9 kysymystä pakkasesta

Vaikka olen pohjoisesta kotoisin. Pakkasen sietämisessä menee oma rajansa. Lenkillä ei voi oikein käydä, kun kylmä ilma alkaa karvastella kurkussa. Lihakset on jähmeät. Talon uuneja pitää lämmittää pitkään ja perusteellisesti. Pellettitakkaa täyttää.

Seuraavaksi yhdeksän kysymystä pakkasesta.

1)Millaiset vaatteet suojaa pakkaselta parhaiten?

Kerrospukeutuminen. Hyvin tärkeää on suojata pää ja raajat. Käsiä suojaavat parhaiten lapaset tai rukkaset, joissa on ilmatilaa.

2)Mistä tunnistaa paleltuman?

Pinnallinen pakkasenpurema on vaalea iholäiskä.

3)Auttaako hierominen pakkasen puremaan?

Ei auta. Kädellä hierominen tai lumella hierominen pahentaa paleltumaa.

4)Voiko kasvoja suojata rasvaamalla?

Ei. Tutkimusten mukaan pakkasrasvat voivat jopa edistää paleltumista. Jos voide sisältää vettä. Se saattaa jäätyä ihon pintaan ja nopeuttaa paleltumista.

5)Saako vauvoja nukuttaa pakkasessa vaunuissa?

Ei todella kovalla pakkasella. Mutta muuten voi. Vauvat nukkuvat ulkona jopa paremmin kuin sisällä.

6)Murkut ei suosi sukkahousuja ja pitkä kalsareita edes pakkasella. Pitäisikö?

Kyllä pitäisi. Näin vältyttäisiin paleltumilta.

7)Miksi pään suojaaminen on tärkeää?

Päästä haihtuu paljon lämpöä. Jopa 80 prosenttia.

8)Onko pakkanen vaarallisempaa vanhoille ihmisille?

Kyllä. Lämmönsäätö heikkenee vanhetessa. Vähentynyt lihasmassa voi aiheuttaa sen, ettei keho pysty tuottamaan lämpöä tarpeeksi. Sydämen toimintakyky alenee. Pintaverenkierto heikentyy, koska verisuonet jäykistyvät.

9) Viinaryypyn sanotaan lämmittävän. Mutta lisääkö humala pakkasen riskejä?

Kyllä. Alkoholi heikentää ihmisen lämmönsäätelyä ja lämmön tuotantoa.

Paleletko sinä helposti?

Lähteet: Helsingin sanomat 23.2.2018, kuvat omat

Liiallisesta murehtimisesta, huolestuneisuudesta voi päästä pois

Kaikki ihmiset ovat välillä huolissaan. Minä etenkin lasten, miehen, kissojen ja omasta terveydestäni. Saatan esimerkiksi kuvitella pääsäryn aivosyöväksi. Jalkakivun luusyöväksi. Tälle on nimikin hypokondria eli luulosairaus. Juu, taidan olla luulosairas.

Kun jotakin ikävää sattuu, ihminen tulee surulliseksi. Murehtiminen on taas puolestaan sitä, että pelkää jo ennakkoon jotakin pahaa tapahtuvan.

Jos murehtiminen johtaa siihen, että tekee jotakin sen  ratkaisuksi. On murehtiminen ollut hyödyllistä. Jos murhe sen sijaan pyörii ja pyörii päässä. Kyse on turhasta murehtimisesta. Siihen kannattaa puuttua, koska jatkuva murehtiminen vie ilon elämästä.Estää tekemästä tärkeitä päätöksiä. Voi kasvaa ahdistuneisuushäiriöksi eli ahdistuneisuus neuroosiksi. Murehtiminen aiheuttaa myös masennusta.

Tässä muutama vinkki turhan murehtimisen katkaisemiseksi

Tee ratkaisusuunnitelma
Kirjaa ensin ylös, mikä murhe päässäsi pyörii eniten. Seuraavaksi määritellään tavoite ammatti-ihmisen kanssa. Miten asiakas haluaisi asian ratkeavan. Nämä harjoitukset voi tehdä yksinkin.

Seuraavaksi listataan kaikki mieleen tulevat vaihtoehdot, miten murheen voisi ratkaista. Lopulta listalta valitaan paras vaihtoehto. Ja suunnitellaan, miten se toteutetaan. Pannaan toimeksi.

Haasta huolet
Herkästi murehtivien ajattelussa on joukko ajatusvääristymiä, jotka lisäävät ahdistusta. Yksi näistä on katastrofiajattelu. Tästä vääristymästä kärsivä olettaa ensimmäisenä. Että pahin vaihtoehto tapahtuu.

Toinen vääristymä on henkilökohtaistaminen. Esimerkiksi jos pomo kritisoi työilmapiiriä, tällainen ihminen kuvittelee sen kohdistuvan juuri häneen.Ajatusvääristymiä voi korjata tekemällä todennäköisyys harjoituksen. Siinä muun muassa listataan huolet.

Kohtaa
Ihmisillä on taipumus vähentää huolta kieltämällä itseään ajattelemasta sitä. Ihmismieli toimii kuitenkin niin, että mitä enemmän muhetta kieltää ajattelemasta, sitä vahvemmin se pyrkii mieleen. Välttelyn sijasta murhe on hyvä kohdata.

Rajaa huolihetki
Murheita voi pitää kurissa antamalla niille oman hetken. Se on tunnetuin murheenhallintakeinoista. Tarkoitus on, että päivästä on varattu erillinen korkeintaan 30 minuutin hetki murheita varten. Niitä voi kirjoittaa ylös tai vain ajatella. Tämä harjoitus kannattaa tehdä ajoissa ennen nukkumaanmenoa.

Onko sinulla taipumusta murehtia liikaa?

Lähteet:Helsingin Sanomat 15.2.2018, kuvat omat

Keskeytysten kulttuuri tekee meistä tyhmiä

Aikuisten tarkkaavaisuushäiriöt on yleistyneet. Muutama vuosi sitten lääkäriin alkoin tulla ihmisiä, jotka valittivat keskittymättömyyttä ja muistikatkoksia. Oireelle piti keksiä nimitys:ADT, attention deficit trait.Siitä kärsivät ihmiset eivät voi esimerkiksi lukea kirjaa. Aivoista ei ole löytynyt fysiologisia muutoksia vaan syyt on elämäntavoissa. Jotka tekevät tavallaan vähän tyhmäksi.

Tarkkaavaisuushäiriöitä aiheuttaa eniten monen tehtävien suorittaminen samanaikaisesti. Vaikka ihminen väittää, että sujuu ihan hyvin. Mutta keskittymiskyky häiriintyy jo siitä, että tiedetään jonkin toisen työn olevan vielä kesken.

Saatamme havahtua, kun sitkeä muistikatkos yllättää. Olisi siis parasta tehdä yksi tehtävä kerrallaan. Käytännössä se voi tuntua mahdottomalta, koska elämme keskytysten kulttuurissa. Meidät  voi keskeyttää  esimerkiksi sähköposti, puhelu, viesti, puhelimen muistutus.

Kirjan luku on hyvä testi siihen, pystyykö keskittymään.

Somelakko on myös hyvä testi. Jos lakko tuntuu erittäin hankalalta on syytä huolestua.

Käytätkö paljon somea? 

Lähteet: Helsingin Sanomat 7.12.2017, kuvat omat

Arkeni raskaus ja ihanuus

Herään jo kuudelta aamulla. Olen illan torkku ja aamun virkku. Ensimmäisenä näen makuuhuoneessamme vaaterekit molemmin puolin huonetta. Olisi ihanaa, jos olisi iso vaatehuone. Jotta olisivat pois silmistä. Ei mitenkään kaunista katseltavaa. Minulla on melko paljon vaatteita. Osa jo 25 vuoden takaa. Olen ollut miltei samoissa mitoissa pitkään. Enkä osta pintamuotia. Vaan jotakin jotenkin ajatonta. Nykyisin en osta kovinkaan usein uusia vaatteita. Minusta on vähitellen tullut ekologinen, Ja haluan, että hiilijalanjälkeni on mahdollisimman pieni. Siksi kirpparit ja vanhojen vaatteiden kaupat.Lisäksi perin siskoni vaatteita.

Tunnetilan mukaan nappaan jotakin päälleni. Meikkaan. Tärkeintä minulle on kiireetön aamu. Aamupala on aina miltei samanlainen. Kirjan kanssa nautittuna. Jugurttia ja marjoja. Avokado. Muutama saksanpähkinä. Granaattiomenamehu terästetty kollgeenijauheella. Kahvia.

Sitten julkaisen päivän postauksen. By the Way. Aloittelevana (11 kuukautta) blogin pitäjänä en tiedä, miten seuraajat saisi merkiyttyä kuvineenkin blogisivuun. Mutta kaikki aikanaan. Ohjaajani ja ystäväni kyllä opettavat.

Nyt yksi selkeä tapa ryhtyä seuraajaksi on mennä: blogit.fi sivustolle. Siellä on yli 6000 blogia. Kirjoita blogini nimi kohtaan "etsi blogeja ja postauksia". Kirjoita siihen blogini nimi Marja 50+ eloa ja oloa.Klikkaus tai enter. Siitä tulee blogini perustiedot ja sijoittumiset esiin. Alimpana on seuraa laatikko, jossa on sydän. Sydäntä painamalla liityt minun seuraajakseni. Toki tähdenkin voi laittaa.

Minä en ole pyytänyt läheisiä tai ystäviä klikkaamaan tuota sydäntä. Koska heistä suurin joukko ei seuraa blogia. Minusta olisi siksi moraalitonta pyyttää heitä klikkaamaan sydäntä.

Siis te aidot seuraajat klikkaisitte tuota sydäntä. Vaikka lukisitte postauksia silloin ja tällöin. Minun blogi-itsetunto ei ole nyt ihan kohillaan. Epäilykset, epäilykset kalvavat. Lukeeko kukaan minua oikeasti? Vähän kipuilua.

Arki jatkukoon.

Huristelen auton rohjakkeella töihin. Töissä kasvoihin iskee ihmisten paljous ja korviin melu. Juon töissä vielä toiset aamukahvit. Aloitan työpäivän. Tervehdin oppilaita. Näppään tietsikan ja docu-kameran päälle. Merkitsen Wilmaan poissaolijat. Sekä tietsikalla että paperiseen kurssipäiväkirjaan. Vie liian kauan aikaa etsiä tunnin opetusaineisto kustantajien sivuilta.

Niinpä. Onko digi tosiaan tehostanut opettajan työtä? Ei ainakaan minun koska olen vieläkin digi-idiootti.

Jos päivällä on hyppytunteja ainakin kaksi peräkkäin, käyn kuntosalilla. Töiden jälkeen usein ruokakauppa ja kotiin. Väsähtänyt olo. Lenkki raikkaassa ulkoilmassa helpottaa. Aina en saa lähdetyksi. Mutta en osaa päivällä nukkuakaan. Pari tuntia sitten haahuilen lähinnä Hesaria lukemalla. Ruuanlaitto. Koneiden täyttämistä ja tyhjentämistä. Talon lämmittämistä pönttöuuneilla. Postauksen kirjoittamista. Facessa. Teen myös smoothien. Olen nyt jumittunut vihersmoothiin: lehtikaalia, varsiselleriä ja rutkasti inkivääriä.

Tykkään kaikesta kauniista (omasta mielestäni) ympärilläni. Olen kirpparilta haalinut yhtä sun toista. Roinaa tyttären mielestä.

            Varmaankin hyvin vanha - kulumat ei näy kuvassa - ehkä Itä- Saksata tullut                         heppa.

    
Aikoinaan kymmenellä eurolla ostettu käsin virkattu päiväpeite. Todella halpa.                  Varmasti langat

  ovat maksaneet enemmän. Tuntikausien työ. Niin kaunista käsityötä. Siisti ja                     käyttämätön.

    Rakas Kille-kissamme.

En jaksa sosiaalisen työpäivän jälkeen olla kovin sosiaalinen. Tapaan ystäviä lähinnä viikonloppuisin. Perheen seura riittää. Parannamme mieheni kanssa maailmaa. Puhumme politiikasta. Menneen työpäivän kulusta. Tyttäreni on hyvin puhelias, kun sille päälle sattuu. En katso juurikaan televisiota.

On ihanaa käpertyä sänkyyn ja lukea noin kaksi tuntia ennen nukkumista. Välillä hemmottelen itseäni kasvonaamiolla, jonka teen itse. Apteekista saa kuivattua savea. Siihen vain vettä ja öljyä. Levitetään puhtaalle iholle. Pienentää huokosia ja kirkastaa ihoa.

Sitten vain seerumi ja yövoide kasvoille. Olen valmis uinailemaan mieheni kainalossa.

Oletko sinä tyytyväinen arkeesi?

Lähteet: kuvat omat

Millaisen vaikutelman annamme itsestämme muille?

Vuorovaikutuksessa toisten kanssa ihminen esittäytyy muille pyrkimällä antamaan tietynlaisen vaikutelman itsestään.

On olemassa monia strategioita, tapoja säädellä vaikutelmaa.

• Miellyttämissrategia: Ihminen yrittää saada muut pitämään itsestään olemalla heille mieliksi. Jopa mielistelemällä. Miellyttäminen voi myös aiheuttaa epäluuloa ja kiusaantuneisuutta, jolloin sen vaikutus vähenee.

• Itsekehuskelun strategia: Ihminen korostaa omaa erinomaisuuttaan ja saavutuksiaan. Vaarana on, että tällaista henkilöä pidetään itserakkaana. Silloin myötämielisyys häntä kohtaan vähenee.
• Uhkailun ja pelottelun strategia. Tällainen ihminen haluaa valtaa. Hän ei ole yleensä kovin pidetty.

• Vetoamisen strategia.Tätä käyttävä ihminen haluaa saada muut auttamaan häntä. Hän hakee sympatiaa. On vaatimaton ja heikko. Tämä strategia voi toimia. Mutta toisaalta jatkuvasti avuton ihminen voidaan kokea rasittavana.

• Olla oma itsensä strategia. Tämä on helppo, kiva ja luonnollinen tapa antaa vaikutelma itsestään.

Käytätkö sinä jotakin näistä esitellyistä strategioista?

Lähteet.: sosiaalipsykologia, kuvat Pexel ja Pixabay.

Päivän vaatteet ja monenmoisia mietteitä

Taas viikko lopuillaan. Ja talviloma alkaa. Jees! Toivottavasti ei tule sellaisia pakkasia - esimerkiksi 30 astetta - kuin on ennustettu. Silloin ei tee mieli ulkoilla.

Tajusin tässä viikolla olevani koti-ihminen. Kotikissa. Toisaalta työ on niin sosiaalista, että sen jälkeen olen mieluiten kotona. Uunien suloisessa lämmössä. Palavien halkojen tuoksussa. Uunia sytyttäessä voi tuijottaa tulta. Se on hyvin rauhoittavaa.

Viikko on ollut jotenkin hölmöntylsä. Vähän tervassa askeltamista. Niinpä kuvatkin ovat latteita.

Tomera tyttöni otti kuvat. En jostakin syystä jaksanut noudattaa hänen tarkkoja käskyjään. Niinpä hän sanoi: "Sinunpa on blogi. Oo kuin lahna vaan." Mutta näillä mennään. Lupaan, että ensi viikolla tulee parempia kuvia. Kun on se lomakin.

Mekko on merkiltään Anna Field. Muistaakseni pari vuotta sitten ostettu. Tykkään avokaulaisista kietaisumekoista. Mutta minulle sopisi paremmin vähän lyhyempi mekko.

Onneksi tällä viikolla on ollut ihan siedettävät pakkaset ja - mikä ihaninta - aurinko on paistanut. Esimakua keväästä.

Digi-jutut on mennyt tapani mukaan vähän surkeasti. Harjoittelin Instaa ja lähetin saman kuvan useamman kerran. Enkä tiennyt, miten ylimääräiset kuvat saisi poistetuksi. Kunnes eilen paljon digistä tietävä ystäväni opetti minulle Instan käyttöä. Harmaissa aivosoluissa vähän tutisee. Taisin oppiakin jotakin. Hän opetti minulle myös kuvakaappausta. Sitä en ole vielä harjoitellut. Mutta kaikki aikanaan. Tietsikan valokuvatiedostot on menneet aivan sekaisin.

Viikon autoiluni oli taas sellainen, että möhlin. Olin jättänyt autoon valot päälle aamulla. Ja kun hyppytunneilla tein lähtöä kuntosalille, auto ei startannut. Akku tyhjä. Meillä on niin vanhat auton romut käytössä, ettei valot  sammu automaattisesti. Ne pitäisi muistaa sammuttaa.

 Yli puolenkymmentä kertaa on käynyt niin, etten ole hajamielisenä ihmisenä  muistanut sammuttaa valoja. Onneksi sain miehen kiinni. Hän tuli noin kello 17 vara-akun kanssa. Ja hänellä oli kiire  omiin töihinsä. Hän käski minun ajaa parkkivaloilla ja isoilla kierroksilla. Eli kaasuttaa paljon. No. Minullehan se sopii vallan mainiosti. Kun tykkään vauhdista. Minä ajoin 20 kilometriä kotiin niin kauheaa vauhtia kaasutellen jäisellä tiellä, että kerrankin itseäni hirvitti. Etenkin risteyksissä.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Lähteet: kuvat omat