Minä olen käynyt kuntosalilla noin 30 vuotta, mutta on minulla ollut taukojakin. Viimeisin kesti kolme vuotta. Lihaskuntoni on hyvä. Näin sanoi nykyinen kuntosalinpitäjä. Silti tasapainoaisti on heikentynyt.
Samoin työmuisti on heikentynyt. Saatan mennä keittiöön hakemaan jotakin tavaraa, mutta siellä en muista mitä. Kun palaan aikaisempaan paikkaan, muistan asian.
Ihoni on menettänyt rasvaa. Suupielistä alaspäin on juonteet. Samoin sulkeet on tulossa suupieliin. Mutta ei vielä. Onneksi.
Elinkaaren vaiheita voi usein lukea kasvoista: 50 ikävuoden tienoilla iho heikkenee, menettää rasvaa eikä näytä niin täyteläiseltä ja sileältä kuin ennen.
"Eletty elämä ja nuoremman iän elintapojen mahdolliset haitat alkavat näkyä 50-70-vuotiaana. Toisaalta tämän ikäiset ovat nykyään varsin heterogeeninen eli epäyhtenäinen ryhmä", sanoo sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Timo Strandberg.
Mutta miten ikääntyminen etenee ja milloin siihen voi itse vaikuttaa?
Tarmokkaat isoäidit liikkeellä
Eri ikäisten biologisista kyvyistä on saatu tietoa kaukana täältä, Tansaniassa. Samat tulokset koskevat meitäkin.
Alkukantaisesti elävän hadza-heimon metsästäjäkeräävien parissa parhaita saaliita eivät suinkaan tuo ketterämmät parikymppiset, vaan heimon 40-50-vuotiaat. Tutkijoiden mielestä tulos kertoo ihmisen fyysisten kykyjen, taitojen ja harkinnan hyvästä tasosta yli neljäkymppisenä.
Meilläkin monet 50-70-vuotiaat vastaavat yleisterveydeltään monesti 30-40-vuotiaita, jos elämässä on kunnossa kolme keskeistä peruspilaria: fyysinen aktiivisuus, muilta ihmisiltä saatu tuki ja elämänhallinnan tunne.
"Keski-iän ohittaneilla on elämäntaitoja, joista on hyötyä arjen selviytymisessä. Resilienssitaidot eli psyykkinen selviytymiskyky on monilla iäkkäillä nuorempaa väestöä parempi", sanoo Katja Borodulin, joka on Ikäinstituutin toiminnanjohtaja ja kansanterveystieteen dosentti.
"Äly kristallisoituu"
Entä sitten iän tuomat aivotoiminnan muutokset? Pitää paikkaansa, että alle 30-vuotiailla aivot toimivat vanhempia nopeammin ja niinpä he ratkovat erilaisia teknisiä pulmia nopeammin. Sitä paljon tärkeämpiä ovat kuitenkin tiedonkäsittelyn ominaisuudet, kuten työmuistin laajuus. Tämä puoli alkaa kukoistaa myöhemmin.
50-70-vuotiailla on todettu tutkimuksissa muihin ikäryhmiin verrattuna korkein niin kutsuttu kristallisoitunut eli kiteytynyt älykkyys. Tämä tarkoittaa aiemmin opitusta ja kokemuksista kumpuavaa tietoa. Tämän ikäiset osaavat käyttää muita monipuolisemmin sanastoa.
Ikääntyminen ja monet sairaudet vaikuttavat kielteisesti voimakkaammin joustavaan älykkyyteen - eivät niinkään kiteytyneeseen älykkyyteen.
Pitkään ajateltiin, että muisti alkaa huonontua, kun vanhenee tarpeeksi. Uusimman tutkimustiedon mukaan muistamattomuudessa on enemmän kyse siitä, että aivot alkaa priorisoida enemmän. Mielenterveydelle ja oppimiselle on hyödyllistä unohtaa toissijaisia tai mieltä kuormittavia asioita.
"Ei ole mitään biologista syytä, miksi pitäisi muistaa lukuisat ykstyiskohdat sekä olla yhtä nopea ja terävä kuin on ollut 20-vuotiaana", sanoo kognitiotieteiden professori Mark Harnett The Washington Post-lehdessä.
Keho alkaa muuttua
50 vuoden jälkeen naisten ja miesten vanheneminen on erilaista. Naisilla on vaihdevuodet, johon liittyy muun muassa kiihtynyttä lihasmassan ja luuntiheyden hupenemista ja rasvamassan lisääntymistä.
"Oireita voi hallita asianmukaisella hormonihoidolla. Se kannattaisi aloittaa kuitenkin heti kuukautisten päättymisen jälkeen", Stranberg sanoo.
"Osalla saattaa liikunnallinen toimintakyky olla jo 50-70-vuotiaana uhattuna, mutta fyysistä gerasteniaa eli hauraus-raihnausoireyhtymää on vasta alle 10 prosentilla", Strandberg sanoo.
"On kuitenkin todennäköistä, että tulevaisuudessa lihavuusepidemia ja fyysisen aktiviteetin väheneminen tulee aikaistamaan gerastenian kehittymistä ja liikunnallista toimintavajetta."
Tehot tallessa
Suomalaisilla alkaa ilmetä valtimotauteja 50-70-vuotiaana etenevissä määrin. Siihen kannattaa yrittää vaikuttaa. Keskeisen tärkeää on painonhallinta ja kovan rasvan vähentäminen.
"Hoito on kovasti kehittynyt ja ennalta ehkäisyyn, etenkin kolesterolin hoitoon, on nykyisin käytössä erinomaiset välineet kuten statiinit.
Aiemmin ajateltiin, että keski-iässä tuleva lihavuuspiikki olisi seurausta vanenemisen aiheuttamasta hidastuneesta aineenvaihdunnasta.Uusimpien tutkimusten mukaan näin ei kuitenkaan ole, vaan aineenvaihdunta hidastuu vasta myöhäisemmällä iällä, selvittää Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Sira Karvinen.
Lihasvoimaa ja luontoliikuntaa
Lihasvoiman heikkenemiseen ja siihen liittyviin tasapainovaikeuksiin kannattaisi alkaa kiinnittää huomiota, kun ikä kipuaa yli viidenkymmenen viiden vuoden.
"Henkilö, joka lähtee keski-iän melskeisiin hyvällä fyysisellä kunnolla ja riittävällä lihasmassalla, säilyy paremmassa kunnossa, vaikka kunto ja lihasmassa vuosi vuodelta vähän laskevatkin. Keho myös antaa vasteen liikunnalle iästä riippumatta, joten koskaan ei ole liian myöhäistä herätä pitämään huolta omasta fyysisestä kunnosta", Karvinen sanoo.
Karvinen kertoo myös, että viimeaikaiset Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että mitä useammin ihminen liikkuu luonnossa, sitä paremmin hän voi psyykkisesti.
"Luontoliikunnasta hyötyvät erityisesti ne, jotka kokevat itsensä stressaantuneiksi. Monet myös tuntevat, että ulkona suoritettu kestävyysharjoittelu auttaa heitä nukkumaan paremmin. Tämä on erityisen tärkeää kehon ja mielen virkeyden kannalta."
Jokainen vanhenee vääjäämättä, mutta ikääntymisen vaikutukset ovat paljon enemmän hallinnassa kuin on aiemmin ajateltu.
Lähteet: Hyvä Terveys 6/2024, kuvat omat