Minulla stressi ja huolet oireilee pääkipuna. Yhden ainoan kerran vatsa oireili, kun tytär lähti Riikaan opiskelemaan. Ihmettelin poltetta ja kipua vatsassani ja menin lääkärille. Lääkäri kysyi, onko elämässäni tapahtunut jotakin, mikä aiheuttaisi kovaa huolta ja stressiä. Kerroin tyttärestä ja tyhjän kodin-tunteesta. Diagnoosi oli selvä, vatsakatarri, jonka syyt oli psyykkisiä. Näin tuo viisas lääkäri sanoi.
Monelle vatsa on kipupiste, joka kuplii, kipuilee ja turpoaa herkästi palloksi. Stressi ja huoli pahentavat oireita. Jos vaivat jatkuvat pitkään, niiden syy voi olla ärtyvä suoli.
Stressin vaikutuksesta on vaikea saada kokonaiskuvaa. Ihmiset reagoivat siihen niin eri tavoin. Stressi ja huoli voivat oireilla missä kohtaa kehoa tahansa. Joskus ne voivat vetää niskan ja hartiat jumiin, aiheuttaa päänsärkyä, sydämen pamppailua, hampaiden narskuttelua öisin. Toisilla taas tulee vatsavaivoja.
Ihminen stressaantuu, jos hän kohtaa huolia ja liian vaikean tilanteen vaatimuksia, joihin hänen voimavaransa eivät välttämättä riitä. Koska stressi on usein luonteeltaan epämääräistä ja oman pään sisäistä, se voi jatkua pitkään.
Jatkuva stressi on terveysriski. Stressihormoni kortisoli kohottaa verenpainetta, heikentää unenlaatua, laskee mielialaa. Tähän liittyy sympaattisen (kiihdyttävä) ja parasympaattisen (rauhoittava) hermoston tasapainon järkkyminen.
Vatsan ja aivojen yhteyttä tutkitaan nyt tiiviisti. Suuri osa välittäjäaineista syntyy vatsassa. Esimerkiksi suolistomikrobeilla on vaikutusta masennukseen.
Potilaat voidaan ehkä tulevaisuudessa jakaa eri ryhmiin suolistomikrobiston perusteella. Tutkimus auttaa kehittämään eri potilastyypeille räätälöityjä hoitomuotoja. Kun tutkimustietoa kertyy lisää, voi hyvinkin olla, että viljellään hyviä probiootteja, ja lääkärit määräävät niitä vatsavaivaiselle potilaalle.
Stressi voi saada aikaan monenlaisia häiriöitä vatsassa. Yhdelle voi tulla ripuli, toiselle ummetus. Tutkimuksissa on havaittu, että krooninen stressi voi saada suoliston mikrobiston sekaisin. Hyvä bakteereja kuolee, ja pahat bakteerit lisääntyvät, ja vatsa alkaa oireilla.
Kyse saattaa olla ärtyvän suolen oireyhtymästä, joka aiheuttaa muun muassa vatsakipuja, ripulia, ummetusta ja turvotusta. Ärtyvä suoli on psykosomaattinen vatsavaiva. On tutkittu, että vaivasta kärsivät arvoivat itsensä stressaantuneemmiksi kuin terveet ihmiset.
Stressireaktiolla ja ärtyvällä suolella on yhteys suolitsomikrobeihin. Ärtyvää suolta sairastavien suoliston suolistomikrobisto eroaa terveiden mikrobistosta. Tämä voi johtua stressistä, huolesta, geeneistä, antibioottikuureista, ruokavaliosta.
Jos turvotus ja kipu on suurin ongelma, oireet voivat helpottaa fodmap-ruokavaliolla. Siinä karsitaan pois vatsaa ärsyttäviä ruoka-aineita. Näitä ovat muun muassa kaali, pavut, sipuli ja viljat.
Lähteet: Kauneus&terveys 11/2019, kuvat omat
