Mustasukkaisuuteni

Aluksi pahoittelen, että en ole vastannut kaikkiin kommentteihin.  Koska koen sen tärkeäksi ja mukavaksi puuhaksi. Mutta sähköpostini ei jostakin syystä ilmoita niitä enää. Tämä ihmeellinen digimaailma! Logiikkaamme ei kohtaa. Mutta asiaan.

Myönnän olevani mustasukkainen. Mutta en kauhean mustasukkainen.

Tiedän myös järjen tasolla, että sille ei olisi tarvetta.

Mutta mieheni tapaa työnsä takia monia naisia. Työkaveritkin ovat suurimmaksi osaksi naisia.

Välillä oikein piehtaroin kuvitelmissani, kuinka  mieheni lipsahtaa hetken huumassa.

Rikas mielikuvitus on joskus iso rasite.

Kyllä miehenikin on mustasukkainen.

Ainakin jonkin verran.

Mutta hänellä järki voittaa tunteet. Missä ihmeen välissä minulla olisi aikaa pettää häntä? Ei missään välissä. Ja hän tietää, ettei muut miehet kiinosta minua sillä tavalla.

Hän nimenomaan tietää. Ei anna kuvitelmilleen ja tunteilleen valtaa. (Hemmetti kun se on niin järkevä.)

Käymme harvoin ulkona kavereitten kanssa bailaamassa. Lähinnä bailataan kunkin kotona. Silloin olisi tilaisuus toisen pettämiselle. Mutta kuten aiemmin sanoin - sille ei ole halua tai tarvetta.

Onneksi on minua viisaampia ihmisiä. Selittämään mistä mustasukkaisuus voi johtua. Hesarin artikkelissa Väestöliiton esimies, tutkija ja psykoterapeutti Heli Vaaranen sanoo, että mustasukkaisuus on luonnollinen tunne.

Evoluutiopsykologisesti se on oman perheen suojelemista. Mustasukkaisella ihmisellä ei ole aina huono itseluottamus tai valtava omistushalu.

Mustasukkaisuus voi johtua huonosta parisuhdeitsetunnosta. Jokaisella parisuhteessa elävällä on jonkinlainen käsitys siitä, että miten vahva parisuhde on. Epävarmuus tuo tilaa epäilylle, jonka yksi ilmenemismuoto on mustasukkaisuus.

Parisuhteessa perusturvallisuuden tunnetta olisi vaalittava. Juttelemalla.  Niin luottamus säilyisi.

Mustasukkaisuus on myös jonkinlainen tabu. Siitä ei yleensä puhuta.

Puolisoa voidaan myös vähän kiusata herättämällä mustasukkaisuutta. Tämä on yllättävän yleistä. Rakkauden nimissä leikittely.

Äärimmillään se on julmaa valtapeliä. Ja se voi todella satuttaa parisuhteen toista osapuolta. Joku voi sytyttää mustasukkaisuuden tunteakseen olevansa tärkeä ihminen.

Jos toisella osapuolella on jatkuvasti ahdistunut olo mustasukkaisuudesta. Kannattaisi kokeilla parisuhdeterapeuttia. Kolmas neutraali keskustelija selkiyttäisi tilannetta turvallisempaan suuntaan.

Julkkispsykologi Tony Dunderfeltin mukaan pitäisi tehdä ero tunteiden ja "kelaavien tunteiden" välillä. Tunteet ovat hetkellisiä ja ohimeneviä. "Kelaavat tunteet" kuten voimakas mustasukkaisuus jää päälle.

Pariskunnan pitäisi keskustella avoimesti. Nykyisin ei mennä naimisiin ja vain toivota parasta. Vaan suhteessa pitäisi kasvaa myös ihmisenä. Tämä vaatii keskustelua. Etenkin omista kipupisteistä.

Oletko sinä yhtään mustasukkainen?

Lähteet: Helsingin Sanomat 16.11.2017, kuvat Pexel, Pixabay

KUOLEMASTA PITÄISI PUHUA

Vaikka se on onkin vaikeaa. Ja on ehkä enää viimeinen tabu yhteiskunnassamme. Seksistä, uskonnosta ja politiikasta jo puhutaan. Liiankin kanssa. Kuolema on silti läsnä. Olemme nimenneet yhden kuukaudenkin sen mukaan: marraskuu. Tarkoittaa kuoleman kuukautta.

Kuolema on laitostunut. Ja siten poissa silmistä. Suuren ikäluokan edustajilla saattaa vielä olla kokemuksia läheisen hautaan saattamisesta. Ruumiin pesemisestä ja pukemisesta. Ja muista suomalaisista kuolemaan liittyvistä rituaaleista. Ennen arkku oli myös avoinna hautajaisissa. Kuollutta läheistä sai vielä kerran katsella.

Nämä vanhat rituaalit on nyt historiaa. Kuolema alkoi laitostua 1970-luvulla. Nyt kuoleman hoitavat asiantuntijat. Sairaala, hautaustoimisto ja pitopalvelu. Tottahan toki läheisellä on iso työ järjestää hautajaiset ja hoitaa kaikki paperihommat.

Nykyisin elinajan odote on noin 81 vuotta. Yhä enemmän eletään 100-vuotiaiksi. Läheiset pysyvät luonamme tosi pitkään.Ihminen voi elää pitkälle aikuisuuteensa kohtaamatta yhtään kuolemaa. Sitten kun se tapahtuu, voi kokemus olla kriisimäinen.

Vielä 1940-luvulla ihmiset elivät vain 50-60 vuotiaiksi. Suomalaiset olivat 1900-luvun alkupuolella Euroopan sairain kansa.

Kun läheinen ihminen kuolee. Se on totisesti raskas paikka. Aika pysähtyy. Äänet ympäriltä kaikkoavat. On niin hiljaista. Suru alkaa nousta. Kun ensijärkytys on ohi. Suru kuin: musta noita soutaa mustaa venettä mustassa joessa.

Minä olen menettänyt kuolemalle melkein kaikki nykyisen perheeni ulkopuoliset tärkeät ja läheiset ihmiset. Isovanhemmat, äiti, isä, paras ystäväni, melkein kaikki enot ja tädit. Serkkujani on onneksi elossa.

Ihmiset tulevat yleensä jotenkin kiusaantuneina välittämään osanottonsa. Jotkut alkavat jopa vältellä. Tästä tunnistaa, kuka on aito ystävä. Kuka ei. Laulun sanoin youtubesta. Mistä tunnet sä ystävän. Vesku laulaa.

Aidot ystävät ei jätä yksin vaikeina aikoina. Vaikka toinen ei olisi niin sanotusti hyvää seuraa. Surutyö kestää reilun vuoden. Joskus kuolemasta ei toivu entiselleen milloinkaan. Suru voi piileksiä mielen onkaloissa koko ajan. Ei se jätä.

Somesta - yllätys, yllätys -löytyy keino kuoleman sosiaalisempaan käsittelyyn. Some voi olla paluu yhteisölliseen kuoleman aikakauteen.

Netissä saa surra, tilttää tunteitaan ja ajatuksiaan. Voi saada vertaistukea. Meillä on nyt uusi tapa käsitellä kuolemaa. Eikä se ole sidottu aikaan tai paikkaan.

Oletko puhunut netissä tai livenä kuolemasta?

Lähteet: Helsingin Sanomat 8.7.2017 Lauta Hallamaa Lauantai essee, kuvat Pexel, laulu youtube

Kuivan talvi-ihon hoito-ojeita

Talvella iho kuivuu suurimmalla osalla ihmisistä. Ihoa saattaa kutittaa ja kiristää. Se kuivuu lähinnä kuivan sisäilman ja kylmän ulkoilman takia. Suomen kosmetologien yhdistyksen puheenjohtajan Anne Parkkisen mukaan moni hoitaa kuivaa ihoaa väärin. Tässäpä hänen muutama hoito-ohje.

• Älä ole lämpimässä suihkussa liian kauan. Iholle hyväksi olisi peseytyä nopeasti ja vähän viileämmällä vedellä.Pitkä oleminen liian lämpimässä suihkussa vie ihon omia rasva-aineita ja tervettä bakteeriflooraa pois.

• Älä pese kasvoja liian voimakkailla aineilla. Kasvoille hyväksi olisi voidemainen, saippuaton ja alkoholiton tuote. Moni ymmärtää, että ihoa pitää voidella. Mutta käyttää kasvojen puhdistuksessa liian voimakkaita aineita.

• Älä osta kasvovoidetta miten sattuu. Kannattaisi keskustella myyjän kanssa, eikä vain napata hyllystä jotakin. Voiteen paksuudella on väliä. Jos iho on vain pintakuiva, riittää ohempikin kosteuttava voide. Jos iho on erittäin kuiva, kannattaa ostaa paksumpi ja täyteläisempi voide. Voiteen alla kannattaa käyttää seerumia.

• Älä tuijota vaan hintalappua. Kallis voide ei ole automaattisesti paras. Mutta kalliissa voiteissa käytetään useammin enemmän aktiiviaineosia ja raaka-aineita. Laadukkaan voiteen tunnistaa siitä, että se on täyteläistä, mutta imeytyy silti hyvin. Perusvoiteet sopivat vain vartalolle.

• Älä kuori ihoa liikaa. Talvella kannattaa käyttää lempeämpää kuorintaa ja tehdä se harvemmin.
• Jos iho on todella kuiva, älä käytä vettä. Käytä puhdistukseen vain puhdistusmaitoa ja -vettä. Apteekeissa myydään myös lähdevesisuihketta puhdistukseen.

Jos sinulla on talvella kuiva iho, miten hoidat sitä?

 Lähteet: Helsingin Sanomat 14.11.2017, kuvat Pexel, Pixabay

Nopeat ja herkulliset silakkapihvit ja perunamuussi

Tätä ruokaa teen silloin tällöin. Olen tehnyt koko aikuisikäni. Ja aina se maistuu erinomaisesti perheelle. Annos on taas noin kuudelle ihmiselle. Käytän paljon tilliä ja persiljaa. Yhtenä täytteenä voi olla myös juusto.

Näitä tarvitset:

Silakkapihvit

2 pakettia pakastesilakkafileitä tai tuoreita yhteensä 600g

Tilliä, persiljaa, sitruunamehua, juustosiivuja, mustapippuria,suolaa

Ruisjauhoja

Oivariinia tai voita

Perunamuussi

Noin 10 keskikokoista tai isohkoa perunaa

1,5 dl maitoa

2 dl perunan keitinvettä 

Suolaa

Oivariinia tai voita

Aloita perunamuussista

Perunoiden kiehumisen aikana voit tehdä silakkapihvit.

1. Kuori ja pilko perunat. Lisää ne kiehuvaan veteen.

2. Survo aluksi kypsät perunat niin, ettei vatkain ole päällä.

3. Lisää maito-keitinvesi, suola oivariini tai voi.

4. Vatkaa sitten mahdollisimman vähän aikaa, ettei muussista

    tule liisteriä. Pyri kuitenkin kuohkeaan ja ihanaan rakenteeseen.

Silakkapihvien valmistus

1. Sulata silakkafileet yön yli jääkaapissa. Tai käytä tuoreita.

2. Voipaperin päällä etsi fileille parit. Että ne olisivat samankokoi-

    sia.

3. Purista aluksi sitruunamehua fileille. Ripottele niille tilli ja 

    persilja kuivattuna tai tuoreena. Ripsi suolaa fileille. Jos

    haluat juustoisen version, pane toiselle fileparille pari kolme 

    viipaletta. Aseta filepariskunnat päällekkäin.

4.Pyörittele pihvit huolellisesti ruisjauhoissa.

5. Paista kypsiksi, rapean kullanruskeiksi molemmin puolin                  oivariinissa tai voissa. Noin 5-10 minuuttia.

    Lämpö saa olla aika kova.

6. Ripottele pinnalle vähän suolaa.

7. Maukkaana lisänä puolukkasurvos ja salaatti.

Tämä resepti vaikuttaa ehkä monimutkaiselta. Minulta vei aikaa noin puolituntia. Aikaa säästyy siinä, että silakkapihvit voi tehdä perunoiden kiehuessa. Sitten vain perunoiden survominen. Valmista tuli!

Lähteet: resepti oma, kuvat omat

Mitä minä pelkään?

Elämäni suurimmat pelot

Pelkään eniten lasteni puolesta. Että he pysyisivät terveinä. Ja löytäisivät hyvän, itsensä näköisen elämän.

Pelkään mieheni puolesta. Että hänkin saisi olla terve.

Pelkään Serefina ja Kille kissojeni puolesta. Että he saisivat olla terveinä.

Pelkään itseni takia. Että saisin olla terve ja eläisin hyvän elämän. Ja voisin kuolla elämästä kyllikseen saaneena.

Sanotaan. Että jos ihminen pelkää elää, hän pelkää myös kuolla. Hyvän ja antoisan elämän elänyt ihminen ei yleensä pelkää kuolemaa.

En pelkää avioliittoni kestämistä. Ollaan vakaalla pohjalla. Vaikka välillä raivoisasti riidelläänkin. Tuuletetaan niin parisuhdettamme.

Elämäni pienemmät pelot

Pelkään hiiriä ja rottia. Pelkään metroja. Pelkään ahtaita paikkoja ja korkeita paikkoja.

Pelkään parkki- ja ylinopeussakkoja. Mutta en osaa tehdä mitään  tai ei huvita tehdä mitään niiden estämiseksi. Olen hullu.

Pelkään  silloin tällöin  myös itseänikin. 

Minkälaisissa tunteissa se rypee jonkin ajan kuluttua? Mitähän tyhmää se taas keksii?

Maailmanmenon suurimmat pelot

Nämä ei ole tärkeysjärjestyksessä vaan kirjoittelen sen mukaan, mitä mieleen sattuu tulemaan. Kirjoitus ei siksi varmasti ole kattavakaan.

Pelkään sotaa USA:n ja Pohjois-Korean välillä. Se olisi ydinsota. Sotaan sekaantuisivat luultavasti myös Kiina, Etelä-Korea ja Venäjä.

Pelkään terrorismia.

Pelkään, että joskus tulevaisuudessa ihmiskunnalle ei riitä enää ruokaa. Jos kaikki olisivat kasvissyöjiä, näin ei kävisi. Monella on turhan iso hiilijalanjälki. Väestönkasvu on suurin ympäristöongelma.

Pelkään, että ilmastonmuutos vaikuttaa koko ajan pahemmin ja etenkin Afrikassa. Kuivat kaudet pitenevät. Ihmisten täytyy lähteä ruuan ja veden perässä muualle. Eurooppaan tulee suuri kansainvaellus (pakolaisia) Afrikan mantereelta. Ilmastonmuutoksen takia myös eliöstö ja kasvit kärsivät.

Pelkään mitä sademetsien hakkaaminen saa aikaan. Se kiihdyttää ilmastonmuutosta ja jo nyt eliölajeja on kuollut. Usein hakatuille alueille istutetaan öljypalmua, joiden öljyä myydään Eurooppaan ja muualle läsimaihin. Maailmankaupan rakenteet on postkolonialistiset ja vääristyneet. Tänne tuodaan kalleilla tullimaksuilla raaka-aineita kehitysmaista ja viedään halvoilla maksuilla jalostettuja tuotteita.

Pelkään, että ihmisiä aletaan kloonata. On voitu jo alkaakin.

Pelkään Venäjän Putinia, joka haluaa olla uusi tsaari. Hän on entinen KGP:n mies. Suuri vehkeilijä ja näyttelijä. On tapattanut jo kolme merkittävää oppositioajattelijaa. Panee opposition edustajia vankiloihin. Rajoittaa median vapautta rankalla kädellä. Me ollaan maantieteellisesti niin lähellä Venäjää. Että mitä vain voi tapahtua.

Pelkään Turkin tilannetta. Siellä ihmisoikeuksia ja median sananvapautta poljetaan vielä raskaamalla saappaalla kuin Venäjällä. Erdogan ei ole enää presidentti. Vaan diktaattori.

Pelkään Trumpin arvaamattomuutta ja taitamattomuutta presidenttinä.

Suomessa pelkään koko ajan kasvavaa eriarvoistumista. Köyhät köyhtyy ja rikkaat rikastuu. Se olikin tietty odotettavissa, kun äänestettiin miten äänestettiin ja muodostettiin oikeistohallitus.

Pelkään alati kasvavaa suvaitsemattomuutta. Etenkin pakolaisvihaa. Jonka hyväksyy poliittinen puolue Perussuomalaiset. Ei sellainen ole enää politiikkaa. Eli yhteisten asioiden hoitoa. Oikeistopopulismin nousu koko Euroopassa pelottaa. Toisaalta lohduttaa se, kun katsoo historiaa taakse päin. Aina liberalismi on lopulta voittanut.

Tästäpä tuli maailmantuskaa tihkuva kirjoitus. Nyt pitää panna tälle piste. Vaikka maailmanparannettavaa olisi vielä paljon lisää. Voin onneksi keskustella näistä jutuista mieheni kanssa.

Mitä sinä pelkäät omassa elämässäsi tai maailmanmenossa tai molemmissa?

Lähteet: kuvat omat, vuodatus oma