Lääkärin empaattisuus

 

Minulla on ollut yhden kerran hyvin empaattinen lääkäri. Toki minulla on ollutkin muitakin. Mutta tämä sisätautien lääkäri oli huippu. Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta, jota ei ole saatu kuriin. Terveyskeskuksessa otettiin verikokeet, ja aika äkkiä tuli kutsu tuon sisätautien lääkärille.

Hän lääkäri rullasi tuolillaan aivan minua vastapäätä ja kysyi, mitä sinulle kuuluu. Kerroin, että aivan hyvää ja muutakin. Paitsi sydämeni muljahtelee. Hän sanoi, ettei ole mikään ihme, minulla on nyt kilpirauasen ylitoiminta. Pahimmillaan se voi  johtaa sydän- tai aivoinfarktiin.

Hän sanoi, että lääkitystä pitää muuttaa. Hän teki sen.Ja oloni kohentui vähitellen. Lääkitystä määrättiin todella vähän, ettei olisi kilpirauhasen liikatoiminta.

Tämä lääkäri kysyi, olenko samaa mieltä - tietty. Olihan hän sisätautien lääkäri. Hän oli ilmeisesti varannut tunnin minun tutkimukseen. Nautin siitä tapaamisesta.

Työterveyslääkärini oli empaattinen, mutta hyvin hiljainen. Piti itse ehdottaa diagnoosia - ja hän hyväksyi sen. En tuntenut turvallisuutta hänen kanssaan.

Pahimpia ovat lääkärit, jotka potilaaseen vastapäivää kirjoittaa vain  tietokoneelle asioita.

"Kerrankin lääkäri, joka kuuntelee potilasta"

On kuitenkin mustaa huumoria, että kommentoija oli ollut tietämättään Suomen tunnetuimman valelääkärin hoidossa.  

"Lääkäri" toimi ilman ilman ammattilupaa  peräti kymmenen vuotta, kunnes tuomittiin vankeuteen.Selitys valelääkärin hämmentävään suosioon vaativassa ammatissa on ennen kaikkea inhimillinen. Hän oli empaattinen ja kuunteleva. Asiakkaat tunsivat aidosti saaneensa apua.

En siis puolustele  toimintaa, mutta hän vs. Kelan lääkärit, niin hän sentään näki potilaansa.

Empaattisessa hoidossa tuntee  olleensa silloin, kun on  todella kuultu,  ymmärretty ja arvostettu ihmisenä eikä vain potilaana. Lääkäri on pystynyt asettumaan  hoidettavan asemaan - ja kuinkas  ollakaan, parantava tuloksia alkaa tulla.

Empaattisuus ei ole vain hoidon  kivaa kuorrutusta tai sivuluonne, vaan sen voi olla koko hoidon vaikuttava  voima, yli kaikkien varsinaisten hoitojen, näin kertoo  viime toukokuussa julkaistu tutkimus. 

Siinä oli mukana lähes 1500 selkävaivoista kärsinyttä potilasta, joiden keski-ikä oli 53 vuotta. 

Mukana tutkimuksesa oli tavallista empaattisempi lääkäri, joka viihtyi asiakastyössä. Tämän lääkärin osallistuminen vaikutti kipujen ja liikkumisvaikeuksien pitkäaikaista lievittymistä paremmin kuin opioidit eli vahvat kipulääkkeet. Sen sijaan "hieman empaattiseksi koetun" lääkärin kohdalla ei ollut vastaavaa vaikutusta.

"Empatian merkitys korostuu tilanteissa, joissa sairauteen tai hoitoon liittyy paljon emotionaalista kuormaa ja vaikeita tunnekokemuksia", kertoo Työterveyslaitoksen johtava tutkija Elina Weiste, joka vetää empatiakoulutuksia.

"Empatia auttaa ammattilaisia kohtaamaan potilaan tunnetarpeet, mikä lievittää pelkoja ja ahdistusta. Tämä voi vähentää riskiä traumaperäiseen stressireaktioon."

Lämmin empaattinen hoitosuhde voi kestää vaikka minuutin tai kymmenen vuotta. Siihen ei tarvita tutkintoja, niinpä sama kokemus saattaa syntyä myös ystävän tai naapurin seurassa. 

Suuri itseisarvo hoitosuhteessa on jaettu päätöksenteko, jos potilas haluaa siihen osallistua. Lääkäri ei vain sanele ylhäältä alas, vaan potilas tuntee olevansa vähintäänkin varakapteeni.

'"Empaattisen hoitosuhteen ja jaetun päätöksenteon hyödyt näkyvät erityisesti, jos mitataan potilaan subjektiivisia oireita, kuten kipua. Pitkäaikaisen kivun hoidossa hoitosuhdevaikutus on erityisen tärkeä."

"Minulle oli äärimmäisen tärkeää, että lääkäri loi toivoa ja uskoa paranemiseen."

Näin potilas kiteyttää kokemuksiaan Rintasyöpäyhdistyksen aineistossa."Levinnyttä rintasyöpää sairastaville tehdyssä kyselytutkimuksessan yli puolet koki, etteivät he tiedä, kuka tuntee heidän kokonaistilanteensa parhaiten."

"Osa on kokenut tulleensa "dementiamummelina ".

Nuoret potilaat eivät halua kuulla hoitohenkilökunnalta kauhistelua ja sääliä nuoresta itsestään.

Mistä sitten empatian syntyy?Se jo vastaanoton ensimmäisellä minuutilla  rakentuu paljon luottamuksesta.

.

Hyvä suhde aikuisen potilaan  kanssa voi alkaa rakentua, kun kysytään esimerkiksi, mikä on vastaanotolle tulijan tärkein huoli juuri nyt ja mistä hän arvelee vaivansa johtuvan. Mitä hän odottaa vastaanotolta tai minkälaista apua hän kaipaa.

Aktiivisella kuuntelulla lääkäri voi osoittaa vastaamalla potilaalle hänen käyttämillään sanoilla ja tekemällä pieniä väliyhteenvetoja.

Läsnäoloa viestitään myös sananattomasti. Kokemus hyvin erilainen,  istuuko lääkäri potilaansa päin vai ei ja ottaako hän katsekontaktin vai ei.Istuminen taaksepäin nojaten ja kädet avoimesti sylissä  hän viestii, että ammattilainen ja käytettävissä.

"Naputteli vain tietokoneettaan. Ei kuunnellut eikä tutkinut kunnolla eikä oikein katsonut päinkään. Ei tullut odotettua reseptiä eikä selkeitä jatko-ohjetta."

Kohtaamiset hoitojärjestelmässä saavat aikaan kahvipöydissä ja nettifoorumeilla rajuakin kritiikkiä. Yleisesti vaikuttaa kokemus siitä, ettei ole tullut kuulluksi.

Lääkärit  ovat vain ihmisiä. Esimerkiksi "puhumattomuus tai "tylyys" voikin olla pohjimmiltaan sitä, ettei osaa kysyä oikeita kysymyksiä.

Yleisimmin terveydenhuollon työntekijöiden empatiaan vaikuttaa kiire, työkuorma ja yhteisikunnan paineistavat odotukset.

Potilas saattaa yllättäen avautua karuista elämänkokemuksistaan. Peitelläkseen omaa avuttomuutta hoitaja pahoittelee tilannetta ja kiirehtii tekemään rutiinitutkimuksia.

"Samaa kertovat muutkin ammattilaiset. Tällaisissa tilanteissa he tuntevat myötätuntoa, mutta paljon ärtymystä, syyllisyyttä, riittämättömyyttä ja tarvetta korjata asiat."

Omista kokemuksistaan kertovalle ihmiselle yleensä kuitenkin riittäisi pelkkä tunne kuulluksi ja kohdatuksi tulemisesta.

Empatian oppimisessa olennaisinta on kuuntelun ja läsnäolon kehittäminen ja aito halu ymmärtää potilasta

Lähteet: Hyvä terveys 14/2026, kuvat omat