Muistini pätkii - pitääkö huolestua?

Minä olen ensiksikin ollut koko ikäni hajamielinen. Minulla on sellaisia muistihäiriöitä, että makuuhuoneessa ajattelen meneväni hakemaan tiettyä esinettä keittiöstä. Mutta kun pääsen keittiöön, en enää muista, mitä olin hakemassa. Ja kun pääsen takaisin makuuhuoneeseen, muistan asian. Ei kun takaisin keittiöön. Siis melkoiseksi ravaamiseksi on tullut tämä elämä.

Ja silmälasit ja kännykkä. Yhtenään kadoksissa. Meidän perheen yhteinen harrastus on etsiä minun silmälasejani. Ne saattaa löytyä vaatekaapista liinavaatteiden päältä (Mitä ihmettä olen ollut siellä tekemässä?). Eteisestä pakastimen päältä (Tämä on ymmärrettävissä. Tulin lenkiltä, oli kuuma, silmälasit huurussa, äkkiä pois jonnekin). Viime kesänä silmälasit löytyivät kerran kasvimaan laidalta. Oli varmaan tullut kuuma ja silmälasit vaan äkkiä pois jonnekin. Palataanpa takaisin varsinaiseen aiheeseen.

Jos kyseessä on yksittäiset kiireisiin tilanteisiin liittyvät unohdukset, ei ole syytä epäillä mitään vakavaa. Mutta jos unohdukset toistuvat ja muut joutuvat huomauttamaan asiasta, kannattaa muisti tutkituttaa.

Kiire saa muistin pätkimään

Yleensä lyhytkestoisen muistin eli työmuistin ongelmat johtuvat kiireestä ja multitaskaamisesta. Pää ei pysy mukana arjen pyörityksessä ja vauhdissa.

Myös huolet, kivut ja kehnosti nukutut yöt voivat vaikuttaa muistin toimintaan. Valtaosalla työntekijöistä muistiongelmat ovat lieviä ja tilapäisiä.

Työn aiheuttama  aivojen kuormitus on lisääntynyt. Koko aika tulee uusia tietokoneohjelmia ja muuta digiä. Jos työn vaatimukset ylittävät työntekijän tiedonkäsittelyn normaalit rajat, muistin ja tarkkaavaisuuden virheitä tulee helposti.

Masennus heikentää muistia

Joskus muistiongelmien  taustalla voi olla masennusta ja ahdistuneisuutta. Tämä johtuu aivoista. Masennus pienentää muistin toiminnalle tärkeää hippokampusta. Myös otsalohkojen toiminta heikkenee ja muistaminen vaikeutuu. Nämä muistiongelmat on melko lieviä.

Työuupumus lisää riskiä saada masennus. Aivojen jaksamisesta pitäisi pitää huolta jo silloin, kun ongelmia ei vielä  ole. Lisäksi masennus nostaa hieman riskiä sairastua muistisairauksiin.

Vakavat vitamiinien puutostilat ja kilpirauhasen vajaatoiminta voi saada muistin pätkimään.

Muutokset ja stressi

Alkava Alzheimerin tauti voi oireilla muun muassa oppimisen vaikeuksina, unohteluna ja siinä, ettei muista, vaikka muistutetaan.

Pitkäkestoinen stressi pienentää muistialueen kokoa, ja riski sairastua Alzheimerin  tautiin voi jonkun verran kasvaa.

Pelkäätkö, että sairastut muistisairaukseen? Onko lähipiirissäsi muistisairauteen sairastunutta?

Lähteet:Kauneus&terveys 2/2019

Digipaasto

Minä olen vielä sen verran digiblondi, etten ole tottunut olemaan valtavasti digimaailmassa.Voin olla ilman digiäkin. Pidän yleensä kerran viikossa kahden päivän digipaaston. Muina päivinä kirjoitan tätä blogia, vastailen kommentteihin, käväisen muutaman ihmisen blogissa,  Instagramissa ja silloin tällöin Face Bookissa. Siinäpä se.

Työelämään liittyy yhä enemmän multitaskausta eli useamman tehtävän samanaikaista suorittamista. Vaikka on tutkittu, että ihminen voi oikeasti tehdä vain yhtä tehtävää, jos halutaan hyviä tuloksia. Ihminen on jatkuvien keskeytysten ja digin ärsykevirran tulvassa. Ja se jatkuu monilla kotonakin.

Tämän vuoksi aikuisten tarkkaavaisuushäiriöt on yleistyneet.Muutama vuosi sitten lääkäriin alkoi tulla ihmisiä, jotka valittivat keskittymiskyvyttömyyttä ja muistikatkoksia.  Oirehtimiselle on annettu nimi ADT, attention deficit trait, kömpelösti suomennettuna vähäisen tarkkaavaisuuden oire.

ADT:tä aiheuttaa eniten multitaskaaminen, ja jatkuva kuvien ja tekstien virta älylaitteista.

Monilla nuorilla mopo on lähtenyt käsistä, koska he saavat vieroitusoireita digittömyydessä. Nuoret ja osa aikuisista ei pysty enää lukemaan kirjaa alusta loppuun keskittymiskyvyttömden takia.

Jatkuva kuvien ja tekstien virta heikentää reaalimaailman sosiaalisia suhteita ja jopa ympäristön havaitsemista.

Digipaaston hyödyt on niin moninaiset, että on ihme, ettei ihmiset kokeile sitä.

Seuraavaksi digipaaston hyötyjä.

Rauhantunne lisääntyy
Kun digilaitteet eivät ole jatkuvasti kilahtelemassa, piipittämässä, surraamassa
rauhan- ja läsnäolontunne lisääntyy. Hengitys syvenee.
Tulee rentoutunut olo, jos ei ole riippuvainen digistä kuten monet nuoret. He saisivat aluksi vieroitusoireita: kärsimättömyyttä, hermostuneisuutta, ahdistusta.

Voimaa luonnosta
Luonnossa melkein kaikki aistimme ovat käytössä. Haistamme metsän vivahteikkaan tuoksun. Näemme metsän kauneuden. Tunnemme maan jalkojen alla tai tuulenvireen kasvoilla.

On tutkittu, että luonnossa liikkuminen vähentää stressihormonien adrenaliinin ja kortisolin tuotantoa. Verenpaine laskee. Hiljaisuus, "tylsyys", sopiva laiskottelu tuo uusia ajatuksia ja lisää luovuutta.

Sosiaaliset suhteet
Jos on jatkuvasti digissä, reaalimaailman ihmissuhteet voivat kärsiä. Digipaastolla voi tavata ystäviä face to face. Jo puhuminen toisten ihmisten kanssa tuntuu hyvältä.

Töissä vähädigisesti
Puhelimen voi rajoittaa vain soittamista varten. Tietokoneen työasioita varten. Näin ei lillu somevirrassa. Älylaitteet on aikasyöppöjä. Moni on kokenut digipaastolla vapaa-ajan lisääntyneen.

Samoin kuin keho tarvitsee lepoa juoksulenkin jälkeen. Myös aivot tarvitsevat lepoa työpäivän päätteeksi. Aivot vaativat palautuakseen joutokäyntiä ja lepoa jatkuvasta kuva ja sana tulvasta.


Miten riippuvainen sinä olet digistä?

Lähteet:Ruohonjuurilehti 1/2019, Pixabay