Suun kunto vaikuttaa terveyteen monella tavalla

 

Hampaista huolehtiessa ihminen pienetää riskiä yli 60 erilaiseen sairauteen. Kun suun terveys on hyvä, flunssalta voi säästyä. Hampaiden hoito tasaa myös verensokeria. Suun kunto voi vaikuttaa jopa leikkaukseen pääsyyn.

Riittämättömästä hampaiden pesemisestä seuraa, että bakteerit pääsevät lisääntymään ja aiheuttamaan tulehdusta. Bakteerit kulkeutuvat ikenien kautta verenkiertoon.

Tulehdus suussa ja hoitamattomat reiät lisäävät valtimokovettumataudin, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiä. Tulehdus vaikeuttaa myös reuman   ja ihosairauksien hoitoa.

Suun hyvällä hoidolla laskee pitkäaikaista sokeria jopa yhtä paljon kuin diabeteslääkkeellä. Myös psoriasis voi helpottaa.

Miten siis hampaita hoitaa? Huolellinen harjaus pehmeällä harjalla, riittävä fluoritahnan käyttö ja hammasvälien ja ienrajan puhdistus voivat jo parantaa ikenet.

Hyvä hammaspesu voi kestää vähintään kaksi minuuttia. Pestessä käydään läpi hampaiden etu- ja takapinnat ja ienrajat molemmin puolin. Floritahnan voi jättää välillä vaikuttamaan vaikka meikkaamisen ja parranajon ajaksi.  Kielen pintaakin voi harjata ja kaapia. Joillakin siihen  kertyy paljon harmaata bakteerimassaa, mikä olisi hyvä saada välillä pois.

Yhä useamman suun kuntoa heikentävät kiillevauriot. Niitä tulee pääosin happamasta ruoasta ja juomasta. Jos aterian korvaa smoothiella, sen sisältämien hedelmien ja marjojen happoja voi jäädä vaikuttamaan hampaiden pinnalle pitkäksi aikaa.

Syöpähoitoa ei aloiteta, jos suun kunto epäilyttää. Suun terveys tarkistetaan myös ennen sydän-,tekonivel- tai elinsiirtoleikkausta.

  

Referaatti Hyvä Terveys 14/21

Kuivan kevättalvi-ihon hoito

 

Suurimmalla osalla ihmisistä iho on kuivempi talvella kuin kesällä.Kuivasta ja ohuesta kevättalvi-ihosta haihtuu liikaa kosteutta. Kesällä auringonpaiste vahvistaa ja paksuntaa ihoa.

Kuivaihoisen kannattaa rasvata ihoaan, kun se on vielä kostea suihkun jälkeen. Voi käyttää myös hoitonestettä, mistiä tai kasvovettä. Itse käytän luonnonkosmetiikan ruusuvettä. Kosteuttamisen jälkeen ihovoide  sitoo kosteuden iholle ja ehkäisee siksi ihon kuivumista

Kostean ihon rasvaaminen voi myös auttaa siihen, ettei herkkää ja kuivaa ihoa rasvatessa pistele ja kihelmöi niin paljon. Erittäin herkkä iho kutisee ja voi olla jopa kipeä. Etenkin pikkulapsilla rasvaaminen voi silloin tuntua epämiellyttävänä kirvelynä.

Ihon kuivuus ei ole vain esteettinen ongelma. Hyvin kuivaan ihoon tulee herkemmin ihottumaa etenkin niille, joilla on atooppista taipumusta, ja se voi myös tulehtua.

Jo pelkkä kuivuminen on merkki ihon lievästä tulehduksesta. Jos iholle tulee ihorikkoja tai ihottumaa, se voi altistaa vakavimmellekin ihon tulehduksille. Kuivaa ihoa on siksi hyvä hoitaa. Kipeä tai tulehtunut iho voi haitata yöunta.

Talvikuivan ihon hoidossa rasvaa ei pidä säästellä. Rasvaa ei vain sipaista vaan sitä levitetään ihon pinnalle niin, että pinnalle voi aluksi jäädä näkyvä valkoinen kerros. Vain runsas määrä voidetta todella kosteuttaa ja hoitaa ihoa. Jos kesällä iholle sopii kevyempi voide tai geeli, kannattaa ilmojen kylmetessä siirtyä rasvaisempaan voiteeseen.

Osa valmistajista kertoo pakkauksessa tuotteen rasvapitoisuuden, mutta aina näin ei ole. Oikean voiteen voi löytää kokeilemalla, mutta voiteiden rasvapitoisuudesta kannattaa kysellä esimerkiksi apteekin henkilökunnalta.

Kasvot ja kädet kuivuvat talvella eniten, koska niiden iho ei ole vaatteiden alla. Kovilla pakkasella kasvojakin kannattaa suojata esimerkiksi kypärämyssyllä tai kaulaliinalla.

Nyt kun käsiä pestään ja desinfioidaan paljon on kuivaihoisen hyvä rasvata myös käsiään usein. Oikein kuivat kädet voi rasvata illalla paksulti ja panna yöksi puuvilla hanskat käsiin.

Jotkut saattavat ajatella, että kuivaa ihoa ei saisi pestä usein. Mutta vesi ei kuivata, vaan kosteuttaa. Herkälle iholle kannattaa käyttää vain neutraaleja pesuaineita.

 

Helsingin sanomat 28.1.2021, kuvat omat 

Marjat ovat superfoodia, mutta olen liian kärsimätön poimimaan niitä

Minä en marjasta, koska en ole siihen tarpeeksi kärsivällinen. Säntään esimerkiksi mustikassa marjapaikalta toiselle, eikä keruuastia - se on aina pieni, jotta tuntisin onnistumisen iloa -  täyty. Joskus saatan käydä pitkäkseni sammaleelle ja katsella taivaan pilviä.

Meillä mies poimii marjat ja minä sienet. Lapsuuden perheessä pojat eivät poimineet marjoja. He jankkasivat ehkä paikallista sanontaa: "Olen mies, enkä marjanpoimija." Eikö mieheni ole mukamas mies? Syön kyllä melko paljon marjoja niiden maun ja terveellisyyden vuoksi. Seuraavaksi marjojen terveysvaikutuksesta. Suurin osa tutkimuksista on vielä hiirikokeita.

Marjat torjuvat tulehdusta.

Marjojen syöminen vähentää matala-asteista tulehdusta. Se on usein oireeton, mutta altistaa verisuonitautien lisäksi syövälle ja dementialle.

Karpalo on kuin antibiootti.

Karpalomehu aamuin illoin vähentää ja jopa estää virtsatieinfektion uusiutumista. Se on yhtä hyvä kuin virtastietulehduksen hoitoon käytettävä trimeto-priimi-antibiootti.

Mustaherukkaa ja mustikkaa muistille ja silmille.

Hiirikokeissa mustaherukka ja mustikka vähensivät beeta-amyloidiplakkien kertymistä aivoihin. Beeta-amyloidiplakit ovat proteiinisakkaa, jota aivoihin kertyy muun muassa Alzheimerin taudissa.

Mustaherukka voi lieventää glukooman eli silmänpainetaudin oireita. Se parantaa myös hämäränäköä ja silmien väsymistä.

Mansikka tepsii kolesteroliin.

Mansikasta on paljon etenkin pakastekuivatulla mansikkajauheella tehtyjä tutkimuksia. Niiltä koehenkilöiltä, jotka söivät mansikkajauhetta päivittäin monen viikon ajan, mitattiin alhaisempia kolesterolipitoisuuksia kuin verrokkiryhmältä.

Marjojen antosyaanit ja flavonoidit ovat yleensäkin terveellisiä koko psykofyysiselle ihmiselle.

Poimitko sinä marjoja?

Hyväterveys 8/2019, kuvat Pixabay