tiistai 2. huhtikuuta 2024

Harhakäsityksiä ruoasta

 


Monen keittiössä valmistuu liian tuhtia kotiruokaa, sanoo ravitsemusterapeutti Hanna Partanen. Tässä jutussa hän kertoo, miten ongelmalliset syömistapamme voisi korjata.


"Ihmiset ajattelevat , että itse tehty kotiruoka olisi automaattisesti terveellistä. Se on ihan harhakäsitys", ravitsemusterapeutti Hanna Partanen täräyttää  heti ensi alkuun.


"Tehdään tortilloja, lasangea ja pasta carbonaraa. Eivät ne ole arkiruokia vaan sellaisia, joita tehdään joskus viikonloppuisin herkkuruokina."


Monet pasta- ja vuokaruoat ovat useimmille liian tuhtia ruokaa. Etenkin, jos niihin lorahtaa useampi desilitra kermaa ja päälle kasa juustoraastetta.


Partanen arvaa, että kommentti nostaa monen karvat pystyyn, mutta hänen mielestä vääriä käsityksiä pitää oikoa.


"Saan pöyristyneitä kommentteja, että miten sä kehtaat sanoa noin. Että jos minä teen ruoan itse, niin totta kai se on terveellisempää kuin teollinen ruoka. Kotiruoka nähdään synonyymina sille, että ruoka on lisäaineetonta ja terveellistä." Itse asiassa siinä voi olla suolaa ja kovaa rasvaa huimasti enemmän kuin fiksusti valitussa einesruoassa, Partanen huomauttaa.


Hanna Partanen on yksi Suomen tunnetuimmista ravitsemusterapeuteista. Hän tuli 20 vuotta sitten koko kansan tietoisuuteen ohjelmasta Olet mitä syöt. Tuohon aikaan ohjelmalla oli miljoonayleisö.


Ohjelman formaattiin liittyi, ettei ravitsemusterapeutti ole mikään pehmo päänsilittäjä. Partasta huvittaa, että ohjelman seurauksena hänet totuttiin näkemään "ikävänä akkana telkkarista". Ihmiset eivät ymmärtäneet, että kyse oli tv-roolista.


Kirpakkaa palautetta Partanen saa Messenger-viesteinä tai sähköpostiinsa. Aiheet nousee varmasti myös moniin somekeskusteluihin, joista hän ei edes välitä olla tietoinen.



1) Kotiruoka on liian tuhtia

Ruoka nähdään aivan liian usein pelkästään mielihyvän lähteenä. Jos kokataan niin sanottuja lohturuokia, kuten kermaista pastaa tai makkara-ateria, ruokaa tulee herkästi kauhottua lautaselle liikaa. "Otetaan santsiannos , koska ruoka on vain niin älyttömän herkullista. Sitten ollaankin syöty jo ähkyyn asti."Näin painoa voi kertyä kuin vaivihkaa, mutta sitä on vaikea yhdistää tavalliseen kotona syötyyn ruokaan."


Lohturuoissa on usein runsaasti kermaa tai juustoa, joiden sisältämä kova  rasva, tyydyttynyt maitorasva tekee hallaa sydän- ja versisuoniterveydelle.


Jos kermaa haluaa kuitenkin käyttää, se kannattaa vaihtaa kaurakermaan, jonka rasva on hyvälaatuista.


"Muistuttaisin, että kaurakermoja ja kauramaitoja on todella monenlaisia, eivätkä ne suinkaan maistu samalta. Ihan varmasti voi löytää sellaisen, joka istuu omaan suuhun."







2)On pötyä, että terveellinen ruoka olisi kallista

Monien elintarvikkeiden hinta on noussut inflaation takia, mutta se ei tarkoita, etteikö terveellistä kotiruokaa voisi tehdä myös pienemmällä budjetilla.


Partanen käskee muistelemaan, mitä ruokaa valmistettiin 80-tai 90-luvulla. Silloin monen perheen ruokapöytään nostettiin kattilallinen jauhelihakeittoa tai vuoallinen kaalilaatikkoa. "Eikä maksanut paljon mitään", Partanen sanoo.


Kaalien ja juuresten peseminen, kuoriminen ja pilkkominen voi toki tuntua työläältä, Partanen myöntää.


"Tai sitten ostaa   pakastekasviksia. Käytän niitä itse todella paljon. Ne ovat aivan erinomaisia arjen helpottajia. Niiden ravintoainepitoisuus on lähes sama ellei joskus parempikin kuin kellarissa varastoidun juureksen tai kasviksen."


3) Lautaselta puuttuvat kasvikset




Partasen lempiaihe on kasvikset. Suomalaisten lautasilla kasvikset on usein pienessä sivuosassa, jos ne ovat pääseet lautaselle lainkaan.


Ravitsemustieteilijät työskentelevät kovasti sen perään, että tilanne muuttuisi, mutta yhä edelleen suomalaiset syövät liikaa punaista ja prosessoitua lihaa ja liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja.


Partanen rohkaisee kokeilemaan erilaisia palkokasveja kuten linssejä, papuja ja kikherneitä.  Ei tarvitse ostaa kallista kasviproteiinituotetta, koska parilla eurolla saa linssi-, kikherne- tai papupaketin, joista saa edullisesti ja helposti hyvänmakuista ruokaa. Voi tehdä esimerkiksi falafelpyöryköitä,  mustapapupihvejä, linssikeittoa tai chili sin carnea.

Jos palkokasvit tuntuvat vierailta, Partanen neuvoo aloittamaan pienin askelin.Esimerkiksi nakkikeiton joukkoon voi laittaa punaisia kuivattuja linssejä. Ne eivät juurikaan keitossa maistu, mutta saostavat sitä ja tuovat siihen lisää proteiinia ja kuitua.


Partasella on muitakin niksejä kasvisten lisäämiseen. Niistä yksi on porkkana. Kun Partanen laittaa mikroon lämmitettäväksi edellisen päivän tähteitä tai valmisruokaa, hän syö odotellessa porkkanan alkupalaksi. Näin säästyy salaattiainesten pilkkomiselta ja ruoan alle tulee syötyä jotakin terveellistä.


Toinen fiksu konsti lisätä niin kasvisten kuin kuidunkin saantia on valmistaa iso kaalisalaatti viikon alussa jääkaappiin. Näin mekin miehen kannssa teemme.


"Kun salaatin antaa tekeytyä öljyä ja etikkaa sisältävässä marinaadissa jääkaapissa, siitä tulee niin hyvää. Ja on muuten helppo lisuke minkä vain ruoan kanssa. Öljystä suomalaiset saavat bonuksena vielä pehmeitä rasvoja, joista monella on puutetta." Kaalisalaattiin sopii erinomaisesti valkosipuli ja porkkanaraaste, marinaadiin eli etikka-öljykastikeeseen valkosipuli.

4) Suomalaiset saavat liian vähän kuitua



"Suomessahan on helppo syödä kuiturikkaasti. Meillä on varmaankin maailman paras valikoima leipiä, ja jos ei voi syödä ruisleipää, voi valita sataprosenttista kauraleipää tai täysjyväistä vehnää."


Partasen mukaan ihmiset kuvittelevat, että joka-aamuinen kaurapuuro tai jogurtin päälle ripoteltu kauralese riittäisi tyydyttämään kuitutarpeen. Todellisuudessa se vastaa vain noin viidesosan päivän tarpeesta.


Kuitua voi saada liian vähän, vaikka ajattelisi syövänsä paljon kasviksia. Moni kertoo syövänsä päivittäin salaattia, mutta usein se on pilkottua tomaattia, kurkkua ja lehtisalaattia. Parempi kuin ei mitään Partanen sanoo, mutta kuituja niissä on niukasti.


Helppo tapa lisätä kuidun saantia on rouskutella muutama porkkana päivässä tai panna ruoan joukkoon papuja, kikherneitä ja linssejä.






Lähteet: Helsingin Sanomat 23.3.2024, kuvat Pixabay

6 kommenttia:

  1. Olen miettinyt tuota samaa asiaa kotiruuasta. Monta kertaa ihmettelen esim. kasvisruokien kohdalla sitä mahdotonta kermamäärää. Eikö vaikka kasvissosekeitto onnistu ilman kermaa tai sulatejuustoa.. Ei kotiruoka ole automaattisesti terveellistä, kuten tekstissä todettiin. Hyvä kun otit asian esille blogissasi. Mukavaa kevään jatkoa sinulle Marja T. Tuulikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Marja T. Tuulikki. Olen samaa mieltä kanssasi. Kun lukee reseptejä lehdistä, kasvisruuissa ei säästellä kermaa. Ikään kuin kasviksissa ei olisi tarpeeksi makua. Itse en lisää kermaa kasvissosekeittoihin, kun ne ovat niin maistuvia ja ruokaisia ilman sitäkin.

      Poista
  2. Kotiruokaa on monenlaista, niin kuin tekijöitäkin. No eineksiin verrattuna kotiruoassa ainakin lisäaineita luulisi olevan vähemmän, riippuu kai paljolti siitäkin että minkälaisia raaka-aineita siinä kotiruoassa käytetään. Olen huomannut että nuorempi polvi, esim. nuoret äidit suosivat paljon pastaruokia, jolloin kasvisten osuus jää vähemmälle, ehkä se helppous ja edullisuus houkuttaa. Olen Antti Heikkilän linjoilla siinä suhteessa, että nykyisten ruoka suositusten aikaan ylipainoisten osuus kasvaa,samoin diabetes lisääntyy koko ajan myös lapsilla, jotain on pielessä.
    Mielenkiintoista











    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Tanttarelli. Jos oikein muistan, Antti Heikkilä toi vähähiilihydraattisen ruoan kansan tietoisuuteen. Hänellä on vahvoja mielipiteitä. Voihan olla, että lautasmallikin lihottaa riippuen siitä, minkälaista proteiinia ja lisäkeruokaa siihen laittaa. Kotiruoassa on noin yleensä vähemmän lisäaineita kuin eineksissä, mutta niitäkin on monenlaisia, osa aivan terveellisiä, esimerkiksi kasvisruuissa kasvisnakit ja -makkarat, soijasuikaleet, härkismurut, nyhtökaura, kasvispihvit ja pyörykät, boltsipullat...Kasvisvaihtoehtoja on tullut runsaasti lisää. On varmaankin myös liha- tai kalarukia, joissa ei ole kuin vähän tai lainkaan lisäaineita. Varmaankin pastaruokien suosio johtuu niiden valmistamisen helppoudesta, ei tarvitse kuoria perunoita.

      Poista
  3. Voi näistä ruoka-asioista voidaan kiistellä vaikka ikuisesti... On niin monenmoisia ruokavalioita ja mikä yhdelle sopii, ei välttämättä sovi toiselle.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentistasi Jenni. Ohjeet hyvään syömiseen vaihtelevat paljonkin. Joskus ne ovat tiukkoja ja joskus väljiä.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!