Jolien luonnonkosmetiikkaa

Joliella on luonnonkosmetiikkaan ja hyvinvointiin keskittyvä verkkosivusto, verkkokauppa, kivijalkamyymälä ja kauneushoitola, jota ollaan laajentamassa suuren kysynnän vuoksi. Uudeksi nimeksi tulee Jolie shop & spa.

Jolien kesäkuun boxi on matkaboxi. Se muun muassa huoltaa kädet ja jalat kesäkuntoon ja tarjoaa aurinkosuojaa.

JOIK-tehonaamio käsille ja jaloille kuorii ja hellii käsien ja jalkojen ihoa. Hienojakoinen merisuola poistaa kuollutta ihosolukkoa. Oliiviöljy, aprikoosinsiemenöljy ja manteliöljy pehmentävät ihoa. Kädet ja jalat jäävät käytön jälkeen silkkisen pehmeiksi kuin manikyyrin tai jalkahoidon jälkeen.

Kuorin ensimmäistä kertaa jalkapohjani ja kädet. Kuorinnan pesun jälkeen jalkapohjat olivat liukkaat, ja piti kävellä rauhallisesti pois suihkusta. Jalat ja kädet kirkastuivat ja pehmenivät ilmiselvästi.

ULTRASUN on auringonsäteilyltä suojaava mineraaliaurinkosuoja. Se palauttaa optimaalisen kosteustason ja vähentää auringon aiheuttamia ikääntymisen merkkejä. Koostumukseltaan erittäin kevyt, lähes näkymätön voide imeytyy nopeasti ihoon, eikä jätä sitä rasvaiseksi.

Ihmettelen, miten luonnonaineista voi tehdä aurinkosuojan, mutta  luonnonkosmetiikan tekniikka on varmaankin huippukehittynyttä. Aurinkosuojaa piti lisätä välillä enemmän kuin synteettistä suojaa, mutta se suojasi ihoa hyvin.

Whamisan Sheet Maskit ovat suosittuja, tehokkaita ja geelimäisiä kertakäyttönaamioita, jotka sopivat kaikille ihotyypeille. Whamisa on fermentoinut raaka-aineet omalla erikoismenetelmällä parantaen niiden säilyvyyttä ja luonnollista kykyä puhdistaa ja kosteuttaa ihoa.

Naamio tuntui ylelliseltä ja se totta tosiaan pehmensi ihoa tehokkaasti. En ihmettele, että Whamisa naamiot ovat niin suosittuja.

Novexpert Micellar Water Hyaluronic Acid on misellivesi, joka puhdistaa kasvoilta meikin, ilmansaasteet ja kuolleen ihosolukon. Hellävarainen koostumus sisältää aloe veraa, joka rauhoittaa ihoa puhdistuksen aikana. Puhdistuksen aikana hyaluronihappo sitoo kosteutta ihoon samalla, kun probiootit tukevat ihon normaalia tasapainoa.

Olen tähän asti käyttänyt misellivettä ihon vaahdolla tai geelillä  puhdistamisen jälkeen. Ainoastaan tämä tuote yksin riittää puhdistamaan ihon. Tuotetta oli matkakoko.

True Organic of Sweden All You Need Is Me on palkittu tehovoide kuivalle ja karhealle iholle. Voide sopii käytettäväksi  esimerkiksi huulille, kynsinauhoille, kantapäille, erilaisiin ihovaivoihin, auringonpolttamiin ja hyönteisten puremiin. Hyvä tuote myös huulikiilloksi ja hius- ja hiuspohjanaamioksi. Risiiniöljy ehkäisee kuivuutta ja ihottumaa. Mehiläisvaha lukitsee kosteuden ihoon. Vitamiinipitoinen oliiviöljy auttaa ihoa pysymään pehmeänä ja kimmoisana. All You Need Is Me on nimensä veroinen monitoimivoide.

Voide on ihanan paksua ja täyteläistä. Kokeilin sitä huulivoiteena ja kantapäiden ihoon. Tarkoitus on kokeilla sitä myös hiusnaamiona. Uskomattoman monipuolinen voide. Tuotetta oli boxissa matkakoko.

Mikä tuote kiinnosti sinua eniten?

Kuolleiden läheisten viestit

Tämän päiväinen aihe voi tuntua huuhaalta, mutta näin olen täysin selväjärkisesti kokenut.Minä olen kokenut monia vainajakohtaamisia. Kokemukseni ovat olleet suurilta osin sisäisiä kokemuksia ja aistein havaittavia kokemuksia. Minun luokseni ovat tulleet isä, äiti, eno ja paras ystäväni. Kokemukset lohduttivat, enkä  pelkää kovinkaan paljon  kuolemaa.

Pappi ja psykoterapeutti Markku Siltala on kerännyt väitöskirjaansa reilut 600:n ihmisen vainajakokemukset.

1)Minkälaisia  ovat tyypilliset vainajakokemukset?

Väitöskirjaansa Siltala jakoi vainajakokemukset kolmeen luokkaan.

• Aistein havaittava kokemus: ihminen kuulee edesmenneen puheen, näkee hänet tai tuntee kosketuksen.
• Sisäisesti tunnetu kokemus: vainajaa ei näe tai kuule, mutta hänen läsnäolonsa tuntee vahvasti.
• Unitilakokemus:vainaja ilmestyy hyvin todentuntoisena uneen.

Kaikkia kokemuksia yhdistää se, että edesmennyt läheinen tuo usein jonkun viestin.  Vainaja saattaa ilmestyä kesken arkiaskareiden.

2)Lohduttaako vainajakokemus surussa?

Yleensä vainajakokemus auttaa surussa. Ihmiset kuvailevat kokemusta lohdulliseksi, kauniiksi ja koskettavaksi. Lohdullinen viesti vainajalta on, että kuolema ei ole kaiken loppu ja on kuolemanjälkeistä elämää.

Vainajakokemuksesta voi saada myös aivan konkreettista apua. Eräs nainen sanoi saaneensa unessa puolisoltaan tietokoneen salasanan, jolla sai tietokoneen toimimaan.

3)Voiko vainajan kohtaaminen lieventää kuoleman pelkoa?

Vähän yli puolelta vainajakokemus lievensi kuoleman pelkoa merkittävästi. Moni kuvaili kuolleesta hehkuvan ylimaallista rauhaa ja rakkautta.

4)Kuinka yleisiä vainajakokemukset ovat?

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan kolmasosa ihmisistä kokee vainajan läsnäolon. Vainajakokemukset ovat tunnettuja kaikkialla maailmassa ja niitä tapahtuu kaikissa uskonnoissa. Vainajakokemuksia on tapahtunut sekä uskonnollisille ihmisille että ateisteille.

5)Miten vainajakokemuksiin tulisi suhtautua?

Kannattaa luottaa omaan kokemukseen ja tulkintaan. Kokemuksista olisi hyvä jutella jonkun läheisen tai luotettavan ystävän kanssa. Jos kertoessaan huomaa toisen suhtautuvan vähättelevästi, kannattaa olla hiljaa. Jotkut ihmiset saattavat ajatella, että kokija on kuvitellut asian. Toisten kyseenalaistava suhtautuminen ei tutkimuksessa kuitenkaan muuttanut tulkintaa kuolleen läheisen  kohtaamisesta, koska se oli niin todentuntuinen.

Onko sinulla tai tuttavallisilla kokemusta vainajien viesteistä?

Lähteet: hävinnyt, kuvat omat

• 
  

Lopetanko opetustyön?

Minulla on nyt sairauslomaa elokuun loppuun. Kipulääkkeiden fyysiset vieroitusoireet kestää vielä noin kaksi kuukautta ja henkiset yhteensä kolme.

Muutaman viikon ajan olen miettinyt miettimästä päästyäni. Ajatukset ryteikköä. Lopetanko lukion opettajan työt? Lopetanko? Mielessäni musta noita soutaa venettä mustassa, syvässä virrassa. 

Kaikki sanovat, ettei kannattaisi miettiä tällaisia ajatuksia vieroitussoireiden aikana. Minkä minä päälleni mahdan. Ajatukset tykyttää ja tulehtuu. Elämä ei ole vain tottumus.

Työstä luopuminen olisi melkoinen identiteettikriisi. Työ on osa identiteettiä. Kuitenkin onneksi vain osa. Kuka minä nyt olen, kun en ole enää opettaja? Millainen olen? Olenko kelvoton houkka?

Tulevaisuus avoin. Ja silti myös pelkoni on tiukka kuin nyrkki.

Miksi olen ajatellut työni lopettamista? Olin melko pitkään kipulääkekoukussa. Nyt  mieleeni on hahmottunut, että minä söin niitä  ainakin osittain siksi, että jaksaisin työssäni.

Opettajan työ on muutamassa vuodessa muuttunut hyvin vaativaksi. Digi pitäisi osata ihan omin päin. En osaa. Lukiosta on tullut vain treenaamista ylioppilaskirjoituksiin. Oppilaat treenaavat. Opettajat treenaavat. Onhan uusi käytäntö ottaa opiskelijoita yliopistoon ylioppilastodistuksen perusteella. Ei pääsykokeiden. Lukio ei ole enää yleissivistävä koulu.

Opetussuunnitelma muuttui vain kolmisen vuotta sitten. Ja parin vuoden kuluttua -jos oikein muistan - se muuttuu taas. Ja taas uudet opetusaineistot diginä ja uudet kirjat.

Minulla on ollut kausia opettajanurallani, että kun olen nähnyt aamulla lukion, minua on alkanut oksettaa. Söin vaivaan matkapahoinvointilääkkeitä. Samoin sain ripulin, kun näin lukion. Söin siihen ripulilääkettä. Olen ollut loppuunpalamisen partaalla. Aivan reunalla. Mutta en ole pudonnut. Vielä.

Nuorista tykkään todella paljon. He ovat saaneet minut jatkamaan työtäni. Mutta opetustyö on vain  osa opettajantyötä. Työkenttä on turvonnut  liian suureksi. En haluaisi aikanaan jäädä eläkkeelle loppuun kaluttuna. Puhki käytettynä.

En halua kuitenkaan lopettaa töiden tekemistä. Alan etsiä uutta työtä ja suoritan ATK-kursseja sovelletusti ammattiopistossa tai vastaavassa. Olen surkea kuin mannaryyni digin kanssa. Nyt olisi viimein aika ottaa se kunnolla haltuuni.

En ole ollut koskaan riippuvainen miehestäni taloudellisesti. Se on tukala paikka minulle. Jos nyt lopetan opetustyön.Mielessäni tuulet, tuulet repaleiset tuulet. Miksi ajatusten pitää puuskuttaa päälleni kuin juna?

Tämä postaus oli tajunnanvirtaa ja varmaan siihen on jäänyt kirjoitusvirheitä. Kirjoitin varhain aamulla erittäin nopeasti.

Hampaiden narskuttelu on yleinen vaiva

Noin joka kolmas ihminen narskuttelee hampaitaan. Narskuttelussa hampaita puretaan tiedostamattomasti ja tiukasti yhteen tai niitä liikutellaan toisiaan vasten yöllä ja joskus päivälläkin.

Aikaisemmin luultiin, että narskuttelu liittyy purentaan. Nykyisin sen ajatellaan olevan stressistä johtuvaa. Narskuttelu on pohjimmiltaan keino purkaa mielen jännitteitä.

Öinen narskuttelu aiheuttaa pääkipuja. Myös korvat saattavat kipeytyä ja napsahdella. Hammaspinnat kuluvat. Hammas voi jopa haljeta. Kielen ja kurkunpään lihakset jumittuvat, mikä voi muuttaa äänen narisevaksi.

Yleensä ensimmäiseksi pyritään tiedostamaan päivän aikainen narskuttelu. Jo tämä voi rentouttaa ja vähentää öistä narskuttelua.

Sitten voidaan hankkia akryylinen purentakisko, joka valmistetaan hampaista otetun muotin perusteella. Kiskoa säädetään ja korjaillaan niin kauan aikaa, että se sopii purentaan.

Toiset saavat kiskosta niin paljon apua, että käyttävät sitä joka yö. Toiset vain stressaavina aikoina. Hammaskisko maksaa noin 300-600 euroa.

Jos kisko ei auta tarpeeksi, fysioterapeutti voi käsitellä leukojen lihaksia ja niveliä, mikä helpottaa jännitystä ja kipuja.

Olennaisinta on stressinhallintakeinot, joita voi myös itse harjoitella kehon rentouttamisella.

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, eikä apu narskutteluun löydy pelkästään fyysisistä keinoista. Ihmisiä rentouttavat ykksilölliset erilaiset asiat. Jollekin se voi olla liikunta toiselle kotona puuhailu tai mindfulness. Alkoholia ja kahvia kannattaa välttää.

Tutkitusti toimiva menetelmä narskuttelun hoitoon on sovellettu rentoutus, joka on kymmenaskelinen kehon rentouttamismenetelmä. Aluksi rentoutus kestää parisenkymmentä minuuttia. Pyrkimys on vähitellen päästä minuutin aikaan. Jokailtainen rentoutus helpottaa stressiä ja vähentää narskuttelua

Lähteet: Anna 12.6/24, kuvat Pixabay

Sydänsuruja

Olen kokenut voimakkaan sydänsurun avomieheni petettyä minua opiskeluaikoina. Itsetunto romuttui kuukausiksi. Enkö minä riittänyt? Oliko minussa jotakin vikaa? Onneksi pettäminen selvisi jo avoliiton alkuaikoina, ja jätin heti sen häntäheikki typeryksen. Lähinnä vihan ja halveksumisen kautta pääsin hänestä eroon. Tietysti surinkin. Ystävien kanssa toivotettiin koko ääliö alimpaan helvettiin.

Sydänsurun voimakas stressireaktio voi saada aikaan voimakkaitakin fyysisiä oireita psyykkisten oireiden lisäksi.

Rintaa saattaa puristaa, rytmihäiriöt vaivata, verenpaine nousta ja hengitys salpautua. Tuntuu, että sydän särkyy. Oireet voivat muistuttaa jopa alkavaa sydänkohtausta. On ihan paikallaan käydä sydäntutkimuksissa, jos oireet ei hellitä parissa viikossa.

Älä tukahduta sydänsurua

Pitkäaikainen sydänsuruahdistus voi synnyttää jopa pakkoneuroosin. Ihminen saattaa  pestä käsiään hyvin usein lievittääkseen ahdistusta. Jotkut saavat paniikkikohtauksia. Päihteiden käyttö voi lisääntyä.

Jos sydänsuruja ei voi työstää emotionaalisesti, psyykkistä kipua saattaa alkaa turruttaa päihteillä. Silloin voi käydä niin, että sydänsurut hautautuvat mielen perukoille, mutta päihteet jäävät osaksi elämää.

Masentuneilla on enemmän sepelvaltimotautia kuin muilla. Jos masentuu sydänsurusta, masennus täytyy hoitaa. Masentuneet eivät välttämättä jaksa hoitaa itseään kunnolla, liikkua, elää terveellisesti. Tämä on osasyy siihen, miksi masentuneilla on enemmän sydänsairauksia.

Sydänsurun kriisivaihe voi kestää monta kuukautta. Avioerosta toipuminen kaksikin vuotta. Surussa on kyse usein lopulta muutosprosessista, jonka aikana ihminen rakentaa vähitellen uutta elämää. Hän saattaa pohtia, kuka hän on uudessa tilanteessa, mihin hän on matkalla?

Suru opettaa
Sydämen särkymistä seuraavista tunteista - esimerkiksi katkeruudesta, vihasta ja surusta - voi oppia paljonkin itsestään. Suru voi opettaa elämästä paljon, kun sille antaa luvan. Suru limittää meidät itsemme äärelle. Kun sen pahin vaihe on mennyt, se   herättää luopumista, intuitiota, herkkyyttä, avoimuutta.

Kyse on eräänlaisesta matkasta ja oppimisesta. Lopulta särkynyt sydän voi antaa ihmisille uusia oivalluksia.

Älä jää yksin
Jos vuosikymmeniä yhdessä olleesta pariskunnasta toinen kuolee, leski voi kuolla pian puolisonsa jälkeen. Monilla iäkkäillä elämänhalu hiipuu. Elämänhalu ratkaisee. Sillä ilman elämänhalua ei voi elää.

Lähteet: Aputerveys 5/2019, kuvat omat

Hyvää ja kaunista juhannuksen aikaa

Tein 4:n munan sokerikakkupohjan mansikkakakulle. Siitä tuli yllättävän suuri. En ole pitkään aikaan leiponut täytekakkua, joten piti - minulle harvinaista - seurata ohjeita. Tai täytyy myöntää, etten seurannut ohjeita aivan tarkalleen. Sinnepäin kuitenkin.

Luonto on nyt herkän kukkeimmillaan.

Kimpussa ei ole seitsemää sorttia kukkasia. Enkä enää laita tyynyn alle sellaista kimppua. Ollaan oltu ukkoseni kanssa naimisissa jo 24 vuotta ja yhdessä 27 vuotta. En enää haikaile uutta sulhoa. Tuossa vanhassa riittää yllin kyllin.

En malta olla laittamatta tähän Eino Leinon Nocturnea Vesa-Matti Loirin esittämänä. Se kuvaa niin hyvin suomalaista kesäyötä. Nautitaan nyt valoisasta kesäyöstä!

Kaunista ja hyvää juhannuksen aikaa!

Ainaiset valittajat - miten heidän kanssa oikein pärjäisi?

Minulla oli kerran kaveri - onneksi vain kaveri, ei ystävä - joka valitti suurimman osaa aikaa tapaamisissamme. Kaikki pyöri hänen napansa ympärillä. Surkea työpaikka jossa häntä ei ymmärretty. Piti laihduttaa, mutta se ei onnistunut elämänongelmien takia. Huono parisuhde jossa ei siinäkään häntä ymmärretty. Hän valitti vuodesta toiseen, mutta ei tehnyt ongelmilleen mitään.

Minä väsyin treffeillämme. Lopulta hänen valitustulvansa muuttui suorastaan murskaavaksi. Enkä enää jaksanut. Energiavarasta. Ja varmasti hän löysi uusia kuuntelijoita.

Sarjavalittaja myrkyttää perheen ja ystävien hetket valituksellaan. Ja mikään ei näytä muuttuvan. Parempaan.

Miksi joku urautuu valittamisen kehään? Ikävä kyllä hän ei usein edes tajua valittavansa.

Valittamalla ei saa pysyviä ystävyyssuhteita. Valittajan ympäriltä häviävät ne ihmiset, jotka kokevat elämässä olevan paljon mahdollisuuksia - ei esteitä.

Valittajiin kannattaisi käyttää niin sanottua minäviestintää. Voi ensin sanoa, että haluan olla kaverisi, mutta olen huomannut, että sinulla on paljon ongelmia ja olen jo vähän väsynyt niihin. Sitten kaverilta voi kysyä, onko hän itse ajatellut asiaa? Tämä voi joskus havahduttaa valittajan.

Miten erottaa sarjavalittajan ja tarpeeseen valittajan? Ne ihmiset jotka sanovat, että anteeksi, minä valitan taas tästä asiasta, ovat tietoisia, että heidän puheensa rasittaa kuuntelijaa. Sarjavalittaja ei ymmärrä tätä.

Valittajan kannattaisi muuttaa sisäistä puhettaan ja ajatella, että ongelmista kyllä selvitään. Kun ajatusta toistaa riittävästi, se alkaa vaikuttaa elämänasenteeseen. Pitäisi yrittää uskoa, että kun puhuu myönteisemmin, se vaikuttaa myös omaan mieleen.

Jos aiemmin myönteinen ihminen muuttuu valittajaksi ja jos ei millään halua luopua valittamisesta, voi kyse olla masennuksesta. Yleensä kaveri kyllä huomaa muutoksen.

Ja ihmisillä on aivan todellisia valittamisenaiheita, esimerkiksi liian raskaasta työstä syntynyt stressi tai unettomuus.

Onko sinun kaveri- tai tuttavapiireissä sarjavalittajia? Miten tulet vai etkö enää tule heidän kanssaan toimeen?

Lähteet: Kauneus&terveys 7/2019, kuvat Pixabay

Mikromuovia päätyy ihmisen elimistöön pankkikortin verran viikossa

Järkytyin tästä 12.6 julkaistusta WWF:n tiedotteesta. Ja olen eläinten voinnista edelleen yhtä huolestunut kuin aikaisemmin. Ei voi kuin toivoa, että muoviroskat aina lajiteltaisiin ja lopulta jalostettaisiin uusiokäyttöön. On surullista, että suomalaisten kuluttajien muovipakkauksista vain neljäsosa päätyy kierrätykseen. Ja ruoan pakkaaminen muoviin pitäisi lopettaa. Ja varmaankin vielä tulevaisuudessa näin käy.

Samoin WWF:n vaatimus maailman päättäjiä laatimaan muoviroskasopimuksen, joka lopettaisi muovin päätymisen meriin vuoteen 2030 mennessä, on hyvin tärkeä vaatimus.

Muoviroska ei ole siis merten ja merenelävien ongelma vaan turmelee maaluontoa, ja mikromuovia päätyy myös huomattava määrä ihmisiin. Vuodessa 250 grammaa.

WWF:n tilaamasta Newcastlen yliopiston tutkimukseen perustuvasta raportista No Plastic in Nature: Assessing Plastic Ingestion from Nature to People-raportti on koonnut yhteen yli 50 muovitutkimuksen tulokset ja antaa maailmanlaajuisen arvion muoviroskan päätymisestä ihmisiin.

Raportissa ilmenee, että suurin mikromuovin lähde on juomavesi sekä pullo- että hanavedestä. Maantieteelliset erot mikromuovin määrässä ovat suuria. Muun muassa USA:n ja Intian juomavedestä löytyi kaksinkertainen määrä mikromuovia verrattuna Eurooppaan ja Indonesiaan.

"Suomessa ovat Itämeren roskaisimmat rannat, joiden roska on peräisin kuluttajien ja rakennusten käyttämästä muovista. Myös järvivesistä, josta juomavesi valmistetaan, on löydetty mikromuoveja yhtä paljon kuin itämerestä."

WWF kerää allekirjoituksia kansainväliseen muovivetoomukseen, joka pyrkii kansainväliseen muoviroskasopimukseen. Vetoomuksen on allekirjoittanut 12.6 mennessä 660 000 henkilöä. Kirjoita sinäkin.

Miltä tiedotteen tiedot sinusta tuntuvat? Vai kuulitko jo tiedotteen sisällön uutisista?

Lähteet: WWF:n tiedote, kuvat: kuvakaappaus WW:n tiedotteesta, Pixabay

Mitkä ovat oikeat sanat tukea toista?

Yksiä oikeita ja ainoita sanoja ei ole. Ammattipsykologitkaan eivät ole yksimielisiä siitä, millaiset kommentit tukisivat asiakasta parhaiten.

Tätäkin on tutkittu:

Hyväitsetuntoinen ihminen ottaa parhaiten vastaan rohkaisua ja piristäviä sanoja.

Huonoitsetuntoiselle piristävä palaute aiheuttaa vain mielipahaa.

Ihmisillä on eri tyylejä auttaa. Joku tarjoaa tunnetason lohtua ja toinen apua itse tilanteen ratkaisemiseen.

Minusta pelkkä myötätuntoinen läsnäolo on hyväksi. Ei kannata piristämällä piristää tyyliin: "Kyllä sinä tästä nouset entisestä voimakkaampana." Tämä lisää esimerkiksi masennuspotilaan huonoa oloa, kun hän ei nyt jaksa nousta. Jaksaako ollenkaan.

Käytännön apu on monesti odotettuakin. Ruoan laittaminen, juoksevien asioiden hoito, esimerkiksi laskujen maksaminen, jos autettava on hyvin uupunut.

Lähteet: Helsingin Sanomat 25.4.2019

Kotona taas: Puuhailua.

Pidän yleensä viikonloput somettomina. Nyt vähän lipsuin, kun vastasin yhteen kommenttiin ja kommentoin toista. En sinänsä kovin pahasti.Kotona on ollut kaikenlaista pientä puuhaa. Kylvin kasvimaan ja istutin kesäkukat ruukkuihin ja kattiloihin. Kuten kuvasta näkyy, etupihalle ei mahdu kukkapenkkiä saatikka kasvimaata. Kuvassa ei näy  kahta autoa, joilla juuri nyt tytär ja mies ajaa.

Tein raparperista piirakkaa, hilloa, mehua ja osan pakastin. Raparperimehu on niin hyvää ja raikasta.

Siivosin  jotenkin kotivirkaomaisesti ja samalla  pari ruokakaappia, joista löysin jo unohtuneta superfoodeja. Ei kun sitten marjoista chiahyytelöä tekemään.

Rakastamiani kirjoja on tullut iltaisin  luettua. Siri Hustvedt kirjoittaa täsmällisen kaunista ja ilmavaa virkettä.

Olen laittanut ruokia, joita ei sairaalassa saanut. Esimerkiksi thai currya ja papusalaattia.

Olen kulkenut kuin kuningas maanteitä ja metsäpolkuja.

              Puolukka kukkii.

  Tervakukat ovat täydessä kukassa.

                           Kosken kuohua. Jos video nyt toimii.

Taas kotona psykiatrisesta sairaalasta: Kärsineet kasvot.

 

Olen sulkenut sairaalan oven. Huojentuneena ja helposti. Kuin surkean, mitättömän kirjan. En ole enää lukkojen takana. Ei tarvitse pyydellä kansliasta avaamaan ovea. Hiusvaahtoa. Hiuslakkaa. Deodoranttia. Pinsettejä. Kynsisaksia. Muun muassa. Olen niin vapaa kuin aikuinen ihminen voi.

Minun syntymiseni alkaa tästä
kun keveät heleät koivut puskevat yötaivasta kohti
ja tuuli repii tähtiä.
Irrotan katseeni yöhön
ja äkkiä kaikki on valoistakin valoisampaa.
Minä synnyn ja vyörytän
maan jalkojeni alle.
Kaikki sanani alleviivaan
maan väreillä,
maan väreillä.

Tuo ensimmäinen runo on oma, tuunattu. Kuva oli sairaalareissunpuolesta välistä. 

Sairaalahoidon aluksi olin vielä ihmisen näköinen. Kokonaisuudessaan  vanhenin sairaalassa vieroitusoirepaniikkituskissa varmaankin 10 vuotta. Ei hyvä. Mutta minkäs teet.

Yritin eilen vaikuttaa tuohon naamavärkkiini. Ryhdyin  mittaviin remontointitoimiin. Tein  hedelmähappokuorinnan ja nostavan naamion. Naamioiden jälkeen katsoin vihdoin ja viimein hedelmähappokuorintaputelia. Purnukka näytti vanhalta hedelmähappokuorintaputeleiltani, eikä se kuitenkaan ollut  täysin hedelmähappokuorinta.

Kun etsin punukkaa jääkaapista, pudotin hillopurkin toisen jalan isovarpaaseen. Sattui niin, että kynsi varmasti tummuu ja irtoaa. Mutta mitä nainen ei tekisi kauneutensa tähden. Käytän ehkä vähän hajamielisen suurpiirteisesti näitä aineita.  Yleensä teen kasvoille kuorivan naamion ja sitten elvyttävän.

Vasta kuvasta tajusin, että naamani on ruskettunut, vaikka olen kaikein keinoin yrittänyt välttää sitä.  Olen muistaakseni käyttänyt nimenomaan kasvoille aurinkovoidetta. No, näillä mennään.

Aineet: Luonnonkosmetiikkaa kuten kaikki, mitä kasvoihini pistän.