tag:blogger.com,1999:blog-59256963659455827442024-03-19T12:08:44.062+02:00 Marja 50+ eloa ja oloaLifestyleblogmarja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.comBlogger1550125tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-72294624870187209332024-03-18T13:13:00.001+02:002024-03-18T13:13:38.767+02:00Vaativa persoonallisuushäiriö<p style="text-align: justify;"> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEij1_i6PymHwyQXnqNzekvyJzphcWw7Z_BhHckgT6jhQuuzAKzH67dFhAOVKr0gtAVB3ep5EAwFSvJbdy91atY5OHOL7qzri3z0Pe1EVBz3OWvn4L2Ym6tSUr9sty3L4eJMyA7M1U_RnUsKZzliiO5MutwdxRyjblqxRDvQloZE_4NnoAcDDWNrQ-_tI30/s1280/flowers-6738125_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="853" data-original-width="1280" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEij1_i6PymHwyQXnqNzekvyJzphcWw7Z_BhHckgT6jhQuuzAKzH67dFhAOVKr0gtAVB3ep5EAwFSvJbdy91atY5OHOL7qzri3z0Pe1EVBz3OWvn4L2Ym6tSUr9sty3L4eJMyA7M1U_RnUsKZzliiO5MutwdxRyjblqxRDvQloZE_4NnoAcDDWNrQ-_tI30/w640-h426/flowers-6738125_1280.jpg" width="640" /></a></div><br /><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jos työkaveri tai tuttava haluaa aina huippusuorituksen itseltään ja muilta, mieleen voi tulla vaativa persoonallisuushäiriö. Mutta mistä sitten erottaa, mikä on osa ihmisen persoonallisuutta ja missä häiriö alkaa?</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Persoonallisuushäiriöt</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ne ovat toiseksi pahimpia psyykkisiä häiriöitä. Ennen niitä on neuroosit ja niiden jälkeen psykoosit, esimerkiksi kaksisuuntainen mielialahäiriö ja skitsofrenia. Vaativuus persoonallisuushäiriön lisäksi on liuta muita:</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">" <b>Epäluuloinen:</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kokee epäluuloa muita ihmisiä kohtaan ja tulkitse viattomatkin huomautukset uhkaaviksi. Saattaa toistuvasti ja perusteetta epäillä puolisoaan uskottomuudesta.</span></p><p style="text-align: justify;"><b style="font-size: x-large;"><br /></b></p><p style="text-align: justify;"><b><span style="font-size: large;">Eristätyvä:</span></b></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Vetäytyy yksinäisiin harrastuksiin ja mielikuvitukseen. Kyky ilmaista itseään ja kokea mielihyvää on rajoittunut. Ei ole juuri läheisiä ystäviä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Epäsosiaalinen:</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tyypillistä kyvyttömyys tai haluttomuus huomioida toisia. On impulsiivinen, vilpillinen, helposti ärtyvä ja usein aggressiivinen.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Epävakaa:</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Pelkää hylätyksi tulemista, on vaikea kontrolloida suuttumusta ja on itsetuhoinen. Mielialat vaihtelevat nopeasti, asioihin on vaikea sitoutua.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Huomionhakuinen:</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tärkeää olla huomion keskipisteenä. Piirteitä: itsekeskeisyys, toisten laiminlyönti, herkkä loukkaantuvuus ja jännityksen etsiminen.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Estynyt:</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Henkilö on herkkä arvostelulle ja hylkäämiselle. Sosiaaliset tilanteet ovat vaikeita: ajattelee muiden suhtautuvan häneen kriittisesti tai väheksyvästi.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Riippuvainen</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Korostunut hoivatuksi tulemisen tarve johtaa mukautuvaan, alistuvaan ja jopa takertuvaan käytökseen. Yksin ollessaan tuntee itsensä voimakkaan avuttomaksi.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Narsistinen:</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kokee olevansa parempi kuin muut, kaipaa ihailua eikä juuri koe empatiaa. On kateellinen ja ylimielinen ja voi käyttää muita hyväkseen."</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCZKym2SVVwa71BQong9SZFgQlK71dCem4IWiuim6OdlRnwNJTDzpoF70v4Ejb-IJAmRgNL1vLV_Xs_GBjkxHAWFODnIyTQwMKm4TIOXNfJpvu06LwpBg1Vmjf7QGkZaXPDptzeYI0pGFnwPcJeWKIMWrNbRq_I-Lj2siXrnrs2Wpgy-KKzUfF__KFqMs/s1280/vase-6928707_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="1119" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCZKym2SVVwa71BQong9SZFgQlK71dCem4IWiuim6OdlRnwNJTDzpoF70v4Ejb-IJAmRgNL1vLV_Xs_GBjkxHAWFODnIyTQwMKm4TIOXNfJpvu06LwpBg1Vmjf7QGkZaXPDptzeYI0pGFnwPcJeWKIMWrNbRq_I-Lj2siXrnrs2Wpgy-KKzUfF__KFqMs/w560-h640/vase-6928707_1280.jpg" width="560" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Nyt vaativaan persoonallisuushäiriöön:</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Työkaveri on hyvin ahkera ja pyrkii täydellisyyteen, eikä hänelle juuri aikaa ystäville ja harrastuksille. Hänen on vaikea joustaa ja ymmärtää muiden näkökulma. Mieleen voi tulla, olisiko hänellä vaativuuden persoonallisuushäiriö.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Näinhän arjessa usein toimitaan, heitellään diagnoosija. Jokin aika sitten joka toisella puolisolla, ystävällä tai esihenkilöllä tuntui olevan narsistinen persoonallisuushäiriö.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tämä ilmiö on tuttu psykologi ja psykoterapeutti Jan-Henry Stenbergille. Se liittyy hallinnan tunteeseen, ja ihmiset koettavat lisätä sitä elämässään luokittelemalla ympärillä olevia asioita. Se voi kuitenkin johtaa liialliseen yksinkertaistemiseen.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Ihmisellä voi olla näitä piirteitä myös ilman, että hänellä olisi persoonallisuushäiriö."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Onkin vaarallista alkaa keittiöpsykologiksi ja leimata toinen, joskus hyvin keveinkin perustein.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Häiriöstä puhutaan vasta sitten, kun vaativat piirteet ovat äärimmäisen korostuneita ja aiheuttavat vakavia ongelmia ihmissuhteissa. Ihmisellä voi olla vaativa persoonallisuus tyyli, mutta hänen toimintatapansa eivät kärjisty persoonallisuushäiriöksi asti.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Vaativuus itseä kohtaan on hyvinkin yleinen piirre. Se on voimavara, joka saa ponnistelemaan ja menestymään elämässä.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrxba_JlrYFYrcxdieZn64N1j9zap5_qpxpxH2m5FChHieC6q14WM_NpwE7RONUz6mQAQpBu7QgwkBTuvAVkqQXPlDY-AyR3MHVMbFYPjApqZu6D2sQMxiPvyBVt0HAmL9p-qIOb_m6JPjuE_CwgAVim-L5PgbUZRgM-30i5thrR_DkEArsnJdo-zrYiE/s1280/dried-roses-6655566_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="853" data-original-width="1280" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrxba_JlrYFYrcxdieZn64N1j9zap5_qpxpxH2m5FChHieC6q14WM_NpwE7RONUz6mQAQpBu7QgwkBTuvAVkqQXPlDY-AyR3MHVMbFYPjApqZu6D2sQMxiPvyBVt0HAmL9p-qIOb_m6JPjuE_CwgAVim-L5PgbUZRgM-30i5thrR_DkEArsnJdo-zrYiE/w640-h426/dried-roses-6655566_1280.jpg" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mutta liiallinen itsekritiikki voi kuitenkin johtaa stressiin, ahdistukseen tai uupumukseen, vaikka kyse ei olisi varsinaisesta persoonallisuuden häiriöstä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jos ihmisellä on vaativa persoonallisuustyyli, hän on rahankäyttäjänä huolellinen ja säästäväinen, mutta pystyy tarvittaessa antamaan omastaan myös muille.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Sen sijaan, kun ihmisellä on vaativa persoonallisuushäiriö, hän omistautuu työlleen läheisten ihmissuhteiden ja vapaa-ajan kustannuksella. Hänen on vaikea tehdä päätöksiä, ja tunneilmaisu on negatiivista ja köyhtynyttä.</span><span style="font-size: large;">Hän on hyvin jäykkä ja yheistyökyvytön.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Hän on rahankäyttäjänä hyvin saita eikä kykene heittämään vanhoja tavaroitaan pois.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mitkä ovat vaativan persoonallisuushäiriön syyt? Stenberg kertoo, että se syntyy ihmisen oman synnynnäisen temperamentin ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Siihen voivat vaikuttaa kasvuympäristö, lähimmät ihmissuhteet ja mahdollinen kaltoinkohtelu lapsena tai nuorena.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kun tähän yhdistyy lapsuuden kokemuksia, jossa lasta palkitaan korostuneesti hyvistä suorituksista, moititaan epäonnistumisista ja sivuutetaan tunteet, henkilölle voi kehittyä vaativa persoonallisuushäiriö.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ihminen ei yleensä osaa epäillä itse, että hänellä olisi vaativa persoonallisuushäiriö. Hoitoon hakeudutaankin yleensä muiden mielenterveysongelmien vuoksi. Muun muassa vaativa persoonallisuus altistaa ahdistukselle, masennukselle tai uupumukselle.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsSqb3u4qnvOCHaTUpy1TSHPeaObwTqYYqa794ClURFpLgwhorj6Ep9Nf34jgsiq5vzIyiNSO9LbDUZQfGbH4dXN-YSIk9ItR8TTnaf8E4GJT77rFd2H8p8S3BtjR7hjfseTwX6CoGPCWYAAT-wo7Q0r_mVD_UHgglmpmoTIdW_U_R-eeYWHlB8H15mnM/s1280/flowers-4050541_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="853" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsSqb3u4qnvOCHaTUpy1TSHPeaObwTqYYqa794ClURFpLgwhorj6Ep9Nf34jgsiq5vzIyiNSO9LbDUZQfGbH4dXN-YSIk9ItR8TTnaf8E4GJT77rFd2H8p8S3BtjR7hjfseTwX6CoGPCWYAAT-wo7Q0r_mVD_UHgglmpmoTIdW_U_R-eeYWHlB8H15mnM/w426-h640/flowers-4050541_1280.jpg" width="426" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: medium;">Lähteet: Hyvä Terveys 03/2024, kuvat Pixabay</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-10836127518485909872024-03-14T09:21:00.000+02:002024-03-14T09:21:18.437+02:00Onnellisuus voi olla jopa pakkomielle<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEggUMrdW9qGaqp4TdrMwE_nzErKfZc-jYZ_g8gUX1mpcaOFPe6Pp4BCaHdabybuV3YYhce6YCOuiVFl-X-MNGHZu8weVQ3CVxj7eAMZrmck3KxXC4xKKDgNCD_uVmMjBG4QjRwVPur7dTGSLk64XA-i0GYqeSY3Ln11qios5ZC9emgZmRqL7G-Ect3n=s4160" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4160" data-original-width="3120" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEggUMrdW9qGaqp4TdrMwE_nzErKfZc-jYZ_g8gUX1mpcaOFPe6Pp4BCaHdabybuV3YYhce6YCOuiVFl-X-MNGHZu8weVQ3CVxj7eAMZrmck3KxXC4xKKDgNCD_uVmMjBG4QjRwVPur7dTGSLk64XA-i0GYqeSY3Ln11qios5ZC9emgZmRqL7G-Ect3n=w480-h640" width="480" /></a></div><br /><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Melbournen yliopiston sosiaalipsykologian apulaisprofessori Brock Bastian on kirjoittanut teoksen The Other Side on Happiness. Teos tutkii onnellisuutta länsimaissa. Hänen mukaansa ihmiset tavoittelevat länsimaissa onnellisuutta jopa pakkomielteisesti.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Lajinkehityksen näkökulmasta onnen tavoittelu on kuitenkin turhaa, koska onnella ei ole biologista pohjaa. Muiden eläinten tapaan ihminen on rakentunut selviytymään ja lisääntymään - ei olemaan onnellinen. Onnellisuus ja tyytyväisyys jopa heikentävät suojaustamme mahdollisilta uhilta. Myöskään ihmisen aivokudoksessa ei ole onnellisuuteen yhdistettäviä hermoratoja.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Bastian sanoo, että pysyvä onnellisuus on melko banaali ja kauhea idea. Ihminen tarvitsee tuskallisia ja kielteisiä kokemuksia tietääkseen, mitä onnellisuus on. Nämä kokemukset määrittävät elämää ja antavat sille merkityksen.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Suomessakin melkein puoli miljoonaa ihmistä käyttää masennuslääkkeitä, vaikka Suomi on mitattu maailman onnellisimmaksi maaksi. Onnellisuuden kehittäminen on kaupallistettu tehokkaasti. Niin sanottu positiivisen psykologian self-help -kirjallisuus on erittäin suosittua. Tällainen kirjallisuus on outoa, sillä se ei edusta ihmislajin psykologiaa. Ja yltiöpositiivinen ihminen antaa pitemmällä aikavälillä itsetään ohuen ja pinnallisen kuvan. Hän ahdistuu myös lopulta elämään kuuluvissa vaikeuksissa.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjSP4kujMvbdRVjq0b34BvE6CUPji5XKIcWJhakjJHsGsyO5hkRSrwTmyZ__a1BipdmBjUJvcU3JNXvhE1PCh3RcnZ7o_hrcV_n_u9iPfz4ID4Dr4g4H3puR2xR2Iy0SFlpffSD7EcYDDJtpP8IMt3KCleFLq3awz-3BVQy2-299cP-iSgWQi2N2vfr=s5120" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="5120" data-original-width="3840" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjSP4kujMvbdRVjq0b34BvE6CUPji5XKIcWJhakjJHsGsyO5hkRSrwTmyZ__a1BipdmBjUJvcU3JNXvhE1PCh3RcnZ7o_hrcV_n_u9iPfz4ID4Dr4g4H3puR2xR2Iy0SFlpffSD7EcYDDJtpP8IMt3KCleFLq3awz-3BVQy2-299cP-iSgWQi2N2vfr=w480-h640" width="480" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><span style="font-size: large;">Onnellisuutta ei juurikaan metsästetä länsimaiden ulkopuolella. Eräässä tutkimuksessa vastaajat saivat valita, millainen käyrä kuvaa ihanteellista onnellisuutta.</span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Amerikkalaiset kuvasivat onnellisuutta suoralla viivalla. He halusivat onnellisuuden pysyvän jota kuinkin vakiona. Kiinalaiset valitsivat värähtelevän käyrän, jossa onni ajoittain taantuu. Heidän ajatteluaan kuvastaa sanonta "onni lentää liian nopeasti".</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Erilainen suhtautuminen liittyy niin sanottuun weird-ilmiöön. Weird on lyhenne Englannin sanoista western, educated, indusrialized, rich ja democratic. Länsimaisten, koulutettujen, teollistuneiden, rikkaiden ja demokraattisten yhteiskuntien asukkaat ovat outoja, weird, kun etsitään onnellisuutta. Tämän taustalla vaikuttaa se, että länsimainen yhteiskunta on jo aikaa sitten muuttunut yhteisellisyydestä yksilölliseksi.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Länsimainen ihminen on muihin väestöihin verrattuna erittäin yksilökeskeinen, pakkomielteinen ja kontrolliorientoitunut. Persoonallisuus muovautuu uusien tutkimusten mukaan ympäristön vaikutuksen seurauksena enemmän kuin on ymmärretty.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Yhteiskunnissa, joissa vaikuttavat vahvat sukulaisuus- ja heimositeet koetaan enemmän turvallisuutta, yhteisöllisyyttä ja ykseyttä. Länsimaisissa weird-yhteiskunnissa ei koeta vahvaa yhteisöllisyyttä. Tämä vahvistaa yksinäisyyttä, joka rapistaa terveyttä rankasti.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhkl6p2Ni4gCiTs0f6CxYBAD47DdEOMoRMQEMtQFIGwIWaVYR-w4lSbnDVkPHE-ZZSAnEB0pWUhx6czrmljFCp9GjUjvkr3rvVOUx9AMhdluRC53l5sqxCv2t0pEOGtG5eI17PeiUZCUszpOC1wZRW_m8MoVnIRrIYflL0zevnJqlyd_yVDL5K07Sd2=s3968" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3968" data-original-width="2976" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhkl6p2Ni4gCiTs0f6CxYBAD47DdEOMoRMQEMtQFIGwIWaVYR-w4lSbnDVkPHE-ZZSAnEB0pWUhx6czrmljFCp9GjUjvkr3rvVOUx9AMhdluRC53l5sqxCv2t0pEOGtG5eI17PeiUZCUszpOC1wZRW_m8MoVnIRrIYflL0zevnJqlyd_yVDL5K07Sd2=w480-h640" width="480" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;">Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 7.3.2022, kuvat omat</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><p></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-30283021390098468662024-03-12T08:03:00.000+02:002024-03-12T08:03:22.674+02:00Kun työkaveri päsmäröi<p style="text-align: justify;"> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiM-7yx7WJis0sQRXWu-pWv3cwyvgnH4JbNcUsH-sqXiv_6nX4iIPDeHawLyUEENhl5Jbi3NiWKDHfn61fZUr9XvRctLBGUGEKj9bq1epCycB67-kB3DbC9h888Xu2i_DC1phfmyJek-lmTUXQhXM0ILHD8-kszTcMo3iVptjenSbGaTB7opKLkdtRU=s5120" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="5120" data-original-width="3840" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiM-7yx7WJis0sQRXWu-pWv3cwyvgnH4JbNcUsH-sqXiv_6nX4iIPDeHawLyUEENhl5Jbi3NiWKDHfn61fZUr9XvRctLBGUGEKj9bq1epCycB67-kB3DbC9h888Xu2i_DC1phfmyJek-lmTUXQhXM0ILHD8-kszTcMo3iVptjenSbGaTB7opKLkdtRU=w480-h640" width="480" /></a></div><br /><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kun työkaveri päsmäröi, se herättää usein epäluottamusta toisen ammattitaitoon ja arvostelukykyyn. Yksi voi ohittaa tilanteen olan kohatuksella, toinen voi kokea arvostelun hyvin epäoikeudenmukaisena. Se voi herättää huonommuuden ja riittämättömyyden tunteita.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Miten vastata päsmäröintiin? Ensin kannattaa miettiä, millainen vaikutus työkaverin käytöksellä on itseen. Kannattaisi pohtia, haittaako toisen henkilön toiminta oman tai yhteisen työn sujumista tai omaa hyvinvointia työssä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jos tuntuu siltä, että käytös haittaa, asia kannattaa ottaa puheeksi kyseisen henkilön kanssa. Kannattaisi kuvailla esimerkkitilanteiden lisäksi, miten käytös on vaikuttanut itseen, omaan työhön ja omiin tunteisiin.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Asia kannattaisi hoitaa kasvokkain tai etänä työskenneltäessä videopuhelun välityksellä. Viesteissä ja sähköpostissa kaikki tunteiden sävyt eivät tule esiin, ja siksi voi tulla helpommin väärinymmärryksiä.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh_ajw8IXXz_i4QqmAewx2OU0HCSQPBQ4b61Swq3ooq6utzQ9POTGyVzUtciOPwyaM4hTUG38p0XUUcavceH_E5yGz_RLVQxNEGz0ad6gojEGkdIxqBgW3RkZHu9VtdY6vlscRFNZfvDy1Hm4AI25c0dtHoFfZaF9DjvPERxYOAblEVETWjdzeWq7Q8=s3477" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3477" data-original-width="2973" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh_ajw8IXXz_i4QqmAewx2OU0HCSQPBQ4b61Swq3ooq6utzQ9POTGyVzUtciOPwyaM4hTUG38p0XUUcavceH_E5yGz_RLVQxNEGz0ad6gojEGkdIxqBgW3RkZHu9VtdY6vlscRFNZfvDy1Hm4AI25c0dtHoFfZaF9DjvPERxYOAblEVETWjdzeWq7Q8=w548-h640" width="548" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Päsmäröinnin puheeksi ottaminen voi tuntua toisesta yllättävältä ja se voi johtaa puolustusreaktioon. Keskustelun aikana asian puheeksi ottaminen voi olla ristiriidassa henkilön oman käsityksen kanssa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kenestäkään ei saisi puhua työpaikalla leimaavasti eli nimittää esimerkiksi besserwisseriksi, koska se ei edistä hyvää työkulttuuria eikä tilanteen paranemista.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Päsmäröijän muutokselle on myös tärkeää antaa aikaa. On hyvin ymmärryttävää, että käytöksen muuttuminen voi vaatia aikaa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Työpaikalla voi samalla käynnistää yleisempää keskustelua, mitä luottamus ja arvostus tarkoittavat työpaikalla. Miten niitä voisi osoittaa ja alkaa rakentaa?</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ilman selviä ongelmiakin työpaikoilla voitaisiin keskustella siitä, millainen on hyvä ja vastuullinen työyhteisö.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiJfaCYjaofrRPn2SllCdba0gcHV2vZjahevy6jY9j-zIgUBfL7sX4_1LnMFlAwwIUC1wQIgJLY1hUBqyZBCjxzILj0xCIbNP_4yw1XvMg96MJrngcPiuz04q2XqSteeSLDlYYqK-xVEgB-FDoeNa_gzwIY_sKXlBhmj9_lbwb7xacIlXO5iRkQnguf=s3967" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3967" data-original-width="2856" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiJfaCYjaofrRPn2SllCdba0gcHV2vZjahevy6jY9j-zIgUBfL7sX4_1LnMFlAwwIUC1wQIgJLY1hUBqyZBCjxzILj0xCIbNP_4yw1XvMg96MJrngcPiuz04q2XqSteeSLDlYYqK-xVEgB-FDoeNa_gzwIY_sKXlBhmj9_lbwb7xacIlXO5iRkQnguf=w460-h640" width="460" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: medium;">Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 28.10.2021</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-82236806285811845822024-03-09T08:37:00.000+02:002024-03-09T08:37:26.151+02:00Elämää maalla 19.<p style="text-align: justify;"> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxLQWay1WwLjJFsKaCExapRiMtBV0MlvAFrW7ClB3q_DztQ85VWiiGuBo2-CJ8nBGVatoPohD3VVptfMWxmzmwbHMpWU3-Njn8v37IIxpIEfe-WuyngWEeB_Vn30cXZTKjeEblCpNXegtrz7QdoeFLwk0sx-CWWwm2xd5CO6mj3nF0w9RMbKxGHIfmYzY/s2976/IMG_20180313_153849_848%20(1).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2976" data-original-width="2976" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxLQWay1WwLjJFsKaCExapRiMtBV0MlvAFrW7ClB3q_DztQ85VWiiGuBo2-CJ8nBGVatoPohD3VVptfMWxmzmwbHMpWU3-Njn8v37IIxpIEfe-WuyngWEeB_Vn30cXZTKjeEblCpNXegtrz7QdoeFLwk0sx-CWWwm2xd5CO6mj3nF0w9RMbKxGHIfmYzY/w640-h640/IMG_20180313_153849_848%20(1).jpg" width="640" /></a></div><br /><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Viime viikonloppuna tuli juotua liikaa viiniä. Olin perjantaina yökylässä ystäväni luona. Juteltiin, herkuteltiin ja juotiin valkoviinipullo.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Lauantai-iltana puhuin maxipitkää puhelua toisen ystävän kanssa. Ja koska hän joi puhelun aikana, minäkin päätin juoda. Join pullollisen viiniä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Sunnuntaista keskiviikkoon oli sitten valtava krapula. Olen nuoresta pitäen saanut alkoholista pahan krapulan. Kun ikää on tullut, krapulat ovat pahentuneet. Olen muutenkin ahdistusherkkä, ja krapulassa ahdistaa ja mieliala on alhaalla.Tunnen myös tavallista tuskaisempaa surua tyttären kuolemasta. Koko viikko on ollut oikeastaan suhruinen, ikävä ja surullinen.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">No, jotakin iloakin on ollut. Posti toi Viherpeukalosta köynnöskukkien simenet. Kelloköynnöstä, mustasilmäsusannaa, krassia, aitoelämänlankaa , neidonmekkoa ja ruusupapua.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Oli ihanaa upottaa kädet multaan ensimmäistä kertaa tänä vuonna, kun tein sankossa multa-perliittiseosta, johon lisäsin veden. Viime keväästä ja kesästä opin paljon köynnöskukista. Esimerkiksi sen, että krassi ja aitoelämänlanka pitää kylvää verrattaen myöhään, vasta toukokuussa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kelloköynnös taas pitää kylvää aikaisin, jo helmi-maaliskuussa, samoin mustasilmäsusanna pitäisi kylvää myös melko aikaisin. Neidonmekko on uusi köynnöskukka minulle, jolla on tavattoman pienet siemenet. En edes tiedä, sainko ne multaan.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ihastuin viime kesänä kelloköynnökseen. Se kasvaa nopeasti ulkona ja sillä on kauniit lehdet - kukista puhumattakaan. Samoin köynnöskrassi ja aitoelämänlanka ovat vähästä kiitollisia köynnöksiä. Ne kasvavat nopeasti ja kaunis kukinta on runsasta.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ruusupavun voi istuttaa suoraan multaan ja se ehtii silti myös kukkimaan ja tekemään papuja.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Eilen en malttanut olla tilaamatta daalioiden ja akileijojen juurimukuloita. Ja mitäköhän kaikkia kukkia kertyy ennen kesää! Innostun liiankin helposti kokeilemaan uutta.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">On toisaalta jännittävää, kun lumi sulaa ja lämpö nousee, seurata, mitkä viime kesänä istuttamani kärhöt on elossa. Toivoisin että moni. Ne ovat niin, niin kauniita.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Olen syönyt nyttemmin monivitamiinipilleriä nimeltään Multitabs woman 50+ aivoterveyden tueksi. Saas nähdä, onko sillä tehoa muutaman vuoden päästä. Tutkimusten mukaan pitäisi olla.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Päätin paastota laskiaisesta pääsiäiseen jättämällä karkit pois. Nyt olen vaivihkaa hiippaillut pakastinarkuille pullaa hakemaan. Päiväkahviin kuuluu nyt siis pulla - mutta eihän se ole karkkia.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4ipwlm4VIj2rq1JDqjVh4K62vchphvor2vpqHZEPRrb1iCoEFjF-SIB5nmCTYywQI5j1bIJgZICcWK71z_0hb1fBC_5sFhMWi7mWvUU1Bp6rnAODLY25KPM8oHwDnmDfi7bfErJzf6erzdPXhkSPASgTrDjQuuymLtF1Osa8LQz8bt5C7HaVTRL9J9QM/s3648/IMG_20220801_133453%20(1).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="2736" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4ipwlm4VIj2rq1JDqjVh4K62vchphvor2vpqHZEPRrb1iCoEFjF-SIB5nmCTYywQI5j1bIJgZICcWK71z_0hb1fBC_5sFhMWi7mWvUU1Bp6rnAODLY25KPM8oHwDnmDfi7bfErJzf6erzdPXhkSPASgTrDjQuuymLtF1Osa8LQz8bt5C7HaVTRL9J9QM/w480-h640/IMG_20220801_133453%20(1).jpg" width="480" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><b>Hyvää viikonloppua kaikille!</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-90633834275545100342024-03-07T07:48:00.000+02:002024-03-07T07:48:51.253+02:00Monen suolistossa voi piillä masennuksen syy<p style="text-align: justify;"> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjjgg6O8ABQIXQHCZeI-Lq30WNIoERv6nCTmXZbLIKiWcjEJuyuZ8jEcMXeuoo5Jfw7yZQ3Zy34GTMcpCtysRFXkAbAH0txXXzO82JhGwtolx4hFaUTyMMDvJoYx_HJ_YU1YgpzjDJeg4hiXfGXThncUsW0h4pkSs-_NKFE88QJB5g9m-4MoH_ZQlVw=s3648" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="2736" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjjgg6O8ABQIXQHCZeI-Lq30WNIoERv6nCTmXZbLIKiWcjEJuyuZ8jEcMXeuoo5Jfw7yZQ3Zy34GTMcpCtysRFXkAbAH0txXXzO82JhGwtolx4hFaUTyMMDvJoYx_HJ_YU1YgpzjDJeg4hiXfGXThncUsW0h4pkSs-_NKFE88QJB5g9m-4MoH_ZQlVw=w480-h640" width="480" /></a></div><div><br /></div><span style="font-size: large;"><div style="text-align: justify;">Minä olen sairastanut yhden masennusjakson. Se vaivasi minua opiskelun kolmantena vuonna ja kesti noin neljä kuukautta. En jaksanut oikein mitään. Aloittaminen oli hankalaa, ja piti jo ajatella sitä, mistä aiheesta gradunsa kirjoittaa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Masennus vaikutti opiskeluun loppujen lopuksi aika vähän. Mutta minulla oli lähimuistin ongelmia. En saattanut esimerkiksi muistaa olinko juonut päiväkahvin vai en. En jaksanut opiskelun lisäksi sosiaalisia suhteita, paitsi poikakaverin ja luennot. Tulevaisuus vaikutti synkältä, ja mieli oli musta. Masennus ei ole esimerkiksi pelkkää alakuloa vaan pitempiaikaista mielialan laskua. Toivottomuutta. Väsymystä. Ahdistusta.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Ehkäpä masennus liittyi osaltaan suolistobakteereihin, koska isälläni myös oli masennus, joka meni psykoottiseksi, ja hän teki itsemurhan hirttäytymällä. Myös isän äidillä oli ajoittaista masennusta.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">6000 suomalaisen ulostenäytteen perusteella on seurattu suoliston, perimän ja sairauksien kytköksiä. Morganella-bakteereja oli runsaasti niillä, joille kehittyi myöhemmin masennus.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Suoliston mikrobistolla arvellaan olevan vaikutusta moniin psykiatrisiin ja neurologisiin sairauksiin, kuten masennukseen ja ahdistuneisuuteen, autismikirjon häiriöihin, skitsofreniaan, ms-tautiin ja jopa Parkinsonin ja Alzheimerin tautiin. Esimerkiksi masentuneiden suoliston mikrobisto poikkeaa tietyiltä bakteerikannoiltaan terveiden ihmisten suolistosta.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mielenkiintoisimman löydöksen ryhmä teki tarkastellessaan miten perimä, suolistomikrobit ja sairaudet kytkeytyvät toisiinsa. Morganella-bakteeristolla voi olla merkitsevä kausaalinen syy masennuksen synnyssä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Perinnöllinen geneettinen muunnos voi altistaa siihen, että Morganella-bakteeria löytyy enemmän ja että tällä bakteerilla on yhteys kliinisesti vakavaan depressioon. Eli perinnöllisyys on osittain vaikuttamassa masennukseen.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhAjYpuxIFKmeRBfKi-DaVhZyVz_ObWNYePaaRtaTzimWRXgjeC0_Igl_KXfK_xijukVGIsvZnHbcaPuEOVslcSU8ub7neIcAIZHvZg5h8oa18Bj9YfaSrF8WmM41jL_URfS_ftrPwep0hY-ZEOtSFLjyyidPlzWcBV_KK2oT795pGwewdHSmC4FLVO=s3648" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="2736" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhAjYpuxIFKmeRBfKi-DaVhZyVz_ObWNYePaaRtaTzimWRXgjeC0_Igl_KXfK_xijukVGIsvZnHbcaPuEOVslcSU8ub7neIcAIZHvZg5h8oa18Bj9YfaSrF8WmM41jL_URfS_ftrPwep0hY-ZEOtSFLjyyidPlzWcBV_KK2oT795pGwewdHSmC4FLVO=w480-h640" width="480" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Osa bakteerien aineenvaihduntatuotteista pääsee myös keskushermoston veri-aivoesteen läpi.Tämä hiussuonten seinämistä muodostuva suojamuuri valikoi, mitä aineita ja aineenvaihdunnan tuotteita kulkeutuu verenkierrosta aivoihin. Nämä aineenvaihduntatuotteet ovat yksi tie, mitä kautta bakteeri saattaa aiheuttaa sairauksia. Vatsa tuottaa myös samoja välittäjäaineita, joita aivoissakin muodostuu, näitä ovat muun muassa serotoniini ja dopamiini. Serotoniin puutos voi johtaa masennukseen. Molemmat välittäjäaineet tuottavat muun muassa mielihyvää.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Masennuksessa on eri vaikeusasteita. Lisäksi sen kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät, joista osa on perinnöllisiä, osa ympäristön aiheuttamia. Morganella ei täysin selitä masennuksen esiintymistä, mutta yksi osatekijä se on muiden joukossa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Koska suoliston ja masennuksen yhteydestä on löytynyt runsaasti viitteitä, mikrobiomia tutkitaan nyt todella paljon ympäri maailmaa. Taustalla on halu selvittää, voiko suoliston mikrobistoa muokkaamalla edistää terveyttä,</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgGjO7mqD2o5Og-Dk1IgGjTD8it2Xep7Q1Dmv1BU_iL0st7vCeuKpejFnaBJzYtrUgSCLOG7I_sBaCss6UhfgG-KPVEQ6DOaMHkTkmI8UKoZ53e4jSxxJtNJh12z1Ti9euXQy62ES85km2M2eu1M7XstJN7SZkYmZ-N3qOrxZhImIOxjXWDNH5B0LM2=s4160" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4160" data-original-width="3120" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgGjO7mqD2o5Og-Dk1IgGjTD8it2Xep7Q1Dmv1BU_iL0st7vCeuKpejFnaBJzYtrUgSCLOG7I_sBaCss6UhfgG-KPVEQ6DOaMHkTkmI8UKoZ53e4jSxxJtNJh12z1Ti9euXQy62ES85km2M2eu1M7XstJN7SZkYmZ-N3qOrxZhImIOxjXWDNH5B0LM2=w480-h640" width="480" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;">Lähteet: Helsingin Sanomat 21.2.2020, kuvat omat </p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"> </span></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-42796647707954528042024-03-05T10:06:00.000+02:002024-03-05T10:06:08.796+02:00 7 seikkaa milloin esimerkiksi kannattaa ottaa vitamiinit purkista<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLCZvbuxZKl9MsPDAoit-g4fQNT9_6oozHll01i51I3AisSny9NNeMetVxvzo0jI9UHUGLl5Fc-mUXVSk05Yfd3vrNrP6Jkl7zlYQo6DCBb_zfWiB6DwQLGEIY04YgmqH1Kua7-PqQInhyphenhyphenCtx61rWi-dtoXaoQ_DbV9wrVwDYjPXhAc34Yv7_YJbVQrbU/s1280/medicine-2449619_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="853" data-original-width="1280" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLCZvbuxZKl9MsPDAoit-g4fQNT9_6oozHll01i51I3AisSny9NNeMetVxvzo0jI9UHUGLl5Fc-mUXVSk05Yfd3vrNrP6Jkl7zlYQo6DCBb_zfWiB6DwQLGEIY04YgmqH1Kua7-PqQInhyphenhyphenCtx61rWi-dtoXaoQ_DbV9wrVwDYjPXhAc34Yv7_YJbVQrbU/w640-h426/medicine-2449619_1280.jpg" width="640" /></a></div><br /><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jopa viides suomalainen saa ravinnostaan monia vitamiineja liian vähän. Näin huomattiin Finravinto 2007-tutkimuksessa, joka on tuorein suomalaisten ravitsemukseen perehtynyt tutkimus.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>1) Ota D-lisä</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Aikuisille suositellaan 10 mikrogrammaa D-vitamiinia lokakuusta maaliskuulle, jolloin vitamiinia ei muodostu iholla UV-säteilyn vaikutuksesta. Enempää ei kannata käyttää, vaan ottaa vain todettuun tarpeeseen.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>2) Muista myös, mitä purkista et saa</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Esimerkiksi laihduttaja ja keliaakikko voi hyötyä lisäravinteista, mutta muista myös, että mikään vitamiinilisä ei pysty paikkaamaan puutteellista ruokavaliota ja ruoasta saatavia yhdisteitä ja ravinteita.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kasvikset, juurekset, marjat ja hedelmät sisältävät vitamiinien lisäksi myös terveydelle tärkeitä flavonoideja ja antioksidantteja, joita vitamiinilisissä ei ole.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ja ravintolisät eivät myöskään sisällä elimistön toiminnalle tärkeitä proteiineja, rasvoja, hiilihydraatteja ja kuituja, laillistettu ravitsemusterapeutti Kirsi Englund sanoo.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>3) Imeytyykö vitamiinit varmasti?</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Lääkket ja sairaudet saattavat vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen. Muun muassa närästykseen käytettävä happosalpaaja voi pitkällä aikavälillä aiheutta B12-vitamiinin ja raudan puutosta. Tilanne kannattaa varmistaa lääkäriltä.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1vbCZFFVTK48F-Dp8L3WEZp6Z6_44OXFibRfqzLxnIfbYADyJ49y5uULL_dHwh6aqgHIlAAKpRD4JbZZ3f7SjQ223bZpSovEaLqEtJ8WVgNS46KUwlXuxs_Ei3fHUESURJAUrO5v9HEslCHMmS9zP2d6s24moaw0d16LBsLmxvhPUieTqG7gBKHSBz9c/s1280/anxieties-342462_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="853" data-original-width="1280" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1vbCZFFVTK48F-Dp8L3WEZp6Z6_44OXFibRfqzLxnIfbYADyJ49y5uULL_dHwh6aqgHIlAAKpRD4JbZZ3f7SjQ223bZpSovEaLqEtJ8WVgNS46KUwlXuxs_Ei3fHUESURJAUrO5v9HEslCHMmS9zP2d6s24moaw0d16LBsLmxvhPUieTqG7gBKHSBz9c/w640-h426/anxieties-342462_1280.jpg" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>4) Kasvissyöjät</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Vegaani tarvitsee B12-lisän ja ehkä myös jodivalmisteen. Jos syödään lähinnä kasvisruokaa ja silloin tällöin kalaa tai munia, voi ottaa B12-lisän parin kolmen päivän välein.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>5) Keski-ikäinen nainen</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Keski-ikäisen naisen on hyvä varmistaa kalsiumin saanti, sillä luuntiheys heikkenee nelikymppisenä ja vaihdevuodet vauhdittavat sitä entisestään.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>6) Mistä tiedät, että syöt monipuolisesti?</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Monipuolisen ravinnon merkityksestä korostetaan.</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: large;">Käytännössä se tarkoittaa sitä, että syö päivän aikana jokaisesta ruoka-aineryhmästä ja saa puoli kiloa kasviksia, 6-9 annosta täysjyväviljaa, proteiinin lähteitä, kalsiumpitoisia maito- ja kasvimaitotuotteita ja rasvoja.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Naisen kannattaa syödä joka aterialla kourallinen kasviksia, jotain täysjyväviljaa, jotain proteiinipitoista ja hieman rasvaa. Välipalalla kannattaa syödä jugurttia tai maitopohjainen smoothie, jotta kalsiumia saa riittävästi. Jos sitä ei saa, voi turvautua purkkiin.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>7) Harkitse mittauttamista</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Vitamiinitasot voi olla syytä mittauttaa, jos ruokavaliossa on rajoituksia, heikko vastustuskyky, yllättävä laihtuminen tai väsymys ei selity sairaudella tai arjen kuormituksella. Muun muassa vegaanin voi olla hyvä silloin tällöin tarkistaa rauta-arvonsa. Muuten kokeita ei varmuuden vuoksi kannata tehdä.</span></p><p style="text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfYtqZ88tM2tiC1aLS_avf7oTVCx-Ly182uhveKVWmkgoDso8GiOkyKIvY7GgnPKbYpBi22HG33o4lDI2cSYc-Dm6jUUBzHhdTgdMPm2OxzHxGL6sJv7h6BSxfa1ldeTcyGVaXkigLE3NvBdqnH6vqBn5Ypc4A75fCvweaLtp3nTj1hw1ZYxzPwLehgTc/s1280/blueberry-5417154_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="853" data-original-width="1280" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfYtqZ88tM2tiC1aLS_avf7oTVCx-Ly182uhveKVWmkgoDso8GiOkyKIvY7GgnPKbYpBi22HG33o4lDI2cSYc-Dm6jUUBzHhdTgdMPm2OxzHxGL6sJv7h6BSxfa1ldeTcyGVaXkigLE3NvBdqnH6vqBn5Ypc4A75fCvweaLtp3nTj1hw1ZYxzPwLehgTc/w640-h426/blueberry-5417154_1280.jpg" width="640" /></a></p><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;">Lähteet: Kauneus&Terveys 1/2024, kuvat Pixabay</p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-1241297775141139852024-03-01T06:49:00.000+02:002024-03-01T06:49:04.771+02:00Elämää maalla 18.<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEZbP5dcdkExSFipdgt1lmfWIu5gGRqGMw_k9pg2ej0yB17j7nej3CaRGHQz7YjPhCVY_cLwSL2VGbm_599nIP60SSsHSnJWKz4sdvJ4ZoxLnkXCZm7AIYpGP4fIWmuMwvusCErWRJFZWNZ6F7E0_USv7CpzeHoPh7ZDciBMsh1SGtia11fZrnfL0DJNE/s3648/IMG_20230719_113917.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2736" data-original-width="3648" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEZbP5dcdkExSFipdgt1lmfWIu5gGRqGMw_k9pg2ej0yB17j7nej3CaRGHQz7YjPhCVY_cLwSL2VGbm_599nIP60SSsHSnJWKz4sdvJ4ZoxLnkXCZm7AIYpGP4fIWmuMwvusCErWRJFZWNZ6F7E0_USv7CpzeHoPh7ZDciBMsh1SGtia11fZrnfL0DJNE/w640-h480/IMG_20230719_113917.jpg" width="640" /></a></div><br /><p><br /></p><p><span style="font-size: large;">Olin tiistaina kuntosalilla ja mikä helvetillinen alkumatka sinne oli. Pienempi kylätie oli aivan sohjossa. Autoa oli melkeinpä mahdoton hallita. Oli pakko ajaa neljääkymppiä. Olisi ollut mieli vain kaasuttaa kunnolla ja ajaa nopeasti. Mutta sanoin itselleni: Olet huono kuski, mutta pidät vauhdista. Olet kohta taas ojassa. Harmittelin itsekseni, pitkö sinne salille lähteä. Mutta piti. Olen niin tottunut käymään siellä kolme kertaa viikossa.</span></p><p><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p><span style="font-size: large;">Välillä saattaa olla vaikea lähteä, koska meiltä on sinne matkaa 20 kilometriä. Silloin pitää ajatella, että minulla on muutenkin asiaa kylälle: esimerkiksi kauppa ja kirppari, josta etsin nyt vaaleanpunaista mattoa, talonpoikaissohvaa ja vanhoja konvehtirasioita. Ja myös vaatteita, jos mieleisiä löytyy. Toisaalta ajattelen, että minulla on tarpeeksi, liiankin tarpeeksi vaatteita. Ei tule mieleenkään ostaa niitä lisää.</span></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBhbPFm33KKEu6CUPUDBOf1DGxSMz1Tpfqkc71Wm9Viu0y49X7Wn_JQM91SjnkpEupXBIva-yFch1n0zET0dNbUOF6TR9YXF5CSFmANCHCuwMIe-72dVbz8aRRHZ5AeY77fwzUqWMrQOvk7LeI31_F3RjIc_rBdJar7tEvWzdOzDqhb48tE1ycfdKIlG4/s3648/IMG_20240227_131311.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="2736" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBhbPFm33KKEu6CUPUDBOf1DGxSMz1Tpfqkc71Wm9Viu0y49X7Wn_JQM91SjnkpEupXBIva-yFch1n0zET0dNbUOF6TR9YXF5CSFmANCHCuwMIe-72dVbz8aRRHZ5AeY77fwzUqWMrQOvk7LeI31_F3RjIc_rBdJar7tEvWzdOzDqhb48tE1ycfdKIlG4/w480-h640/IMG_20240227_131311.jpg" width="480" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p><span style="font-size: large;">Olen aivan ihmeissäni, että talitinttejä ei ole enää tullut viikkoon syömään lintumökistä ja maasta. Ne ovat niin tuttavallisia. Tulivat syömään kahden metrin päähän ja lentää pyrähtelivät aivan kasvojen lähellä.Ikävä.</span></p><p><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Olin jo aivan täpinöissäni köynnöskasvisiementen hankkimisessa. Tilasin kelloköynnöksen, neidonmekon, mustasilmäsusannan, köynnöskrassin, aitoelämänlangan ja ruusupavun siemeniä. Tänään etsin myös kylvömultaa, mutta sitä ei ollut Tokmannilla, myyjä kuitenkin vakuutti, että sitä tulee ainakin seuraavalla viikolla. Rautiassakaan ja Muu-kaupassa sitä ei myöskään ollut.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Haluan niin kylvää, hoivata ja vaalia! Minun Veran kuolemasta alkanut hoivaamishalu - koska häntä en voi enää hoivata - jatkuu ja siirtyy nyt varmaan talitinteistä pieniin, suloisiin kukkien taimiin.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ortodoksisessa uskossa on nyt paaston aika laskiaisesta pääsiäiseen. Lihaa ja kalaakaan ei saa syödä. Tavallaan jo melkein paastoan, mutta kalaa syön silloin tällöin. Olen melkein vuosittain paastonnut jättämällä jonkin liian tärkeän asian pois elämästäni. Nyt paastoan syömättä karkkia. Mies paastoaa juomatta alkoholia.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Löysin hyvän paastoruoan reseptin - en nyt muista mistä lehdestä. Resepti on nimeltään Sitruunainen paputagine. Minusta se viittaa Pohjois-Afrikkaan ehkäpä Marokkoon. Kirjoitan annoksen neljälle syöjälle. Itse tein kaksinkertaisen annoksen. Ruokaa on helppo säveltää. Itse esimerkiksi lisäsin mausteiden määrää, kikherneitä ja enemmän sitruunaa ja taateleita.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihGeaiCjTEbXGdh_qvCdEuYxofoh8zZhId9JQQFbuM9L-qv-qA87M-Jhog_MuROMzBV8Ccd41Fwwo4fdodUXpGi53uYbt4QK7f15Le-txzhzJBjN9dXcoaNgD6UaD8K7kvCOXQns2cQ1oS0Ty4t6UfBtX2gb5g86h-cB0LxLPmIYp0VmaFLCluoLyZjbk/s3648/IMG_20240223_183504.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2736" data-original-width="3648" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihGeaiCjTEbXGdh_qvCdEuYxofoh8zZhId9JQQFbuM9L-qv-qA87M-Jhog_MuROMzBV8Ccd41Fwwo4fdodUXpGi53uYbt4QK7f15Le-txzhzJBjN9dXcoaNgD6UaD8K7kvCOXQns2cQ1oS0Ty4t6UfBtX2gb5g86h-cB0LxLPmIYp0VmaFLCluoLyZjbk/w640-h480/IMG_20240223_183504.jpg" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: x-large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kaikki ainesosat lisätään kiehuvaan veteen ja pata pannaan uuniin</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">1 sipuli</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">3 valkosipulinkynttä</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">1 omena</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">2 rkl raastettua inkivääriä</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">1/2 luomusitruunaa</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">2 dl kuivattuja linssejä</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">1 tlk papumixiä suolaliemessä</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">2 dl valmiita kikherneitä</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">noin 6 dl kiehuvaa vettä</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">1 dl kuivattuja pehmeitä taateleita</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">2 tl hunajaa</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">1 tl kurkumaa</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">1 tl juustokuminaa </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">1 tl suolaa</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">1 dl hienonnettua korianteria tai persiljaa</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Sitruunoista puserretaan mehu pataan ja lisätään myös sitruunan kuoret. Ruoka on valmista, kun linssit ovat kypsyneet. Syödään kokojyväriisin kanssa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tässä yksi aamu huomasin aivan ulko-oven vieressä kuistilla jonkin ison eläimen jäljet. Miehen kanssa sitten pohdittiin, olisivatko ne ilveksen jäljet. Ne olivat kuin kissan jäljet, mutta huomattavasti isommat. Ne tulivat lähimetsästä. Vau, haluaisin joskus nähdä ilveksen.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsVF1YIAH1UuDogomq_oSNrs7n0vByvDe8XXeBg-3hg3XlGvnV8DJyrFG2zbRXjsNfVtThMVT4wJtv4KK3kpCPVVg-F8p8pO37q0EhK7HK1KYj7CsvKRPXkuVjM_SViraTleQm81my4KqA7F-0bJGr6yWk9uhIdW29Qe1U4T7Qb8fUMydJQ3Oc0ZgNFaU/s3648/IMG_20240222_111024.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2736" data-original-width="3648" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsVF1YIAH1UuDogomq_oSNrs7n0vByvDe8XXeBg-3hg3XlGvnV8DJyrFG2zbRXjsNfVtThMVT4wJtv4KK3kpCPVVg-F8p8pO37q0EhK7HK1KYj7CsvKRPXkuVjM_SViraTleQm81my4KqA7F-0bJGr6yWk9uhIdW29Qe1U4T7Qb8fUMydJQ3Oc0ZgNFaU/w640-h480/IMG_20240222_111024.jpg" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Minun keuhkosyöpäkuvitelmastani jäi kuitenkin ajatus, joka tuli myöhemmin. Miksi minun kaameaa kipua ei tutkittu? Se on kuin joku löisi puukolla lapojen väliin ja puukko ylettyisi rintakehään. Ehkäpä pitää mennä vielä lääkärille. Tai en tiedä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Oltiin viime sunnuntaina käymässä sairaalassa miehen isän luona. Hän oli saanut kaksi aivoverenvuotoa ja sairastaa alkavaa Alzheimerin tautia. Näin hänet viimeksi syyskuussa ja hän oli mielestäni kuten aina. Hauska ja vitsailija.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Nyt hän oli taantunut huomattavasti. Puhui välillä aivan omiaan ja oli alakuloinen. Miehen isä on minulle kuin oma isä, koska menetin oman isän niin varhain. Minua ahdisti sairaalareissun jälkeen. Yöllä näin unta, että hän lensi omana itsenään ja sitten kotkana, mikä muuttui tuhkaksi. Ajattelen unen niin, että vahva mies heikkenee.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="color: #674ea7; font-size: x-large;"><b><i>Hyvää viikonloppua kaikille!</i></b></span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDuY1u0NLc1Gee7Ege_fq1F_zojQq11ZDnHjJGJS6fQeTbmAOA7MXcfHGTniX_oF_UZKm8qqtolGp-YHBJMqhWs9NSg5m3kLg3QdoZ8b15QXJnDHmOpeR7aYSHc6lRFcQ0TCSsjjyX1H-Cekmn56A45OYrSnGrJObnq66Ve6khDOtwDtVsWOYlRGrWghc/s3648/IMG_20220812_153441%20(1).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2736" data-original-width="3648" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDuY1u0NLc1Gee7Ege_fq1F_zojQq11ZDnHjJGJS6fQeTbmAOA7MXcfHGTniX_oF_UZKm8qqtolGp-YHBJMqhWs9NSg5m3kLg3QdoZ8b15QXJnDHmOpeR7aYSHc6lRFcQ0TCSsjjyX1H-Cekmn56A45OYrSnGrJObnq66Ve6khDOtwDtVsWOYlRGrWghc/w640-h480/IMG_20220812_153441%20(1).jpg" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><span style="font-size: large;"> </span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-10276601470833782572024-02-28T11:32:00.000+02:002024-02-28T11:32:12.300+02:00Anteeksiantoa voi oppia<p style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_wj6NwhuepW1rkBLsb1wvsgW2u7vOs49BqYYs-Fn82ORpJUy1ikVCmb0wAT0PeiGrUjNvF295EiqaWQa1Tpwu060BG2drN1xsdMopXtJN2skT1pkxSkLfkoPTN9_UFucgprmikhGfjls/s2048/IMG_20200502_175605.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_wj6NwhuepW1rkBLsb1wvsgW2u7vOs49BqYYs-Fn82ORpJUy1ikVCmb0wAT0PeiGrUjNvF295EiqaWQa1Tpwu060BG2drN1xsdMopXtJN2skT1pkxSkLfkoPTN9_UFucgprmikhGfjls/w480-h640/IMG_20200502_175605.jpg" width="480" /></a></div><br />Anteeksiantaminen ei mitätöi koettua vääryyttä, vaan tarkoittaa irtipäästämistä. On hyvä taito osata vaihtaa viha rauhaksi. Kauna ja katkeruus voivat myrkyttää elämää, koska ei haluta, osata tai uskalleta antaa anteeksi.<p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Anteeksianto saattaa olla yllättävän vaikeaa. Pohjimmiltaan se on irti pääsemistä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b> Palkintona helpotus</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jokainen kohtaa joskus ilkeitä sanoja tai kurjia tekoja. Viha nousee pintaan, ja tekisi mieli antaa samalla mitalla takaisin. Kosto ei kuitenkaan kannata.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tutkimusten mukaan anteeksi antaminen voi vähentää vihaisuutta ja loukkaantumisen tunnetta. Kaunan ja mielipahan laantuessa apeus hälvenee ja stressi pienenee.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjaW55tUJjkOQZDal-1fZbLeA5lk_Fqhyphenhyphenmcbxt5sFG402K5xQKb9iOCSiFlsR8UchnTBdq1mDhE0QV63A69I2JXuw2Ys-FP1_ge5TyiQ5cMjJxreLDuN2Vvu3FqeZOJ0i2D-027so3MBt4/s2048/IMG_20200519_204027_443.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="2048" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjaW55tUJjkOQZDal-1fZbLeA5lk_Fqhyphenhyphenmcbxt5sFG402K5xQKb9iOCSiFlsR8UchnTBdq1mDhE0QV63A69I2JXuw2Ys-FP1_ge5TyiQ5cMjJxreLDuN2Vvu3FqeZOJ0i2D-027so3MBt4/w640-h640/IMG_20200519_204027_443.jpg" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kun mieleen raivautuu tyhjää tilaa, myötätunnon ja itsevarmuuden tunteet valtaavat alaa. Tämän vuoksi anteeksiantaminen parantaa ihmissuhteita ja terveyttä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kun uskaltaa päästä irti loukkaantumiseen liittyvästä surusta ja negatiivisista tunteista, ne eivät vie enää voimia. Mieli on iloisempi, kevyempi, ja ymmärtää, että jokainen tekee joskus virheitä. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Anteeksiantamiseen voi liittyä vahvasti helpotuksen tunnetta. Tuntuu vapauttavalta kyetä asettumaan toisen asemaan.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8vGR7gUblX1SrH6gzMQKqvNjx6AK9ZhAoZX3CrwMjkm5O2LYtZYGnk_q7UlxUENf4Jpf03y4lla-9iIpPG2ze6wg50QX6i4cgt5m9pxve0l_4wS3akJsK-ou7ekQT9m6PhVFQt2oyyFM/s2048/IMG_20200522_193813.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8vGR7gUblX1SrH6gzMQKqvNjx6AK9ZhAoZX3CrwMjkm5O2LYtZYGnk_q7UlxUENf4Jpf03y4lla-9iIpPG2ze6wg50QX6i4cgt5m9pxve0l_4wS3akJsK-ou7ekQT9m6PhVFQt2oyyFM/w480-h640/IMG_20200522_193813.jpg" width="480" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b> Jotain hampaankolossa?</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Voit pahoittaa mielesi esimerkiksi työkaverin puhuessa tosituvasti päällesi kokouksessa. Hän ei huomaa innostuessaan tallovansa.Hänet voi kuitenkin vaatia tilille teostaan.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Perhe-elämässä kumppanin jatkuva älylaitteiden räplääminen voi satuttaa syvästikin. Silloin kannattaa uskaltaa kertoa harmistumisesta. Toisen "anteeks, joo, joo" mutinat eivät riitä pahoitteluksi, vaan kännykkä on pantava keskustelun ajaksi sivuun. Tällöin toisella on mahdollisuus aidosti ymmärtää arkisen tapansa loukkaavan ja toisen hyväksyä vilpitön anteeksipyyntö, eikä tukalaan tilanteeseen jäädä jankkaamaan ilman konkreettista muutosta.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ennen kuin anteeksi antaminen voi olla mahdollista, vääryyttä kärsineen pitää tulla kuulluksi</span><span style="font-size: x-large;">.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEise1kzv-1tS237ljKNrRt2KX9_G-fguILS_gLg4nrzwNUJQBhUZZ3hP6My3LAriG4_O3H6-ic9bAGABMX-kIkx2_Qd_SpV1WLG5b9Sg9osmT6zPJSnmKQcSHnZRrNmJ9X3cZqkMOjkdug/s2048/IMG_20200531_170937_288.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="2048" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEise1kzv-1tS237ljKNrRt2KX9_G-fguILS_gLg4nrzwNUJQBhUZZ3hP6My3LAriG4_O3H6-ic9bAGABMX-kIkx2_Qd_SpV1WLG5b9Sg9osmT6zPJSnmKQcSHnZRrNmJ9X3cZqkMOjkdug/w640-h640/IMG_20200531_170937_288.jpg" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b> Ei väkisin vaan tunnustellen</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Anteeksi antamisen helppous riippuu asian laadusta ja vakavuudesta. Kotona hujan hajan jätetyt kengät voivat ärsyttää, mutta siivottomuus on melko helppo antaa kumppanille anteeksi. Sen sijaan pettämistä parisuhteessa on vaikea tai jopa mahdoton antaa anteeksi, vaikka kuinka antaisi asian käsittelylle aikaa ja kovasti yrittäisi.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Väkisin ei voi antaa anteeksi. Siihen ei kannata edes pyrkiä. Hyvin voimakasta loukkaantumisen kokemusta ei ehkä pysty antamaan anteeksi, eikä aina pidäkään. Esimerkiksi väkivaltaa ei voi antaa anteeksi, mutta sitä olisi hyvä käsitellä, jotta kokemuksen kanssa on mahdollista oppia elämään.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Anteeksiantamisen taito ei kehity itsestään, mutta jokaisen ikävän tilanteen tai tapahtuman selvittäminen on askel kohti parempaa kykyä joustaa ja antaa anteeksi.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3zdq4P7A1WP0arfq_q_QoydBj3iha4nOdTFQQMMVJD6WcI60r0gVX30knMx43mOF6ys6rQgEBkl6i6f_f1pnPF7D5eJZbzRNiYcKUi42wVAS5620jzefYmMbgGZ6GQio3uIF2tMfte8E/s2048/IMG_20190501_123654.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3zdq4P7A1WP0arfq_q_QoydBj3iha4nOdTFQQMMVJD6WcI60r0gVX30knMx43mOF6ys6rQgEBkl6i6f_f1pnPF7D5eJZbzRNiYcKUi42wVAS5620jzefYmMbgGZ6GQio3uIF2tMfte8E/w480-h640/IMG_20190501_123654.jpg" width="480" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;">Lähteet: Hyvä terveys 2/21, kuvat omat</p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-55769132526578478802024-02-26T10:48:00.000+02:002024-02-26T10:48:32.008+02:00Tietotyö saattaa vanhentaa aivoja<p style="text-align: justify;"> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEims0i0GEM_s86KdDZroASQxP0FSJyD_6EeQsLU7EqF7t-dvsilww3oDap9dYZ2Dq7mDo8fnJdgV9YCAN_csVrEXb0CaSGeAeYeyTVWrcc1QqOFknQawJ2vNDRslHRlBVQfKAwdoaKzRqTKy6eyhcIul1tMM8GWjLmwnyIweJ93wQ2BZSx-dBTbqUrI6FE/s1280/clockwork-2953852_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="853" data-original-width="1280" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEims0i0GEM_s86KdDZroASQxP0FSJyD_6EeQsLU7EqF7t-dvsilww3oDap9dYZ2Dq7mDo8fnJdgV9YCAN_csVrEXb0CaSGeAeYeyTVWrcc1QqOFknQawJ2vNDRslHRlBVQfKAwdoaKzRqTKy6eyhcIul1tMM8GWjLmwnyIweJ93wQ2BZSx-dBTbqUrI6FE/w640-h426/clockwork-2953852_1280.jpg" width="640" /></a></div><br /><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Aivojen hyvinvoinnista on tullut yleinen terveyshuolen aihe, kertoo professori, aivotutkija Minna Huotilainen.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Vielä muutama kymmenen vuotta sitten ihmiset pelkäsivät sydänkohtausta. Nykyisin he tarkkailevat huolestuneina muistisairauden, kuten Alzheimerin taudin mahdollisia merkkejä", hän toteaa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Aivojen hyvinvointiin ei kuitenkaan kiinnitetä työpaikoilla ja kouluissa samanlaista huomiota kuin muihin terveysriskeihin. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ruumiillista työturvallisuutta ja ammattitautien ehkäisyä varten on olemassa tarkat säännöt ja toimintamallit.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Samaan aikaan työelämä ajaa ihmisiä siihen suuntaan, että viisikymppisillä voi pian olla 70-vuotiaan aivot. Sitä ei kai kukaan halua", Huotilainen sanoo.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Sydän- ja verisuonitauteihin kuolleiden määrä on vähentynyt huomattavasti Suomessa 1970-luvulta lähtien. Fyysisen työn turvallisuudessa on tapahtunut valtavaa edistystä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Suurin aivoja kuormittava tekijä on stressi, joka voi ajaa aivot äärirajoille. Huotilainen tähdentää, että venyminen ja tsemppaaminen on tietty joissakin tilanteissa tarkoituksenmukaista, ja ihmisellä on sellaiseenkin kapasitettia.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Ongelma on se, että nykyisessä kiireenkulttuurissa stressi ei ole poikkeus, vaan normaali tilanne." Stressiä aiheuttaa myös ärsykkeiden tulva, ja monesti työpäivän aikana viestejä tulee yhtä aikaa viestisovelluksista, puhelimesta ja sähköpostista. "Tieto on silppumaista, huonosti jäsenneltyä ja sitä tulee valtavasti", Huotilainen toteaa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tutkimustulokset suuren stressin vaikutuksista terveyteen ovat Huotilaisen mielestä karmaisevia. Stressin vaikutukset näkyvät muun muassa nopeutuneena ikääntymisenä ja muistin haasteina. Pitkittyneessä stressissä on myös enemmän muutoksia aivojen rakenteessa, esimerkiksi otsalohkon aivokuori voi olla ohentunut.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mistä sitten voi tietää, että aivot voivat huonosti? "Kun aivot käyvät ylikierroksilla, ihminen unohtelee, hän on hajamielinen eikä tarkkaavaisuus toimi", Huotilainen kertoo.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2bpz8XrxWRKV4yQrYa9sfESfkdXE8m4jHk9qSwxkORUndxxl7GuFKw2QxWiGjZVrTLThLiNRLLxI1I3OqZn1ccATLip0uAzRBJ4oFSfJZAPq9uHe_yERPxaETmZc0naX4hjQUH9_M7Z86rRJDyQICHOkHsi8LsNVy4V0FhiabtdJK3qzM-IwqrN1vRUg/s1280/coffee-5132832_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="853" data-original-width="1280" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2bpz8XrxWRKV4yQrYa9sfESfkdXE8m4jHk9qSwxkORUndxxl7GuFKw2QxWiGjZVrTLThLiNRLLxI1I3OqZn1ccATLip0uAzRBJ4oFSfJZAPq9uHe_yERPxaETmZc0naX4hjQUH9_M7Z86rRJDyQICHOkHsi8LsNVy4V0FhiabtdJK3qzM-IwqrN1vRUg/w640-h426/coffee-5132832_1280.jpg" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Usein oireisiin kuuluu ahdistusta ja itsesyytöksiä: ihminen ahdistuu, koska koko ajan on kiire ja asioita jää tekemättä. Hän syyttää itseään laiminlyönneistä ja siitä, ettei pysty keskittymään eikä olemaan läsnä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Jos ihminen on vuosikausia stresaavassa työssä, pitää uskaltaa kysyä pelottavia kysymyksiä: nopeuttaako työ aivojen ikääntymistä? Entä jos Alzheimer diagnosoidaan samana päivänä, kun ihminen jää eläkkeelle?", Huotilainen sanoo.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Työpaikoilla tulisikin hänen mukaansa kiinnittää huomiota siihen, että ihmisellä on mahdollisuus keskittyä silloin, kun työ sitä edellyttää.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kaikilla työpaikoilla tämä ei ole mahdollista. Avokonttorissa saattaa joutua häirityksi tai keskeytetyksi milloin tahansa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Työt tulisi järjestellä niin, että ihminen ei esimerkiksi joutuisi vastaamaan puhelimeen niinä hetkinä kun työ vaatii keskittymistä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Turhan tiedon tulvaa voisi rajoittaa niin, että kukaan ei joudu osallistumaan sellaisiin kokouksiin, jotka eivät suoranaisesti liity hänen työhönsä. Työssä voisi olla riittävästi "huokoisia hetkiä".</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Useilla työpaikoilla pyritään tehokkuuteen niin, että työn alla on jatkuvasti uusia työtehtäviä. Tämän ajatuksena on, että jos yksi homma ei etene, voi välittömästi hypätä toiseen. Tällöin voi käydä niin, että taukoja ei jää.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Työnantaja voisi tarjota vaikka kahvit, joita juodessa voitaisiin jutella niitä näitä. Samalla paranee työyhteisön yhteishenki".</span><span style="font-size: large;"><span>Etätöissä tauottaminen jää työntekijän omalle vastuulle.</span><span>"Suosittelen kävelylenkkiä tai vaikkapa pieniä päiväunia kesken työpäivän."</span></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Aivojen hyvinvointia edistävät samat perusasiat kuin muutakin terveyttä: riittävä uni, liikunta ja terveellinen ruoka. "sosiaalisuus ja yhdessäolo on hyvän aivoterveyden A ja O." Tämän tiedetään olevan hyvin tärkeä vaikutus aivojen toiminnalle.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Puuhastelu ystävän, perheenjäsenen tai työkaverin kesken tekee hyvää aivoille monella tasolla. Myös kosketuksella on Minna Huotilaisen mukaan merkistystä aivojen toiminnalle. "Se rentouttaa, lisää onnentunteita ja tuo tähän hetkeen ihanalla tavalla."</span></p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhakGBNfweAVnOuUeMh6FWIkkrNhAfl91KrK_IBj1wpEIm2-GXCrayBGZyIIXvyfqGbpyTS-qX5u9HZRKt7dostpL7wYweBP6sqHB9tnUmHkfoq5ZGFrLxx5tvav0oJ3iMxKCBq6xSnAxd02HP3izJ6G1fvKUQOsfS5vBU0W-e7OvlzEmyLEwzqlXTPlwY/s1280/web-1738168_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="1280" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhakGBNfweAVnOuUeMh6FWIkkrNhAfl91KrK_IBj1wpEIm2-GXCrayBGZyIIXvyfqGbpyTS-qX5u9HZRKt7dostpL7wYweBP6sqHB9tnUmHkfoq5ZGFrLxx5tvav0oJ3iMxKCBq6xSnAxd02HP3izJ6G1fvKUQOsfS5vBU0W-e7OvlzEmyLEwzqlXTPlwY/w640-h480/web-1738168_1280.jpg" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><div><span style="font-size: medium;">Lähteet: Helsingin Sanomat 10.2.2024, kuvat Pixabay</span></div>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-60861825133215759112024-02-24T03:41:00.000+02:002024-02-24T03:41:57.467+02:00Kosketuksen voima<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBP31hjLAZq4TVVzBgjIHyYU-nNhdmK_K4NjMUbC6z9pLa-ejyc-4izDr1izzatKeN-gxUJKXoiLREMoP1bOMPQzqTLJWRXnPnck9Sccp5aeQRpunA_bMXn3u5CGCgk1DxN8qEjVApbH4/s2048/IMG_20200714_130128.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBP31hjLAZq4TVVzBgjIHyYU-nNhdmK_K4NjMUbC6z9pLa-ejyc-4izDr1izzatKeN-gxUJKXoiLREMoP1bOMPQzqTLJWRXnPnck9Sccp5aeQRpunA_bMXn3u5CGCgk1DxN8qEjVApbH4/w480-h640/IMG_20200714_130128.jpg" width="480" /></a></div><br /><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Minä pidän koskettelusta. Kosketan ehkä liiankin paljon. Lukiossa opettajana taputin oppilaita olkapäälle, kun kiersin luokassa tehtävien teon aikana. Ehkä vaistomaisesti taputtelin eniten heikkoja oppilaita, sillä juuri he tarvitsivat rohkaisua.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kehon tuntoaisti on sormenpäissä hyvin herkkä. Reilu kädenpuristus viestittää luottamuksesta, rehtiydestä. Lempeä ote hellyydestä. Koskettamalla voi viestiä toiselle arvostusta, välittämistä, hellyyttä, rohkaisua tai myötätuntoa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Korona-aika loitonsi ihmisiä fyysisesti. Kyynärpäiden yhteen huitominen ei saattanut tuntua luontevalta, koska kyynärpäitä ei käytetä arjessa samaan tapaan kuin kämmeniä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Yksi korona-ajan ongelma oli se, ettei omaiset päässeet sairaaloihin ja vanhainkoteihin. Lääkärin, hoitajan tai hierojan kosketus, ammatillinen ote, on kokonaan eri asia kuin läheisen kosketus.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Miellyttävä kosketus aktivoi endorfiinia, oksitosiinia ja serotoniinia, jotka liittyvät mielihyvän kokemukseen. Lempeä kosketus voi myös lievittää stressiä ja kipua, koska koskettaessa vapautuu kehon omia opiaattipepetidimolekyylejä.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7o9JT_w6D8ckXNNka8kzpunOSaKgvLKCKPMJMJrtWbug5fcZHgVA5K13JaYbK5nWvvmafsT8-vQGM0eyLo02U9HUGsG2t_gBkFW8xi-nJeUuwiRCIc2UCpd3afbO_sdepeWat24TjoDI/s2048/IMG_20200714_130514.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7o9JT_w6D8ckXNNka8kzpunOSaKgvLKCKPMJMJrtWbug5fcZHgVA5K13JaYbK5nWvvmafsT8-vQGM0eyLo02U9HUGsG2t_gBkFW8xi-nJeUuwiRCIc2UCpd3afbO_sdepeWat24TjoDI/w480-h640/IMG_20200714_130514.jpg" width="480" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kosketuksen puute ei ole kuitenkaan yksinäisen ihmisen akuutein ongelma. Ilman sitäkin voi elää, mutta yksinäisyys on suuri ongelma, joka näkyy aivokuvantamisessakin.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Hyväntahtoiset kosketukset eivät sisällä seksuaalisia piiloviestejä. Eroottisesti latautuneesta kosketuksessa toimivat erilaiset fysiologiset mekanismit. Karvattomista ihoalueista, kuten peniksen päästä ja vaginasta, lähtee erilaisia aistiprojektioita kuin esimerkiksi käsivarresta.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Koskettaminen on tärkeä asia ihmissuhteiden säätelyssä läpi elämän. Vauvan ja vanhempien ensimmäinen viestikanava on kosketus. Samoin kuolevan vanhuksen ja omaisten viimeiset viestit ovat usein kosketuksia.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhwtpjHwLk39vMQfa5Bk2Czyep5tefEDewwBH3uQNdfMsKC0nOtuUpy4kf06We4fV-UUdPsLKGGuiwbtTqE8_-1SUj7LfRD5RtW4SW4PTGTOw9TSVO4QW53ZJUQF4DhZQffnIfCUf6lAQ/s2048/IMG_20200718_050028+%25282%2529.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhwtpjHwLk39vMQfa5Bk2Czyep5tefEDewwBH3uQNdfMsKC0nOtuUpy4kf06We4fV-UUdPsLKGGuiwbtTqE8_-1SUj7LfRD5RtW4SW4PTGTOw9TSVO4QW53ZJUQF4DhZQffnIfCUf6lAQ/w480-h640/IMG_20200718_050028+%25282%2529.jpg" width="480" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kosketus tuo turvallisuudentunnetta. Tutkimuksissa on havaittu jo neljäkuukautisten sikiöiden koskettavan itseään. Tupakoivien äitien vauvat koskettelivat enemmän itseään, ehkä rauhoittaakseen oloaan tupakan aiheuttamassa stressissä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Samaa tekevät ahdistuneet aikuiset. Kädet menevät puuskaan ja keho puristuu kokoon. Itsensä kokoon rutistaminen rauhoittaa ja vie huomion hetkeksi muualle.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Miellyttäviä kosketuksia voitiin erityisesti epävarmana korona-aikoina viljellä avokätisesti lähipiirille. Kosketus on sosiaalisia suhteita vahvistavaa liimaa. Aivot rekisteröivät pienenkin hipaisun, ja muistamme, että tämän ihmisen kanssa on hyvä ja turvallista olla.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1-foHrV8sFCtR1CHYBlQ-OYjJuT7xJElIdFjfGSyeDs1IiET3yu4NyVBTY5V0ieFPW_W5q0TcsCfxsnLWWFLN7gjzmKjodtsbAk9Bh2KBT53MuqGFQlrYh2e7ur32-ALg9INZ0Gpox20/s2048/IMG_20190706_105411.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1-foHrV8sFCtR1CHYBlQ-OYjJuT7xJElIdFjfGSyeDs1IiET3yu4NyVBTY5V0ieFPW_W5q0TcsCfxsnLWWFLN7gjzmKjodtsbAk9Bh2KBT53MuqGFQlrYh2e7ur32-ALg9INZ0Gpox20/w480-h640/IMG_20190706_105411.jpg" width="480" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><br /></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;">Lähteet: Hyvä terveys 13/2020, kuvat omat</p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-78431498021076526952024-02-22T10:13:00.000+02:002024-02-22T10:13:29.219+02:00"Ja minun lapsestanihan tuli lääkäri"<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnNZC7bWZtuEGKFS3LEnzmdvip4s_II6t202HrixydqtOPtNCjfmAOm3dmQT057TAkIVia6aAyEfzRVSf2bOvo3oeEuzaQW4j7GIZeZ8EoUcruLeUH-nv2hrAjhkG4arN-cAN0JRxv5TjFM7Kw-lG0M50kRymwGF1Ss8U1Tx1SOcr6m51sJShLBkpJC3E/s3648/IMG_20231123_100303.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="2736" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnNZC7bWZtuEGKFS3LEnzmdvip4s_II6t202HrixydqtOPtNCjfmAOm3dmQT057TAkIVia6aAyEfzRVSf2bOvo3oeEuzaQW4j7GIZeZ8EoUcruLeUH-nv2hrAjhkG4arN-cAN0JRxv5TjFM7Kw-lG0M50kRymwGF1Ss8U1Tx1SOcr6m51sJShLBkpJC3E/w480-h640/IMG_20231123_100303.jpg" width="480" /></a></div><br /><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Minua ei ole kerskuttu paitsi lukion ylioppilastodistuksesta ja numerotodistuksesta. Isä järjesti suuret juhlat, koska piti niistä. Juhlissa toditukseni olivat näytteillä, mutta kukaan ei tajunnut, että ylioppilastodistus on se tärkeä, ei numerotodistus, jossa minulla oli pitkästä matematiikasta , fysiikasta, kemiasta, saksasta ja historiasta kymppi. Ylioppilastodistuksessani oli neljä laudaturia. Ei siis mitenkään ihmeellinen todistus. Ja olen täysin varma, etteivät isä ja äiti juhlien jälkeen maininneet todistuksistani kellekään.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kun opiskelin Turun yliopistossa, isäni oli jo kuollut itemurhaan. Hänellä oli syvä, agitoitu masennus. Äitini oli alkoholistunut isän kuoleman jälkeen. Hän ei välittänyt lainkaan opinnoistani, eikä tiennyt, mitä opiskelen ja miksi valmistun. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jotkut vanhemmat tuovat aikuisten lasten menestystä innokkaasti esiin. Miksi lapsen menestys on niin tärkeää? Ja miksi sitä pitää muille kailottaa?</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Somessa saatetaan julkaista postaus lapsen erinomaisesta ylioppilastodistuksesta. Juhlissa saatetaan esittää vaivihkainen kommentti, mitä oma lapsi tekee työkseen ja kuinka paljon hän ansaitsee.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">On luonnollista olla ylpeä lapsestaan. Mutta se voi muuttua kerskailuksi toisille ihmisille. Se voi tuntua kuulijoista kiusalliselta. Miksi tuo piti kertoa?</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mutta miksi sitten oman lapsen menestys saattaa olla vanhemmille niin tärkeää, että sillä pitää kerskailla?</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Vanhemmuus on vaativa pesti, ja vanhemmat voivat jossain määrin vaikuttaa lapsensa koulumenestykseen. Esimerkiksi tiedetään, että aika, jonka vanhemmat käyttävät lapsen koulunkäynnin tukemiseen, näkyy lapsen koulumenetyksessä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Voiko lapsen koulumenestykseen ja uraan liittyvän menestykseen korostunut esiintuominen liittyä siihen, että menestys nähdään omana onnistumisena?</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Moni muukin osallistuu lapsen kasvatukseen vanhempien lisäksi: päiväkodin henkilökunta, peruskoulun ja lukion opettajat ja niin edelleen.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Menestykseen vaikuttaa iso määrä muitakin muuttujia: hyvinvointivaltion palvelut, mielenterveys, ystäväpiiri...Psykologi Martti Isosävi sanoo. "Henkilökohtaisesti näen aika häiritsevänä, jos vanhempi omii lapsen menetystä kovin paljon omaksi ansiokseen. Se tuntuu vähän oudolta."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Kyse voi olla siitäkin, että oman lapsen kautta kompensoi joitain saavuttumaksi jääneitä asioita."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Myös erilaiset itsetunnon säröt saattavat aiheuttaa korostunutta kerskailun tarvetta. "Jos itsetunto on hauras ja ihminen pohjimmiltaan hyvin epävarma, voi olla houkuttavaa tarttua ulkokohteisiin, yleisesti hyväksyttyihin menestyksen muotoihin ja tuoda niitä hanakasti esiin."</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEI6YGxRMEK2u8no1iBZM31IwblArSX_oOQkYkSf_NPkFw0PFIEVI6G3_OC0AgI-G_lnAHDqDG07k9LSUBNDM5eZyZzfAu6dM6r22o-_6o-NQlmzEMuqYIvhghKFJE38UAswhc2cI8jvtw7t4WXIIjo4FIMyTY2ek2B4rkJ2qL9vNIZLDeWToc8P74n6s/s2976/IMG_20180225_072901_740.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2976" data-original-width="2976" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEI6YGxRMEK2u8no1iBZM31IwblArSX_oOQkYkSf_NPkFw0PFIEVI6G3_OC0AgI-G_lnAHDqDG07k9LSUBNDM5eZyZzfAu6dM6r22o-_6o-NQlmzEMuqYIvhghKFJE38UAswhc2cI8jvtw7t4WXIIjo4FIMyTY2ek2B4rkJ2qL9vNIZLDeWToc8P74n6s/w640-h640/IMG_20180225_072901_740.jpg" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Heikko itsetunto voi johtua monista erilaisista syistä: esimerkiksi hyväksynnän, huolenpidon ja kannustuksen puutteesta omassa lapsuuden perheessä tai erilaisista vähättelevistä tai traumaattisista kokemuksista.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Nyt eletään aikaa, joka houkuttelee kertomaan menestyksestä. Somessa jaetaan mielellään erilaisia onnistumisia, sekä omia että lasten.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jos lapsen menestys ja sen esiintuominen on älyttömän tärkeää, voi olla hyvä pohtia omaa menneisyyttään ja syitä taustalla, Isosävi sanoo.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Saahan lapsen menestyksestä tietysti olla ylpeä. "Tilannetajua ei kannata kuitenkaan unohtaa. Moni voi kyllästyä sellaisen ihmisen seuraan, jonka pääasiallinen puheenaihe on oma tai lapsen ura." </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Psykologi kannustaa kertomaan ylpeydestä ensisijaisesti suoraan lapselle - niin kasvavalle kuin aikuiselle.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Lapselle on myös hyvin tärkeää kuulla siitä, että hän riittää sellaisenaan.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jos vanhempi on ylpeä vain pelkistä onnistumisista ja saavutuksista, vaarana on, että lapsi jää tällaisiin ulkokohtaisiin asioihin kiinni ja alkaa pitää niitä elämän merkityksellisimpinä asioina.</span></p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jos perinteinen korkeaan koulutukseen, uran ja hyvin tienaamiseen liittyvä menestys on vanhemmille hyvin tärkeää, vanhemmalle voi olla vaikea tilanne, jos lapsi ei halua kouluttautua tai tavoittele korkeita tuloja.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Silloin lapsen elämänvalinnat voivat aiheuttaa vanhemmassa jopa häpeää, mikä voi olla hyvin vaurioittavaa vanhemman ja lapsen suhteelle.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcgibV2GEMc-Q6RNEOZVY0fX__oPAwtcymDOdCneRCl-CH_EHfJwoW6EsHPjEUBPu1zY81ZVefNAb04BkOimta3idUsvlpHLDMgx0q_lTzzEhWBcmByTLtJHeg4WoLkxX_dgZMGrP1nwdh_ZcYSMtqqF-L5fJnO84f0jb66rJ6dg_pb-h1fs6-nZ8ajoQ/s2976/IMG_20200201_220636_287%20(1).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2976" data-original-width="2976" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcgibV2GEMc-Q6RNEOZVY0fX__oPAwtcymDOdCneRCl-CH_EHfJwoW6EsHPjEUBPu1zY81ZVefNAb04BkOimta3idUsvlpHLDMgx0q_lTzzEhWBcmByTLtJHeg4WoLkxX_dgZMGrP1nwdh_ZcYSMtqqF-L5fJnO84f0jb66rJ6dg_pb-h1fs6-nZ8ajoQ/w640-h640/IMG_20200201_220636_287%20(1).jpg" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: medium;">Lähteet: Helsingin Sanomat 3.2.2024, kuvat omat</span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-44845006186448163892024-02-20T08:53:00.000+02:002024-02-20T08:53:39.113+02:00Monivitamiinit parantavat ikääntyvän muistia<p style="text-align: justify;"> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgT3ZFR2iVeQ6SjZhPnU0pw2zcoHBi77S1BYYgBkR2H4Q3k6yi-hmtzDPgDg2kvPtcLUVuvWq_VuzDkfutVpBDK340Qo4nmP0IraQ_1-UFy41-t6UxykMZ8hI-IVK5E1wyTjA0iZWrDPkzLsXh7sZyo7kK4cm0nlMPbev2l_-UBvOgH_Y1xfzD0EmDjmR4/s1280/anxieties-257346_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="848" data-original-width="1280" height="424" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgT3ZFR2iVeQ6SjZhPnU0pw2zcoHBi77S1BYYgBkR2H4Q3k6yi-hmtzDPgDg2kvPtcLUVuvWq_VuzDkfutVpBDK340Qo4nmP0IraQ_1-UFy41-t6UxykMZ8hI-IVK5E1wyTjA0iZWrDPkzLsXh7sZyo7kK4cm0nlMPbev2l_-UBvOgH_Y1xfzD0EmDjmR4/w640-h424/anxieties-257346_1280.jpg" width="640" /></a></div><div><br /></div><span style="font-size: large;"><div style="text-align: justify;">Ehkä tässä pitäisi alkaa syödä monivitamiineja. Seuraavalla apteekkikäynnillä ostan niitä. Tosiaan edullinen tapa ylläpitää aivoterveyttä. Tosin aivojen terveyteen liittyy muitakin seikkoja.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Monivitamiinien tehosta on saatu parin viime vuoden aikana uutta näyttöä. Päivittäinen monivitamiinilisä hidastaa muistin heikkenemistä, kun ihminen vanhenee. Näin kertoo uusi tutkimus, joka vahvistaa parin viime vuoden aikana asiasta kertynyttä näyttöä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tutkijat ovat arvioineet, että päivittäinen monivitamiinilisä hidastaa yleistä kognitiivista ikääntymistä kahdella vuodella. Kyseessä on kolmas merkittävä tutkimus.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Harvardin yliopiston johtamaan tutkimukseen osallistui 573 koehenkilöä. Tämä kuuluu Cosmos-nimiseen hankkeeseen. Tutkimukseen on kaiken kaikkiaan osallistunut yhteensä 5000 koehenkilöä, joita on seurattu 2-3 vuoden ajan.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Löydös, jonka mukaan päivittäinen monivitamiinilisä paransi muistia ja hidasti kognitiivista ikääntymistä kolmessa erillisessä lumekontrolloidussa Cosmos-tutkimuksessa, on jännittävä", sanoo Cosmos-hanketta johtava Harvardin yliopiston professori Joann Manson tiedotteessa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mansonin mielestä tulos vahvistaa ajatusta, että monivitamiinit ovat turvallinen, edullinen ja helposti saatavilla oleva tapa suojata ikääntyneiden aivoterveyttä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Uuden tutkimuksen osallistujille tehtiin alkutilanteessa ja kaksi vuotta myöhemmin neuropsykologiset arviot. Cosmos-tutkimusten koehenkilöt olivat 60-vuotiaita tai sitä vanhempia ja he asuivat Yhdysvalloissa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Joissakin tutkimuksissa on aikaisemmin saatu viitteitä siitä, että kaakao voisi hyödyttää muistia ja toiminnanohjausta, mutta Cosmos-tutkimuksissa tällaista näyttöä ei saatu.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3oGqb2nTTbLKeEV21tartX_pDZnqlfBmWAaKEVBLdl-s8eKtDDk87DXbGKSv16wtMw8-d7vx5iXipJg2goYqMa7qUDaqqKH94DgPM-IluRm0A7qOWqtRDkCWusqp3rEov5DCEJZNjgU2TBGoRIcK_D6uDkq5rq-dcKNLcOEY13Kt0o1l8c5BawQ3XKBw/s1280/brain-2546101_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="578" data-original-width="1280" height="290" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3oGqb2nTTbLKeEV21tartX_pDZnqlfBmWAaKEVBLdl-s8eKtDDk87DXbGKSv16wtMw8-d7vx5iXipJg2goYqMa7qUDaqqKH94DgPM-IluRm0A7qOWqtRDkCWusqp3rEov5DCEJZNjgU2TBGoRIcK_D6uDkq5rq-dcKNLcOEY13Kt0o1l8c5BawQ3XKBw/w640-h290/brain-2546101_1280.jpg" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: medium;">Lähteet: Helsingin Sanomat 29.1.2024, kuvat Pixabay</span></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-76664733736655459862024-02-17T10:53:00.000+02:002024-02-17T10:53:47.162+02:00Elämää maalla 17.<p style="text-align: justify;"> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjguuGKqEdddRs-C0maHJR97EcbMOCaU4W0eTSPn19K1Uwd58mDlB95FRaN1fgrTi5_qC9QYQbvYlcG77IU2KXSynqYN6JZ8Leq-S1rlpKpmh_x9yCoRCuJ0uth8kkbiFjbDtsIhdGV-TDiMC3tPbrDELCyW7hTwY1UqDclS5cyGUdshqF-bPG0VhswQA0/s3648/IMG_20240114_122426.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="2736" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjguuGKqEdddRs-C0maHJR97EcbMOCaU4W0eTSPn19K1Uwd58mDlB95FRaN1fgrTi5_qC9QYQbvYlcG77IU2KXSynqYN6JZ8Leq-S1rlpKpmh_x9yCoRCuJ0uth8kkbiFjbDtsIhdGV-TDiMC3tPbrDELCyW7hTwY1UqDclS5cyGUdshqF-bPG0VhswQA0/w480-h640/IMG_20240114_122426.jpg" width="480" /></a></div><br /><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: medium;">Kille-kissi istuu usein pöydällä tietokoneen vieressä, kun kirjoitan. Jos poistun hetkeksi, hän kirjoittelee omiaan sillä aikaa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jippii, jippii, tuhat kertaa jippii: minulla ei ole keuhkosyöpää. Tämä selvisi mutkikkaasti. Soitin heti maanantaina hyvinvointi keskuksen keskukseen ja kyselin röngtentutkimuksen tietoja, mutta keskus sanoi, että hän ei voi niitä sanoa. Hän ottaa sairaanhoitajaan yhteyttä ja käskee hänen soittamaan minulle tiistaina. Odotin koko päivän soittoa, mutta sitä ei tullut. Soitin keskiviikkona taas keskukseen. Virkailija sanoi, että sairaanhoitaja oli antanut tiedot ja luvan kertoa niistä. Hän sanoi, että keuhkoni ovat puhtaat! Miten onnellinen olinkaan!</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Viime viikonloppuna epätietoisuudessa olin paljon mieheni kainalossa. Hän tyynnytteli minua. Oli turva. Oli rakkaus.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Sain myös yhden paniikkikohtauksen, kun en syönyt lääkettä heti ensioireiden ilmaantuessa. Se oli silkkaa kauhua.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Sitten viikon aivan arkisiin asioihin. Etsin kahta punaista ja vaaleanpunaista mattoa kirpparilta, koska tapetti on värikäs ja levoton. Se kaipaisi vastapainoksi myös rauhallisuutta. Verhot ovat valkeat. Löysin yhden punaisen maton ja se sopii mainiosti paikalleen. </span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYfwdW1y8pVF-kFWNICtVXb3dBYCzxWXS4paGlGJ0Oi43yZ32yl7RBoaF8AL1cJvzdfgOvSAMRYHCTLzblT7ytmIjrldMXTSV5zA7np5kBcTJL-DdzQs6K3431hf7gmmrbRLzC10waLU9YDDSpwQGmkIrlye0qR7mpFFKZ2wAPobbSJ9n-p5YnYPYzBMA/s3648/IMG_20240215_120120.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="2736" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYfwdW1y8pVF-kFWNICtVXb3dBYCzxWXS4paGlGJ0Oi43yZ32yl7RBoaF8AL1cJvzdfgOvSAMRYHCTLzblT7ytmIjrldMXTSV5zA7np5kBcTJL-DdzQs6K3431hf7gmmrbRLzC10waLU9YDDSpwQGmkIrlye0qR7mpFFKZ2wAPobbSJ9n-p5YnYPYzBMA/w480-h640/IMG_20240215_120120.jpg" width="480" /></a></div><br /><span style="font-size: large;">Kuvassa on meidän muoviroskakorit. Ja kulmassa pellettisäkki, ja lehdet ovat tietysti hujan hajan pöydän alla. Killen hiekkalaatikko näkyy myös ja osa tuolista.</span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tiistaina tohoilin taas auton kanssa, joka on minulle uusi. Yksi miehen vanhoista autoista. En saa siitä ykkösvaihdetta päälle. Olin menossa ATK-kurssille, mutta ajoin rakennuksen ohi. Päätin kääntyä vanhan kaupan pihalla. Sinne oli pieni mäki. Yritin panna ykköstä päälle, mutta se ei onnistunut. Yritin ja yritin. Kytkin alkoi jo haista.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Niinpä menin tielle ja viitoin yhdelle ohimenevälle autolle. Selitin tilanteen. Mies peruutti auton rauhallisesti tielle. Pyysin häntä panemaan ykkösen päälle valmiiksi. Voi jumakauta! Olisin voinut itsekin peruuttaa auton. Kana-aivo!</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mies päätti sitten pitää minulle autokoulua. Miten saisin ykkösen päälle. Kun käynnistän auton, saan sen päälle. Mutta vauhdissa se ei onnistu. Välillä sain sen päälle, välillä en. Tilanne päättyi siihen, että kiroiltiin puolin ja toisin.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kun lähettää miehen kauppaan kauppalistan kanssa, hän kantaa kotiin kuitenkin vaikka mitä. Pakastimet ovat täpötäynnä, ja jääkaappi pursuaa ruokaa. Hän ostelee kanaa, lihaleikkeleitä, jauhelihaa, hedelmiä, mehuja... Minulle valmiita soijasuikaleita, jauhista, kasvis- ja kalapihvejä, kasvispyöryköitä...Osa ruoista pitää panna kylmälle lasikuistille, jossa ne pakastuvat.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Olen tehnyt paljon lumitöitä, kun lunta vain tulee ja tulee, lämmittänyt uuneja ja siivonnutkin. Tietysti laittanut ruokaa ja täyttänyt ja tyhjentänyt pesukoneita.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Talvella on rauha. Lumi suojaa. Tämä sopii kärsimättömälle sielulleni hyvin. Kesä on taas hälisevä. Kasvun kohinaa. Intohimoa. Veden liplatusta. Villiä voimaa. Kultaista aurinkoa. Kauneutta. Pidän kaikista vuodenajoista paitsi huhtikuusta.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtXRrYqZDFCV_POtZGziqcTO-7373pcNhkyqE0lsPm1mJ6hjLaWJKGyGAshjD9yLgKO_0Rrkd_banPpGAW4hemEDVQlGWZeskEnJbcb-sQf8MXvIcMSMd5w92UxABThfYwKMefPMnRyfPRjhNtH6PuJ-4lq0rrHMpxmDr2eZ8dznbMhokpPIOwporB0SU/s2976/IMG_20180402_184740_746%20(1).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2976" data-original-width="2976" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtXRrYqZDFCV_POtZGziqcTO-7373pcNhkyqE0lsPm1mJ6hjLaWJKGyGAshjD9yLgKO_0Rrkd_banPpGAW4hemEDVQlGWZeskEnJbcb-sQf8MXvIcMSMd5w92UxABThfYwKMefPMnRyfPRjhNtH6PuJ-4lq0rrHMpxmDr2eZ8dznbMhokpPIOwporB0SU/w640-h640/IMG_20180402_184740_746%20(1).jpg" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="color: #cc0000; font-size: x-large;"><b><i>Hyvää viikonloppua kaikille!</i></b></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="color: #cc0000; font-size: x-large;"><b><i><br /></i></b></span></div><span style="color: #cc0000; font-size: x-large;"><b><i><br /></i></b></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-57781588637867473992024-02-16T08:30:00.000+02:002024-02-16T08:30:43.433+02:00Eläinten oikeuksista<p style="text-align: justify;"> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqU0xVkvuBFFRokbBW_IPOAyjGS82lso8ZQh_FgzKKPR50VfT68p_pgTuWXc6p5SMykPPfKmeGLYOMguC4ZuembBwgVxWE32Cc_i-moRcRGfHS6WeGAFEiODU6yA5AZ3wEDcRu3j_rancFQv7NS1Uq5TaKEjUbcAyqGKkOyjQbTf-OLhP0xfRJy2VesW8/s1280/piglet-3741877_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="854" data-original-width="1280" height="428" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqU0xVkvuBFFRokbBW_IPOAyjGS82lso8ZQh_FgzKKPR50VfT68p_pgTuWXc6p5SMykPPfKmeGLYOMguC4ZuembBwgVxWE32Cc_i-moRcRGfHS6WeGAFEiODU6yA5AZ3wEDcRu3j_rancFQv7NS1Uq5TaKEjUbcAyqGKkOyjQbTf-OLhP0xfRJy2VesW8/w640-h428/piglet-3741877_1280.jpg" width="640" /></a></div><div><br /></div><span style="font-size: large;">Minä olen ollut teinistä asti kasvissyöjä eettisistä syistä. En halua olla mukana julmassa teholihatuotannossa, jossa ajatellaan, että eläimellä ei ole sielua, ajattelua ja tunteita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on jalostettu sikarotu, jonka takajalat ovat surkastuneet. Se ei voi siis liikkua kunnolla ja lihoo nopeammin.</span><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Broilerin tuotannossa ne kasvavat ahtaissa oloissa ja kolmen kuukauden vanhoina ne sullotaan jätesäkkeihin ja viedään teurastamolle. Myös lihakarjaa on jalostettu niin, että ne olisivat mahdollisimman lihaksikkaita, mutta ne ei voi liikkua kunnolla, kun jalat eivät kestä lihasmassaa. Esimerkkejä olisi lukemattomia. Nämä ovat minun lyhyitä ajatuksia.</span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tämä juttu perustuu eläinfilosofi Elisa Aaltolan ajatuksiin. Hänen mielestään pitäisi muuttaa kokonaan tapa, jolla puhumme eläimistä. Eläinten kaatamisesta puhuminen on epärehellistä, koska kyse on tappamisesta. "Ihmiskeskeinen maailmankuva täytyy purkaa, ja muutos alkaa siitä, miten puhumme eläimistä."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Elisa Aaltolan mielestä sikakin voi olla "hän", ja eläimiä pitäisi kutsua toisenlajisiksi eläimiksi, koska onhan ihminenkin eläin. Aaltola luettelee esimerkkejä kielestä, jolla eläintä alennetaan. Ihmisellä on "ajattelua" ja "tunteita", kun taas eläimillä "vaistoja" ja "reaktioita". Ihminen on "yksilö", mutta eläin on ruokaa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kahtalaista puhetapaa Aaltola kutsuu<i> kielelliseksi eronteoksi. "</i> Näitä erontekijöitä on purettava, jotta eläinten mielenkyvyt ja itseisarvo nousevat esille. Tutkimus osoittaa, että myös monet muut eläimet kuin ihmiset ovat mieleltään varsin kehittyneitä. Tämä on viimein otettava huomioon myös kielessä".</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Aaltola siis väittää, että eläimilläkin on ajatuksia. Mistä sen voi tietää? "Siitä on paljon tutkimusnäyttöä", hän vastaa. Eläinten mieltä alettiin tutkia kunnolla vasta 1900-luvun loppupuoliskolla ja 2000-luvulla tutkimus on kiihtynyt.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Aaltolan mielestä on selvää näyttöä siitä, että varsinkin monet nisäkäs- ja lintulajit pystyvät muistamiseen, ajatteluun, oppimiseen, jopa loogiseen päättelyyn, yksinkertaisiin laskutoimituksiin ja itsetietoisuuden eri muotoihin.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Lintujen tietoisuus omasta itsestään on testattu maalaamalla harakan otsaan pieni punainen täplä. Kun harakka on sen jälkeen asetettu katsomaan itseään peilistä, on siivekäs alkanut hieroa täplää pois. Tämä on tulkittu niin, että harakka tiedostaa, että peili heijastaa omaa kuvaa, itseä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Erityistä älykkyyttä osoittaa sika. "Kognitiivisilta kyvyiltään sika vastaa 3-5-vuotiasta lasta."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Syy kahtalaiseen kielen käyttöön on Aaltolan mielestä selvä: ettei jäisi moraalisesti kiusallisia kysymyksiä, kun eläimiä hyötykäytetään teollisessa mittakaavassa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Aaltolan mukaan vuosittain maailmassa tapetaan ruuaksi noin 92 miljardia tuotantoeläintä ja jos lukuun lisätään kalat, se yltää triljooniin eläimiin. Suomessa tapetaan vuosittain 86 miljoonaa tuotantoeläintä.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjznTORWREdXUxqzwdY7idFpsnbzCn-aFwDg5tNuWbl0TxeUDcsCweJ1YJrgWLjv5w__9X8XUd8uv9xjDaKEfgnCviTV3ZC3auahXhQ9_fCBPdtJfQz59ykOzIfoIm8dgqsOrLWEoXtSTG1zW6En7oRnzjzQLQUumPz66YMfnXa_vphht-1hKy2iQqOnsM/s1280/calf-362170_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="853" data-original-width="1280" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjznTORWREdXUxqzwdY7idFpsnbzCn-aFwDg5tNuWbl0TxeUDcsCweJ1YJrgWLjv5w__9X8XUd8uv9xjDaKEfgnCviTV3ZC3auahXhQ9_fCBPdtJfQz59ykOzIfoIm8dgqsOrLWEoXtSTG1zW6En7oRnzjzQLQUumPz66YMfnXa_vphht-1hKy2iQqOnsM/w640-h426/calf-362170_1280.jpg" width="640" /></a></div><br /><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Siat ja kanat ovat Aaltolan mukaan älykkäämpiä kuin koirat. Koira on jalostettu sudesta eli on siis sama laji, mutta toisin kuin siat, kanat ja naudat koirien kohdalla jalostus on kohdistettu myös mieleen.</span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Eläinten hyötykäyttö ja ihmistä ylentävän ajattelun historia ulottuu kulttuurimme juurille asti.Juutalais-kristillisen ajattelun mukaan ihminen on Jumalan kuva, ja Raamatussa eläimet määritellään ihmisen hyödykkeiksi.</span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Antiikin filosofi Aristoteles puolsi eläinten hyödyntämistä. Ranskalainen filosofi Rene Descartes (1596-1650) kuvasi eläimet kuin koneeksi, ja sielu oli vain ihmisillä.</span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;">"</span><span style="font-size: large;">Mutta se ei ollut ainoa tapa ajatella. On ollut myös vaihtoehtoja, vaikkapa suomalais-ugrilaisessa kansanperinteessä." Aaltolan mukaan metsästäjä-keräilijä-kulttuurit ovat usein olleet animistisia eli mielellisyyttä on nähty myös eläimissä ja luonnossa.</span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Nykyinen maailman kuva on siis rakennettu ja valittu. "Yhtä hyvin meillä voisi olla jokin toinen maailmankuva."</span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mikä olisi määränpää, jos noudatettaisiin Aaltolan suuntaa? "Käytännössä se olisi tietynlainen utopia, jossa meillä ei enää olisi eläinteollisuutta ja jossa metsästystä harjoitettaisiin vain silloin, kun se on ehdottaman välttämätöntä. Joko silloin,kun se on ihmisen selviytymisen kannalta tai ekologisista syistä, ja vaihtoehtoja tappamiselle on etsitty kunnolla."</span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Aaltola sanoo ymmärtävänsä, että hänen ajatuksensa saattavat vaikuttaa joidenkin mielestä todella merkillisiltä. Silti maailmankuvan muutos on nyt hänestä välttämätöntä ihmislajin oman selviytymisen kannalta. Aaltolan mukaan ihmiskeskeisyys on ajautunut päätepisteeseensä aiheuttamalla lajikadon ja ilmastokriisin.</span></div><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjS9yqH0afiSpOugeccZdKMepUkE9WwhEUynQMUw7PD7WCodtcb3a1E_lnW3081Vq2O-B8xBc-QkszBS6tzB2hGyHUOmf1ctOr0Eh6tMDnh6UXIYcxXOPHq2RpA05unxyGYarzAX80CPa7R5j57slOYPyd9ScH6ZkLwkmTlJaSulcqlamGwqEOhZbiKjXc/s1280/lamb-2216160_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="853" data-original-width="1280" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjS9yqH0afiSpOugeccZdKMepUkE9WwhEUynQMUw7PD7WCodtcb3a1E_lnW3081Vq2O-B8xBc-QkszBS6tzB2hGyHUOmf1ctOr0Eh6tMDnh6UXIYcxXOPHq2RpA05unxyGYarzAX80CPa7R5j57slOYPyd9ScH6ZkLwkmTlJaSulcqlamGwqEOhZbiKjXc/w640-h426/lamb-2216160_1280.jpg" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: medium;">Lähteet: Helsingin Sanomat 26.11.2023, kuvat Pixabay</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><i><br /></i></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p></div>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-82328633383716624432024-02-14T09:00:00.000+02:002024-02-14T09:00:03.174+02:00Viisi vinkkiä elämäntapamuutokseen<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLIzuUiI9yCleiCrponG7dd1Xt052v3CNQtfwZPOgJWRMvpICqBaH6pPg7JRrC9vRlT24Xv6jZWAqgkm8Y55pIsOCE5doKh0AbxpShTrBCwqpKPh5nxoPLBP2km20GK5aWUn-pYri7fFbo18KIJNGb7IHWq2onWs3N_35mb43ivbLMOnYmhTEd812sJ9A/s3648/IMG_20220806_143017%20(1).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2736" data-original-width="3648" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLIzuUiI9yCleiCrponG7dd1Xt052v3CNQtfwZPOgJWRMvpICqBaH6pPg7JRrC9vRlT24Xv6jZWAqgkm8Y55pIsOCE5doKh0AbxpShTrBCwqpKPh5nxoPLBP2km20GK5aWUn-pYri7fFbo18KIJNGb7IHWq2onWs3N_35mb43ivbLMOnYmhTEd812sJ9A/w640-h480/IMG_20220806_143017%20(1).jpg" width="640" /></a></div><br /><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: medium;"> Minun runsas kasvisateria. En jaksanut syödä kaikkea.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Suomen elämäntapalääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja ja väitöskirjatutkija Outi Haggren sanoo: "Suurin osa miettii hyvinvointiaan vasta, kun tulee joku vaiva. Väsyttää, ylipainoa kertyy, muisti heikkenee, on ruoansulatisvaivoja, nivelkipuja, tulehduskierteitä, hengenahdistusta ja rintakipuja tai sieltä täältä kolottelee."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Toiseksi yleisin syy ryhtyä tarkastelemaan elintapoja on se, kun terveystarkastuksessa huomataan kohonnut verensokeri- tai kolesteroliarvo, verenpainetta tai terveydelle haitallinen vatsanympärysmitta.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Suraavaksi viisi vinkkiä elämäntapamuutokseen:</b></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>1) Aseta tavoite, jonka voit saavuttaa</b></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Olipa tavoitteenasi liikunnan lisääminen, painonpudotus tai kasvissyöjäksi muuttuminen, pilko tavoite pienempiin osiin, jolloin se on helpompi saavuttaa, ja onnistuminen ja motivaatio kasvaa.</span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jos haluat pudottaa painoa 20 kiloa, aseta ensimmäiseksi tavoitteeksi kahden kilon pudotus ja jatka siitä. Samoin voi aluksi syödä yhden kerran kasvisaterian viikossa ja jatkaa sitä.</span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>2)Valmistele viikot etukäteen</b></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Muutos tuntuu usein vaikealta ja epämukavalta. Houkutus vanhoihin tapoihin kasvaa, jos ohjenuorat puuttuvat. Kannattaa suunnitella ennakkoon, minä päivinä aiot tulevalla viikolla liikkua, ja laadi ruokalista. Jos teet ruoan etukäteen, vältyt tekemästä nälkäisenä vähemmän suositeltavia valintoja.</span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_HcX5CUVtZrwSTUJvlJmKR1Y9xdi5AXIRDAmBec4baJCfpQ27bZSPxuWKO_io1pwvVhlUyN8LxtCB31ZwENIkQXvIXqnTu41PIIo-_rB3RLdO4wy_r5UpqqjC3Tj2qmGmvIRPBGRkWV3U8SqbG03tMehijqhMP0fEhlWmn1VUNwPPoORv-ViaTjODOxU/s3648/IMG_20220830_162208.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="2736" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_HcX5CUVtZrwSTUJvlJmKR1Y9xdi5AXIRDAmBec4baJCfpQ27bZSPxuWKO_io1pwvVhlUyN8LxtCB31ZwENIkQXvIXqnTu41PIIo-_rB3RLdO4wy_r5UpqqjC3Tj2qmGmvIRPBGRkWV3U8SqbG03tMehijqhMP0fEhlWmn1VUNwPPoORv-ViaTjODOxU/w480-h640/IMG_20220830_162208.jpg" width="480" /></a></div></div><br /><span style="font-size: large;"><b>3)Syö aamupäivällä eniten</b></span><div><span style="font-size: large;">Moni hyötyy pienistä arkisista muutoksista ilman, että ruokavaliota tarvitsee kokonaan muuttaa. Tärkeä muutos on rytmittää ruokailut aineenvaihdunnan kannalta aktiivisimmille tunneille.</span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;">Yleensä aamuisin keho on valmis vastaanottamaan energiaa. Siksi aamupala kannattaa syödä.Illalla keho ei ehdi hyödyntää paljoa energiamäärää, ja unen laatukin heikkenee. Syö kevyt iltapala.</span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;"><b>4)Aloita liikunta 20 minuutin lenkillä</b></span></div><div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jos et ole liikkunut, suunnittele viikkoon aluksi yksi 20 minuutin lenkki ja lisää määrää vähitellen. Lopulta tähtää siihen, että reipasta, sykettä kohottavaa liikuntaa olisi 2,5 tuntia viikossa. Pyri myös käymään kuntosalilla kahdesti viikossa lihaskuntoa harjoittamassa.</span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>5)Tue hormonitoimintaa</b></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Uni on terveydelle aivan yhtä tärkeää kuin ravitsemus ja liikunta. Huono uni vaikuttaa esimerkiksi ruokahalua säätelevien hormonien toimintaan. Kylläisyydestä viestivän leptiinin pitoisuus laskee ja nälästä viestivän greliinin pitoisuus kasvaa jo parin huonosti nukutun yön jälkeen. Tämän huomaa heti: kun aamulla herää väsyneenä, viimeistään iltapäiväkahveilla tekee mieli pullaa ja suklaata nopean energian toivossa.</span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Suositeltava uniaika aikuisille on noin 7,5 tuntia. Jos murehdit huonoa untasi, muista, että hyvä uni tulee usein terveellisten elintapojen sivutuotteena</span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><b><br /></b></span></div><p></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEqEzu_tPEuRjQqRKcJaVo1_5lwPe377M_xaQyYKwfC2p8XjZzuy6gptLGXm_pqTwQmJcnOasv6AoZ8cA9g0YeoTbRUJBlZEjO5H3cQYG-pH5I0KDYtk6EaB8jtV5oG4I7AeSCXnyCKS9E4bPXBpGn2_10kIfWcgMD5ZkClUo22z0JnnGbVPYaA6Kg7AM/s3648/IMG_20230823_105028.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="2736" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEqEzu_tPEuRjQqRKcJaVo1_5lwPe377M_xaQyYKwfC2p8XjZzuy6gptLGXm_pqTwQmJcnOasv6AoZ8cA9g0YeoTbRUJBlZEjO5H3cQYG-pH5I0KDYtk6EaB8jtV5oG4I7AeSCXnyCKS9E4bPXBpGn2_10kIfWcgMD5ZkClUo22z0JnnGbVPYaA6Kg7AM/w480-h640/IMG_20230823_105028.jpg" width="480" /></a></div><br /><span style="font-size: medium;">Lähteet: Kauneus&Terveys 1-2024, kuvat omat</span><p></p></div>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-85829579218521342202024-02-09T13:32:00.000+02:002024-02-09T13:32:47.576+02:00Elämää maalla 16.<p style="text-align: justify;"> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0KGU-4RRpdGvVFlyo8Ej4XNySj9Y3Qr5Jjov-JWos17HwvnXNontDNdIfLiwQrlZEfYioZy8vzHaIsbKVErNXFn8I1-yH2amf0ElNf59tJ9TUfThYLBIoNzukm6DSki20q97bDamtTmWwrsQo9z2P4nAmaPbyE564m82DFHJ6PbjoFYvJSZHdt-QrbgM/s3968/IMG_20180227_124313.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3968" data-original-width="2976" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0KGU-4RRpdGvVFlyo8Ej4XNySj9Y3Qr5Jjov-JWos17HwvnXNontDNdIfLiwQrlZEfYioZy8vzHaIsbKVErNXFn8I1-yH2amf0ElNf59tJ9TUfThYLBIoNzukm6DSki20q97bDamtTmWwrsQo9z2P4nAmaPbyE564m82DFHJ6PbjoFYvJSZHdt-QrbgM/w480-h640/IMG_20180227_124313.jpg" width="480" /></a></div><br /><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Minua on mietitettänyt tällä viikolla täysin fyysinen vaiva. Jo noin kahdeksan vuotta olen välillä tuntenut kauheaa kipua lapaluiden välissä. Minulla on korkea kipukynnys, silti olen mennyt melkein tajuttomaksi kivusta. Se on kuin terävä puukko iskettäisiin. Kipu ei ole lihasperäistä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Siskoni kuoli keuhkosyöpään 51-vuotiaana. Hänellä oli yhtenä oireena lapaluiden välinen kipu ja sen vuoksi hän meni lääkäriin. Syöpä paljastui jo röntgenissä.</span></p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Vihdoinkin rohkaistuin ja soitin viime perjantaina hyvinvointikeskukseen josko saisin ajan lääkärille. Sanottiin, ettei heillä ole lainkaan lääkäriä. On haettu, mutta ei olla saatu. Sain ajan keskiviikoksi sairaanhoitajalle, joka lähettää tiedot Helsingissä toimivalle lääkärille. Näin näissä nääntyvissä kunnissa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Sairaanhoitaja kyseli minulta kaikenlaista. Hän myös mittasi verenpaineen, joka oli erinomainen 110/81. Samoin hapetusarvo mitattiin ja se oli normaali. Sairaanhoitajalla meni aikaa reilu tunti, mutta olin kiitollinen, että hän syventyi kipuuni ja muuhun terveydentilaan.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Eilen hän soitti ja sanoi, että lääkäri oli määrännyt minut röngteniin täksi aamuksi. Menin sinne peloissani, vaikka tiesin, ettei röngtenhoitaja kertoisi mitään keuhkokuvista. Pitää odottaa lääkärin lausuntoa, jonka saan kaiketi ensi viikolla.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">En polttanut tupakkaa 15 vuoteen. Vera-tyttären kuoleman jälkeen aloin taas polttaa. Se antaa jotenkin tauon surussa. Olen myös miehelleni perustellut polttamista, että teen hidasta itsemurhaa, jotta pääsisin Veran luokse. Ehkä se nyt toteutuu. Minulla voi olla keuhkosyöpä. Mutta katsotaan nyt ensi viikkoon asti. Minusta tuntuu, että jos minulla on syöpä, jatkaisin elämääni tavalliseen malliin niin kauan, kun se olisi mahdollista. Matkustaisin ehkä Balille tai Kreetaan, joista olen pitkään unelmoinut.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Siirrän nykyisin hoivaamisen tarpeeni pikkulintuihin. Ensimmäistä kertaa meillä on lintulauta tai pikemmin mökki.Näen siihen suoraan makuuhuoneen ikkunasta, jossa kirjoitan. Samoin Kille-kissi vahtaa niitä tietsikan vierestä. Välillä ihmettelen sitä, että ne saattavat olla pari päivää poissa. Ehkä paremmilla apajilla.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Olen ollut taas laiska siivoamisen suhteen. En ole siivonnut kunnolla kolmeen viikkoon. Olen putsannut harjalla Killen hiekkalaatikon seutuvilta ja yleensä keittiöstäkin. Pyyhin joka päivä keittiön tasot. Olemme miehen kanssa kahden, joten roskaa ei yleensäkään tule. Huomenna olisi kuitenkin aikomus siivota. Imuroida ja pyyhkiä pölyt. Niin, aikomus...</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tämä Windows 11., jonka ostin syksyllä on paljon vaikeampi kuin Windows 10. Ainakin minulle digiblondille. En ole saanut siirrettyä monen kuukauden kuvia kamerasta koneelle. Menin taas - vähän häpeästä luimistellen - kauppaan, jossa minua neuvottiin. Kotona en muistanut mitään. Olisi pitänyt kirjoittaa neuvot ylös. Vaan eipä tullut tuokaan asia mieleen. Tapanani on säntäillä kärsimättömänä sinne tänne. ADHD:ta ei ole tutkittu. Tuskin sitä onkaan, koska pystyn myös rauhoittumaan.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Olen ATK-kurssilla kansalaisopistossa, jossa olen oppinut tietokoneesta jotakin yleistä. Muun muassa laittamaan kuvia tavalliseen tekstiin Chrome Driverissa. Aion pyytää opettajalta taas yksityistunnin, jotta hän neuvoo minua kuvien siirtämisessä. Viime kerralla saatiin vain kaikki vanhat kuvat näkymään monen mutkan kautta. Opettaja sanoi, ettei hän ole oikein perillä Windows 11:sta.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Olen edelleen käynyt kuntosalilla, jossa on HUR-ilmanpainelaitteet. Painoja ei tarvitse siirrellä. Siellä käy myös hyvin paljon vanhoja ihmisiä. Ongelmana on se, että jos alkaa jutella niitä näitä, toinen alkaa kertoa sairauksistaan pitkästi ja laveasti. Tämänkin vuoksi kuuntelen välillä musiikkia Spotifysta, jossa olen siirtynyt kuuntelemaan klassista musiikkia vaihtelun vuoksi.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Olen katsonut Yle Areenalta aivan innosta piukeana Stacey Dooleyn dokumenttisarjaa vähän erilaisista brittiperheistä ja muita hänen dokumenttejaan.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Nyt on jo kylvöhommat mielessä. Aion kasvattaa taas köynnöskasveja. Kylvän mustasilmäsusannaa, krassia, aitoelämänlankaa ja kelloköynnöstä. On mielenkiintoista nähdä, miten kärhöt ovat selvinneet talvesta.</span></p><p style="text-align: justify;"><b style="font-size: xx-large;"><i>Hyvää viikonloppua kaikille!</i></b></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkG0wcrTm2GTWOyq6_p0NEoXO5u9GaZ4-7BwxFuV8pdgQFyXh3IcsHJ8EfVhNjaS30PjjOGjHgNqEMSL5uLgFC27NRUdzdFWQ2fmCtc49SYcR8pw6sEGNvsaeTX94ELHkN-305KHc004zgtqgRUBK77pWeUF6qzc5SyDEeENQv-m4XHsecPdjGx9DHRd8/s3242/IMG_20180220_132544.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2976" data-original-width="3242" height="588" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkG0wcrTm2GTWOyq6_p0NEoXO5u9GaZ4-7BwxFuV8pdgQFyXh3IcsHJ8EfVhNjaS30PjjOGjHgNqEMSL5uLgFC27NRUdzdFWQ2fmCtc49SYcR8pw6sEGNvsaeTX94ELHkN-305KHc004zgtqgRUBK77pWeUF6qzc5SyDEeENQv-m4XHsecPdjGx9DHRd8/w640-h588/IMG_20180220_132544.jpg" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-73131420463163591682024-02-07T09:17:00.000+02:002024-02-07T09:17:28.054+02:00Onko proteiiniherkut epäterveellisiä?<p style="text-align: justify;"> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoNNxFulD47gv9oC04KP3smNnwBhyphenhyphenBoR0ctPzyMlk3tQUriYdtBEAqyEsMBUT9o8fcEj6IZmYRKpkIjvcQXDZvbyc-tbxGfis-_k3YriBbrdnLBxP5OFwtPCP4qioOX-crL9OQSiPUTMSY8MyubCiufHnznTZ8S5rNKazNv3bapcpC-TFXy-bTDd6Ygho/s1280/chocolate-bar-2913055_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="623" data-original-width="1280" height="312" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoNNxFulD47gv9oC04KP3smNnwBhyphenhyphenBoR0ctPzyMlk3tQUriYdtBEAqyEsMBUT9o8fcEj6IZmYRKpkIjvcQXDZvbyc-tbxGfis-_k3YriBbrdnLBxP5OFwtPCP4qioOX-crL9OQSiPUTMSY8MyubCiufHnznTZ8S5rNKazNv3bapcpC-TFXy-bTDd6Ygho/w640-h312/chocolate-bar-2913055_1280.jpg" width="640" /></a></div><br /><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Nykyisin löytyy joka makuun vähäkalorisia ja proteiinipitoisia välipaloja ja jäkiruokia. On patukoita, vanukkaita, jäätelöitä, mousseja.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab tutustui muutamien proteiinijälkiruokien tuoteseloselosteihin ja kiinnitti huomiota tyydyttyneen eli kovan rasvan määrään.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Suomalaisten ravintosuositusten mukaan maitotuotteista kannattaisi valita vaihtoehto, jossa on korkeintaan prosentti rasvaa. Määrä ylittyy melkein kaikissa proteiinivanukkaissa ja -pirtelöissä. Eräässä proteiinijäätelöpuikossa oli jopa 22 prosenttia rasvaa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Se on todella hurja määrä. Tavallisessa kermajäätelössä on rasvaa yleensä 10-12 prosenttia", Schwab ihmettelee.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Suomalaiset saavat nykyisin ruoasta liikaakin proteiinia. "Kuntoiluun liittyy vääristynyt käsitys, että lihakset kasvavat vain silloin, kun syö runsaasti proteiinia." Ylimääräinen proteiini varastoituu kuitenkin rasvaksi ja voi johtaa esimerkiksi painonnousuun. Pitkäaikainen ja runsas käyttö voi aiheuttaa jopa munuaisvaivoja.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Laillistettu ravitsemusterapeutti Sanni Massinen on puolestaan sitä mieltä, että proteiinituotteiden suosio voi vääristää suhtautumista herkutteluun.Terveellisenä markkinoitu jälkiruoka saattaa luoda mielikuvan, että sitä voi syödä huoletta päivittäin. Massinen ei itse suosittelisi ostamaan niitä korkeintaan kuin kerran viikossa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Massinen kummastelee sitä, miten proteiinivälipalabuumin myötä moni on alkanut suhtautua keinotekoisiin valmisteisiin oikeana ruokana.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfsLcHHTYJIWy8e3R8QKyKygBgOMRwTGb5u5XM89qXmf03HPruh9RWwmdSig9sOsiUS9b-KUFGaBwgS9iwkYaE2zFlQZICd-5LZj1mVsO9RDLcH9NtR6eLIU-UU3Dmi9lqZalaCzA04RwgncoTpbYwZ2WXHKGbfQnDSY24RE8smmJCgXTaQepYF9EgX7U/s1280/popsicle-154321_1280.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="768" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfsLcHHTYJIWy8e3R8QKyKygBgOMRwTGb5u5XM89qXmf03HPruh9RWwmdSig9sOsiUS9b-KUFGaBwgS9iwkYaE2zFlQZICd-5LZj1mVsO9RDLcH9NtR6eLIU-UU3Dmi9lqZalaCzA04RwgncoTpbYwZ2WXHKGbfQnDSY24RE8smmJCgXTaQepYF9EgX7U/w240-h400/popsicle-154321_1280.png" width="240" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jos proteiinivälipala on pakko ottaa mukaan vaikkapa treeneihin, hän suosittelee valitsemaan tuotteen, jossa on mahdollisimman paljon tavallisia ja tuttuja raaka-aineita, kuten pähkinöitä, siemeniä, kuivahedelmiä ja herneproteiinijauhetta.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ursula Schwab huomasi proteiinijälkiruokiin perehtyessään, että monet niistä eivät sisällä ollenkaan lisättyä sokeria, vaan makeuttajana on usein keinotekoinen makeutusaine.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Makeutusaineet on nyt herättänyt paljon keskustelua, sillä maailman Terveysjärjestö WHO suositteli vuonna 2023, ettei niitä käytettäisi painonhallinnassa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">WHO:n mukaan makeutusaineiden pitkäaikaiskäyttöön on yhdistetty esimerkiksi kohonnut kakkostyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riski.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jos kaupassa joutuu joka kerta miettimään, pitääkö kevytversio valita huonon omatunnon takia, Massisen mielestä on hyvä kaivautua syvemmälle syyllisyyden syihin.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ruokien jakaminen sallittuihin ja kiellettyihin saattaa johtaa kierteeseen, jossa itseään palkitsee herkuilla tai syyllistää itseään niiden syömisestä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Herkuttelu on sallittu osa elämää ja jokainen saa itse määritellä, mikä itselle on mieleinen herkku."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4L7PKunsyMRDWmcMpOa8w7xLcGiXAhymaV6D3ZpTVMIuhcCNSECEbUQmHnyjbZtL0NGaFHJY0Nrsz3C7Q5pPxyfJ4vod5Lap0XbW4evMkeL6PKrcObdHiYU4mwhY7K6huMcF8dDivHWIaxZgaD0cb1hii12EGACvTszhYVjNkjoOLRSvIQ6TZFmpih9w/s1280/puff-pastries-7254417_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="857" data-original-width="1280" height="428" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4L7PKunsyMRDWmcMpOa8w7xLcGiXAhymaV6D3ZpTVMIuhcCNSECEbUQmHnyjbZtL0NGaFHJY0Nrsz3C7Q5pPxyfJ4vod5Lap0XbW4evMkeL6PKrcObdHiYU4mwhY7K6huMcF8dDivHWIaxZgaD0cb1hii12EGACvTszhYVjNkjoOLRSvIQ6TZFmpih9w/w640-h428/puff-pastries-7254417_1280.jpg" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><span style="font-size: medium;">Lähteet: Helsingin Sanomat 27.1.2024, kuvat Pixabay</span><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-87154143822694578902024-02-05T10:44:00.000+02:002024-02-05T10:44:11.217+02:00Ainainen valittaja<p style="text-align: justify;"> </p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_6FZ4PKXgM5vqryKI7wYxMyToK3TDwGZoUC9zZEDDDRJha_kADDHzKwQOzfkbkKpSI2DxNLyYCBw57aiF16G0N6MRb9eSnuMca6J2OOsDFyN7Q4H8vrPnapvyvgqjE681eUV3ssIW1nt4z88EYHxGDSrAHWmymoY7b8cqjyh37cm3S8wYU2mnn8fTs5c/s512/1549469825972.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="512" data-original-width="384" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_6FZ4PKXgM5vqryKI7wYxMyToK3TDwGZoUC9zZEDDDRJha_kADDHzKwQOzfkbkKpSI2DxNLyYCBw57aiF16G0N6MRb9eSnuMca6J2OOsDFyN7Q4H8vrPnapvyvgqjE681eUV3ssIW1nt4z88EYHxGDSrAHWmymoY7b8cqjyh37cm3S8wYU2mnn8fTs5c/w480-h640/1549469825972.jpg" width="480" /></a></div><br /><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Minä rupesin miettimään, olenko valittaja. Taidan olla miehen kanssa. Valitan, kun on siivottava. Valitan ilmastonmuutoksesta. Ja siitä, miksi kaikki ei ole kasvissyöjiä - miehenikään, nykyhallituksesta, eläinten oikeuksista. Ja monesta muustakin asiasta. Ystäville en valita niin paljon, mutta jos valitamme yhdessä vaikka pressavaaleista ja yleensäkin politiikasta, joudumme ikään kuin melkein hurmokseen yhteisessä valittamisessa.</span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mitä kannattaa tehdä, jos läheinen, ystävä tai vaikka työkaveri valittaa aina kaikesta? Asiantuntija kertoo kolme perusasiaa, joilla tilanteen voisi saada hallintaan.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Usea tuntee ihmisen, joka tuntuu näkevän ympärillään vain epäkohtia ja joka valittaa niistä mielellään muille. Kun valittaja lähestyy, voi mieleen hiipiä ikävä olo jo etukäteen. Pian on kuunneltava loputonta valitusta siitä, miten huonosti asiat ovat.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Toisen ihmisen valittavaa puhetapaa voi vähintäänkin pyrkiä hillitsemään. Samalla suojaa itseään", sanoo vastaava psykoterapeutti Johanna Rauma Mehiläisestä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Toisen valitukseen ei kannata lähteä mukaan. Jos esimerkiksi huonoa säätä käy voivottelemaan yhdessä valittajan kanssa, hän innostuu todennäköisesti vain lisää. Samalla itsellä stressihormonit voivat aktivoitua ja yhteisten valittajaisten jälkeen oma olo on todennäköisesti ikävä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Epäkohtia voi kommentoida lyhyesti esimerkiksi toteamalla, että asia on harmillinen. Sen jälkeen puhe kannattaisi kääntää muualle kysymällä vaikkapa, mitä muuta sinulle kuuluu.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Vastakysymys on todennäköisesti tehokaampi kuin esimerkiksi syyllistävä toteamus siitä, että sinä valitat aina, jolloin toinen joutuu puolustuskannalle", Rauma sanoo.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Hyvin todennäköisesti valittaja ei huomaa oman puhetapansa raskautta toisille. Omasta mielestä hän ei valita välttämättä lainkaan.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Valittaja ei ole tahallaan raskas toisille. Taustalla voi olla opittu tapa, jonka juuret ovat syvällä lapsuudessa tai nuoruudessa saakka."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jos lapsena ei ole oppinut harmituksen käsittelyä omilta vanhemmiltaan, vaan syyllinen ikäviin asioihin on haettu aina perheen ulkopuolelta, kuten naapureista tai opettajista, lapsi on voinut omaksua mallin, jossa vika on aina muualla kuin itsessä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tapaan suhtautua asioihin vaikuttaa myös persoonallisuus: toiset ovat luontaisesti hanakampia havaitsemaan ympärillään negatiivisia kuin positiivisia asioita.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvrmXwOI5Ec4ezj-pAP3Z8Fc4l8GN54feKBRP2B2HgNYG8_LOXZtR54RfRoZ8dGU_KofKNSJ6ccxCrVFzN90QJA_E40pnb9jmUTDGS5IOx-fl-X3vPwt0p7ek_tExgVCcXrEDsl958fyg8qs_UZZj6mPLl1Om5UUD6LMbaO6P6hElfCPdlRVaMx1tPNLk/s2976/IMG_20200106_151905_805.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2976" data-original-width="2976" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvrmXwOI5Ec4ezj-pAP3Z8Fc4l8GN54feKBRP2B2HgNYG8_LOXZtR54RfRoZ8dGU_KofKNSJ6ccxCrVFzN90QJA_E40pnb9jmUTDGS5IOx-fl-X3vPwt0p7ek_tExgVCcXrEDsl958fyg8qs_UZZj6mPLl1Om5UUD6LMbaO6P6hElfCPdlRVaMx1tPNLk/w640-h640/IMG_20200106_151905_805.jpg" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Valittaja saattaa myös tuntea sisimmässään muun muassa kateutta, riittämättömyyttä tai häpeää, mutta peittää sen kiinnittämällä huomionsa ympärillä oleviin epäkohtiin.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Valittaja ei yleensä kaipaa neuvoja. "Neuvoja parempi vaihtoehto on kysyä, mitä tunteita sinussa herää, kun puhut noin negatiivisesti. Kysymys voi olla hämmentävä ja vaikeakin, mutta pysäyttää todennäköisesti valittamisen."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Rauma rohkaisee toimimaan niin, että valittaja havahtuisi miettimään omaa käyttäytymistään, vaikka haastavan kysymyksen esittäminen toiselle ei ole ehkä helppoa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Parhaimmillaan kysymys voi saada ihmisen pysähtymään ja miettimään omaa puhetapaansa. Vähintäänkin se antaa kuuntelijalle levähdyshetken."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mitä jos mikään näistä esityistä neuvoista ei toimi? "Silloin on tärkeintä suojata itseään ja muistaa, ettei valittamista ole pakko kuunnella. Kuuntelijan vastuulla ei ole saada toista muuttumaan, vaan huolehtia omasta hyvinvoinnistaan", Rauma muistuttaa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Valittajalle voi sanoa, että on ikävää, että elämässäsi on paljon epäkohtia ja raskaita asioita, mutta nyt en pysty tai voi kuunnella enempää. Toisen ihmisen harmistuminen on Rauman mukaan pienempi paha kuin se, että vuodesta toiseen kuuntelee vaikkapa valittavaa työkaveriaan ja lopulta räjähtää ja päästää ulos sisällään pitämänsä ajatukset.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kukaan ei ole täysin vapaa valittamisesta. Rauma muistuttaa, että on tärkeä tunnistaa omia pettymyksiään ja harmituksiaan ja puhua niistä, ettei ne jää sisälle vellomaan ja aiheuta valittamista.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Entä jos omaan mieleen tulee ajatus siitä, kunka paljon itse mahdan valittaa. Jos olenkin jonkinlaatuinen valittaja, mutta läheiset eivät tohdi sanoa? "Silloin kannattaa kerätä oma rohkeus ja kysyä läheisiltä suoraan, keskitynkö mielestäsi liikaa negatiivisiin asioihin. Asian tunnistaminen on hyvä alku kohti muutosta."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh23uoZQMR9SX24ESLXxh31fJhFfkgBuLXYxVGB5RmlErYkXFDegMBk8QtbB3YEX2EXVjcERN6rrL7vmMrRc5JrIiuPzzd9a8deSQ6tBin8NBrQlaHLfpOg2xtpmGxY746PStNlWsHDl2eTeXKtANAdtb1SIQFYt-Bzz2JNGzN_zrVd7lOBatai_X0e-vs/s3968/IMG_20200109_142045.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3968" data-original-width="2976" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh23uoZQMR9SX24ESLXxh31fJhFfkgBuLXYxVGB5RmlErYkXFDegMBk8QtbB3YEX2EXVjcERN6rrL7vmMrRc5JrIiuPzzd9a8deSQ6tBin8NBrQlaHLfpOg2xtpmGxY746PStNlWsHDl2eTeXKtANAdtb1SIQFYt-Bzz2JNGzN_zrVd7lOBatai_X0e-vs/w480-h640/IMG_20200109_142045.jpg" width="480" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: medium;">Lähteet: Helsingin Sanomat 27.1.2024, kuvat omat</span></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-68369469135030460222024-02-02T09:54:00.000+02:002024-02-02T09:54:24.539+02:00Uusi tutkimus: liikunta ei pidennä elinikää<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxNRucOEY40FlgfSQABTuD_kDfA5Q9NT4f8MEEFW6ZL7koROK2CV2PvW3V1Eftq9lJrtoDPYz2LRlUB58-tmZ-rrZgLtxmbGLWOgt2AQ6Bwr1jRTDRhZUpszbth8r8UHGQsGBNOASAxBjAasrJv05l9sHpRsA2l-qrqLcLyWx86ZjBBEKUcSMy_sSlgdA/s1280/man-2032107_1280%20(2).png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="640" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxNRucOEY40FlgfSQABTuD_kDfA5Q9NT4f8MEEFW6ZL7koROK2CV2PvW3V1Eftq9lJrtoDPYz2LRlUB58-tmZ-rrZgLtxmbGLWOgt2AQ6Bwr1jRTDRhZUpszbth8r8UHGQsGBNOASAxBjAasrJv05l9sHpRsA2l-qrqLcLyWx86ZjBBEKUcSMy_sSlgdA/w320-h640/man-2032107_1280%20(2).png" width="320" /></a></div><br /><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Vuoden lääketieteellisenä tutkimuksena palkittiin tutkimus, jonka mukaan elämä ei taidakkaan pidentyä liikunnalla.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ja vielä kaiken lisäksi kovimmat liikkujat voivat vanheta muita nopeammin.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tämä tulos tuntuu yllättävältä, sillä liikkuvat ihmiset elävät monien tutkimusten mukaan vanhemmaksi kuin liikkumattomat.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Yhteys näkyy johdonmukaisesti havainnoivissa tutkimuksissa, mutta niissä ei selviä, mikä on syy ja seuraus", sanoo palkitun tutkimuksen tekijä Anna Kankaanpää Jyväskylän yliopistosta.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Laadukkaissa kontrolloiduissa tutkimuksissa ei ole hänen mukaansa pystytty näyttämään toteen, että fyysinen aktiivisuus ehkäisee ennenaikaisia kuolemia.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kankaanpää koetteli liikunnan ja pitkäikäisyyden yhteyttä 22 000 suomalaisen kaksosen aineistolla. Ruumiilista aktiivisuutta oli mitattu kyselyllä kolmeen otteeseen elämän aikana.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kaksosparien sisäisellä vertailulla suljettiin pois perimän vaikutus ja kun lisäksi eliminoitiin tupakoinnin, runsaan alkoholin käytön ja lihavuuden vaikutukset, jäi liikunnan tuottamaa vähennystä kuoleman riskiin enintään yhdeksän prosenttia.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kaksosilta mitattiin myös biologista vanhenemista niin sanotulla epigeneettisellä kellolla. Sillä voidaan havainnoida elimistön ikääntymistä dna:han kiinnittyvien metyyliryhmien perusteella.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Aiemmat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että fyysinen aktiivisuus hidastaa biologista vanhenemista. Uudessa Kankaanpään tutkimuksessa eniten liikkuvat vanhenivatkin yllättäen nopeammin kuin muut.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Havainto saattaa olla todellinen, sillä eräät sydänperäisiin äkkikuolemiin liittyvät merkkiaineet olivat niin ikään koholla himoliikkujilla. Äkkikuolemia voi tapahtua joskus raskaan liikkumisen yhteydessä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Minun mielestäni, vaikka liikunta ei pidennä fyysisesti elinikää, se vaikuttaa paljon psyykkisesti, ja elämänlaatu paranee. Suomalaisessa Käypä hoito-suosituksessa liikunta on otettu mukaan masennuksen hoitoon. Ja muutenkin ulkoilma piristää, jos lenkkeilee tai kävelee ulkoilmassa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Suositus liikkumiseen on 2,5 tuntia päivässä. Minä ylitän tuon ajan. Kuntosalilta kertyy liikuntaa 4,5 tuntia viikossa ja lisäksi puolen tunnin lenkit päälle sellaisena päivänä, kun en käy kuntosalilla tekee 2 tuntia. Eli yhteensä 6,5 tuntia. Ei pitäisi tässä kehuskella, koska milloin vain nykyinen liikunta voi alkaa kyllästyttää minua.</span></p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTlZJZOYgxxwvYGWfDPoH2SUvh9RQ_YBc6SupPec1UHqgZ8Oqqp737hjNpOKu00S6EW2O9jIALXoNXLtjpOy9ddu424xzyR1VGVR5jPx5crLBgRCDGnmcOgoGjYH-REV3T5fA1rP6t7iM0P80CCCyBf0mCyRmP1QNkUKkv_AB7LFVqPilJymx-BJQ05ZI/s1280/yoga-150260_1280.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1224" data-original-width="1280" height="612" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTlZJZOYgxxwvYGWfDPoH2SUvh9RQ_YBc6SupPec1UHqgZ8Oqqp737hjNpOKu00S6EW2O9jIALXoNXLtjpOy9ddu424xzyR1VGVR5jPx5crLBgRCDGnmcOgoGjYH-REV3T5fA1rP6t7iM0P80CCCyBf0mCyRmP1QNkUKkv_AB7LFVqPilJymx-BJQ05ZI/w640-h612/yoga-150260_1280.png" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: medium;">Lähteet: Helsingin Sanomat 6.12.2023, kuvat Pixabay</span></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-56718982376461809752024-01-31T09:00:00.002+02:002024-01-31T09:00:46.168+02:00Pientä apua herkkuhimoon<p> </p><p style="text-align: justify;"><b></b></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><b><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhx087dkStZsu3-H-OTIWk_HxA-0oKIF1lnC-nFRPZhxux55GSYwHhR-tXFaGqqwDUelyuOGPVawd4Z3KM4ilp0vQgxISjE8gi5O8iiTqe4K3eCO1EQO8YYK8I6-QrM1sJdkc2fMZDlZR5jFltd6k8KOl4Y5B0vZJsfC_yXUzBD7tZRWdXmZ2imyWidRFM/s1280/ice-cream-8081692_1280.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="1280" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhx087dkStZsu3-H-OTIWk_HxA-0oKIF1lnC-nFRPZhxux55GSYwHhR-tXFaGqqwDUelyuOGPVawd4Z3KM4ilp0vQgxISjE8gi5O8iiTqe4K3eCO1EQO8YYK8I6-QrM1sJdkc2fMZDlZR5jFltd6k8KOl4Y5B0vZJsfC_yXUzBD7tZRWdXmZ2imyWidRFM/w640-h640/ice-cream-8081692_1280.png" width="640" /></a></b></div><br /><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Minua vaivaa talven pimeimpänä aikana herkku- ja hiilihydraattihimo iltaisin. Päivällä se ei vaivaa. Syön himoihini karkkia, etenkin toffeeta ja suklaata - mutta kaikki käy. Illalla tekee mieli myös runsaalla juustolla höystettyä leipää. Painoni nousee talvisin noin 3-5 kiloa. Seuraavaksi, miten himoja voisi vähentää:</span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></div><p></p><p style="text-align: justify;"><b><span style="font-size: x-large;">Ota himot haltuun</span></b></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Vaihtoehtoista herkkua</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Aivot voi uudelleen virittää suosimaan muitakin palkintoja kuin herkkua. Tähän toimii liikunta. Herkkuhimoja hillitseviä vaikutuksia saattaa saada jo 20-30 minuutin reippaalla kävelyllä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Pureskele rauhassa</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kuitu- ja proteiinipitoinen ateria tukee parhaiten kylläisyyttä. Rauhallinen purskelu ja syöminen antavat aivoille tehtävän havannoida viiveellä kehittyvä kylläisyysaistimus.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Nauti jälkiruoasta</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jälkiruoan syöminen pääaterian päätteeksi ei anna aivoille niin suurta palkintoarvoa, koska verensokeri ei ole pohjalukemissa ja maha ei ole typötyhjä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Välipala töissä</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Älä venytä ateriarytmiä, ettei kiusaus nopeasti verensokeria nostaville herkuille kasva valtavaksi. Jos käyt kaupassa töiden jälkeen, syö ennen sitä hyvä välipala töissä ja näin vältät suurimmat "ansat".</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Herkut kaappiin</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Himo pikkunaposteleviin kasvaa, jos katse on niille alttiina. Sipsejä pöydällä pitävä nainen painaa tutkimusten mukaan 3,6 kiloa enemmän verrattuna naiseen, jonka sipsit ovat silmiltä piilossa. Niinpä: kätke herkut kauemmas ja tuo tilalle esimerkiksi marjoja ja hedelmiä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEju15caMvIxmnBLpVUZ5VrxTML0vD5rJUX78loC06JDBgYu9xXTl-Nw3PcwI680q9SY1c0bExrgEZ5Mj5tIT9LMqR14ognKb_spIjd0cvbUGPvHtB0PxVxUNqk2wq0AyVkWdAunkPLn3ADgFIOSMjjB2HbNyW9ef1aVB5GdYk3BNrtikh86w-0KGoy85DI/s1280/doodle-3505459_1280.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="1280" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEju15caMvIxmnBLpVUZ5VrxTML0vD5rJUX78loC06JDBgYu9xXTl-Nw3PcwI680q9SY1c0bExrgEZ5Mj5tIT9LMqR14ognKb_spIjd0cvbUGPvHtB0PxVxUNqk2wq0AyVkWdAunkPLn3ADgFIOSMjjB2HbNyW9ef1aVB5GdYk3BNrtikh86w-0KGoy85DI/w640-h640/doodle-3505459_1280.png" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Olisiko jo aika päästää irti liian tiukasta kontrollista? Saattaa tuntua vaikealta uskoa, että herkkulakkoja hyödyllisempää on tutkia omaa ruokasuhdetta ja opetella nauttimaan jälkiruoastakin.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Nykyisin paljon sokeroituja elintarvikkeita on tarjolla valtavasti. Mutta onko sokeririippuvuus todellista? Tiettyihin herkullisiin tuotteisiin voi uusien tutkimusten mukaan todella kehittyä riippuvuuden kaltainen suhde. Cell Metabolism-lehdessä vuonna 2023 julkaistu tutkimus osoitti, että epäterveelliset herkut välipalana muuttivat koehenkilöiden hermosolujen välisiä kytkentöjä. Aivot oppivat suosimaan herkkupaloja.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ihmiset muistavat tilanteet ja paikat, joissa tunsimme mielihyvää ruoasta. Herkkuhimo on ehdollista ja laukeaa erilaisista vihjeistä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Esimerkiksi elokuvat, kahvilat, mummola tai niinkin arkinen paikka kuin työpaikan taukohuone voi herättää halun syödä", sanoo ravitsemusterapeutti Reetta Eerikäinen.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Esimerkiksi paistopisteen tuoksu tai kirkkaat valot voivat johtaa ostoskorin täyttymiseen "ihan itsestään".</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tasapainoinen suhde ruokaan säilyy helpommin aikuisena, jos lapsuudenperheessä on ollut neutraali ja positiivinen suhde syömiseen.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWxxkQHrNg7a5kECvoeb-iuxDrUAqxhGdD5-RgbwtMdkEmMwDikIWTndVi5OD-EIHHbKqqovUBV9fF5HamOwqbZW8S2X2QVDBq8BIkGRgxritKkcyjDno66lhXACbui-HLkTrGMlhMXFrFR6x3HOIBcDkFD8EYCEo2yYlK5zVzsur1ThJ8k9-9UyzaMMo/s1280/unicorn-3964925_1280.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="1280" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWxxkQHrNg7a5kECvoeb-iuxDrUAqxhGdD5-RgbwtMdkEmMwDikIWTndVi5OD-EIHHbKqqovUBV9fF5HamOwqbZW8S2X2QVDBq8BIkGRgxritKkcyjDno66lhXACbui-HLkTrGMlhMXFrFR6x3HOIBcDkFD8EYCEo2yYlK5zVzsur1ThJ8k9-9UyzaMMo/w640-h640/unicorn-3964925_1280.png" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Sen sijaan herkkujen demonisointi, ruokien eriarvoistaminen, ruoalla palkitseminen, rankaiseminen tai lohduttaminen voivat vinouttaa ruokasuhdetta ", sanoo Ravitsemusterapeutti Jasmin Mattson.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mattsonin asiakkaina on ollut muun muassa ihmisiä, jotka ajattelevat sitä, kuinka viikonlopun tullen alkaa pakonomainen herkkujen ajattelu ja hamstraaminen, vaikka niitä ei tekisi mieli.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Silloin olisi hyvä tutkailla omaa historiaa ja kuunnella, mitä sisimmässä oikeasti kaipaa."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Monet tunnesyömisestä tai ahmimisesta kärsivät ihmiset tunnistavat taipumuksen alkaneen jo lapsena. He saattavat oivaltaa, että vanhemmat tarjosivat aina lohtuna makeaa. Kun taas lapsuuden perheessä ei ole ollut tapana juoda limsaa tai leipoa, ei välttämättä aikuisenakaan kaipaa niitä asioita arkeensa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Usea pelkää, että syöminen lähtee käsistä, jos päästää irti tiukasta kontrollista. Ravitsemusterapeutit sanovat, että rennon herkuttelun opettelu kannattaa. Kukaan ei halua olla koko elämäänsä laihdutuskuureilla.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mikään herkku tai ruoka ei ole kiellettyä, vaikka se olisikin jollain mittarilla epäterveellistä. Herkut ovat mukana kansallisissa ravitsemussuosituksissa ja ruokapyramidin huipulla. Voi siis syödä jälkiruoan tai päiväkahvilla pullan.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0KUFYlISLmDQlrEsxH4073y571YAoCqWE9l4IvsshSx3g-fqkJRyfVRwBeTUCfoqzY9E1Zk9PdygPeGdOdOBYJ-UrSdhiSloKNFTZ_5zIlyGbLKGbDWscnJT3kxTDFKCJQZVMk28BEEVJCUDSTts4DXjfLB2QULvqkCfR4neOxoXZ_mWJUntcvdLjeKc/s1280/chef-1773672_1280.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="1121" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0KUFYlISLmDQlrEsxH4073y571YAoCqWE9l4IvsshSx3g-fqkJRyfVRwBeTUCfoqzY9E1Zk9PdygPeGdOdOBYJ-UrSdhiSloKNFTZ_5zIlyGbLKGbDWscnJT3kxTDFKCJQZVMk28BEEVJCUDSTts4DXjfLB2QULvqkCfR4neOxoXZ_mWJUntcvdLjeKc/w560-h640/chef-1773672_1280.png" width="560" /></a></div><div><br /></div><span style="font-size: large;"><div style="text-align: justify;">Yleensä herkkuhimot lähtevät laukalle iltaisin pimeään vuodenaikaan. Myös väsymyksen takia ruokahalu ja makeanhimo kasvaa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kun tuntee tarvetta muuttaa omia ruokailutapoja tai herkuttelutottumuksia, kannattaa miettiä, millaisia ovat itselle mieluisat ravitsevat ruoat.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">"Jos esimerkiksi aamupala, välipala tai iltapala ei ole vielä luonteva rutiini, aterian herkullisuus voi auttaa. Kannattaa yhdistellä itselle mieleistä täysjyväviljaa, kasvista, marjaa tai hedelmää", Reetta Eerikäinen sanoo.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">"Lisäksi mukana on hyvä olla jotain proteiinipitoista kuten maito- tai soijatuotteita."</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Jos on syönyt mieleisen ja riittävän kokoisen välipalan, voi herkkujen mieliteko unohtua ennen seuraavaa pääateriaa. Tällä tavalla ateriarytmi pysyy tasaisempana ja säännöllisempänä ilman napostelua aterioiden välillä.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Herkkuhimoa ja ruokariippuvuutta ei olisi ilman valtavaa herkkutarjontaa ja sen mainontaa pursuavaa ympäristöä. Ongelma ei tämän takia ole vain herkkuhimossa kärvistelevän yksilön.</div></span><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMx_yM9eTJs6rtEHOxtisYC-de0em5NHrOP-JfTu4RPrKhn0bg4vV5DFvmMvKwkz3NowUH0k1z1GhOPQOF8DB6lbShxAiNRzUk_cNFD6cAfMp9F6HqumQl2IV7yHQlr-uhcPX5YdsvpPF93CDJA68IXD88dCkz-qHLUc0jKrUXQrRGqR1ZA5v7_n6BO6w/s1280/shop-949964_1280.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="1280" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMx_yM9eTJs6rtEHOxtisYC-de0em5NHrOP-JfTu4RPrKhn0bg4vV5DFvmMvKwkz3NowUH0k1z1GhOPQOF8DB6lbShxAiNRzUk_cNFD6cAfMp9F6HqumQl2IV7yHQlr-uhcPX5YdsvpPF93CDJA68IXD88dCkz-qHLUc0jKrUXQrRGqR1ZA5v7_n6BO6w/w640-h640/shop-949964_1280.png" width="640" /></a></div><br /> </div><span style="font-size: medium;"><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div>Lähteet: Hyvä Terveys 02/2024, kuvat Pixabay</span><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-75993079168015030962024-01-29T04:36:00.000+02:002024-01-29T04:36:54.776+02:00Järki hidastuu talvella<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqF7MJ24YfoH03Ico_-DqNnFdtUUVEcFqoFOSu9x2gYrrxDucKhKPKy7lg2OVqtee5F0DZGxKpnoX0XTmTu8nKfaxRoSQVhb3rXTxlQKUoPBuNQaK5vf_iOxIDE7MsZdd5UqiTwu8lXYaA99b5ew27oKtAp7qNg8HDZvn4VIop44JcgD3r9DiJCdsXafo/s512/1545850644571.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="512" data-original-width="384" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqF7MJ24YfoH03Ico_-DqNnFdtUUVEcFqoFOSu9x2gYrrxDucKhKPKy7lg2OVqtee5F0DZGxKpnoX0XTmTu8nKfaxRoSQVhb3rXTxlQKUoPBuNQaK5vf_iOxIDE7MsZdd5UqiTwu8lXYaA99b5ew27oKtAp7qNg8HDZvn4VIop44JcgD3r9DiJCdsXafo/w480-h640/1545850644571.jpg" width="480" /></a></div><br /><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Olen huomannut tämän itsekin. Kirjoitan esimerkiksi näitä blogitekstejä hitaammin kuin muina vuodenaikoina. Kirjoitusvirheitäkin tulee, jos en luen tekstiä kirjoittamisen jälkeen.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tutkimusten mukaan ihmisen kognitiivinen suorituskyky hidastuu talvella monella tavalla. Yksi heikentyvistä alueista on tarkkaavuuden ylläpitäminen.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo: "Ihmiset saattavat ajaa autolla lähemmäs tien reunaviivaa, jättää vähemmän tilaa pyöräilijöille tai jarruttavat liian myöhään. Tai tehdä kirjoittaessa enemmän lyönti- ja kielioppivirheitä. Lukiessa tämä näkyy niin, ettei ymmärrä yhtä helposti lukemaansa tekstiä, ja joutuu lukemaan sen useaan kertaan."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Talvi voi vaikuttaa myös muistiin. Esimerkiksi tutun ruokareseptin kaivelu muistista käy talvella hitaammin kuin kesällä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kun aamuissa on vähän valoa, sisäinen kello alkaa jätättää tavallista enemmän. Ja ihminen nukkuu huonommin. Kun taustalla on huonot unet, keskittymiskyky heikkenee.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Myös ihmisen motivointi on vaikeampaa. Lisäksi huomiokyky huonontuu. " Ihminen saattaa esimerkiksi tuijottaa liikaa yhtä asiaa, eikä se edistä ongelman ratkaisemista", Partonen sanoo.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Toinen epäilty syy talviseen hidastumiseen saattaa löytyä kilpirauhasesta. Sen toiminta näyttää muuttuvan talvella. "Talvella kilpirauhasen toiminnan säätelyssä on havaittu heikkenemistä eli vajaatoimintaa. Mutta ei tämäkään hyvää selitystä tarjoa", Partonen pohtii.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivFbVl-XznHVuV42XmYkqfUzvz7-jZUZJx4CMaun7m-xAIiEFXRMxPStwed6sq1OHfBcYaptMA8wPKnTYMhQB4LfG6qDOcj6__qnv-OBnTTfgoekJDjohWLxAMOhCug8qI6ThCqrTeev6YKYsDVdG5Zr98HmOxBU3oKvm_yokdDSn77NLbUtYyB_GR5YU/s3968/IMG_20181229_151634%20(2).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3968" data-original-width="2976" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivFbVl-XznHVuV42XmYkqfUzvz7-jZUZJx4CMaun7m-xAIiEFXRMxPStwed6sq1OHfBcYaptMA8wPKnTYMhQB4LfG6qDOcj6__qnv-OBnTTfgoekJDjohWLxAMOhCug8qI6ThCqrTeev6YKYsDVdG5Zr98HmOxBU3oKvm_yokdDSn77NLbUtYyB_GR5YU/w480-h640/IMG_20181229_151634%20(2).jpg" width="480" /></a></div><br /><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">On kuitenkin selvää, että nykyinen elämäntapamme on ristiriidassa kognitiivisen hidastumisen kanssa. Muun muassa työelämässä ja muissa arjen velvotteissa on sama vaatimustaso ympäri vuoden.</span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Partosen mukaan olisi hyvä hidastaa tahtia. Entäs jos se ei ole mahdollista, mikä avuksi, kun järki jumittaa?</span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Partonen tarjoaa kolmea keinoa. Ensimmäisenä on uni. Yleisohje on se, että nukkumaanmeno ja heräämisajat kanattaisi säännöllistää, jos ei ole vuorotyössä. "Säännöllisyys tarkoittaa tarkoittaa parempilaatuista ja riittävän pitkää unta."</span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Toinen keino on liikunta. Oikein ajoitettuna se parantaisi unen laatua. Unen kannalta paras keino on liikkua aamulla, ja toinen hyvä liikuntajakso on iltapäivällä ennen viittä. Tämän jälkeen ei kannata liikkua rasittavasti, jos ei halua pilata yöuniaan.</span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kolmas keino hidastuvan ajattelun avuksi on motivaatio. "Motivaatiolla voi aika paljon poistaa näitä tutkimuksissa havaittuja hidastumisia. Hidastuminen ei nimittäin näy kompleksisissa ja vaativissa tehtävissä samalla tavalla, koska niihin ihminen keskittyy ja motivoituu."</span></div><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiU2SkqTN_svtvgy0blrWy_wBOgoXn4wuDE5PyUNErXarISDanWqXWLWYNsFTSzCfDuWWICg96ihjF0t9Dmi9Hi-hFXZX8-06z4c-V-cQOm_EPmuo9l01TUj9LoVVUHijpkU27W3EVWfjV8YXzq8DrE9g3BVSJGb7FKgw-vbZz4y768cbnkb4pnIH-pCqc/s186/1547492371421.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="186" data-original-width="186" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiU2SkqTN_svtvgy0blrWy_wBOgoXn4wuDE5PyUNErXarISDanWqXWLWYNsFTSzCfDuWWICg96ihjF0t9Dmi9Hi-hFXZX8-06z4c-V-cQOm_EPmuo9l01TUj9LoVVUHijpkU27W3EVWfjV8YXzq8DrE9g3BVSJGb7FKgw-vbZz4y768cbnkb4pnIH-pCqc/w640-h640/1547492371421.jpg" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: medium;">Lähteet: Helsingin Sanomat 20.1.2024, kuvat omat</span></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-25971111757748466502024-01-27T10:38:00.000+02:002024-01-27T10:38:27.577+02:00Elämää maalla 15.<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZIm9pquJNDow50bvTrxwTsKR5KAY1N7DR-GbJLPI-zxSMaXL5CgnNuQ6chJrnmDpWGunZLoeZBvOYQ-OE7TN-xgNNg2LIYHqR-FsQ0DSZP15NzumlccmCFbA3I7bJt1NZU42hDLml-HxFpb7bk9FtbZStrRMWWO0HxVF5V4AR5rR5o4Ftdbs6Nv6iBAY/s3648/IMG_20240114_122426.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="2736" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZIm9pquJNDow50bvTrxwTsKR5KAY1N7DR-GbJLPI-zxSMaXL5CgnNuQ6chJrnmDpWGunZLoeZBvOYQ-OE7TN-xgNNg2LIYHqR-FsQ0DSZP15NzumlccmCFbA3I7bJt1NZU42hDLml-HxFpb7bk9FtbZStrRMWWO0HxVF5V4AR5rR5o4Ftdbs6Nv6iBAY/w480-h640/IMG_20240114_122426.jpg" width="480" /></a></div><br /><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Maalla ei tapahdu juuri mitään talvella, kun ei ole puutarhatöitä ja polttopuiden sirkkelöintiä. En löydä talosta uusia maalauskohteita. Haluaisin keittiöremontin, uudet kaapit, lieden ja vaikka mitä, mutta mies ei suostu siihen, koska voi olla, että muutetaan pois täältä Turun seudulle. Eikä hän muutenkaan halua. Keittiö on 1980-luvulta - ja sen huomaa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Teen tavallisia kotitöitä: täytän ja tyhjennän pesukoneita, luuttuan keittiön tasoja, pyyhin pölyjä. Ja kerran kolmessa viikossa varsinaisesti siivoan, vaikka vihaan imurointia. Välillä moppaan.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Yksi kotityö on halkojen raahaaminen saavilla liiteristä ja lämmittäminen. Tulisi jo huhti-toukokuu, jolloin ei pitäisi enää lämmittää taloa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Lumitöitä olen saanut tehdä melkein urakalla, kun lumi liukuu pois katoilta suojakeleillä. Lumikolalla se ei onnistu, vaan on käytettävä lumilapiota. Kroppa on saanut ilmaista lihaskuntotreeniä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ihminen tarvitsee vähintään 2,5 tuntia liikuntaa viikossa. Minä saan kuntosalilla vähintään kolme tuntia ja siihen lenkit päälle. Pakkaskautena en lenkkeillyt, enkä liukkaalla suojakelillä uskaltanut. Tämä johtuu siitä, että enoni kuoli liukkaalle kadulle humalassa kaatuessaan.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tiistaina oli todella liukasta ajaa autolla kuntosalille ja ATK-kurssille. Tie oli peilijäätä, ja oli pakko ajaa hitaasti, enkä tykkää ajaa hitaasti vaan lujaa. Hermostutti. Nyt sää on mitä mainioin. On sopivasti pakkasta.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Käyn edelleen kolme kertaa viikossa kuntosalilla. Vielä riittää motivaatiota. Kroppa on kahdeksassa kuukaudessa jonkin verran kiinteytynyt. Ihmisillä yksi viidestä ei saa lihaksia. Minä kuulun tuohon ryhmään. Turussa kävin kuntosalilla kymmenen vuotta. Ja täällä oli yksi rupeama noin neljä vuotta. Sitten tuli stoppi. Viime huhtikuussa aloin käydä uudestaan. Rapakunnossa. Ei kunto ole vieläkään kaksinen. Pulska maha on pysynyt pulskana ja noin yleensä olen muutenkin pullukka, mutta en laihduta enää koskaan.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Laihdutin noin neljän vuoden aikana kaksi kertaa 14 kiloa. Toinen kerta kävi hitaammin. Ei enää jojolaihduttamista. Olen hyväksynyt itseni tällaisenaan. Tosin jos lääkäri joskus tulevaisuudessa neuvoo laihduttamaan, laihdutan.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Atk-kurssilla olen oppinut jonkin verran. Siis jonkin verran. Osa asioista on minulle tuttuja, mutta suurin osa aivan uutta. Tuskailen.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Join aikaisemmin noin seitsemän kuppia kahvia pitkin päivää. Muutama päivä sitten päätin, että juon vain aamu-, päivä- ja iltakahvit. Tämä on jotenkin tunnelmallista ja vanhanaikaista. Kuulun siihen vähemmistöön, jolta kahvi ei vie yöunia.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kävin ennakkoäänestämässä. Valinta oli helppo, koska olen vihreä. Toivon tosiaan, että Pekka Haavistosta tulisi presidentti. Yksi tuttava sanoi, että ei aio äänestää Haavistoa, koska hän on homo. Miltä se näyttäisi itsenäisyyspäivän juhlissa, jos kaksi miestä olisi kättelemässä? Hui hai! Minulle se ei ole mikään ongelma.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kille-kissamme on jo 16-vuotias eläkeläinen, mutta silti hyvin pirteä. Ostamme hänelle herkkuruokia, jotta ruokahalu pysyy hyvänä. Ensimmäisessä kuvassa hän on melkeinpä lempipaikallaan tietsikan vieressä - hän kyllä kirjoitaakin - ja katselee lintuja lintulaudalla, mutta rahkeet ja voimat ei enää riitä niitä pyydystämään.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><b><i>Hyvää viikonloppua kaikille!</i></b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><b></b></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-size: x-large;"><b><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6ncYr-nMYMOjluiA5BUSPaqWSmkLMSymrlGA23PN7MpYUnEPTxolqILSjxOWeOotjc357H4UFLe9KFMSK9n7qwCcmITcCibssTxNxW0URTCr3iUbOd_TFWhMb-Qm0rYu0WsUPxsM5_qcR83jaq3rIrGw_iqSEWieKv90UnquK2WQDeyWlrWi0zY_g2-U/s3648/IMG_20230826_111233.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="2736" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6ncYr-nMYMOjluiA5BUSPaqWSmkLMSymrlGA23PN7MpYUnEPTxolqILSjxOWeOotjc357H4UFLe9KFMSK9n7qwCcmITcCibssTxNxW0URTCr3iUbOd_TFWhMb-Qm0rYu0WsUPxsM5_qcR83jaq3rIrGw_iqSEWieKv90UnquK2WQDeyWlrWi0zY_g2-U/w480-h640/IMG_20230826_111233.jpg" width="480" /></a></b></span></div><span style="font-size: x-large;"><b><br /><i><br /></i></b></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-23565569875622971812024-01-25T10:20:00.000+02:002024-01-25T10:20:58.204+02:00Tällä tavoin etiketit ja tarrojen liimatahrat irtoavat<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifek5grLzhSmXZt8jeogrZ3IoKmoMfN0B3UdcLH4Q1kx4yk5GvkZ8JrcLH2zjVqcvT8VT3UHymCqmo9267EhXc4zUoebxvsRJVq6c8tYWBDFtBEZ04DhouOsf4gxpwR0D6qPcj34EdHMoiTds_Ka95XCSOd9GqJv-XbEHi_iuSPhAkVd6aDQwvLPzJDdc/s3648/IMG_20240115_122757.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="2736" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifek5grLzhSmXZt8jeogrZ3IoKmoMfN0B3UdcLH4Q1kx4yk5GvkZ8JrcLH2zjVqcvT8VT3UHymCqmo9267EhXc4zUoebxvsRJVq6c8tYWBDFtBEZ04DhouOsf4gxpwR0D6qPcj34EdHMoiTds_Ka95XCSOd9GqJv-XbEHi_iuSPhAkVd6aDQwvLPzJDdc/w480-h640/IMG_20240115_122757.jpg" width="480" /></a></div><br /><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ongelma on monelle piinallisen tuttu: erilaiset tarrat, hintalaput ja etiketit jämähtävät astioiden, purkkien ja huonekalujen pinnoille tiukasti.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Keinoja sitkeästikin istuviin liimajälkiin on kuitenkin monia, sanoo Marttaliiton kotitalousasiantuntija Niina Silander.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Yksi keinoista on yllättävä eikä välttämättä tule ensiksi mieleen. Erilaiset tarrat huonekaluista ja purkkien etiketit voi yrittää poistaa hiustenkuivaajalla.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Hiusten kuivaajalla voi olla hyvä aloittaa, sillä etenkään huonekalut eivät välttämättä kestä kemikaaleja ja mekaanista hankausta", Silander sanoo.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Tiukasti kiinnittynyttä tarraa kannattaa puhaltaa kuumalla teholla siten, että jatkuvasti liikuttaa kuivaajaa."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Puhaltaa kannattaa hetki kerrallaan, jotta ei kärvennä tarrapaperia tai etikettiä, pilaa esineen pintaa tai polta sormiaan.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Minä kokeilin hiustenkuivaajaa purkkien etikettien poistoon. Vanhan purkin etiketti ei irronnut, mutta uudemman purkin etiketti irtosi helposti.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Silander teki tätä juttua varten oman kokeilun. Ensiksi hän laittoi purkin astianpesukoneeseen, mutta se ei irrottanut tahraa. "Seuraavaksi kokeilin tarraan hiustenkuivaajaa, öljyä, etikkaa, soodaa ja astianpesuainetta. Parhaiten toimi hiustenkuivaaja. Sen avulla tarraa ei pitänyt hangata ollenkaan vaan se lähti irti lämmön vaikutuksesta. Mutta teho riippuu käsittääkseni liimasta, jota tarraan on käytetty. Osaan esimerkiksi öljy saattaakin toimia paremmin."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kaupoissa myydään hankaavia sieniä ja hankaavia pesuaineita, jotka yleensä poistavat tehokkaasti esimerkiksi tahrat ja usein myös liiman jättämät jäljet posliiniastioista tai lasipinnoilta.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Puu tai maalipintaan voi kuitenkin hankaavista tuotteista himmentymiä, vaikka naarmuja ei syntyisikään. Hankaamista kannattaa siten välttää.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Silloin tällöin uusien astioiden hintalaput voivat irrota vaivatta, mutta liimajäljet voivat jäädä tahmeiksi jopa vuosiksi jatkuvasta pesemisestä huolimatta.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Astioista liiman voi saada irtoamaan öljy, sooda, kynsilakanpoistoaine ja käsidesi. Silander antaa neuvon aloittamaan aineilla, jotka löytyvät ruokakaapista. Kuten siis öljyllä, soodalla ja etikalla.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Usein näistä joku toimii hyvin esimerkiksi hankaavan sienen apuna."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Öljyä tiputetaan pisara tarran tai liimajäljen päälle niin, että se kostuu. Sen annetaan vaikuttaa vähintään muutaman tunnin ajan. Lopuksi tarran tai liiman kokeillaan hangata pois.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ruokakaapin aineilla kannattaa aloittaa siitä syystä, että ne ovat ekologisempia kuin esimerkiksi kodin kemikaalit.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Itselleni kävi juuri vahinko, kun poistin kotona kynsilakkoja ja unohdin vanutupon pöydälle. Laskin vahingossa puhelimeni siihen päälle, ja suojakuori suli kuin se olisi osunut johonkin kuumaan. Välillä unohtaa kuinka voimakkaita arjen kemikaalit voivat olla", Silander kertoo.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Vaikuttava aine pestään ensin pois huolellisesti ja sen jälkeen astia vielä pestään normaalisti käsin tai koneessa."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Lähteet: Helsingin Sanomat 6.1.2024, kuva oma</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-79142235845651853882024-01-23T09:33:00.000+02:002024-01-23T09:33:19.926+02:00Onko minulla lyhyt vai pitkä pinna?<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwL_cRLeUwP2nokDF4elKE2-6Br8RNpIaJXzCD0TWP2ExGA46qP36p37pQUhrNgVJh7oj5SdmIekkgdEMwQ2U-W_akTE6l0j266OpWdSEYyEM_nnpAhUEfoJKxUqGgJHHnUYq4OXQTnRXG5GCNWFHKC-ZvwnuOGWqzQ_Uhu182qvGuO2QZQRB2Iz_svmo/s1280/lightning-2568381_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="853" data-original-width="1280" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwL_cRLeUwP2nokDF4elKE2-6Br8RNpIaJXzCD0TWP2ExGA46qP36p37pQUhrNgVJh7oj5SdmIekkgdEMwQ2U-W_akTE6l0j266OpWdSEYyEM_nnpAhUEfoJKxUqGgJHHnUYq4OXQTnRXG5GCNWFHKC-ZvwnuOGWqzQ_Uhu182qvGuO2QZQRB2Iz_svmo/w640-h426/lightning-2568381_1280.jpg" width="640" /></a></div><br /><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Voin sanoa, että minulla on lyhyt pinna. Riitelymme miehen kanssa alkaa usein siitä, että minä kilahdan. Huudan. Saatan paiskoa esineitä ja astioita. Mies pakenee. Minä siivoan nolona jälkiä. Mies tulee sisään, ja sovimme riidan.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kerran olin Turussa muutaman päivän tapaamassa ystäviäni. Kun tulin kotiin, kilahdin siitä syystä, että keittiö oli sottainen: ruokapöydällä ja tiskipöydällä oli kasoittain likaisia astioita. Olisiko ollut suuri vaiva pistää ne koneeseen? Hemmetti!</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Seuraavaksi ärtymyksen aiheita, joista en suorastaan ole kilahtanut:</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Olen minä myös muutamia kertoja elämäni aikana ärsyyntynyt ystävälle. En ole alkanut huutaa vaan olen sanonut, että loukkasit minua ja lähtenyt kävelemään. Seuraavana päivänä olen soittanut hänelle ja selvittänyt tilanteen. Joskus pyytänyt myös anteeksi, ja riita on sovittu.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ärsyynnyn myös helposti kaupan kassajonossa, jos se on pitkä. Kiroilen mielessäni, miksi ei ole enemmän kassoja kuin kaksi. Ennen kassajonoon menemistä tutkiskelen, onko jossakin kassajonossa tyyppejä, joilla on ostoskärryt täynnä. En sitten mene siihen jonoon.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Yleensäkin kaikki jonot ärsyttää minua. Kun olin ennakkoäänestämässä pressavaaleissa, oli jonoa, mikä taas ärsytti minua. Hitaita ihmisiä, jotka halusivat puhua vaalitoimitsijoiden kanssa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Minua ärsyttää positiivisen psykologian self-help oppaat. Ja koko ajattelutapa, joka ei ota huomioon, että kaikki muut eivät ole positiivisia ja usein hyvästä syystä. Eivätkä opi koskaan yltiöpositiivisiksi. Ja se typerä manifestointi. Esimerkiksi jos haluat jonkin asian - usein rikkauden -, saat sen, kun keskityt siihen loistavasti. Visioit mielessä itsesi rikkaana.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ärsyynnyn myös sitä, että joku puhuu hemmetin hitaasti tai käyttää sivistyssanoja tietoisesti tehdäkseen älykkään vaikutelman.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ärsyynnyn siitä, jos joku on myöhässä tapaamisesta jopa puoli tuntia. Tekisi mieli vain lähteä kävelemään.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ärsyynnyn myös siitä, että jonkun tuttavan tavatessa hän puhuu sujuvasti vain itsestään. Ei kysy, mitä minulle kuuluu vaan lopettaa keskustelun sanoen, että nyt minulle tuli kiire.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Minua ärsyttää uuden tietsikan 11.windows ohjelmat. En vieläkään saa siirrettyä kuvia kamerasta koneeseen, ja jotakin muitakin ongelmia on. Välillä olen niin raivoissani, että tekisi mieli heittää koko kone seinään. Tiedän, että ongelma selviäisi tietokonekaupassa, jonne en ole saanut mentyä. Mutta ehkä tällä viikolla. Toisaalta haluan itse hoitaa nuo ongelmat ja olen todella yrittänyt.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Minua ärsyttää nykyhallitus, joka ei huolehdi vähempiosaisista.Köyhiltä viedään ja rikkaille annetaan. Olen kironnut sen monta kertaa. Esimerkiksi leikkaukset asumistuesta ja tytöttömyyskorvauksesta. Kehitysapua pienennetään. Miksi äänestimme noin eduskuntavaaleissa? Itse olen poliittiselta kannaltani vihreä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">V</span><span style="font-size: large;">armasti minulla on muitakin ärsytyksen aiheita, jotka nyt ei tule mieleen.</span></p><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2UhmCxlwjylLBsy1lOPaurgXCeUbCuBH07PmmueBJGj6rX_0qq-XVATjCji_JaK0tN-QnJ09Zv2lmPDwenNvEDx2PDcJpVvUZoiiQK0GAZ_E6Up5mF_Bv7buBDnj6PtXqjqJdTGy-jcWWmw8V4qrvvD1XJAYuADalv7CCu0iOS5TcNFe-SVNZRc0De0M/s1280/sky-3499982_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="636" data-original-width="1280" height="318" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2UhmCxlwjylLBsy1lOPaurgXCeUbCuBH07PmmueBJGj6rX_0qq-XVATjCji_JaK0tN-QnJ09Zv2lmPDwenNvEDx2PDcJpVvUZoiiQK0GAZ_E6Up5mF_Bv7buBDnj6PtXqjqJdTGy-jcWWmw8V4qrvvD1XJAYuADalv7CCu0iOS5TcNFe-SVNZRc0De0M/w640-h318/sky-3499982_1280.jpg" width="640" /></a></div><br /><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Seuraavaksi miten saisi lyhyen pinnan muuttumaan:</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kaikki ärtyvät joskus, toiset useita kertoja päivässä. Se on yleisinhimillistä. Se ei ole vaarallista, jos se ei ole jatkuvaa eikä johda ongelmia tuottavaan käyttäytymiseen, esimerkiksi jatkuvaan syyttelyyn.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Hermostuminen kertoo tarpeesta puolustautua ja uskalluksesta kertoa oma kanta ja pystyä sanomaan ei. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Ärtymyksen ongelma on siinä, että se usein motivoi puolustautumaan vahingoista piittaamatta. Siitä kärsivät silloin ihmissuhteet ja myös sinä itse", sanoo psykiatri ja psykoterapeutti Miika Häkkinen.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kaikki eivät toki ärsyynny yhtä helposti - joillakin tuntuu olevan lehmän hermot. Sitä selittää temperamenttierot ja elämän aikana opittu tapa käsitellä tunteita. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Vaikka ihmisen temperamentti on pysyvä, se ei tarkoita sitä, että nopeasti hermostuva ei voisi oppia säätelemään reaktioitaan. Niitä voi oppia kestämään ilman, että ne purkaantuvat epätoivoittuna sanoina tai tekoina.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tunteet ärtymyksen takana ovat usein pettymys ja avuttomuus ja joskus myös loukkaantuminen. Nämä tunteet ovat tärkeitä, koska ne motivoivat etsimään ratkaisua.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Kun päästät irti ärymyksestä, on mahdollista etsiä toimivia ja kestäviä keinoja muutokseen. Jos sen sijaan jäät kiinni kiukkuun ja tiuskahdat, tilanne vain pahenee."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kiukkuajatusten muuttaminen ei ole nopeaa, mutta se saattaa onnistua muutaman kuukauden sitkeällä harjoittelulla.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">On paljon vaikeita asioita, joille ei voi mitään. Hyväksyminen tarkoittaa sitä, että suostuu siihen, että todellisuus on sellainen, kun se tällä hetkellä on. Silloinkin kun sitä inhoaa. Kun ei ärsyynny todellisuudelle, joka ei saisi olla tällainen, pystyy sopeutumaan siihen. Hyväksyminen on usein ensimmäinen askel pysyvään muutokseen.</span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Harjoittamalla mieltä voi oppia muuttamaan minuutissa päästämään irti ärsytyksestä. Silloin jää jäljelle vain tunne, ettet pidä tästä.</span></div><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-size: large;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghXw93smml92iNcxL5mxKYTU3eHX8rtGgRgu3Nhm1BlNlEPX7pdhbTNMf6EjD-i2tNhQdVAe_obeNW5VfPu2HzV8tyvl6Q3VigYI2oxbhQIHVXmSj4gYJVDxN8ku1F0K5Tn97Sv50pRET3Pd4qXgqm1LvV5WS9qtsAnWKXS7IjR9KOjUv2IpyeN8e052g/s1280/wave-1913559_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="632" data-original-width="1280" height="316" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghXw93smml92iNcxL5mxKYTU3eHX8rtGgRgu3Nhm1BlNlEPX7pdhbTNMf6EjD-i2tNhQdVAe_obeNW5VfPu2HzV8tyvl6Q3VigYI2oxbhQIHVXmSj4gYJVDxN8ku1F0K5Tn97Sv50pRET3Pd4qXgqm1LvV5WS9qtsAnWKXS7IjR9KOjUv2IpyeN8e052g/w640-h316/wave-1913559_1280.jpg" width="640" /></a></span></div><span style="font-size: large;"><br /> </span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: medium;">Lähteet: Hyvä Terveys 02/2024, kuvat Pixabay</span></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5925696365945582744.post-50140993105328394392024-01-21T10:08:00.000+02:002024-01-21T10:08:07.240+02:00Tinderin käyttäjistä jopa kaksi kolmesta on parisuhteessa<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglqQAL7qum2S9i4gapvlICWbYSjKe5SXHzitdegp0hA9mi_RLH-efX5F38Srs5tZ1pgmYwxJi5FymtY47KdtcOS6ePc_STK0CokW_l0VhbkXiDTmkYu8HBVRQ9fYnbGEaUs2hlPktJKRikHhdPQ4uu9ABDJwOu0fAnbFRlLmVPG-UaJl6K0ZE7wjSiKcI/s1280/whales-in-love-6746248_1280.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="1280" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglqQAL7qum2S9i4gapvlICWbYSjKe5SXHzitdegp0hA9mi_RLH-efX5F38Srs5tZ1pgmYwxJi5FymtY47KdtcOS6ePc_STK0CokW_l0VhbkXiDTmkYu8HBVRQ9fYnbGEaUs2hlPktJKRikHhdPQ4uu9ABDJwOu0fAnbFRlLmVPG-UaJl6K0ZE7wjSiKcI/w400-h200/whales-in-love-6746248_1280.png" width="400" /></a></div><br /><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Vain puolet ihmisistä deittisovellus Tinderissä on kiinnostunut tapaamaan tosielämässä. Sen lisäksi kaksi kolmesta käyttäjästä on parisuhteessa. Tällaista kertoo yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston tuore tutkimus, joka kartoitti englanninkielisten Tinder-käyttäjien motiiveja ja tyytyväisyyttä palvelun käyttöön. Tinderillä on arviolta 75 miljoonaa käyttäjää kuukaudessa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Yllättävää on, että suuri prosenttiosuus, noin puolet, ei mene verkkoon löytääkseen treffiseuraa", sanoo psykiatrian ja käyttäytymistieteiden kliininen professori Elias Aboujaoude Stanfordin yliopiston tiedotteessa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"On kiinnostava kysymys, miksi jotkut ihmiset käyttävät paljon aikaa deittisovelluksessa, jos heitä ei kiinnosta treffiseuran löytäminen."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tutkimukseen osallistujat olivat 17-84-vuotiaita ja heitä oli 1387. Näistä osallistujista vain puolet, 50,3 prosenttia, käytti deittisovellusta tavatakseen verkkotuttavuuden tosielämässä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">65,3 prosenttia oli oman ilmoituksensa mukaan naimisissa tai parisuhteessa.</span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgooBubSuRgPadCn_YzZFPlsECsKrUSwYHWU1WfqjeCJQlX_B_wyhhkkEQ9JAO4iyJuPHgEf60CXX7e3FBg92GbA5azVuW3ISvHGW3PeEhQ9cTqe3xqNPRjrLl5ilTDGOXERCjIpp5iaU9jrEpzVgC2W94ke2bqzkdJAA28myn5LzGtzCieYZmCF95e0aE/s1280/giraffe-7366412_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="1006" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgooBubSuRgPadCn_YzZFPlsECsKrUSwYHWU1WfqjeCJQlX_B_wyhhkkEQ9JAO4iyJuPHgEf60CXX7e3FBg92GbA5azVuW3ISvHGW3PeEhQ9cTqe3xqNPRjrLl5ilTDGOXERCjIpp5iaU9jrEpzVgC2W94ke2bqzkdJAA28myn5LzGtzCieYZmCF95e0aE/w315-h400/giraffe-7366412_1280.jpg" width="315" /></a></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Aiemmissa tutkimuksissakin on käynyt ilmi, että moni deittipalvelun käyttäjä on parisuhteessa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Muun muassa vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa noin 40 prosenttia kertoi olevansa vakaassa suhteessa samaan aikaan, kun he käyttivät Tinderiä. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Äskeittäin väitellyt Anne Holappa Turun yliopistosta kertoo: "Parisuheessa olevat voivat käyttää deittipalveluja monessa mielessä, irtoseksin etsimisen lisäksi myös ajanvietteenä ja "markkina-arvon testaajana." </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Voisi uskoa, että länsimaissa mainstream-kulttuurissa parisuhteessa olevien henkilöiden pyöriminen deittipalveluissa on selvästi moraalisesti väärin, mutta on helppo uskoa, että näitä kuitenkin on."</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tinder on molessa mielessä toimintatavoiltaan pelillinen deittialusta. Profiileja voi "swaipata" helposti, eikä niihin tarvitse perehtyä, kun monissa on lähinnä kuvia eikä juuri tekstiä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tämä voi selittää osin sitä, miksi jopa puolella käyttäjistä ei ole kiinnostusta profiilien takana olevien ihmisten tapaamiseen kasvotusten.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">"Swaipatut profiilit on helpompi mieltää "pelinappuloiksi" enemmän kuin oikeiksi ihmisiksi", Holappa pohtii.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Pelillisesti Tinderä käyttävät ovat yleensä ajanvietekäyttäjiä ja viihdekäyttäjiä. He saattavat kaivaa Tinderin hetkeksi esiin odottaessa bussia, tai lähijunamatkalla tai vastaavissa tilanteissa samalla tavalla kuin toiset tarkistavat somepäivityksiä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan osa ihmisistä voi käyttää Tinderiä kielteisten tunteittensa käsittelyyn. Tutkimuksen mukaan deittisovellus on tehoton mekanismi mielenterveyden haasteiden käsittelyssä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Deittisovelluksia voi verrata sosiaalisen median käyttöön, joka voi myös pahentaa masennus- ja ahdistusoireita sekä huonoa itsetuntoa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tyytyväisyys deittisovellukseen on tuoreessa tutkimuksessa 2,39, kun käytössä on nelipisteinen asteikko.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tyytyväisyyttä lisäsi, jos sovelluksen käytön tarkoituksena oli romanttisen kumppanin löytäminen tai seurustelu ihmisten kanssa. Myös suuri määrä "matcheja" eli osumia lisäsi tyytyväisyyttä.</span></p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1FxCImLslNLN4SMvRdb0Wk6bnJayEj2FBIC2xtjaMKuKHACtqM2HLJUi1OcmeBCCfamdIDo3v4JuOCaIDQFFF2O8LFEDxo7F9XZiP8CsPgwldg7hOILcaQnCH1mPb2WQ3dUTNAV1xUtQh1YjsoQIpNsUrb1biiGKYI7oiwQu2dYa3PeIaLJMW_lLsNIQ/s1280/fox-7780326_1280.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="1280" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1FxCImLslNLN4SMvRdb0Wk6bnJayEj2FBIC2xtjaMKuKHACtqM2HLJUi1OcmeBCCfamdIDo3v4JuOCaIDQFFF2O8LFEDxo7F9XZiP8CsPgwldg7hOILcaQnCH1mPb2WQ3dUTNAV1xUtQh1YjsoQIpNsUrb1biiGKYI7oiwQu2dYa3PeIaLJMW_lLsNIQ/w400-h400/fox-7780326_1280.jpg" width="400" /></a></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: medium;">Lähteet: Helsingin Sanomat 18.7.2023, kuvat Pixabay</span><br /><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p>marja 50+ eloa ja oloahttp://www.blogger.com/profile/02662107070150132092noreply@blogger.com2