Näin väittää tutkijatohtori Sira Karvinen.Kun hän alkoi tehdä väitöskirjaa, tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon liikunta lisää elinikää.
Vuonna 2015 valmistuneen tutkimuksen lopputulos oli niin yllättävä, että hän istui professoreiden kanssa pitkään hämmentyneinä.
He seurasivat tutkimuksessa geeniperimältään identtisiä kaksosia, joista toinen harrasti liikuntaa ja toinen ei. Tutkimuksessa selvisi, että liikunta ei lisännytkään elinikää vaan kaksoset elivät lähes saman ikäisiksi liikuntatottumuksista riippumatta. Rotilla tehdyt kokeet päätyivät samaan.
Geeneillä on siis ilmeisen iso rooli siinä, kuinka pitkään elämme. Ja liikunnalliset geenit saaneella ihmisellä urheilu on todennäköisesti helpompaa, luontaisempaa ja mielekkäämpää kuin sellaisella, joka viis veisaa hikoilusta.
Karvinen haluaisi tulevaisuudessa selvittää, voiko jo lapsena aloitettu liikunnan harrastaminen vaikuttaa myönteisesti elinikään, vaikka lapsi ei olisi saanut geenilotossa liikunnallisia osumia.
Vaikka liikunta ei lisäisikään elinikää, se lisää elämänlaatua. Aerobinen harjoittelu vähentää iän tuomia muutoksia. Lenkkeily pitää hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnossa, tehostaa sokeriaineenvaihduntaa ja pienentää muistisairauksien riskiä.
Liikunta lisää hermosolujen määrää, mikä nuorentaa aivojamme ja poistaa kehosta vanhoja soluja.
Jos haluaa viettää elämänsä viimeiset vuodet suhteellisen terveenä ja toimintakykyisenä, lenkkeily ja lihaskuntoharjoittelu ovat hyviä keinoja.
Moni osaa varautua vanhuudenpäiviin taloudellisesti, mutta niihin tulisi varautua myös fyysisesti.
Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 25.3.2021, kuvat Pixabay
Melko yllättävä tulos. Mutta kiistattomasti liikunta lisää elämänlaatua ja muun muassa parantaa yöunen laatua.
VastaaPoistaKiitos kommentista Erikoiset Asiantuntijat. Tulos oli tosiaan yllättävä, mutta se on vain yksi tutkimus. Elämänlaatu kyllä paranee, kun liikkuu kuten kirjoitit.
VastaaPoista