Ihmiset jaetaan aamu- ja iltavirkuiksi, mutta suurin osa edustaa välimuotoa. Ihmiset sietävät univajetta eri tavoin. Toisilla univaje ei vaikuta lainkaan työtehoon ja tarkkuuteen, kun taas joillekin työskentely muuttuu lähes mahdottomaksi.
Iso osa ihmisistä on virkeitä kello 19-21 välillä ennen kuin unipaine alkaa vaikuttaa. Tätä kutsutaan unelta kielletyksi alueeksi, koska silloin ison osan ihmisistä on vaikea nukahtaa.
Yöllä kello 3-5 ihminen on väsyneimmillään. Toinen väsymyshuippu on iltapäivällä kello 14-16. Tästä puhutaan lunch dippinä. Mitä huonommin on nukkunut, sitä voimakkaampi iltapäivän väsymyspiikki on. Iltapäiväväsymystä pahentaa se, jos syö lounaaksi nopeita hiilihydraatteja, kuten esimerkiksi pastaa. Tällöin verensokeri nousee ja laskee äkillisesti ja voimakkaasti, mikä väsyttää.
Aikuisen vuorokauden unen tarve on tavallisesti 7-9 tuntia. Alle kuutta tuntia pidetään liian vähäisenä - paitsi niille, jotka ovat geneettisesti lyhytunisia ja selviävät mainiosti alle kuuden tunnin yöunilla.
Töissä, jos mitenkään on mahdollista, yksi toimiva tapa pitää taukoa, on ottaa nokoset. Kansainvälisen tutkimusnäytön mukaan 15-30 minuutin nokostauolla on 2-3 tuntia kestävä virkistävä vaikutus. Jos nokosten vaikutuksen haluaa optimoida, kannattaa juoda kahvia ennen nokosia. Kofeiini vaikuttaa viiveellä ja ehkäisee heräämisen jälkeen tokkuraa.
Kannattaisi miettiä, minkälainen työrytmi on paras itselle: Milloin kannattaa tehdä ajattelua, keskittymistä ja innovointia vaativia tehtäviä? Milloin tehdä rutiininomaisempaa työtä? Kun löytää itselleen sopivan työrytmin, pysyy vireämpänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!