Viimeisimpiä tekemisiäni

Tämä haaste oli Tiian blogissa Minäkö keski-ikäinen? Meillä on niin erilaiset blogit kuin olla voi. Siksi on mielenkiintoista lukea välillä hänen blogiaan. Haasteeseen voi vastata kuka tahansa, jota se kiinnostaa.

Nyt kysymyksiin. Lisäsin tähän haasteeseen yhden kysymyksen, Viimeisin kirja, koska kirjallisuus on minulle tärkeämpää kuin nettimaailma.

Viimeisin viesti: sain tyttäreltä  ja vastasin siihen.

Viimeisin ruoka: sinihomejuusto-tofusalaatti.

Viimeisin itku: pyhäinpäivänä, kun muistelin läheisiä kuolleita ihmisiä.

Viimeisin hermostuminen: jumalauta että suutuin miehelle, kun hän oli pitänyt viikon sisällä keittiössä isoa autonkorjauslaitetta, kompressoria. En tiedä, mihin sitä tarvitaan. Ruma ja iso se oli kyrmöttäessään keittiössä. Erittäin väärä paikka. Aivan ihmeellisen kauan kesti suuttua - viikon - kun suutun yleensä hyvin nopeasti. Alkaako ikä jo vaikuttaa? No, tämän testausmahdollisuuksia kyllä tulee...

Viimeisin ostos: ruokaa. Peruselintarvikkeita maitoa, kahvia, juustoa, kissanruokaa; tofua ja vihanneksia, hedelmiä.

En ole ostanut nyt vajaaseen kahteen vuoteen vaatteita ilmastosyistä. Enkä aio ostaakaan. Samoin kosmetiikkaa on aivan tarpeeksi.

Viimeisin muutos sisustuksessa: Voi Jeesuksen kevät, mikä se nyt olisikaan? Ei ole ollut pitkään aikaan niin sanottua sisutuskautta. Minulla monet asiat menee kausittain. Jeps, kalaverkon heitin eteisen seinältä pois, koska se alkoi muistutella kreikkalaisesta ravintolasta. Alun perin, toissa kesänä, olin kovin ihastunut verkkoon. Ja ajattelin myös, että siihen voisin siirtää mieleni liikkeitä. Eli asetella sitä mielentilani mukaan kuin mandalaa.    Se oli hyvin iso verkko, joten ripustamismahdollisuuksia riitti. Ja kyllä se palveli aikansa. Mutta tuo kreikkalaisen ravintolan ajatus alkoi tunkea päällimmäiseksi. Ikävä kyllä. Ja verkko meni muovinkeräykseen.

Viimeisin lukemani blogiteksti: 
Eevan Hattaroita blogin uusin postaus. Aina tiivistä ja herkullista tekstiä.

Viimeisin lukemani kirja: Luen yleensä kahta tai useampaa kirjaa yhtä aikaa. En muista, mikä kirja loppui viimeksi. Sain loppuun  ainakin Haruki Murakamin Tanssi tanssi tanssi-kirjan. Rakastan Murakamia  ja olin aivan onnessani saadessani tämän uuden kirjan kirjastosta. Mutta, mutta. Ensimmäistä kertaa tuli Murakamia lukiessani tunne, ettei tämä nyt kiinnosta. Kirjaan tuli fantasia-jakso, eikä fantasia ole minua ikänään kiinostanut. Lopsautin kirjan kiinni ja yrmötin. Myöhemmin palasin kirjaan ja lukemalla luin fantasiajakson lävitse ja lopussa alkoi jo häämöttää tunnollinen, yksinkertainen tarinankertoja Murakami. Nautin.

Samoin sain mieheltäni Lauri Maaralan tietokirjan Gurun opissa. Luulin sen käsittelevän idän uskontojen mystiikkaa nimensä mukaisesti, mutta se käsitteli kristinuskon mystiikka-ajattelijoita. Kirja oli silti hyvä ja mielenkiintoinen kurkistus kristinuskon moninaiseen mystiikkaan. En olisi uskonut tällaista olevankaan kristinuskon piirissä. Hengästyttävän ja hämmästyttävän monia henkisen ja hengellisen tien kulkijoita Origenesta mestari Eckhartiin ja kymmeniä lisää. Myös aivan konkreettisia meditaatioharjoituksia.

Viimeisin suunnitelma: Kirjoitan tällä hetkellä kaunokirjallista käsikirjoitusta, ja olisi suunnitelma saada ensimmäinen kirjoituskierros loppuun tammikuun lopussa. Ensimmäinen kierros on aina niin i-h-a-n-a ja runsas. Oikein välillä läkähdyn. Tämän jälkeen on alettava tiivistää ja karsia. Mutta minun pitää saada sitä ennen taukoa kirjoittamiseen, jotta tajuan, mitä kannattaa karsia. Kirjoittamisen hekumassa sitä ei aina tajua.



Pidän nyt pienen tauon tästä rakkaaksi tulleesta blogistani, ylipäätään somesta ja netistä. Jos pystyn. Hyvää loppusyksyä kaikille lukijoille!

  Lähteet: kuvat omat

Terveellinen syöminen voi mennä liian pitkälle

Ravitsemustiede tarjoaa yhä enemmän tietoa terveellisestä ruokavaliosta. Lisäksi media, some ja erilaiset markkinamiehet julistavat omia näkemyksiään siitä. Tarjolla on monia valikoimia ruokaa koskevia ohjeita, käskyjä ja varoituksia.

Terveellinen ruokavalio  voi saada syömishäiriön kaltaisia piirteitä. Tätä kutsutaan ortoreksiaksi. Lääketieteessä ortoreksialla ei ole itsenäistä diagnoosia. Tämän vuoksi sitä kutsutaan epätyypilliseksi syömishäiriöksi.

Ortoreksiaa voidaan kuvailla pakkomielteiseksi suhteeksi ruoan terveellisyyteen ja puhtauteen. Haitalliseen ortoreksiaan - kuten muihinkin syömishäiriöihin - on vaikea puuttua, koska häiriöstä kärsivä ajattelee ruokasuhteensa olevan hyvä ja terveellinen.

Ortoreksian yleisimpiä haittoja on syrjäytyminen ja ahdistus. Pahimmassa tapauksessa ortoreksia johtaa nälkiintymiseen. Ortoreksinen ihminen kasvattaa vähitellen kiellyttyjen ruokien listaansa yhä pidemmäksi.

Tällaiselle käytökselle taipuvaiselle ihmiselle trendiruokavaliot, kuten veganismi ja ketodieetti, voivat olla vaarallisia. Tutkimuksen mukaan pahin dieetti tähän on vegaaninen ruokavalio.

Toinen viime vuosina nousevista ruokavalioista on puhdas syöminen. Sen markkinointi näkyy kaupoissa ja netissä.

Puhtaan syömisen nimissä on helppo pudottaa ruokavaliosta melkein mitä vain. Tätä perustellaan, että vältetään lisäaineita, vaikka Suomessa ei hyväksytä myrkyllisiä lisäaineita.

Ehdoton ruokavalion noudattaminen voi tuoda ihmiselle turvaa loputtomien vaihtoehtojen maailmassa.

Ortoreksiassa syömistä koskevista säännöistä muodostuu helposti pakottavia. Niiden noudattamatta jättäminen aiheuttaa syyllisyyttä ja halun korjata tehty virhe. Tällä tavalla syntyy katumuksen ja kunnostautumisen kierre.

Toisen syömisestä kannattaa huolestua, jos hän alkaa vetäytyä tai jos hänen ulkoinen olemuksensa tai elämäntapansa muuttuu voimakkaasti.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Lähteet: Helsingin Sanomat 3.10.2019, kuvat Pixabay

Miten käyttää aivoja tehokkaasti?

Tämän jutun mukaan en käytä aivojani tehokkaasti. Mutta aina voi oppia uutta.

Neuropsykologi ja aivotaitovalmentaja Nina Uusitalon mukaan ajatusten kirjoittaminen ja niiden hahmottelu piirtämällä kirkastaa ajattelua, ja hän toimii niin kuin puhuu.

Uusitalo alkoi konkreettisesti piirtää, millaiset painot kuormittavat elämää, ja mitkä asiat helpottavat ja tuovat tyyneyttä.

Kuormittavien listalle päätyivät muun muassa monet työtehtävät, tiukka aikataulu ja liian vähäinen uni. Tyyneyttä toivat ihmissuhteet, tunne oikeassa työssä olemisesta ja koripallo.

Tältä pohjalta Uusitalo kehitti keinulautamallin, jota hän esittelee vuonna 2017 ilmestyneessä kirjassaan Aivotaidot. Tämä auttaa hahmottamaan elämässä olevien kuormittavien ja tyynnyttävien asioiden suhdetta.

Omia ajatuksia saattaa olla vaikea tunnistaa. Silti ne vaikuttavat tunteisiin, ja tunteet taas synnyttävät toimintaa.

Uusitalo neuvoo pysähtymään säännöllisesti ja kirjoittamaan nopeasti ylös kaikki omat sen hetkiset ajatukset, jotka pystyy tavoittamaan. Kun kritiikin ja sensuurin jättää pois, voi paperille syntyä yllätyksiä. Tämän kautta syntyy vähitellen parempi itsetuntemus.

Uusitalo uskoo, että ruokavalion ja liikunnan jälkeen seuraava trendi on mielen kuntoon paneminen.

Mitä tehdä silloin, kun aivot alkaa ottaa liikaa kierroksia? Uusitalo suosittelee säännöllisiä rauhoittavia hetkiä, ikään kuin henkisiä venyttelytaukoja. Tämä voi tapahtua esimerkiksi keskittymällä hengittämiseen. Uusitalon mukaan näitä rauhoittumisen hetkiä voisi tehdä vähintään yhtä usein kuin syö.

Uusitalo on monien asiantuntijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että mobiililaitteet tekevät rauhoittumisesta vaikeaa. Puhelimen piippailu kuormittaa aivoja. Keskeytykset ovat keskeytyksiä, vaikka ihminen viettäisi vapaa-aikaa ja katselisi televisiota.

Lähteet: Helsingin Sanomat 20.10.2019, kuvat omat

Voiko ihon syödä hyvinvoivaksi?

Noin nelikymppisenä kollageenin tuotanto vähenee ja lopulta lakkaa. Kollageenin tuotanto vaikuttaa merkittävästi ihon täyteläisyyteen ja kimmoisuuteen, niinpä sen hupeneminen saa ihon veltostumaan ja rypistymään.

Ihoa kiinteyttävää kollageenia kaupataan nyt kapseleina, jauheina ja juomina. Mitä tämä ravintolisä tekee? Kannattaako sitä syödä?

Kollageenitutkija Taina Pihlajaniemi sanoo, että jos kollageeniproteiinia syödään sellaisenaan, hyöty on olematon. Vatsahapot pilkkovat kollageenin vatsassa pieniksi palasiksi: aminohapoiksi ja niiden ketjuiksi eli peptideiksi.

Onneksi valmistajat käyttävät ravintolisänä kollageenia, joka on hydrolysoitu eli valmiiksi pilkottu. Suurin osa lisäkollageenista on peräisin kalasta.

Tutkimuksissa on huomattu, että peptidit vilkastavat ihon kollageenituotantoa. Ne myös vähentävät kollageenisäikeiden haurastumista, joka johtuu siitä, etteivät säikeet saa riittävästi kollageenia. Säikeiden haurastuminen aiheuttaa iholle ryppyjä.

Elimistön on helppo hyödyntää peptidit, jotka ovat aminohappokoostumukseltaan oikeassa muodossa. Asiantuntijat ovat varovaisen myönteisiä peptidien hyödyistä.

Osa tutkijoista on kuitenkin sitä mieltä, että ainoa varma keino lisätä kollageenin määrää ihossa on pistoshoito, jossa kollageenia ruiskutetaan verinahkaan. Se kestää ihossa oman aikansa, ja sitten tarvitaan uusi ruiske.

Mutta pelkistä ravintolisistä ei ole kuitenkaan apua. Tarvitaan myös C-vitamiinia, jota ilman kollageenia ei synny. C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, jota pitää saada lisää joka päivä. Puoli kiloa kasviksia, hedelmiä ja marjoja on hyvä ohjenuora myös silloin, kun haluaa lisää kollageenia.

Yksi tupakka tuhoaa 50-60 milligrammaa C-vitamiinia. Tupakanpoltto voi mitätöidä koko päivän C-vitamiiniannoksen. Myös urinko ja sokeri  hidastavat kollageenin muodostumista.

Hyvä ruokia ihon hyvinvointiin on muun muassa hedelmät, marjat, kaali, pavut, porkkana, rasvainen kala, soija ja avokado.

Lähteet: Hyvä terveys 12/2019, kuvat Pixabay

Miksi päivällä väsyttää?

Minä tarvitsen vähintään kahdeksan tuntia unta vuorokaudessa. Jos en saa sitä, minulla on täysin veto poissa. Jo vain seitsemän tunnin unet aiheuttaa päiväväsymystä. Minulla on kausittaista unettomuutta. Silloin päivällä pitää ponnistella, ja silti olo on nuutunut. Onneksi nukun yleensä hyvin.

                                         Aivosumu

Aivosumu tarkoittaa väsymystä, muistin pätkimistä, keskittymisvaikeuksia. Aivot käyvät hitaalla. Tämä johtuu yleensä valvomisesta.

Jos aivosumu on jatkuvaa, taustalla voi olla sairaus: kilpirauhasen vajaatoiminta, uniapnea, fibromyalgia, hoitamaton diabetes tai krooninen väsymysoireyhtymä.

Väsymys on poikkeavaa, jos ei suoriudu arjesta tai elämä on ilotonta puurtamista.

                               Aamutokkura on normaalia

On yleistä, ettää aamulla kestää käynnistyä. Aamutokkuraa sanotaan unikitkaksi. Jotkut saattavat herätä heti pirteinä. Jotkut taas tarvitsevat ainakin puoli tuntia tunnin aikaa herätä kunnolla. Kahvin piristävä vaikutus on suurimmillaan aamulla, kun kofeiinista on ollut yön mittainen tauko. Kohtuullisella kahvinjuonnilla on terveysvaikutuksiakin. Se ehkäisee muun muassa maksasyöpää ja tyypin 2 diabetesta.

Aamutokkura saattaa johtua myös huonosta nukkumisesta tai unenlaadusta. Huolet, murheet, kivut ja stressi voivat valvottaa. Alkoholin käyttö muutamaa tuntia ennen nukkumista voi heikentää unenlaatua.

Huonosti nukuttu yö vastaa 0,6 promillen humalaa. Väsymys heikentää kognitiivisia kykyjä, suorituskykyä ja luovuutta. Väsymys voi näkyä myös päänsärkynä.

Aivojen soluihin kertyy aineenvaihduntatuotteita eli kuona-aineita, joista osa on aivoille haitallisia. Aivo-selkäydin neste huuhtelee niitä pois unen aikana.

Univajeessa sympaattinen hermosto toimii tavallista voimakkaammin. Sydämen syke kiihtyy, ja pulssi nousee. Unenpuute aiheuttaa siis stressitilan. Univaje heikentää myös puolustuskykyä ja sokeriaineenvaihduntaa.

Ihminen ei välttämättä tunnista enää väsymystä, siitä tulee normaali olotila. Ihminen on sopeutuvainen.

    Verensokerin vaihtelut voivat aiheuttaa "väsymyskooman"

Paras keino pysyä virkeänä on syödä säännöllisesti. Hyvä ateriarytmi ehkäisee verensokeripitoisuuden aaltoilua päivän aikana. Monelle on tuttu raskaan lounaan jälkeinen voimakas väsymys. Etenkin nopeat hiilihydraatit, kuten valkoinen vilja ja sokeri, väsyttävät.

Unettomuutta kannattaa hoitaa, koska pitkäaikainen univaje nostaa  myös ruokahalua stimuloivien hormonien pitoisuutta. Yksi tällainen hormoni on greliini, joka lisää erityisesti iltasyömistä ja makeanhimoa. Tämä kaamosaika voi vaikuttaa myös samalla tavalla.

Lähteet: Kauneus&terveys 14/2019

  

Puolukka voi auttaa painonhallinnassa

Puolukan lisääminen ruokavalioon voi auttaa painonhallinnassa ja ehkäistä ylipainon aiheuttamia haitallisia muutoksia. Puolukka alentaa veren rasva-arvoja, verensokeria ja elimistön tulehdustilaa.

Tutkijat lisäsivät puolukkaa hiirten ruokavalioon lihavuusmallissa ja seurasivat vaikutuksia. Farmakologian professori Eeva Moilanen sanoo, että tulos oli niin hämmentävän hyvä, ettei sitä aluksi meinannut uskoa.

Runsasrasvainen ruokavalio nostaa hiirten painoa. Sisäelinrasvan määrä lisääntyy, ja maksa rasvoittuu. Tutkimuksessa puolukka esti painonnousua ja haitallista sisäelinrasvan kertymistä.

Puolukka paljastuu koko ajan yhä terveellisemmäksi. Se sisältää polyfenoliyhdisteitä, joiden tiedetään olevan hyödyllisiä terveydelle monella tapaa. Sen on myös havaittu estävän kariesta ja olevan tehokas keino hiivatulehduksia aiheuttavan candidan hävittämisessä.

Vaikka kyseessä on kokeellinen hiirien tutkimus, Moilanen pitää tutkimusta erittäin lupaavana. Hän uskaltaa suositella puolukkaa siitäkin huolimatta, ettei vielä tarkkaan tiedetä, mitkä puolukan yhdisteet selittävät hyviä vaikutuksia, eikä sitäkään, miten paljon puolukkaa pitäisi syödä.

Puolukkaa voi kuka tahansa kokeilla jo nyt, koska kyseessä ei ole mikään uusi rohdos vaan tuttu ja tavallinen kotimainen marja.

Lähteet: Helsingin Sanomat 7.11.2019, kuva Pixabay

Joka päivä käyttämäni terveelliset ruoka-aineet

Vaikka kirjoitan aika paljon terveydestä, en ole terveysintoilija. Terveysuskovainen. Sallin itselleni myös herkuttelun melko usein. Juustot ovat lempiherkkujani.

Nämä päivittäin syömäni terveelliset ruoka-aineet ovat muokkaantuneet ja valikoituneet vuosien saatossa.

Granaattiomenamehu

Juon joka aamiaisella lasin kylmäpuristettua granaattiomenamehua.  Pidän mehun kirpakkuudesta.

Olen kirjoittanut jo aikaisemmin granaattiomenamehusta.Kun luin kirjallisuutta, minulle oli yllätys se, että granaattiomena sisältää kasviestrogeenia enemmän kuin mikään muu kasvi. Jopa puolikas hedelmää sisältää estrogeenisen vastineen vaihdevuosioireissa käytetyn hormonikorvaushoidon päiväannokselle. Saan siis mehusta paljon estrogeeneja. Ehkä siksi vaihdevuodet eivät ole vielä alkaneet.

Granaattiomena alentaa myös kolesterolia, vahvistaa verisuonistoa ja ehkäisee sydänsairauksia.

                               Saksanpähkinä

Syön muutaman saksanpähkinän päivässä. Ne ovat herkkua!

Saksanpähkinästä saa hyviä rasvoja, muun muassa omega-3:sta, joka ehkäisee sydäntauteja ja hillitsee tulehdusta.

Saksanpähkinä voi auttaa masennuksessa. Siinä on paljon serotoniinin esiastetta. Serotoniinin vähyys aiheutta osan masennuksista. Tämäkin oli minulle yllättävä tieto.

                        Kurkuma

Otan aamuisin teelusikallisen tavallista kurkuma maustetta. Maultaan aika neutraali.

Kurkuma estää tulehduksia. Estämällä aivojen välittäjäaine asetyylikoliinin hajoamista se pitää aivot vireinä. Se estää henkistä rappeutumista ja voi ehkäistä myös paksusuolen syöpää.

                           Mustikka

Juon mustikka-vadelma smoothieta tai syön jugurttia ja mustikoita aamiaiseksi.

Toissa keväänä tuli tutkimuksissa todellinen löytö: mustikka ehkäisee muistisairauksia ja voi jopa parantaa jo olemassa olevaa muistisairautta.

Mustikkaa on käytetty iät ja ajat kansanlääkinnässä muun muassa ripulin hoidossa.

Se on voimakas antioksidantti ja voi suojata sydän- ja verisuonistosairauksilta. Se ehkäisee ja hoitaa myös diabetesta. Mustikka voi olla hyväksi ärtyvän suolen oireyhtymässä.

                                    Hunaja

Makeutan smoothieni ja jugurtin ja marjat hunajalla.

Hunaja on vanha luonnonlääkintäaine. Haavaan siveltynä se voi estää tulehduksen.

Hunaja suojaa flunssalta ja tulehduksilta. Jo puhjennutta flunssaa voi hoitaa hunaja-inkivääri teellä.

Onko sinulla jotakin tiettyä ruoka-ainetta tai -aineita, joita käytät terveyden edistämiseen?

Hyvää viikonloppua kaikille!

Lähteet: James A. Duke Parantavien ruokien opas, kuvat Pexel

Muistini pätkii - pitääkö huolestua?

Minä olen ensiksikin ollut koko ikäni hajamielinen. Minulla on sellaisia muistihäiriöitä, että makuuhuoneessa ajattelen meneväni hakemaan tiettyä esinettä keittiöstä. Mutta kun pääsen keittiöön, en enää muista, mitä olin hakemassa. Ja kun pääsen takaisin makuuhuoneeseen, muistan asian. Ei kun takaisin keittiöön. Siis melkoiseksi ravaamiseksi on tullut tämä elämä.

Ja silmälasit ja kännykkä. Yhtenään kadoksissa. Meidän perheen yhteinen harrastus on etsiä minun silmälasejani. Ne saattaa löytyä vaatekaapista liinavaatteiden päältä (Mitä ihmettä olen ollut siellä tekemässä?). Eteisestä pakastimen päältä (Tämä on ymmärrettävissä. Tulin lenkiltä, oli kuuma, silmälasit huurussa, äkkiä pois jonnekin). Viime kesänä silmälasit löytyivät kerran kasvimaan laidalta. Oli varmaan tullut kuuma ja silmälasit vaan äkkiä pois jonnekin. Palataanpa takaisin varsinaiseen aiheeseen.

Jos kyseessä on yksittäiset kiireisiin tilanteisiin liittyvät unohdukset, ei ole syytä epäillä mitään vakavaa. Mutta jos unohdukset toistuvat ja muut joutuvat huomauttamaan asiasta, kannattaa muisti tutkituttaa.

Kiire saa muistin pätkimään

Yleensä lyhytkestoisen muistin eli työmuistin ongelmat johtuvat kiireestä ja multitaskaamisesta. Pää ei pysy mukana arjen pyörityksessä ja vauhdissa.

Myös huolet, kivut ja kehnosti nukutut yöt voivat vaikuttaa muistin toimintaan. Valtaosalla työntekijöistä muistiongelmat ovat lieviä ja tilapäisiä.

Työn aiheuttama  aivojen kuormitus on lisääntynyt. Koko aika tulee uusia tietokoneohjelmia ja muuta digiä. Jos työn vaatimukset ylittävät työntekijän tiedonkäsittelyn normaalit rajat, muistin ja tarkkaavaisuuden virheitä tulee helposti.

Masennus heikentää muistia

Joskus muistiongelmien  taustalla voi olla masennusta ja ahdistuneisuutta. Tämä johtuu aivoista. Masennus pienentää muistin toiminnalle tärkeää hippokampusta. Myös otsalohkojen toiminta heikkenee ja muistaminen vaikeutuu. Nämä muistiongelmat on melko lieviä.

Työuupumus lisää riskiä saada masennus. Aivojen jaksamisesta pitäisi pitää huolta jo silloin, kun ongelmia ei vielä  ole. Lisäksi masennus nostaa hieman riskiä sairastua muistisairauksiin.

Vakavat vitamiinien puutostilat ja kilpirauhasen vajaatoiminta voi saada muistin pätkimään.

Muutokset ja stressi

Alkava Alzheimerin tauti voi oireilla muun muassa oppimisen vaikeuksina, unohteluna ja siinä, ettei muista, vaikka muistutetaan.

Pitkäkestoinen stressi pienentää muistialueen kokoa, ja riski sairastua Alzheimerin  tautiin voi jonkun verran kasvaa.

Pelkäätkö, että sairastut muistisairaukseen? Onko lähipiirissäsi muistisairauteen sairastunutta?

Lähteet:Kauneus&terveys 2/2019