Hesari pyysi viittä huippuasiantuntijaa kertomaan yhden pienen teon, jolla on hyvinvointiin mahdollisimman suuri vaikutus.
1. Herää joka aamu samaan aikaan
Suomalaiset nukkuvat kehnosti. Viidennes nukkuu oman ilmoituksensa mukaan liian vähän.
Silti unitutkijan, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessorin Timo Partosen neuvo ei ole yksinkertaisesti nukkua enemmän.
"Ihmisen unen tarve on yksilöllistä. Esimerkiksi nelikymppisenä joku voi tulla toimeen kuuden tunnin yöunilla, mutta toinen tarvitsee yhdeksän tuntia joka yö."
Säännöllisellä unirytmillä, jota noudatettaisiin niin arkena kuin viikonloppuna, olisi tutkimusten mukaan selkeitä kiistattomia terveyshyötyjä.
"Meillä on näyttöä siitä, että säännöllinen unirytmi alentaa kuolleisuutta. Säännöllisesti nukkuvat elävät pidempään", Partonen sanoo.
"Ideana on se, että herätyksen pysyessä vakiona myös iltaisin alkaa vähitellen nukuttaa aina samoihin aikoihin. Kehoa kuuntelemalla selviää sitten myös luontainen unen tarve."
Unen laatu paranee yleensä neljän viikon säännöllisyyden jälkeen. Kannattaa olla kärsivällinen.
Eikö uudesta unirytmistä saa poiketa sitten koskaan, esimerkiksi juhlien jälkeisenä aamuna? "Eihän tämä tietenkään täysin ehdotonta ole, poikkeuksia voi toki tehdä. Mutta mitä enemmän on vaikeuksia nukahtaa, yöllisiä heräilyjä tai tunnetta, ettei yöuni virkistä toivotusti, mutta sitä tiukemmin pitäisin kiinni säännöllisyydestä", Partonen vastaa.
2. Rauhoita ajatteluun ainakin puoli tuntia joka viikko
"Jokaiselle tekisi hyvää rauhoittaa joka viikko puoli tuntia vapaalle ajattelulle", sanoo Aalto-yliopiston työelämä professori Lauri Järvilehto.
Tarkoituksena olisi istuutua johonkin ilman puhelinta tai muita virikkeitä ja antaa ajatusten vaeltaa vapaasti.
Pöydälle voi myös ottaa kynän ja paperia, jotta voi kirjata ylös mieleen tulevia asioita ja oivalluksia.
Vapaa ajattelu voi kuulostaa meditaatiolta, mutta sen päämäärä on toinen. Meditaatiossa pyritään usein rauhoittumaan ja esimerkiksi tyhjentämään tietoinen mieli vaikkapa hokemalla mantraa tai laskemalla hengityksiä.
Vapaassa ajattelussa pyritään saamaan ajatukset laukkaamaan vapaasti. Silloin tietoisuuteen saattaa nousta ajatuksia, jotka jäävät kiireisessä arjessa tiedostamatta.
"Tietoiseen mieleen, jonka varassa toimimme arjessa, mahtuu vain muutama asia kerrallaan. Sen sijaan mielemme tiedostamattomalla puolella tapahtuu jatkuvasti paljon enemmän. Arjessa emme kuitenkaan usein huomaa tätä tiedostamatonta, koska meillä on liian kiire ja liikaa ärsykkeitä tiedostamattomaan keskittymiseen."
"Pidemmällä tähtäimellä vapaa ajattelu lisää myös ihmisen itseymmärrystä ja tajua siitä, mitä oikeastaan elämältä haluamme. Uskaltaisin väittää, että se vähentäisi ahdistusta ja lisäisi ihmisen tyytyväisyyttä elämäänsä."
Paljon lihaa sisältävä ruokavalio kohottaa kuolleisuutta ja laskee terveiden elinvuosien määrää.
Lihan vähentämisen voi kuitenkin aloittaa pienesti, sanoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola.
"Ehdotan, että jokainen ottaisi tavoitteeksi vaihtaa punaisen lihan kasvisruokaan yhdellä aterialla viikossa", Erkkola kertoo.
"Se ei olisi iso muutos yksilölle, mutta sen vaikutukset niin väestön terveyteen kuin ympäristöön olisivat isoja."
Paras vaihtoehto lihalle ovat palkokasvit, kuten härkäpavut, linssit, pavut ja herneet.
Entäs jos on jo kasvissyöjä? Tällöin Erkkola ehdottaa lisäkeriisin vaihtamista kotimaiseen täysjyväviljaan tai perunaan.
"Runsaasti täysjyväviljaa sisältävä ruokavalio alentaa sydän- ja verisuonitautien, paksusuolen syövän, tyypin 2 diabeteksen ja ennenaikaisen kuoleman riskejä. Riisin käyttöä tulisi välttää ympäristöllisistä syistä."
4. Liiku arjessa lihasvoimalla
5. Laadi suunnitelma, jolla torjut repsahdukset
Lähteet: Helsingin Sanomat 6.1.2024, kuvat omat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!