Taas valituspostaus.
Alan olla epätoivoinen tämän alkeellisen katetrin kanssa, jonka sain virtsaumpeen. Tiedän, että se lisää virtsarakon tulehdusta. Oli virtsis, ja söin antibiootit kiltisti. Sitten täällä viikolla kutinaa ja kirvelyä. Vein virtsanäytteen labraan ja parin päivän päästä kyselin tuloksia: taas virtsis. Sama bakteeri kuin edellisellä kerralla. Toivon, että se kuolee nyt. Muuten varmaankin joudun suonensisäiseen hoitoon. Eli makaamaan sairaalassa.
Soitot terveyskeskukseen vie hermot. Joskus joutuu odottamaan reilun tunnin ajan. Inhoan sitä hommaa!! Miksi ne eivät palkkaa lisää työntekijöitä puhelinpäivystykseen tai näinä aikoina jotenkin järjestelemään sitä.
Olen juonut kitkerää karpalomehua maaliskuusta asti. Aamuin illoin. Olen juonut paljon vettä. Eipä nämä itsehoito menetelmät ole auttaneet. Voi hemmetti!
Ulkona kaunis syksy. Olen jaksanut käydä kävelylenkillä neljästi viikossa. Plus kuntosalilla kaksi kertaa.
En uskalla nyt ajaa autoa, kun tässä taannoin epäonnistuin. Olin risteyksessä ja painoin kaasua jarrun sijaan. Pelästyin paljon.
Mies on saanut tällä viikolla aikaan isänsä laatikoiden läpikäymistä. Minä en voi auttaa, koska olen liian nopea ja huolimaton miehen mielestä - niin olen. Siispä katson vierestä, kun mies purkaa laatikoita. Paljon hän on polttanut ulkona.
Onneksi tapasin ystävän kahvilassa tällä viikolla. Oli niin paljon yhteisvalittamista. Terveys.Maailmantilanne. Pelko. Näköalattomuus. Mutta meidän keskeinen rakkaus.
Kuntosalilla käyn edelleen virtsankeräyspussi ja putki esillä. En välitä muiden mielipiteistä. Saan kyllä ihmetteleviä katseita - siitä viis. Voisin piilottaa katetrin puseron alle. Mutta en viitsi.
Minulle on etenkin aamut vaikeita. Vie melkein kaksi tuntia valmistautumaan päivään. Päivällä onneksi mieliala nousee. Olen jopa psyykkisen työn kautta hyväksynyt tämän virtsaummen ja katetrin. Ehkä joudun loppuelämäni kestämään tätä. Mutta siihenkin tottuu.
Pahinta on pelko, että katetri menee rikki ja virtsaa tulvii. Silloin on mentävä vain päivystykseen tai jos kello suo terveyskeskukseen. Entäs kun katetri hajoaa päivällä muitten ihmisten keskellä?
Ennnen kuin koskee katetriin kädet on pestävä saippualla tai käyttää käsidesiä. Tämän hajamielisen luonteeni takia kosken siihen väillä ilman ennakkovalmisteluja. Katetrin paikka alapäässä on pestävä joka päivä.
Luen tällä hetkellä Birgitta Trotzigin Liejukuninkaan tytärtä. Se on hyvin taiteellinen romaani. Olen vasta alussa, mutta romaani tuntuu kiehtovalta. Jotakin iloa.
Kotityöt teen kuten ennen. Pesen ja viikkaan pyykit. Tiskikone pesee astiat. Kasvisruoka valmistuu. Siivoan niin paljon kun pystyn.
Minulla on tullut himo marjoihin ja hedelmiin. Syön niitä paljon, paljon päivässä. Kertookahanko tämä, että minulla on C-vitamiinin puutetta, vaikka olen kasvissyöjä. Tänään tein linssikeittoa. Sitä ennen chili sin carnen. Siihen laitoin lihan asemasta soijarouhetta ja paljon kidney papuja.
Hyvää viikonloppua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!