Lamaannutko, kun keskustelu kiihtyy? Vai jyräätkö mielipiteelläsi muiden yli? Työpsykologian tohtori Helena Åhman kertoo, miten paineen alla oppii keskustelemaan rakentavasti.
Työelämässä voi joutua haastaviin ja paineisiin keskusteluihin. Ne saattavat valvottaa etukäteen, hermostuttaa ja jopa pelottaa. Kiihkeiden keskusteluiden käymiseen voi harjaantua. Se vaatii taitoa, jota kutsutaan keskusteluälykkyydeksi.
Keskusteluälykkyys on sitä, että rohkenee ottaa vaikeatkin aiheet puheeksi ja osaa tulkita, miten ja milloin se kannattaa tehdä. Se on tilanneälykkyyttä, miten esittää oma näkemys jyräämättä muita, milloin olla äänessä ja milloin kuunnella. Keskusteluälykkyyttä on kyky vaikuttaa omaan ja toisen tunnetilaan keskustelun aikana.
Helena Åhman esittelee keinoja kehittää omaa keskusteluälykkyyttä:
Tunnista, miten toimit paineen alla
Miten reagoit, kun joudut vaikeaan tilanteeseen? Miltä kehossa tapahtuu? Millaiseksi äänensävysi muuttuu?
Vaikeissa aiheissa emme yleensä pelkää asiaa, josta pitäisi keskustella, vaan tunnereaktiota, jonka keskustelu saa aikaan toisessa tai itsessämme. Murehdimme etukäteen, ettemme osaa esittää asiaa tai kenties menetämme tilanteen hallinnan. Pohdimme, hyökkääkö toinen tai kuka loukkaantuu ja mistä.
Pohdinta ja arvailu etukäteen vie paljon energiaa. Sen takia myös monia keskusteluja jää käymättä.
Jos ihmisellä on taitoa kohdata kaikenlaiset tunteet, haastava keskustelu menee yleensä aivan hyvin.
Siihen, miten kukin sietää vaikeita vuorovaikutustilanteita vaikuttavat persoonallisuudenpiirteet, lapsuudenperheessä saadut mallit ja aiemmat elämänkokemukset.
Tapaa reagoida paineen alla voi muuttaa - mutta vain jos sen tunnistaa. Rankassakin keskustelussa voi oppia tuntemaan olonsa turvalliseksi ja siedettäväksi. Kun huomio ei ole vain itsessä ja omissa epävarmuuksissa, mieli vapautuu tilanteen ja keskustelukumppanin havainnoimiseen.
Tee toisen olosta turvallinen
Tunnelmaan ja tilanteeseen voi vaikuttaa paitsi sillä, mitä sanoo, myös sillä, miten sanoo. Äänestä kuuluu, onko kiinnostunut ja läsnä. Eleistä huomaa, kuunteleeko, vai ajaa omaa asiaansa. Rentous tarttuu, mutta niin tarttuu kireyskin.
Vaikka olisi keskustelukumppanin kanssa eri mieltä, on tärkeää saada hänet tuntemaan, että olette samalla puolella - etsitte yhteistä ratkaisua.
Nyrkkisääntönä voi pitää, että keskusteluun on hyvä tuoda suoruutta ja myötätuntoa sopivassa suhteessa.
Lähteet: referaatti Helsingin Sanomat 3.6.2021, kuvat Pixabay