Miksi toiset kestävät työskennellä jatkuvan paineen alla ja toiset ei? Tähän vastaa psykologi Ville Ojanen: "He ovat kouluttautuneet tehtävään, ja heillä on myös luontaisia taipumuksia ja ominaisuuksia siihen. Ei sen kummempaa."
Kun tapahtuu jotakin, mihin ei ole valmistautunut, syntyy paineinen ristiriitatilanne. Stressi on aivojen toimintaa, joka käynnistyy, kun maailma vaikuttaa uhkaavalta, ei vastaa odotuksia tai siinä on korjattavaa. Stressireaktio saa taistelemaan, pakenemaan tai lamaantumaan epätoivoisena.
Myös persoonallisuus- ja temperamenttipiirteet vaikuttavat paineensietoon. Sensitiiviset ja herkästi reagoivat ihmiset ovat muita alttiimpia arjen kuormitus- ja stressitekijöille. Ihmisen persoonallisuus vaikuttaa siihenkin, millaiset asiat saavat pois tolaltaan.
Ihmiset ovat lähtökohtaisesti eri tavoin kykeneviä kohtaamaan erilaisia ongelmia. Tyyni ja vakaa ihminen on luontaisesti valmiimpi tilanteeseen, jossa jonkun henki on vaarassa. Sensitiivinen, tunneherkkä ihminen on taas todennäköisesti kykenevämpi selviytymään ihmissuhteisiin liittyvästä ennakoimattomasta ristiriidasta. Olemme syntyämme taipuvaisia tietyntyyppisiin asioihin, sillä yhteisö tarvitsee erilaisia ihmisiä.
Joskus elämänkokemukset voivat sysätä muutokseen, esimerkiksi burnoutin jälkeen asenne työhön voi muuttua. Tärkeä tapa vahvistaa paineensietokykyään on kehittää osaamistaan ja varautua tällä tavoin vaikeisiin paikkoihin. Tämä vähentää stressin tuntoa.
Ja kun osaaminen karttuu, asennekin muuttuu. Psykologiassa käytetään käsitettä pystyvyyden tunne. Jos ihmisellä on sisäinen pystyvyyden tunne, hän kokee olevansa valmis vastaan tuleviin koitoksiin. Hän uskoo osaamisensa ja kokemustensa riittävän.
Lähteet: Helsingin Sanomat 19.8.2021, kuvat omat
Huomaan sen, että kun joskus työuupumuksen vuoksi paineensietokyky on murtunut, niin juuri vastaavat tehtävät aiheuttavat trauman kautta uudestaan hirvittävän stressin. Kun taas muita paineita jaksaa mennen tullen. Tosin kenties ei enää ihan samana ihmisenä vaan enemmän itseään kuuntelevana. Osaa pysähtyä, kun ennen sai ylikierroksista vauhtia.
VastaaPoistaSydämellistä tätä viikkoa Marja. <3
Kiitos kommentistasi Tiia. Tuo trauma voi todellakin vaikuttaa ylikierroksiin ja voimakkaaseen ahdistukseen. Ikä onneksi tuo armollisuutta. Voi pysähtyä ja mietiskellä. Harjoittaa paljon puhuttua itsemyötätuntoa.
PoistaHyvä kirjoitus siksikin, että tästä saa toivoa sellaiset henkilöt, joilla on taipumusta stressata. "Paineensietokyky on pääasiassa opittava taito. Yksi keino parantaa sitä on muuttaa odotuksiaan ja suhtautumistapojaan. Olosuhteita pystyy muuttamaan harvoin, mutta omaa suhtautumista voi muuttaa aina. Asiat stressaavat näin vähemmän." Nuo kesäiset kuvasi saavat ikävöimään kesää, vaikkei minulla ole mitään talveakaan vastaan.
VastaaPoistaHyvää talvista viikkoa Marja!
Kiitos Kirsti kommentistasi. Jämäkkyyttä voi harjoitella ja oppia. Ylen suuri stressaaminen vähenee.Täytyy myös osata hommansa ja se tuo itsevarmuutta ja päätöksentekokykyä. Minullakaan ei ole mitään talvea vastaan. Nyt voi käpertyä hämäryyteen. Levätä.
VastaaPoistaMinun paineensietokykyni kasvoi melkoisesti lasten synnyttyä. Minä olin leijonaemo, ja tehtäväni vastuullisena leijonaemona oli suojella lapsia ja toimia itse mahdollisimman paljon suodattimena, esteenä ja kohdistinvalona. Ei se helposti käynyt, mutta aika nopeasti kuitenkin. Opittava taito siis 😊💖
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Susanna. Tuo on niin totta, leijonaemo. Minullakin varmaan ainakin kasvoi paineensietokyky. Vera oli koliikkivauva. Siinä oppi rauhallisuutta. Molemmat lapset ovat opettaneet minulle paljon ja olen siitä hyvin kiitollinen.
VastaaPoista