Mennyt viikkoni vähän matalalentoa

 

Menneellä viikolla mieliala on ollut välillä alhaalla, mikä johtunee siitä, etten ole nukkunut tarpeeksi. Kärsin hyvin harvoin unettomuudesta, mutta joskus on unettomuuden jaksoja, eikä löydy syytä. Tai ehkä minua huolettaa se, ettei kaunokirjallinen käsikirjoitus   edisty, kun säntäilen sinne tänne. Kauppaan ja leipomaan. Taas kauppaan, leipomaan ja ruoanlaittoon. Huonosti nukutun yön jälkeen minulla on flunssainen olo, vaikka ei ole flunssaa. Olen todella nuutunut, melkein toimintakyvytön. 

Ja tunnen olevani kuin katveessa ja viistosti. Ajatukset välillä niin kulmikkaita, etteivät mahdu pään sisään. Onneksi reipas lenkki soukistaa ajatuksia, hioo kulmia,  saa mielen asettumaan ja tasapainoon.

Olen taas välillä ajatellut: nyt musta noita soutaa mustaa venettä mustassa  syvässä joessa tai kurjuuden vesistöt ovat syvät ja rannattomat. Mutta en halua viipyillä liian pitkään edellä mainituissa tunteissa. Koska minulla on vielä tässäkin iässä elämännälkä.

Olen edelleen valmistellut joulua ja luikkinut siellä sun täällä. Olen leipoa tuhertanut kahteen otteeseen. Tein banaanikakut ja pullia. Pullista söin oitis neljä. Nams!

Vanilja-luumupullia.

Voisilmäpullia.

Tässä minä joulun jälkeen.

Olen lukenut edelleen Sarah Watersia, tällä kertaa kirjaa nimeltä Vieras kartanossa. Kirjassa on taas hyvin tarkkaa ajankuvaa toisen maailmansodan jälkeisestä Englannista. Kertomus on monitasoinen: jännittävä salapoliisikertomus, romanssi, trilleri, luokkayhteiskunnan kuvaus, rappion kuvaus. Niin paljon. Niin kiinnostavaa. Hotkin kirjaa.

Eilen tein lasimestarin silliä. Sen pitää maustua ja tekeytyä ainakin viisi päivää. Tämä silli pitäisi tehdä kokonaisesta rasvasillistä ja jättää siihen ruodot ja selkäruoto. Minä en pidä siitä, että ruotojen kanssa joutuu tuhraamaan ruokapöydässä,   ja siksi teen sillin sillifileistä.

Päähäni pälkähti kumma idea: tehdä itse joulukranssi ulko-oveen omin avuin. Niinpä väkersin kranssin ensimmäistä kertaa elämässäni. Ei siitä aivan kelvoton tullut, mutta ei kauniskaan. Kranssista tuli aika suuri, ja en ollut löytää pajuja sen pohjaksi omalta tontilta. Kuusen havuja löytyi hyvin. Seuraavassa kranssin tekovaiheet:

Viime viikolla ukkoseni haki 500 kilon pellettisäkin auton peräkärryssä. Meillä on pellettitakka pönttöuunien lisäksi lämmittämiseen. Minä huolehdin pönttöuunien lämmittämisen ja mies taas pellettitakan. Pellettikuormassa oli rutkasti kannettavaa meille molemmille lasikuistin saaveihin.  Meillä on siis kaunis lasikuisti pellettivarastona.

Tässä näkyy vain osa pellettisaaveista.

Tilasin ayurveda-, jooga- ja terveystuotteita myyvästä satnam.eusta  ayurvedaan ja terveelliseen syömiseen liittyviä juttuja. Kaikki heidän tuotteensa ovat luomua ja vastuullisesti viljeltyä. Tilasin luomu basmatiriisiä , kitcharimausteseoksen, kardemummapalkoja ja mausteita, joita en vielä tunne. Tykkään kokkaamisesta ja olen kiinnostunut kaiken maailman mausteista.

Haluaisin pitää kitcharipaaston. Se tarkoittaa, että syödään kolme kertaa päivässä samaa ruokaa kitcharia . Siinä on muunmuassa luomubasmatiriisiä, runsaati luomumausteita esimerkiksi kurkumaa, korieanterijauhetta, jauhettua fenkolia, fenkolin siemeniä, juustokuminajauhetta ja sen siemeniä, kardemummaa palkoineen ja paljon muuta sekä esimerkiksi parsakaalia.   Mausteiden runsauden takia ostin tuon valmiin mausteseoksen kitchariin. Teen ehkä joulun jälkeen  kitcharipaaston, jos verkkokauppa toimii tarpeeksi nopeasti.

Mung dali kuuluu myös kitchariin. Se on kuorittua ja halkaistua mungpapuja. Kitcharin avulla annetaan ruoansulatukselle lepoa, koska kaikki kitcharin ainekset ovat helposti sulavia, myös kuoritut ja halkaistut mungpavut. Siksi basmatiriisikään ei ole kokojyvää. Olen edelleen iltaisin juonut kurkuma-kardemumma juomaa. Se tehdään täysmaitoon. Välillä olen juonut minulle, pitta kehotyypilleni, sopivaa kauneusjuomaa.

Olen lukenut netistä tästä ayurveda-terveysfilosofiasta. Kaikki vaikuttaa melko hyvältä. Mutta   mieltäni vaivasi se, että ayurveda pyrkii täydelliseen terveyteen. Minusta se on kyseenalaista. Ainakin minun iässä alkaa olla kaikenlaisia kremppoja ja vaivoja. Esimerkiksi nyt minulla on toinen suupieli auki. Se kertoo usein alikunnosta, vaikka tunnenkin itseni  terveeksi, mutta ehkä syynä on mielialan laskeminen. Mutta kuka on koko ajan kaikissa ikävaiheissa täydellisen terve?

Rauhaisaa sunnuntaita kaikille!