keskiviikko 1. heinäkuuta 2026

Tutkijat löysivät parhaimman uniajan




Apua! Minä nukun liikaa tutkimuksen mukaan. Omasta mielestäni tarvitsen unta noin 8-10 tuntia. Silloin aamulla olen virkeä. Nukun hyvin, mutta koputan puuta. Kun kävin töissä nukuin yleensä kuusi tuntia, ja aamulla väsytti. Nukun koko yön sikeästi. Aloitan rauhoittumisen lukemalla tai katselemalla jotakin suoratoistopalvelua. Kun luen kirjaa, en nukahda koskaan. Mutta suoratoistosarjaa katsoessa nukahdan siihen ja aamulla herään tietsikka sylissäni tai vierelläni, eikä ole mitään hajua, mihin kohtaan sarjassa jäin.


Tutkimuksessa käytettiin monia suuria väestöaineistoja. Keskeisin oli Englannin Biopankin noin 500 000 ihmisen aineisto. Tutkimus julkaistiin tiedelehti Naturessa.


Oletko keski-iässä tai ikääntynyt ja nukut jatkuvasti yli kahdeksan tunnin yöunia? Tämä voi olla merkki kehon piilevästä rapistumisesta.


Tutkimuksen mukaan unen määrä vaikuttaa siihen, millaisella tahdilla kehon kudokset ja toiminnot vanhenevat.


Ikääntyessä suotuisin unen määrä asettui suunnilleen kuuden ja kahdeksan tunnin välille vuorokaudessa. Suurempi määrä unta saattaa kertoa siitä, että keho ikääntyy nopeammin. Lyhyet yöunet itsessään kuluttavat elimistöä.


Tutkijoita kiinnosti se, että miten unen määrä vaikuttaa kehon eri kudosten ja elintoimintojen ikääntymiseen. Tämän apuna käytettiin 23 erilaista biologista ikäkelloa.


Kellot analysoivat eri elimiä kuten sydäntä ja haimaa. Tutkijat huomasivat, että alle kuuden ja yli kahdeksan tunnin unet olivat laajasti yhteydessä eri sairauksiin ja korkeampaan kuolleisuuteen.



Lyhyet sekä pitkät unet näyttivät kiihdyttävän etenkin keuhkojen, aivojen, maksan, immuunijärjestelmän ja ihon ikääntymistä.

Lyhyet ja pitkät unet vaikuttavat erilaisten reittien kautta tutkijat arvioivat. Unen lyhyt kesto rapautti elimistöä suoraan. Unenpuutteessa elimistön kuormitus lisääntyy, ja kehon on vaikeampi säädellä itseään.

Lyhyt uni on myös yhteydessä masennukseen. Niin oli myös pitkä aika, mutta epäsuoremmin.

Tutkimuksen mukaan keski-iässä tai sen jälkeen alkava masennus voi osin johtua kehon osien ikääntymisestä, jossa useat elimet ja verisuonisto heikkenevät yhdessä, jolloin myös mielenterveys heikkenee.

Uniajassa oli myös eroa eri sukupuolten välillä. Tutkimuksen mukaan naisten kannattaa nukkua vähän pidempään kuin miesten. Naisilla noin seitsemän tunnin unet olivat yhteydessä nuorekkaampiin elimiin ja elintoimintoihin.

Miehille riitti hiukan vähempi uni. Heillä keho oli tervein, jos unta tuli yössä kuusi tuntia ja 43 minuuttia.



Lähteet: Helsingin Sanomat 25.5.2026, kuvat Pexels