Oikein hyvää vapunpäivää kaikille!
Me tapamme mukaisesti juhlimme vappua jo aattona eilen. Juhliminen oli syömistä ja juomista. Ruuat varmasti riittävät tällekin päivälle. Kuohuviini ei, josta minulle tuli pikkukrapula.
Tein itse jo toissa päivänä lounaaksi perunasalaatin, jotta se ehtisi maustua. Keitin kiinteää lajiketta olevat perunat kuorineen, kuorin ne kypsinä ja pilkoin melko isoiksi paloiksi. Lisäsin kapriksia ja vähän maustekurkkua. Kastikkeen tein kermaviilistä, ruohosipulista, mustapippurista, valkosipulista, etikasta, suolasta ja sokerista.Itse tehty perunasalaatti voittaa täydellisesti kaupan majoneesissa lilluvat salaatit. Tein myös tonnikalasalaatin. Nakkeina miehellä oli lihanakkeja, minulla kasvis. Tytär juhli kavereineen.
On saamarin valitettavaa, etten osaa vieläkään siirtää valokuvia koneelle. Kävin jo kaupasta kysymässä apuja. Siellä sitten osasin siirtää kuvat - kotona en. Minun pitäisi olla tässä asiassa itselle ankarampi ja varata vaikka kaksi päivää opettelemiseen. Mutta kun toisaalta ei kiinnosta it-hommat - jumankauta Marja, ota itsestäsi niskasta kiinni!
Päivälliseksi söimme parsaa, vihreää salaattia. ja uusia perunoita Egyptistä. Parsalle vain lämmitin valmiin hollandaisekastikkeen.
Illalla sitten söimme juustoja ja kaupan yrttipatonkia. Valko- ja sinihomejuustoa, alppi kreiviä ja mustaa emmentaalia. Punaista paprikaa, viinirypäleitä ja variksenmarjahilloa, jota tein kesällä.
Vapun vietto kyllä eroaa niin, niin paljon opiskeluaikojen vapusta, jolloin juhlittiin melkein kolme päivää. Eikä edes tullut paha krapula. Me olemme molemmat miehen kanssa hukanneet ylioppilaslakit monissa muutoissa. No, täällä periferiassa niitä ei yleensä edes pidetä päässä ravintolassa ja "kaduilla". Täällä on kolme lounasravintolaa, joista yksi lopettaa kesällä. Jäljelle jää S-marketissa oleva lounasravintola ja hyvä thaimaalainen. Mikään niistä ei tietenkään tarjoile päivällistä tai illallista. Yksi pubi on.
Mennyt viikko on ollut minulle henkisesti parempi. Sain miehen imuroimaan keskiviikkona sanomatta sanaakaan ja ilman huutamista. Tuskin olisinkaan jaksanut huutaa. Hän itse alkoi imuroida keskiviikkona. Minä pyyhin pölyt, siivosin vessan. Tovin olin odottanut - yllätyin täysin. Uskalsin jopa opettaa hänet imuroimaan pienellä suuttimella itämaisen maton ja sohvan, koska ne ovat aina täynnä kissankarvoja ja makuuhuoneessa vielä puuroskaa lämmityksen takia.
Onnekseni katetriin vaihdettiin osa, jolla saan siitä paksun letkun ja keräyspussin pois! Pääsen taas maailmaan ja ihmisten ilmoille. Olinkin jo mökkihöperö. Nyt vähitellen tällä viikolla olen harjoitellut itse pissaamista ja se aluksi välillä onnistui. Sitten en enää parina päivänä tarvinnut katetria avuksi lainkaan. Koputan puuta! Mutta olen hyvin, hyvin kiitollinen tästä tilanteesta. Koulutan virtsarakkoa pitkän levon jälkeen. Voi, jospa ennen kesää saisi katetrin pois.
Ensimmäinen kuva Pexels, joka vastasi melkein täysin meidän vappuparsaamme. Toisessa kuvassa kangasvuokkoja tai kylmän kukkia.
