D-vitamiinia käyttävillä on vähemmän melanoomaa

   

Säännöllisesti D-vitamiinia syövillä ihmisillä on merkittävästi vähemmän melanoomaa eli ihosyöpää kuin niillä, jotka eivät syö D-vitamiinia lainkaan, kertoo Itäsuomen yliopiston tuore tutkimus.

Tämä tutkimus osoitti, että säännöllisesti D-vitamiinia syövien riski sairastua melanoomaan oli laskenut jopa alle puoleen verrattuna niihin, jotka eivät syöneet D-vitamiinia.

Suomalaiset saavat näin talviaikaan keskimäärin liian vähän D-vitamiinia. Tutkimus ei kuitenkaan antanut suoraa vastausta siihen, paljonko D-vitamiinilisää tulisi syödä, jotta sillä olisi melanoomaa ehkäiseviä vaikutuksia. Toistaiseksi voidaan viitata virallisiin suosituksiin.

Virallisten suositusten mukaan aikuinen ei tarvitse D-vitamiinia, jos hän käyttää päivittäin maitoja, kasvimaitoja tai rasvalevitettä, joihin on lisätty D-vitamiinia, tai syö kalaa ainakin kaksi tai kolme kertaa viikossa.

Tämä ei riitä, kertoo Itä-Suomen yliopiston professori Carsten Carlberg, joka on tutkinut D-vitamiinin yhteyttä syöpään jo vuosia. Ruuasta saadulla D-vitamiinilla ei ole hänen mukaansa riittävää vaikutusta.

Ainoa tehokas tapa hänen mukaansa saada riittävästi D-vitamiinia olisi altistaa itsensä auringonpaisteelle, mutta se ei ole mahdollista Suomessa talvella. 

Lisäksi Carlberg suosittelee syömään D-vitamiinia syyskuusta huhtikuun loppuuun, kun virallisten suositusten mukaan vitamiinilisää tulisi syödä lokakuusta maaliskuun loppuun. Ja sata mikrogrammaa on yläraja, sitä enempää ei kenenkään kannata ottaa.

Melanooma on länsimaissa nopeimmin yleistyvä syöpä ja se on myös nuorten yleisimpiä syöpiä, mutta yksi syy ihosyöpien lisääntymiseen on se, että väestö vanhenee. Iholla on muisti. Jos iho ehtii vuosikymmenten aikana palaa monta kertaa, iholle kertyy syöpä geenien mutaatioita ja kun niitä kehittyy riittävä määrä, solu alkaa muuttua pahanlaatuiseksi.

Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 19.1.2023, kuvat Pixabay

Kumppani samankaltainen kuin itse

 

Aloin seuraavan jutun myötä oikein pohtia , olemmeko miehen kanssa samanlaisia. Juu, kyllä taidamme olla ainakin osittain. Meillä on samanlaiset arvot ja asenteet. Politiikasta olemme samaa mieltä. Äänestämme vaaleissa aina samaa ehdokasta. Koulutustasomme on samanlainen. 

Erilaisia puoliakin on monta: mies on hyvin musikaalinen, minä en. Hän soittaa useita instrumentteja ja laulaa. Minä saan nauttia musisoimisesta.

Samoin ruuan suhteen olemme erilaisia. Minä olen kasvisyöjä, mies ei. Haluan syödä suhteellisen terveellistä ruokaa, mies ei, mutta kuitenkin yrittää. Minä en puutu enää hänen ruokavalintoihinsa, sillä onhan hän aikuinen ihminen. Hän kyllä syö minun kokkaamia kasvisruokia, mutta lisänä makkaraa,  erilaisia lihaleikkeleitä ja surutta monenlaisia juustoja. Töissä hän syö lounaaksi jotakin einesruokaa. Liikuntamme on myös erilaista. Minä haluan lenkillä hengästyä ja hikoilla. Mies lampsii hitaasti, ja hänen pulssinsa ei varmaankaan nouse, mutta hän käy sen sijaan syviä, filosofisia pohdiskeluja.

Minulla on erittäin hyvät veriarvot. Sokerikin on laihduttamisen myötä nyt viitearvojen sisällä. Miehellä on korkea kolesteroli ja verenpainetauti.

Reagointitavat ovat erilaisia: minä reagoin nopeasti, mies taas maltillisesti. Olen kärsimätön, mies suhteellisen hidas. Ehkä tässä täydennämme toisiamme. Surumme Veran kuolemasta on nyt ajan  myöten muuttunut. Minä olen vasta työstämisvaiheen alussa ja itken paljon, ja mies tuntuu minusta olevan jo työstämisvaiheen keskipuolella tai lopussa. Hän on alkanut nauraa paljon, katsoo hupiohjemia suoratoistopalveluista ja on jotenkin valoisa ja uskoo parempaan tulevaisuuteen.

"Ihmisellä on  on sellainen peruspariutumisen piirre, että tykkäämme samankaltaisuudesta eli etsimme itsemme kaltaisia ihmisiä", sanoo mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen Helsingin yliopistosta.

Pariskunnat muistuttavat toisiaan monilta ominaisuuksiltaan: erityisesti yhteiskunnallisen asemansa, koulutustasonsa, asenteiden ja arvojensa suhteen, mutta jossakin määrin myös ulkoisilta ominaisuuksiltaan ja käyttäytymiseltään.

Korkean koulutustason omaava valitsee  todennäköisesti kumppanikseen koulutetun ihmisen, tupakoiva tupakoitsijan, tarkkaavaisuushäiriöinen toisen adhd-ihmisen.

Parit saattavat toki myös ajan myötä muistuttaa  toisiaan, mutta periytyvyystutkimuksen viime aikojen löydökset kertovat, että ihminen suosii jo pariutuessaan tiettyjä omia piirteitään myös kumppanillaan.

Suhteen alussa kiinnitämme huomiota varsinkin ulkoiseen olemukseen. "Ihmisen aistit ja erityisesti näköaisti ovat halun ja mielenkiinnon syntymisessä tosi hallitsevassa roolissa", sanoo Keski-Rahkonen.

Vastapuolen on oltava omissa silmissämme jollakin tavalla viehättävä ennen kuin arvioimme hänen muita ominaisuuksiaan. Pituus ja paino vaikuttavat kumppanin valintaan. Suomalaiset periytyvyystutkijat havaitsivat valinnan jo parikymmentä vuotta sitten. Pariutuneet ihmiset muistuttavat toisiaan satunnaisia valittuja kumppaneita enemmän. Lukuisten muiden tutkimusten mukaan kasvoissa viehättävinä piirteinä pidetään yleensä symmetrisyyttä ja keskivertoisuutta.

Miehillä on naisia useammin taipumus painottaa fyysistä viehättävyyttä sekä lyhyt- että pitkäaikaisen kumppanin etsinnässä. Miehet myös etsivät itseään nuorempaa kumppania.

Naiset näyttävät suosivan samanikäisiä tai vanhempia kumppaneita. He painottavat taloudellisia näkymiä enemmän kuin miehet.

Evoluutiopsykologit ovat selittäneet eroja sillä, että fyysisesti viehättävä ja nuorempi kumppani takaisi miehelle hyvät mahdollisuudet saada jälkeläisiä. Naisten on ajateltu painottavan kumppanin sekä nykyistä ja tulevaa taloudellista menestystä ja samaa tai vanhempaa ikää siksi, että ne tarjoavat paremmat mahdollisuudet selviytyä ja menestyä.

Ulkoisen puolen lisäksi parinvalintaan vaikuttavat psyykkiset piirteet ja käytös. Kumppanit muistuttavat toisiaan satunnaista vastaantulijaa enemmän psyykkisen terveyden ja neurokirjon ominaisuuksien sekä päihteiden käytön suhteen.

Vahvimmin pariutumista ohjaa arvojen ja asenteiden samankaltaisuus. Nature Communications-tiedelehdessä viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan kumppanit muistuttavat poliittisissa mielipiteissään ja uskonnollisuudessaan toisiaan erittäin paljon.

Rakkauden olemusta on käsitelty tieteessä suhteellisen vähän. "Rakkaus on tunne, joka ei ehkä ole kovin helposti dokumentoitavissa", Keski-Rahkonen sanoo.

Kanadalaisen sosiologin John Leen kehittämän teorian mukaan rakkaudessa on kuusi tyyliä: intohimoinen ja intensiivinen Eros, useita kumppaneita samaan aikaan liehittelevä ja pelejä pelaava Ludus, syvää välittämistä huokuva Storge, laskelmointiin taipuvainen Pragma, omistautuva ja riippuvainen Mania sekä kaikkensa antava ja epäitsekäs Agape.

1980-luvulla oman teoriansa esitteli psykologian professori Robert Sternberg. Hänen mukaansa rakkaudessa on kolme tasoa: intohimo, läheisyys ja sitoutuminen. Elementtien yhdistelmistä syntyy seitsemän rakkauden tyyppiä.

Lähteet: referaatti Helsingin Sanomat 16.1.2023, kuvat omat

Onko sinulla joustava mieli eli hyvä resilienssi?

 

Muotisana resilienssi tarkoittaa lähinnä joustavaa mieltä.

Resilienssi on kykyä joustaa koettelemuksista takaisin toimintakykyiseksi. Se tekee helpommaksi pärjätä arkisten stressitekijöiden,  isojen muutosten ja vastoinkäymisten kanssa.

Kaikki elämän aikaiset kokemukset muovaavat resilienssiä - varsinkin vastoinkäymiset. Ne lisäävät kehon sisäistä tietopankkia siitä, miten missäkin tilanteessa kannattaa reagoida.

Kun kaikki on aina hyvin, eikä mitään ongelmia tarvitse ratkoa, resilienssille ei ole tarvetta ja sen taito surkastuu. Se kasvaa säröistä ja traumoistakin. Se on tavallaan kehon itseluottamusta.

Ilmiötä on tutkittu 1950-luvulta asti. Joillakin on paremmat mahdollisuudet kestää kovia vastoinkäymisiä lapsesta saakka. Joku toinen on elänyt hyvin turvallisen lapsuuden, mutta romahtaa näennäisesti pienestä vastoinkäymisestä.

Jos hankaluuksia ei ole kokenut riittävästi lapsuuden ja nuoruuden aikana, niissä pärjääminen voi olla aikuisena hankalampaa. Paljon resilienssiä omaavat ihmiset tunnistavat tunteita ja niiden hyväksymistä.

Paljon resilienssiä omaavat ihmiset ovat saaneet myös apua lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Riittää, että joku on aidosti kohdannut kovia kokeneen lapsen tai nuoren niin, että hän on voinut rakentaa turvallisuuden tunnetta.

Suomalaisina meillä on totuttu selviytymään vaikeuksista sisulla. Entä miten se poikkeaa resilienssistä? Sisu yrittää puskea läpi harmaan kiven, ja resilienssi tietää, miten kivi kierretään. Resilienssi säästää voimia  niin, että ihminen pystyy säilyttämään toimintakykynsä. Sen avulla oppii tunnistamaan omat rajansa.

 

Jos resilienssiä on vähän, tunnetaitojen opettelu voi tuntua vaikealta. Moni valitsee mieluummin jatkuvassa stressissä elämisen kuin omien tunteidensa tutkimisen.

Jos kohtaa omat tunteensa, voi alkaa ymmärtää, mistä kaikesta on jo selvinnyt. Tunteiden tunnistaminen auttaa reagoimaan vastoinkäymisiin sopivalla voimalla.

Jos jokainen kriittinen sana ja arjen hankaluus tuntuu melkein maailmanlopulta, reaktio on suhteettoman raju. On paha mieli,  stressi jyllää kehossa aivan turhaan.

Kun on resilienssiä, myös onnea ja iloa voi kokea aidosti. Se ettei kaikesta stressaa kasvattaa positiivisia tunteita. Resilienssi tuo luottamuksen siihen, että elämä kantaa.

Lähteet: Kauneus&Terveys 7/21, kuvat omat

Elämäntapamuutokset

 

Uutena vuotena monet tekevät lupauksia: syön terveellisemmin. Laihdutan. Liikun enemmän. Käyn kuntosalilla. Varaan enemmän aikaa läheisille. Lopetan tupakanpolton. 

Jo kahden viikon päästä nämä lupaukset saattavat raueta.

Hyvinvointiin erikoistunut valmentaja ja tietokirjailija Petteri Kilpisen mukaan muutoksen epäonnistumiselle on kolme syytä.

Merkittävien epäonnistumisten syy on yleensä mittakaava. Yritetään tehdä liian isoja muutoksia elämäntapoihin. Kun muutos vihdoin tehdään saataetaan ajatella, että sen pitäisi olla riittävän iso tai muuten sitä ei kannata tehdä ollenkaan.

Liian isot ja radikaalit muutokset on yleensä tuomittu epäonnistumaan. Toistuessaan vuodesta toiseen epäonnistumiset viestittävät alitajunnalle: lupauksia tulee ja menee, eikä niissä tarvitse pysyä.

Kun muutos epäonnistuu toistuvasti, moni lannistuu ja kadottaa motivaationsa. Jotta elämäntapamuutokset voisivat onnistua, niiden pitää olla tarpeeksi pieniä. Kannattaisi tehdä niin pieni muutos, että onnistuu. Mieli ja motivaatio tarvitsevat onnistumisia.

Toinen virhe voi olla suunnitelman puute, koska oman elämän kohdalla suunnittelu voi olla täysin satunnaista. 

Vähitellen - ehkä parissa kuukaudessa - uudesta tavasta kehittyy uusi rutiini ja siitä syntyy hyvän kierre: uudet rutiinit alkavat tuottaa mielihyvää ja tämä vahvistaa onnistumisen kokemusta. Kun tekee uutta asiaa hyvin, se alkaa vaikuttaa kaikkeen muuhunkin elämässä.

Muutoksen suunnitteluun kuuluu oman syvämotivaation määrittely. Käsitteellä tarkoitetaan perimmäistä syytä sille, miksi haluaa jonkin asian elämässään muuttuvan.

Monet lähtevät muutosta miettiessään liikkeelle omista heikkouksista. Joku ajattelee olevansa perso makealle, joten nyt sen syöminen on pakko lopettaa, mutta oman pinttyneen tavan äkillinen muuttaminen on hyvin vaikeaa.

Kieltäytymisen sijasta muutosta kannnattaisi lähestyä lisäämällä hyviä asioita, ei kieltäytymisten kautta.

Kilpinen sanoo: "Meidän pitäisi kääntää ajattelumme pois tuskasta, luopumisesta ja vaikeudesta. Ei kukaan kestä sitä, että menee nälkäisenä nukkumaan. Mutta voisit miettiä sen sijaan, että nyt keksin keinoja syödä hedelmiä ja marjoja puoli kiloa päivässä. Elämänlaatu nousee sillä, että alkaa tehdä niitä asioita, joista saa virtaa ja jotka ovat mieluisia. Tee niitä enemmän."

Kolmas yleinen syy epäonnistumisissa on se, että ihminen yrittää tehdä muutoksen yksin. Uusista tavoista kannattaa kertoa läheisille tai tukihenkilölle.

Hyvinvointi, jaksaminen ja päättäväisyys on pitkälti kiinni siitä, voimmeko jakaa asioita muiden kanssa.

  

Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 5.1.2023, kuvat omat

Surutyöni 129.

Rakas Vera-tyttäremme kuoli nukkuessaan 22-vuotiaana. Syytä kuolemalle ei löydetty kuolinsyytutkimuksissa. Syy tuntematon. Vera oli hyväkuntoinen ja terve molekyylibiologian opiskelija.

Tämä viikko on ollut yhtä matalalentoa. Jos lennosta voi puhuakaan. On niin ikävä Veraa. En näe tulevaisuudessa mitään hyvää. Ikään kuin Vera ja minä olisimme niin tiiviisti vastakkain, liki, että mitään tulevaisuudenuskoa ei siihen väliin mahdu, ei muita ihmisiä, ei edes ennen rakastamaani luontoa.

Kuollut, marras, marto. Luovuttanut tässä todellisuudessa.  Olen kuin patsas vetoisessa museossa. Muistaakseni Sylvia Plath sanoi noin. Hän kuoli pää kaasu-uunissa. Lopetti itse elämänsä. Rohkea, surullinen nainen.

Välillä tunnen olevani raskaana. Odotan Veraa. Tunnen jo liikkeet. Olen niin onnellinen! Kohta synnytän. Ja niin suloinen Vera-vauva.

Minulla on usein viikonloppuna niin epätodellinen olo kuin tässä talossa olisi kolme ihmistä. Mieheni, Vera ja minä. Kuulen askeleita yläkerran portaissa. Sitten havahdun todellisuuteen. Vera on kuollut. Kuinka kipeää se tekeekään! Palata todellisuuteen.

Kuitenkin tiedän, tunnen, että Vera sanoisi minulle, että lopeta jo tuo surussa rypeminen. Sehän on nyt oikeastaan ego-trippailua.Vera oli rempseä tyttö ja suhtautui tulevaisuuteen valoisasti, oli vihdoin löytänyt oman alansa, ja elämä oli tasapainossa.

Olin viime lauantaina kylässä ystäväni luona. Puhuttiin niitä näitä. Sekä kipeitä että iloisia asioita. Hänen ja minun elämässä. Vielä illalla puhuimme puhelimessa neljä ja puoli tuntia. Se oli ennätyspuhelu. Sielunpesu: puhuimme muun muassa uskonnosta ja myöhäisestä keski-iästä. Niin monista asioista, ja niin oli hyvä.

Olin verikokeissa, ja otettiin kilpirauhasarvot. Ne olivat liian matalalla, vaikka ne puoli vuotta sitten olivat liian korkealla. Sain ohjeeksi lisätä tyroksiinilääkitystä. Taas säätää. Kilpirauhanen ei näytä tasapainottuvan koskaan, ei edes 20 vuoteen. Ihme, että olen laihtunut, vaikka aineenvaihduntani on ollut hidasta. Nyt taas boostataan. Mitkä lienee arvot puolen vuoden kuluttua...

Kävin viimein kampaajalla leikkauttamassa hiukseni. Annan kiinnostuksen puutteen takia kasvaa hiukset pois mallistaan, käyn liian harvoin kampaajalla. Kysäisin, näkyykö harmaita hiuksia. Ei näkynyt. Nyt tuntuu olevan aivan sama, näkyykö niitä vai ei. Se ei ole kovin tärkeää. Suru sulkee minut sisäänsä.  Elän kuplassa.

Instagramtililleni murtauduttiin. Käyttäjänimi oltiin muutettu marjalillukasta Marja Liljestromiksi. Murtautuja tuntee minut tai on lukenut blogini tarkkaan. Tästähä selviää oikea nimeni. Sisältö oli muutettu httöisäksi  viihteeksi: meikkausta, vaatteita ja jet-set-elämää, kun siellä oli ennen paljon muun muassa luonnonsuojelua, ja joidenkin  vakikirjoittajien tekstejä,Eläinsuojelukeskus esk_tuulispään ihanat kuvat ja tekstit,  sekä mielenterveyttä aikaisemmin. En ole jaksanut tehdä asialle muuta kuin muuttaa käyttäjä sun muut nimet marjaliljavirraksi.

En osaa Instagramia, ja ystävä voi auttaa. En ole jaksanut edes pyytää häntä vielä auttamaan. Tilanne on edelleen avoin. Myös yleiselle tietsikalle on kaiketi laitettu virus. Yhä useammin tulee näyttöön "MSN upeita vesimaisemia ympäri maailmaa" . En jaksa myöskään tehdä tälle mitään, vaikka eräs tietokoneammattilainen neuvoisi. Kuka voi olla niin alhainen, että tekee tällaista ja ilmeisesti nauttii siitä? Pienisieluinen, katkera, pahoinvoiva ihminen. Olkoon.

  

Nukkuminen on maailman helpoin tapa laihduttaa

  

Tutkimuksen mukaan yöunien pidentäminen auttaa pudottamaan painoa, väittää ja kertoo Lääkärikeskus Aavan unilääkäri Henri Tuomilehto.

Jo pitkään on tiedetty, että huonosti nukkuminen aiheuttaa terveysriskejä aivoinfarktista lähtien. Yksi univajeen aiheuttamasta riskistä on painonnousu.

Uni säätelee muun muassa hormonitoimintaa. Laboratoriokokeissa on osoitettu, että hormonitoiminta menee univajeesta sekaisin. Tämä puolestaan vaikuttaa nälänsäätelyyn.

Viime vuonna ilmestyneessä amerikkalaistutkimuksessa osoitettiin, että vaikutus toimii myös toisinpäin: unen lisääminen laihduttaa.

Ilmiö selittyy sillä, että uni vaikuttaa ihmiseen monella tasolla. Ensimmäinen on jaksaminen. Hyvin nukkuneena jaksaa liikkua ja ottaa huomioon sen, mitä syö.

Toinen on henkinen taso: väsymys tekee alavireiseksi. Silloin moni harrastaa lohtusyömistä ja hakee mielihyvää epäterveellisestä ruuasta.

Kolmanneksi uni voi vaikuttaa ihmiseen hormonitasolla. Kun nukkuu liian vähän, kylläisyyshormonien toiminta heikkenee ja nälkähormonien kasvaa. Elimistö menee sekaisin, ja saattaa tehdä mieli hiilihydraatteja.

Kun puhutaan elämäntapamuutoksesta, huomio painottuu ruokailuun ja liikkumiseen. Kuitenkin kaiken pitäisi lähteä nukkumisesta. Jos on väsynyt, on esimerkiksi vaikea lähteä liikkumaan.

Jos nukkuminen korjaantuu, energiaa vapautuu muusta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Näin syntyy positiivinen kehä, ja ihminen jaksaa miettiä myös ravitsemusta ja liikuntaa.

Noin 20 prosenttia suomalaisista aikuisista kärsiii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan unettomuudesta. Jos jätetään ulkopuolelle unihäiriöt, keskeisin syy liian vähään uneen on se, että uni kilpailee toissijaisten asioiden kanssa.

Lähteet: Helsingin Sanomat 12.1.2023, kuvat Pixabay

Särkylääkkeen välttely voi pahentaa kipua

 

Näin väittää yleislääketieteen erikoislääkäri Juha Heino Hesarissa. Akuutin kivun alilääkitseminen on yleinen ilmiö, ja se voi johtaa kivun pitkittymiseen.

Otetaan esimerkiksi noidannuoli, jossa koko alaselkä on kipeä ja jumissa. Ihminen seisoo vinosti ja välttelee liikettä, mutta ajattelee, että kyllä tämä tästä.

Vaikka tuntuu siltä, että selviää ilman lääkettä, olisi tärkeää hoitaa alaselkä heti kivuttomaksi, jotta pystyisi toimimaan normaalisti. Jos kipua ei hoideta kunnolla, potilas varoo kipeää kohtaa. Kun kehoa liikutetaan epätasapainossa, alkuperäinen kipu voi pahentua. Kun kipu poistetaan heti, ihminen pitää normaalin ryhtinsä ja liikkuu normaalisti, jolloin lihasten aineenvaihdunta normalisoi tilanteen ja kipu yleensä laukeaa.

Kipulääkkeet ja tulehduskipulääkkeet eroavat toisitaan, koska niiden vaikutusmekanismi on erilainen. Kipulääke vaikuttaa suoraan kipuun, mutta sillä ei ole tulehdusta estävää vaikutusta. Parasetamoli toimii hyvin esimerkiksi päänsärkyyn tai kuumetta alentamaan.

Joskus kipuun liittyy solutason tulehdus. Tulehduskipulääkkeet ovat tarpeen hoidettaessa esimerkiksi migreeniä, lihasjumeja ja kuukautiskipuja.

Parasetamolia voi käyttää turvallisesti pidempiäkin aikoja. Ibuprofeenia kipuun käytetään usein kolme kertaa päivässä 400 milligramman tabletteina. Hyvä vaihtoehto lihasvammojen hoidossa ovat suoraan iholle laitettavat tulehduskipugeelit, sillä ne vaikuttavat tehokkaasti paikallisesti, mutta niistä puuttuu vatsalle aiheutuva ärsytys.

Jotta haittavaikutuksilta vältyttäisiin, tulehduskipulääkkeitä pitäisi käyttää täsmähoitona, samaan tapaan kuin antibioottikuuria korvatulehdukseen. Se tarkoittaa kahden tai kolmen päivän ajan korkeaa annosta ja sen jälkeen lääkkeen asteittaista lopettamista.

Lähteet: Helsingin Sanomat 9.6.2022, kuvat Pixabay

Surutyöni 128.

Tiistaina 9.1 oli tyttäreni Veran kuoleman muistopäivä. Poltin kynttilää Veran kuvan vieressä, ja kävimme hautausmaalla. Tällä kertaa ei onneksi huimannut. Suru musersi. Melkein lopetti minut. Milloin tämä helpottaa? Veran kuolemasta on jo kaksi vuotta. Nimenomaan helpottaa, ainahan suru säilyy,  mutta sen kanssa oppii elämään. En oikein jaksanut mitään. Iltapäivästä asti makasin vuoteessa ja olin tuskainen ja itkin ulisten.

Hypistelin kädessäni Veran korun sydäntä. Tämä koru aivan yhtäkkiä katkesi - ilman syytä - ja ajattelin, että se oli viesti Veralta. Minä olen alkanut olla   syvästi kiitollinen siitä ajasta, minkä sain elää Veran kanssa.

Toiseen asiaan. Olen edelleen laihdutuskuurilla. Tulin siihen johtopäätökseen, että Veran kuoleman jälkeinen herkkujen lohtusyöminen ja nyt tämä laihduttaminen tulevat samasta lähteestä: Nyt voin välillä unohtaa Veran, kun keskityn syömisen säätelyyn ja kontrollointiin. Pelaan ruoan kanssa.

Tässä laihduttamisessa en ole ollut nälkäinen, vaikka syön vain kolme kertaa päivässä ja pätkäpaastoan. Ehkä aamupäivällä kuitenkin jonkin verran, koska en ole saanut syödä kuin vasta 16 tunnin jälkeen edellisestä illasta.

Olen laihtunut nyt 11 kiloa puolessa vuodessa. Heinäkuusta syyskuuhun laihdutin tietoisesti hitaasti ja sen jälkeen innostuin laihduttamaan nopeammin. Paino on myös yhdessä vaiheessa jumittanut melkein kuukauden. Ja pelaan vaan tämän syömisen kanssa, mutta tästä pitäisi tulla kokonaisuudessa elämäntapojen muutos. Tiedän, että se saattaa olla vaikeaa, mutta sitä kohden pyrin.

Menneellä viikolla olen saanut tehdä yhtenä iltana lumitöitä. Täällä oli ankara viima ja lumen tulo. Olen myös joutunut lämmittämään pönttöuuneja tuntikausia, vaikka pakkasta oli vain noin kymmenen astetta. Mitenkähän sitten, kun pakkasta on yli 20 astetta? Emme lainkaan lämmitä sähköllä. Pellettitakka ja ilmalämpöpumppu mahdollistavat sen. Mies huolehtii pellettitakasta. Vain aamuisin on kylmä, mutta sen voi hyväksyä. Onhan nyt talvi.

Onneksi pidän talvesta. Kirkkaista pakkaspäivistä, iltapäivän ja illan hämäryydestä ja pimeydestä. On paljon rauhallisempi olo kuin keväällä. Kevätkin on hyvää aikaa, luonto on viattoman vaaleanvihreä, vemas, kaunis. Huhtikuusta en kuitenkaan pidä. Se on jotenkin ruma ja ahdistava, kun kaikki on ruskeaa ja vielä kuollutta.

Syksy on lempivuodenaikani. Sen sinipunervat tuulet. Luonnon mahti. Oikeastaan pidän kesästäkin, sen lämmöstä ja kauneudesta. Taidan pitää kaikista vuodenajoista. Ja on ihanaa, että meillä on selkeät vuodenajat. Aina jotakin muutosta, transformaatiota, täyttymystä, luovuttamista, haikeutta.

Siiri-kissa ei ole tullut kotiin. Hän on ollut nyt reilu seitsemän kuukautta pois. Toivoni on hiipunut.

Verenkierron valtimoista kannattaa pitää huolta

 

Valtimot ovat kehon joka paikan höyliä, jotka pitävät liikunnasta, rentoutumisesta ja beetaglukaanista. Valtimot kuljettavat verta,  happea ja ravinteita joka ikiselle lihakselle ja elimelle. Aivot, sydän, maksa ja munuaiset ovat riippuvaisia valtimoverisuonista.

Kaura ja ohra sisältävät beetaglukaania, joka ehkäisee ravinnon kolesterolin imeytymistä.

Aerobinen liikunta ja pari kertaa viikossa tehty lihaskuntoharjoittelu parantavat valtimoiden sisäkalvojen kuntoa ja verenvirtausta. Liikunta on hyvää myös siksi, että se tukee painonhallintaa. Ylipaino lisää riskiä verenpaineeseen, kakkostyypin diabetekseen ja huonoihin kolesteroliarvoihin.

Kaupassa kannattaa suosia sydänmerkillä varustettuja tuotteita, koska se on helpoin tapa syödä verisuoniterveellisesti.

Tupakka heikentää verenkiertoa, kiihdyttää ahtaumien kehittymistä ja lisää veritulppariskiä.

Palautuminen on tärkeää. Stressi voi heikentää suonien toimintaa. Kortisolitasot ja verenpaine nousevat ja sympaattinen hermosto kiihtyy, siksi olisi hyvä rentoutua ja palautua.

Verikokeissa käyminen mittauttamassa kolesteroliarvot muutaman vuoden välein on tärkeää. Kokeissa kannattaa käydä erityisesti vaihdevuosien jälkeen.

Aivot. Valtimot kuljettavat verta aivoille, joten niiden toiminnalla on yhteys myös muistiin. Verisuoniperäiset muistisairaudet ovat Alzheimerin jälkeen toiseksi yleisin muistisairauden syy.

Kolesteroli.Kolesteroli kertyy suoniin ja ahtauttaa niitä. Jos paha LDL-kolesteroli on koholla, ensiksi ruokavaliosta pitäisi jättää kovat rasvat. Yleensä lääkitys aloitetaan, jos LDL-arvo on todella korkea tai on muita valtimosairauksien riskitekijöitä, kuten tupakointi, diabetes, korkea verenpaine tai munuaisten vajaatoiminta.

Sepelvaltimotauti on yleisin verisuonitaudeista. Sydämen pinnalla olevat valtimot ahtautuvat. Sairastunut tarvitsee aina lääkehoitoa, mutta myös tupakoinnin lopettaminen, riittävä liikunta ja sydänystävällinen ruokavalio vaikuttavat. Monesti luullaan, että sepelvaltimon pallolaajennus tai ohitusleikkaus parantavat sairauden. Nämä toimenpiteet auttavat paikallisesti, mutta tauti etenee muissa suonissa, jos elintapoja ei muuta.

Lähteet: Referaatti Kauneus&Terveys 3. 2022, kuvat Pexels

Suun kunto vaikuttaa terveyteen monella tavalla

 

Hampaista huolehtiessa ihminen pienetää riskiä yli 60 erilaiseen sairauteen. Kun suun terveys on hyvä, flunssalta voi säästyä. Hampaiden hoito tasaa myös verensokeria. Suun kunto voi vaikuttaa jopa leikkaukseen pääsyyn.

Riittämättömästä hampaiden pesemisestä seuraa, että bakteerit pääsevät lisääntymään ja aiheuttamaan tulehdusta. Bakteerit kulkeutuvat ikenien kautta verenkiertoon.

Tulehdus suussa ja hoitamattomat reiät lisäävät valtimokovettumataudin, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiä. Tulehdus vaikeuttaa myös reuman   ja ihosairauksien hoitoa.

Suun hyvällä hoidolla laskee pitkäaikaista sokeria jopa yhtä paljon kuin diabeteslääkkeellä. Myös psoriasis voi helpottaa.

Miten siis hampaita hoitaa? Huolellinen harjaus pehmeällä harjalla, riittävä fluoritahnan käyttö ja hammasvälien ja ienrajan puhdistus voivat jo parantaa ikenet.

Hyvä hammaspesu voi kestää vähintään kaksi minuuttia. Pestessä käydään läpi hampaiden etu- ja takapinnat ja ienrajat molemmin puolin. Floritahnan voi jättää välillä vaikuttamaan vaikka meikkaamisen ja parranajon ajaksi.  Kielen pintaakin voi harjata ja kaapia. Joillakin siihen  kertyy paljon harmaata bakteerimassaa, mikä olisi hyvä saada välillä pois.

Yhä useamman suun kuntoa heikentävät kiillevauriot. Niitä tulee pääosin happamasta ruoasta ja juomasta. Jos aterian korvaa smoothiella, sen sisältämien hedelmien ja marjojen happoja voi jäädä vaikuttamaan hampaiden pinnalle pitkäksi aikaa.

Syöpähoitoa ei aloiteta, jos suun kunto epäilyttää. Suun terveys tarkistetaan myös ennen sydän-,tekonivel- tai elinsiirtoleikkausta.

  

Referaatti Hyvä Terveys 14/21

Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot

 

Sosiaaliset taidot ja sosiaalisuus eivät ole sama asia. Sosiaalisuus on sama kuin seurallisuus. Ihmisen myötäsyntyinen halu olla muiden kanssa. Sosiaalisuus on synnynnäinen ominaisuus. Sosiaaliset taidot syntyvät kasvatuksen ja kokemusten kautta, ja ne tarkoittavat ensisijaisesti kykyä olla muiden kanssa. Sosiaalisten taitojen harjoittelu ei ole koskaan liian myöhäistä.

Aina kun ollaan kontaktissa muiden ihmisten kanssa, otetaan käyttöön sosiaaliset taidot.Sosiaaliset taidot ovat hyvin automaattisia, eikä suurin osa ihmisistä edes ajattele käyttävänsä niitä. Ne ovat sanatonta ja sanallista käyttäytymistä, jolla ihminen kommunikoi.

Vain harva on erakko. Kunnolliset kohtaamiset ovat syvästi ravitsevia. Sosiaalisiin taitoihin liitetään helposti ajatus, että niissä on joko taituri tai taitamaton. Sosiaaliset taidot eivät ole kuitenkaan synnynäisiä kuten sosiaalisuus vaan ne kehittyvät aina harjoittelun myötä.

Harjoittelu on palkitsevaa, sillä sosiaalisesti taitavalla on helpompi olla ja myös muiden on hyvä olla hänen lähellään.

Sosiaalisia taitoja aletaan opetella jo lapsuuden ja nuoruuden ihmissuhteissa, mutta taitojen harjoittelu jatkuu läpi elämän.

Ensimmäinen asia tuntemattoman kohdattaessa on tervehtiminen, johon voi kuulua katsekontakti ja hymy. Alun kontaktista on luonteva jatkaa tutustumiseen tavalla, joka tuntuu helpoimmalta ja innostaa eniten.

Esittäytyminen toimii uusia ihmisiä kohdattaessa. On hyväksi sanoa oma nimi, hymyillä, katsoa silmiin ja sanoa jotakin mukavaa, kuten "kiva tutustua".

Puhumattomuus ja katseen välttely ei ole hyväksi. Toiset tulkitsevat tällaisen arkuuden herkästi tarkoittavan:"en ole kiinnostunut" tai  "mene pois". Tämä on surullista, jos kyseessä on todella pelokas ja arka ihminen.

Usein juttu lähtee esittelyn jälkeen luistamaan. Jos se ei lähde, yhtään hullumpi idea ei ole katsella ympärilleen ja kommentoida tilaa tai vaikka ikkunasta näkyvää säätä. Luonnosta, lapsista, lemmikeistä löytyy usein vaivatonta puhuttavaa.

Toisen tunteiden huomaaminen ja hänen kertomaansa eläytyminen luovat läheisyyttä ihmisten välille.  Pyri siis ilahduttamaan tai lohduttamaan toista. Anna tukesi toiselle huomatessasi, että hän on alakuloinen.

Kaikkien ei tarvitse olla puhumisen mestari, kuunteleminen on vähintään yhtä tärkeää. Huomion siirtäminen toiseen ja toisen kuuntelu ovat perusta muille sosiaalisille taidoille.

Jokainen voi olla parempi ystävä, kumppani ja ihminen. Yhdessäolo viihdyttää ja virkistää, kun kaikki saavat olla omia itsejään. Läheiset ihmissuhteet ovat tutkitusti tärkeä onnellisuuden lähde.

Lähteet: Referaatti Hyvä Terveys 14  2022.

Raajojen puutuminen voi olla hälytysmerkki

 

Näin kertoo sisätautilääkäri Jorma Lahtela Taysista.  Puutuminen voi johtua monista syistä, ja se voi olla merkki myös vakavasta sairaudesta.

Etätyö on lisännyt monien istumista ja liikkumattomuutta. Huono asento voi johtaa hermon puristuksiin, jolloin siihen kohdistuu painetta, ja verenkierto estyy. Asennon vaihtaminen on hyvä keino todeta puutumisen aste. Jos tunnottomuus alkaa vähentyä minuuteissa, on puutuminen mekaanista ja hyvälaatuista.

Etätyöläisten niskan lihaskireydet aiheuttavat tunnottomuutta lähinnä yläraajoissa. Lihasjännitykset voivat aiheuttaa myös pääkipua. Hoidoksi sopii hieronta ja lihasten rentoutus.

Puutuminen, tunnottomuus ja kipu voivat johtua myös hermopinteestä. Tunnetuin paha pinnetila on iskias, joka syntyy alaselän hermon puristuksesta.

Jos puutuminen jatkuu pitkään ja tunnottomuutta on molemmissa raajoissa, se voi viitata vakaviin aineenvaihdunnallisiin sairauksiin, kuten diabetekseen.

Molempien raajojen tuntohäiriöt voivat olla vihje myös munuaisten tai kilpirauhasen vajaatoiminnasta, MS-taudista tai Parkinsonin taudista.

Jos ylä- ja alaraaja samalla puolella kehoa puutuvat, se aiheutuu yleensä pään verenkiertohäiriöstä, jopa tukoksesta tai aivoverenvuodosta. Tällainen puutuminen alkaa yhtäkkiä. Raajat käyvät voimattomiksi ja niitä on vaikea käyttää tarkasti.

Sotien aikana puhuttiin sotilaan sydäntaudista. Jalkoja alkoi pistellä ja niistä hävisi voima ja tunto. Rintaa ahdisti. Nykyään samoista oireista käytetään nimitystä paniikkikohtaus.

Paniikkihäiriöstä kärsiviä käy päivystyksessä ympäri Suomea, ja oiretta hoidetaan hengittämällä paperipussiin, koska paniikissa oleva usein hyperventiloi eli hengittää vähän sisään ja paljon ulos pinnallisesti. Paniikkihäiriöisen käsien tai jalkojen puutuminen johtuu tiheentyneestä hengityksestä, ja liian matalasta hiilidioksipitoisuudesta verenkierrossa.

Lähteet: Raeferaatti  Helsingin Sanomat 8.4.2021, kuvat omat

Tunteet ja liikunta

 

Seuraavassa asiantuntijat kertovat kolme asiaa, jotka jokaisen olisi hyvä ymmärtää liikkumisen ja tunteiden yhteydestä:

Lajilla ja paikalla on väliä

Pelko ja häpeä on kaksi tunnetta, jotka rajoittavat ihmisten liikkumista. Kilpailulliset lajit herättävät pelkoa, ja omien tulosten mittaaminen ja vertaaminen toisiin kammottaa. Älykiello tai liikkumisen seurantalaitteet tuskin lisäävät  kammoksuvan liikuntaintoa.

Kuntosaliharjoitteluun ja ryhmäliikuntaan voi puolestaan liittyä suorituspaineita ja häpeää. Liikkuminen ei innosta, jos tuntee, ettei oma ulkoinnen olemus sovi muiden liikkujien joukkoon. Moni vähän liikkuva tuntee viihtyvänsä paremmin iäkkäämpien joukossa. Jos vain mahdollista, tilannetta voisi helpottaa kaverin kanssa liikkuminen. Voi myös yrittää jutella muiden liikkumassa olevien kanssa.

Pakko on huono porkkana

Myönteiset tunteet syntyvät varmemmin, kun ihminen liikkuu vapaasta tahdostaan. "Nyt täytyy" ja "nyt on pakko" ovat ikäviä ilmaisuja. Ne vahvistavat liikuntaan liittyviä kielteisiä mielikuvia.

Salilla käyminen lääkärin kehoituksesta voi olla aivan hyvä juttu, jos sen taustalla on oma huoli terveydestä, mutta pelkällä lääkärin kehoituksella ei kuitenkaan pitkälle pötkitä, sillä ilman omaa vahvaa sisäistä halua treeni tyssää lyhyeen. Mitä useampia syitä ihmisellä on liikkua eli mitä monipuolisempi motivaatio hänellä on, sitä varmemmin hän liikkuu.

Yksikin huono kokemus jättää jälkensä

Yksikin huono kokemus voi rikkoa loppuiän liikuntaharrastuksen, ja aikuisella huonot kokemukset liittyvät usein lapsuuden koululiikuntaan.

Keski-ikäisellä koululiikunnasta  tulee mieleen esimerkiksi hiihto. Lipsuvat sukset, märät lapaset, jyrkät rinteet, puuskutus.

Joskus huonon kokemuksen värittämä käsitys liikunnasta ikävänä asiana voi kuitenkin muuttua, kun lähtee hakemaan uusia kokemuksia uudesta liikuntamuodosta ja aloittaa alkeista muiden aloittelioiden kanssa.

 

Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 17.11.2022, kuvat Pexels