Pientä apua herkkuhimoon

 

Minua vaivaa talven pimeimpänä aikana herkku- ja hiilihydraattihimo iltaisin. Päivällä se ei vaivaa. Syön himoihini karkkia, etenkin toffeeta ja suklaata - mutta kaikki käy. Illalla tekee mieli myös runsaalla juustolla höystettyä leipää. Painoni nousee talvisin noin 3-5 kiloa. Seuraavaksi, miten himoja voisi vähentää:

Ota himot haltuun

Vaihtoehtoista herkkua

Aivot voi uudelleen virittää suosimaan muitakin palkintoja kuin herkkua. Tähän toimii liikunta. Herkkuhimoja hillitseviä vaikutuksia saattaa saada jo 20-30 minuutin reippaalla kävelyllä.

Pureskele rauhassa

Kuitu- ja proteiinipitoinen ateria tukee parhaiten kylläisyyttä. Rauhallinen purskelu ja syöminen  antavat aivoille tehtävän havannoida viiveellä kehittyvä kylläisyysaistimus.

Nauti jälkiruoasta

Jälkiruoan syöminen pääaterian päätteeksi ei anna aivoille niin suurta palkintoarvoa, koska verensokeri ei ole pohjalukemissa ja maha ei ole typötyhjä.

Välipala töissä

Älä venytä ateriarytmiä, ettei kiusaus nopeasti verensokeria nostaville herkuille kasva valtavaksi. Jos käyt kaupassa töiden jälkeen, syö ennen sitä hyvä välipala töissä ja näin vältät suurimmat "ansat".

Herkut kaappiin

Himo pikkunaposteleviin kasvaa, jos katse on niille alttiina. Sipsejä pöydällä pitävä nainen painaa tutkimusten mukaan 3,6 kiloa enemmän verrattuna naiseen, jonka sipsit ovat silmiltä piilossa. Niinpä: kätke herkut kauemmas ja tuo tilalle esimerkiksi marjoja ja hedelmiä.

Olisiko jo aika päästää irti liian tiukasta kontrollista? Saattaa tuntua vaikealta uskoa, että herkkulakkoja hyödyllisempää on tutkia omaa ruokasuhdetta ja opetella nauttimaan jälkiruoastakin.

Nykyisin paljon sokeroituja elintarvikkeita on tarjolla valtavasti. Mutta onko sokeririippuvuus todellista? Tiettyihin herkullisiin tuotteisiin voi uusien tutkimusten mukaan todella kehittyä riippuvuuden kaltainen suhde. Cell Metabolism-lehdessä vuonna 2023 julkaistu tutkimus osoitti, että epäterveelliset herkut välipalana muuttivat koehenkilöiden hermosolujen välisiä kytkentöjä. Aivot oppivat suosimaan herkkupaloja.

Ihmiset muistavat tilanteet ja paikat, joissa tunsimme mielihyvää ruoasta. Herkkuhimo on ehdollista ja laukeaa erilaisista vihjeistä.

"Esimerkiksi elokuvat, kahvilat, mummola tai niinkin arkinen paikka kuin työpaikan taukohuone voi herättää halun syödä", sanoo ravitsemusterapeutti Reetta Eerikäinen.

Esimerkiksi paistopisteen tuoksu tai kirkkaat valot voivat johtaa ostoskorin täyttymiseen "ihan itsestään".

Tasapainoinen suhde ruokaan säilyy helpommin aikuisena, jos lapsuudenperheessä on ollut neutraali ja positiivinen suhde syömiseen.

"Sen sijaan herkkujen demonisointi, ruokien eriarvoistaminen, ruoalla palkitseminen, rankaiseminen tai lohduttaminen voivat vinouttaa ruokasuhdetta ", sanoo Ravitsemusterapeutti Jasmin Mattson.

Mattsonin asiakkaina on ollut muun muassa ihmisiä, jotka ajattelevat sitä, kuinka viikonlopun tullen alkaa pakonomainen herkkujen ajattelu ja hamstraaminen, vaikka niitä ei tekisi mieli.

"Silloin olisi hyvä tutkailla omaa historiaa ja kuunnella, mitä sisimmässä oikeasti kaipaa."

Monet tunnesyömisestä tai ahmimisesta kärsivät ihmiset tunnistavat taipumuksen alkaneen jo lapsena. He saattavat oivaltaa, että vanhemmat tarjosivat aina lohtuna makeaa. Kun taas lapsuuden perheessä ei ole ollut tapana juoda limsaa tai leipoa, ei välttämättä aikuisenakaan kaipaa niitä asioita arkeensa.

Usea pelkää, että syöminen lähtee käsistä, jos päästää irti tiukasta kontrollista. Ravitsemusterapeutit sanovat, että rennon herkuttelun opettelu kannattaa. Kukaan ei halua olla koko elämäänsä laihdutuskuureilla.

Mikään herkku tai ruoka ei ole kiellettyä, vaikka se olisikin jollain mittarilla epäterveellistä. Herkut ovat mukana kansallisissa ravitsemussuosituksissa ja ruokapyramidin huipulla. Voi siis syödä jälkiruoan tai päiväkahvilla pullan.

Yleensä herkkuhimot lähtevät laukalle iltaisin pimeään vuodenaikaan. Myös väsymyksen takia ruokahalu ja makeanhimo kasvaa.

Kun tuntee tarvetta muuttaa omia ruokailutapoja tai herkuttelutottumuksia, kannattaa miettiä, millaisia ovat itselle mieluisat ravitsevat ruoat.

"Jos esimerkiksi aamupala, välipala tai iltapala ei ole vielä luonteva rutiini, aterian herkullisuus voi auttaa. Kannattaa yhdistellä itselle mieleistä täysjyväviljaa, kasvista, marjaa tai hedelmää", Reetta Eerikäinen sanoo.

"Lisäksi mukana on hyvä olla jotain proteiinipitoista kuten maito- tai soijatuotteita."

Jos on syönyt mieleisen ja riittävän kokoisen välipalan, voi herkkujen mieliteko unohtua ennen seuraavaa pääateriaa. Tällä tavalla ateriarytmi pysyy tasaisempana ja säännöllisempänä ilman napostelua aterioiden välillä.

Herkkuhimoa ja ruokariippuvuutta ei olisi ilman valtavaa herkkutarjontaa ja sen mainontaa pursuavaa ympäristöä. Ongelma ei tämän takia ole vain herkkuhimossa kärvistelevän yksilön.

 

Lähteet: Hyvä Terveys 02/2024, kuvat Pixabay