Henkisen hyvinvoinnin kolme mittaria

 

Omien psykologisten perustarpeiden toteutumisen voi havaita siitä, että pääsääntöisesti on hyvä olo, ja kaikki tuntuu olevan hyvin. Psykologisten perustarpeiden ymmärtämisestä saattaa olla hyötyä arjessa. Tarpeita kannattaisi lähteä täyttämään tietoisesti. Moni katuu esimerkiksi sitä, että tuli tehtyä liikaa töitä, ja läheisille ei jäänyt aikaa. Mittarit ovat seuraavat:

1) Autonomia

Autonomian tarve täyttyy, kun tuntee voivansa vaikuttaa elämäänsä ja pystyy tekemään valintoja, joiden takana seisoo. Miten pystyy esimerkiksi etätyöaikana itse vaikuttamaan aikatauluihin ja päättämään, missä järjestyksessä hoitaa asiat.

Autonomia on yhteydessä sisäiseen motivaatioon eli ihmisestä itsestään lähtevään haluun tehdä asioita. Kun autonomia puuttuu, motivaatiosta tulee ulkoa ohjattua. Tällöin saattaa tuntua siltä kuin joku työntäisi väärään suuntaan. Toki kompromissejakin täytyy työelämässä tehdä.

2) Kyvykkyys

Kyvykkyydessä on tunne, että saan aikaan, pystyn ja kykenen. Elämässä on tunne, että kulkee tavoitteita kohti. Ei aina isoin askelin mutta kuitenkin.

Kyvykkyys on tunnetta siitä, että on taitava siinä, mitä tekee, mutta myös sitä, että oppii ja kehittyy. Liian vaikeat tai liian helpot työt eivät täytä kyvykkyyden tarvetta.

Joissain tapauksissa voi huomata, että tavoite on tullut ulkoa. Esimerkiksi ammatinvalintaa on ohjannut jokin ulkoinen motivaattori, kuten palkka, vanhemmat tai ystäväpiiri.

3) Yhteisöllisyys

Kliseistä mutta totta: jokainen tarvitsee jonkun, jolle voi soittaa vaikka keskellä yötä. Yhteisöllisyydessä on keskeistä, että ihmisellä on tärkeitä, syviä ihmissuhteita.

Yhteisöllisyys ei synny esimerkiksi somen seuraajamääristä, sillä ihmissuhteiden laatu on tärkeämpi kuin määrä.

Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 13.5.2021, kuvat omat

Omaehtoiset ihmiset viihtyvät myös yksin

Introvertit viihtyvät hyvin itsekseen. Sen sijaa ekstrovertit kaipaavat seuraa. Rochesterin yliopiston tutkijat tutkivat satojen vapaaehtoisten päiväkirjoja selvittääkseen, miksi toiset ovat tarkkoja omasta ajastaan, kun taas toiset kammoavat yksinoloa. Yllätys oli se, että  introverttius ja ekstroverttius ei juuri näyttänyt selittävän eroja.

Selvisi, että yksinolosta nauttiminen liittyykin ihmisen autonomiaan eli omaehtoisuuteen. Tutkijoiden mukaan ominaisuus näkyy niin, että ihmisen käytös, arvot ja kiinnostuksen kohteet ovat linjassa, eikä ihminen ole altis ulkoisille paineille.

Omaehtoinen ihminen on kiinnostunut oppimaan kokemuksistaan ja hän suhtautuu uteliaasti kaikenlaisiin tunteisiin.

Introvertille yksin olo näyttäytyy pakona sosiaalisista tilanteista. Omaehtoiselle ihmiselle on tyypillistä hakeutua omiin oloihin, koska he kokevat sen antoisaksi.

Jotkut karttavat muiden seuraa ujouttaan. Toiset siksi, etteivät pidä ihmisistä. Omaehtoiset ihmiset nauttivat seurasta, mutta ovat mielellään myös yksin. Oman rauhan tarve ja itsenäisyys näyttää olevan yhteydessä myös luovuuteen.

Valittu yksinolo voi olla myönteistä. Mutta vastentahtoinen yksinäisyys nujertaa hyvinvointia.

Nautitko sinä yksinolosta?

Lähteet: Helsingin Sanomat 8.11.2018, kuvat omat

Psyykkinen hyvinvointi

Ihminen ei koe aina ja kaikkialla psyykkistä hyvinvointia. Elämä on niin paljon. On hyviä aikoja. Iloa, mielekkyyttä, tasapainoa. Ja on huonoja aikoja. Vastoinkäymisiä, surua, epätasapainoa. Kukapa meistä selviäisi elämästä ilman ongelmia ja vastoinkäymisiä. Kullakin on omat murheensa.

Elämä kuitenkin yleensä kantaa meitä. Psyykkiseen hyvinvointiin liittyy se, ettei pakene ongelmiaan. Vaan kohtaa ne. Käsittelee ja työstää niitä mielessään. Ja jatkaa eteenpäin elämän arjessa ja juhlassa.

Psyykkinen hyvinvointi jaetaan yleensä kuuteen alueeseen.

1)Itsensä hyväksyminen. Ihmisen olisi hyvä oppia hyväksymään itsensä sellaisena kuin hän on. Monet nuoretkin taitavat tämän. Usein myös vasta iän myötä ihminen alkaa tuntea itsensä arvostamista. Omat rajoituksensa on hyvä tiedostaa.

2)Myönteiset ihmissuhteet. Ihmisen kyky luoda ja ylläpitää vastavuoroisia ja myönteissävytteisiä ihmissuhteita tekee elämästä helpomman.

3)Autonomia. Ihmisen kyky kokea sisäistä itsenäisyyttä, vapautta ja yksilöllisyyttä.

4)Ympäristön hallinta. Ihmisen kyky luoda ympäristö, joka sopii hänelle.

5)Elämän tarkoituksen kokemus. Ihminen löytää suunnan, tarkoituksen ja merkityksellisyyden elämälleen.

6)Henkilökohtainen kasvu. Ihminen kykenee henkisten kykyjen kasvattamiseen ja elinikäiseen oppimiseen.

Psyykkiseen hyvinvointiin liittyy myös psyykkinen joustavuus. Tämä tarkoittaa kykyä sopeutua muuttuviin vaatimuksiin ja ylipäätänsä sopeutumiskykyä.

Arkeen liittyvät käytännön asiat voivat edistää psyykkistä hyvinvointia paljonkin ja ladata voimavaroja. Esimerkiksi riittävä vapaa-aika, mielekäs puuhailu ja harrastaminen, itselle kivojen asioiden tekeminen, hyvä uni ja ruoka, liikunta, kulttuuri, huumori, luonnossa liikkuminen.

Hyvinvointia lisää myös myötätunnon ja anteeksiantamisen opettelu. Ja jokaisella on varmasti myös aivan omia keinoja lisätä psyykkistä hyvinvointia.

Mitkä ovat sinun keinosi lisätä psyykkistä hyvinvointia?

Lähteet: Motiivi4, kuvat omat