäinen askel pysyvään muutokseen.

Harjoittamalla mieltä voi oppia muuttamaan minuutissa päästämään irti ärsytyksestä. Silloin jää jäljelle vain tunne, ettet pidä tästä.

     

 

Lähteet: Hyvä Terveys 02/2024, kuvat Pixabay

Hengityksellä mielenrauhaa

 

Minä olen tehnyt hengitysharjoituksia jo melko kauan. Syvähengitän ja teen hengityksen pidätysharjoituksia etenkin, jos olen ahdistunut tai paniikissa.Hengitysharjoituksia voi tehdä istuen, maaten tai vaikkapa kaupan kassajonossa seisten.

Oikeanlainen hengitys on tehokas tapa rauhoittaa ylikierroksilla käyvä keho ja mieli. Hengitys on portti kehon toimintoihin, joihin ei päästä muuten käsiksi.

Hengityksen vaikutuksen yllä on leijunut jonkinlainen idän mystiikan varjo. Nykyisin kuitenkin hengitystä tutkitaan länsimaisessakin lääketieteessä. Nykykäsityksen mukaan mieli, aivot ja keho ovat kokonaisuus. Ei ole erikseen aivoja, jotka käskyttäisivät kehoa, vaan viesti kulkee molempiin suuntiin.

Nenä on hengityksessä ykkönen ja suu varaventtiili.Suun kautta hengittäminen kuuluu hätätilaan, se on käytännöllinen, kun pitää saada ilma vaihtumaan hyvin nopeasti.

Nenässä hengitysilma lämpenee ja kostuu sopivaksi. Hengitys käy hitaammin nenän kautta kuin suun kautta uloshengittäessä.

Paniikkihäiriöinen haukkoo henkeä suun kautta automaattisesti. Asiantuntijat kehottavat opettelemaan nenähengitystä. Hapen haukkominen suun kautta voi johtaa myös hyperventilaatioon.

Hyvän hengitystekniikan kannalta tärkeä elin on pallea. Sisäänhengityksessä vatsan kuuluu pullistua. Pinnallinen rintakehällä hengittäminen taas voi aiheuttaa hyperventilaatio-oireita.

Hengitysharjoitusten rauhoittava vaikutus perustuu autonomiseen hermostoon. Tahdosta riippumaton eli autonominen hermosto säätelee kehon toimintoja, kuten verenpainetta ja sydämensykettä. 

Hengityksellä autonomiseen hermostoon voi vaikuttaa myös tietoisesti. Hengitys on yksi harvoista toiminnoista, joka on sekä autonomisen hermoston säätelemä että tahdonalainen.

Voimakkaalla sisäänhengityksellä voi herättää kehon keskittymään ja valpastumaan. Rauhoittumiseen auttaa rauhallinen uloshengitys, jännitysten puhaltaminen pois. Tutkimuksissa on havaittu, että uloshengityksen aika on sisäänhengitystä optimaalisempi oppimiselle.

  

Lähteet: Helsingin Sanomat 10.6.2021, kuvat omat  

Turhauttaa

 

Minä turhaudun helposti, koska olen kärsimätön ihminen. Kaiken pitäisi tapahtua nopeasti. Turhaudun monessa tilanteessa.  Turhaudun helposti kassajonossa, jos se on kymmenen metriä pitkä, ja joku jää juttelemaan kassan kanssa. Turhauduin, kun yritin kerrankin tehdä käsitöitä, neuloa sukan, mutta se ei millään onnistunut. Heitin tekeleen miltei raivon vallassa käsistäni. Yleensäkin kun teen jotakin, mikä ei millään onnistu, turhaudun ja hermostun. Potuttaa. En osaa ajatella, että hiljaa hyvä tulee.

Turhaudun usein, kun yritän siirtää kuvia kännykästä tietokoneelle. Koneet oikuttelevat, eikä kuvat tunnu millään siirtyvän tietokoneeseen. Yleensäkin tietokone ja bloggerohjelma oikuttelevat. Hermostun ja yritän ja yritän. Lopulta annan asian olla huomiseen.

Viime kesänä päätin tehdä polttopuita sirkkelin lisäksi moottorisahalla. Mutta en saanut moottorisahaa millään käynnistymään. Vedin ja vedin kahvasta vai mikä se lienee. Ei mitään. Mies neuvoi kärsivällisesti. Olin päättänyt, että teen kaikki talven polttopuut, joten lopulta meidän piti ostaa sähkökäyttöinen moottorisaha, joka käynnistyi helpommin ja pääsin tekemään polttopuita.

                       Muun muassa tästä kasasta tein polttopuita.

Ihmiset eivät pidä turvavälejä bussissa, lenkkikaveria joutuu aina odottamaan, kaupan kassa on hidas. Monenlaiset tilanteet arjessa voivat aiheuttaa sisällämme hiljaista kuohuntaa. Ihminen turhautuu, kun hänellä on jokin toive, ja sen toteutuminen estyy syystä tai toisesta. 

Tai kun tulet kotiin ja kumppani makaa sohvalla kännykkäänsä räpläämässä, ja tuskin huomaa, että tulet kotiin, mikä saa huonolle tuulelle. Pintatasolla vaikuttaa siltä, että turhautuminen liittyy puhelimen näpräilyyn, mutta taustalla saattaa kuitenkin olla toive siitä, että puoliso olisi kiinnostunut sinusta.

Tunteet esiintyvät monesti kerroksittain, joten pohjimmaista tunnetta voi olla vaikea tunnistaa. Turhautumisen alla voi olla usein monimutkainen tunteiden sekamelska.

Turhautuminen on toisaalta hyödyllinen tunne. Se kertoo, mikä on meille tärkeää, ja samalla se toimii moottorina. Jos esimerkiksi näemme jonkin epäoikeudenmukaisen tilanteen ja turhaudumme, se kannustaa puuttumaan asiaan. 

Ihmiset reagoivat eri tavoin arjen haasteisiin. Joku lamaantuu, joku tulee aggressiviseksi. Minulla on näin. Turhautuminen liittyy ihmisen temperamenttiin. Jotkut ihmiset ovat neuroottisia ja  herkkiä ylireagoimaan vastoinkäymisiin ja tuntevat enemmän negatiivisia tunteita, kuten syyllisyyttä, häpeää,vihaa.

Jos turhautumiseen reagoi aina aggressiivisesti, ihmissuhteet voivat kärsiä. Minulla ei ole onneksi kärsineet.    Vihan tunteet nostavat verenpainetta ja luo negatiivisuuden kehän. Valmiiksi vihainen ihminen näkee ympärillään asioita, jotka tekevät hänestä vielä vihaisemman.

Lähteet: Hyvä terveys 4/21, kuvat omat