Olen ollut alakuloinen koko viikon. Keskiviikkona alakulo oli pahimmillaan. Pelkään, että sairastun masennukseen.
Keskiviikkona oli etenkin katetrin kipuilu mielessäni. Olen sairastanut tätä virtsaumpea kohta kaksi vuotta. Välillä on ollut muutaman kauden tavallista virtsaamista. Sitten taas virtsaumpi ja päivystykseen.
Olen myös ajatellut, että katetri on laitettu liian aikaisin. Olisi pitänyt odottaa, tuleeko sieltä virtsaa taas itsestään. Ehkä kahden kolmen virtsaummen jälkeen jälkeen se olisi ehkä pitänyt laittaa. Tiedä häntä.
Tämä katetri, joka minulla on nyt, on alkeellisin. Siinä on paksu letku ja iso virtsankeräyspussi. Sitä ei oikein saa laitettua vaatteiden alle. Siksi olen kuntosalilla antanut sen roikkua ihmisten ilmeistä välittämättä - mitä se heille kuuluu.
Keskiviikkona itkin ja olin tosi onneton, kun ajattelin, että minun pitää pitää katetria koko loppuelämäni. Virtsaumpi on yleensä vanhuuden vaiva. Minä olen ikääntynyt 61-vuotias. Miksi minulle ei kävisi niin?
Onneksi saan Kystofix-katetrin 25.11. Se on parhain katetri. Laitetaan vatsan läpi suoraan virtsarakkoon. Eikä siinä ole tosiaan paksuja letkuja, jotka ärsyttävät alapäätä.
Vatsan reikää on hoidettava noin kuukausi. Viitenä päivänä suihkutus vedellä. Kahtena päivänä antiseptisella aineella. Lopuksi pitää teipata sideharsotaitos. Onhan siinä oma hommansa.
Samalla pitää muistaa pruutata emättimeen Vagifem-paikallisestrogeeniä, joka tukee emättimen seinämiä ja samalla myös virtsarakon. Minun pitää ensiksi laittaa Vagisan emätinvoidetta, jotta saan Vagifemin kunnolla sisääni. Vagisania voi käyttää myös ulkoisten intiimialueiden kuivuuteen ja ärsytykseen.
Odotan niin innolla uuden katetrin laittamista. Sen avulla voi käydä ihmisten ilmoilla. Minulla on mökkihöperyys. Olen toki käynyt kuntosalilla treenaamassa käsi- ja jalkalihaksia, vaikka kuntosali kiellettiin. Siksi en tee vatsalihasharjoituksia.
Olen myös tehnyt kävelylenkkejä. Se käy hyvin, kun kuuntelen samalla musiikkia. Paniikkikohtauksen pelko on osin laantunut. Sain kerran lenkillä paniikkikohtauksen ja muistan hyvin sen paikan, missä se alkoi. Jännitän sitä.
Olen leiponut koko ajan hapanjuurileipää kahdesti viikossa. Ruis- ja vaaleaa leipää. Tällä viikolla laitoin vaaleaan leipään seesamin simeniä sekä sisälle että pintaan. Leipä on niin maukasta. Varmasti teen sitä uudestaan.
Siis katetri koko loppuiän.
Kampaamossa ihana kampaajani Heidi sanoi, että minulla on lähtenyt hiuksia. Sanoin, että se varmaan johtuu huonosta yleiskunnosta. Kampaamossakaan en yrittänyt piilotella katetria. Heidi ihmetteli, onpa aikamoinen värkki. Hyvä kun jaksan olla sen kanssa.
Ulkona pitäisi leikata daaliat alas ja ottaa talvilepoon mukulat. Pitää ostaa turvetta. Mutta tuntuu, etten jaksa. Esimerkiksi sitä seisomista suorin jaloin, koska kyykistyä en saa. Mutta tänä vuonna daaliat olivat ihanat ja kukkivat runsaasti hallan tuloon saakka. Haluaisin ensi kesänä samaa, mutta pitää olla mukulat.
Luen Riikka Pulkkisen romaania Ero. Se on kaksikerroksinen ja hyvin mielenkiintoinen. Ihmettelen, että hän osaa kirjoittaa niin sujuvaa tekstiä.
Meillä on imuri rikki - sopii toisaalta minulle. Olen laiska siivoamaan. Siivoan kolmen viikon välein. Sitten niin vauhdilla, että hiki tursuaa. Mutta minua häiritsee kahden maton roskaisuus. Sellaisten, joita ei voi pestä käsin. Tämä katetri tarjoaa omat haasteensa imuroinnissa. En voi esimerkiksi imuroida sänkyjen ja tuolien alta, koska en voi mennä kyykkyyn - odottakoon ne parempia päiviä. Mies ei suostu imuroimaan, koska kärsii jo imurin äänestä.
Hyvää viikonloppua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!