Onnistumisen jälkeen iski tyhjyys

Muistan, kun kirjoitin lopputyötä, gradua yliopistolla. Se oli haasteellista. Tein gradua melkein puoli vuotta. Pää oli välillä kuin sirkkeli. Se tuli tehtyä, ja samalla valmistuin filosofian maisteriksi. Mutta lopulta tuli tunne, että tässäkö se nyt oli? Kaikki tässä. Tyhjyys valtasi mielen. Olin jotenkin vinosti, itseni vieressä. Mutta tämä ei ollut mikään harvinainen juttu lainkaan.

Kun on saanut valmiiksi ison työn - oli se sitten gradu taikka talonrakentaminen - hetken tuntuu hienolta, mutta pian olo saattaa olla tyhjä. Tätä kutsutaan perille pääsemisen harhaksi, siitä käytetään nimitystä arrival fallacy. Tavoitteen saavuttaminen ei tuotakaan niin voimakasta tyydytystä kuin oli kuvitellut.

Tavoitteen ei välttämättä tarvitse olla suuren suuri. Vaikkapa vaativassa tavoitteellisessa harjoituksessa onnistuminen tai harrastuksessa onnistuminen.

Onnistumisen riemu liittyy aivoissa hyvän olon välittäjäaine dopamiiniin. Mutta viime vuosina tutkijat ovat huomanneet välittäjäaineen säätelevän pikemminkin motivaatiota kuin itse mielihyvää. Dopamiinitasot ovat suurimmillaan juuri ennen päämäärän saavuttamista. Kun jonkinlainen palkinto on saatu, dopamiinimäärät romahtavat. Ei ole sillä hetkellä juuri mitään tavoiteltavaa.

Jos odottaa ihania fiiliksiä, laimeampi olo on pettymys.

Etenkin niin sanottu ulkoinen menestys jättää joskus tyhjäksi. Maine, vauraus, kauneus eivät näytä tuovan hyvinvointia, vaikka juuri sitä olisi tavoitellut. Onnistumiset ihmissuhteissa ja oman kasvun alueella sen sijaan lisäävät tyytyväisyyttä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 10.10.2019, kuvat omat

Rakas kissamme - pitkät jäähyväiset

Meidän Serefina vanhalla rouvalla on ollut monta vuotta nivelrikko, johon hän on saanut kipulääkettä. Vastikään hän alkoi ripuloida, ja veimme hänet eläinlääkärille. 

Tiesin, mitä eläinkääkäri halusi sanoa.

Se meni jotenkin näin. Eläinlääkäri: "Tämä kissa on jo vanha ja väsynyt, minun mielipiteeni on - - -." Minä puhuin päälle (koko ajan):  "Mutta hän on henkisesti vireä." Taas: "Tämä kissa on vanhuudenheikko- - -." Mutta hän on aktiivinen, käy ulkona, vaikka köpöttelee", minä sanoin.

Tämän tyyppinen keskustelu jatkui melko pitkään. Tyttäreni sanoi jossakin vaiheessa, että älä puhu koko ajan päälle. Ehkäpä tuo eläinkääkärin epäkunnioitus johtui myös siitä, että olin väsynyt, koska olin kirjoittanut koko yön käsikirjoitustani, ja lääkäriaika oli heti aamusta.

En voinut ajatellakaan, että Serefina saisi  viimeisen unen-piikin. Vielä. Mielestäni meillä piti olla aikaa sanoa Serefinalle monin sanoin ja teoin jäähyväiset. Rakastan Serefinaa ja hän on perheenjäsen. Lemmikkejä omistaville tämä ajatus on varmasti hyvin tuttu.

Serefina on yhä hyvin puhelias. Hän maukuu usein pontevasti, ja ihan oikeasti keskustelemme. Esimerkiksi säästä, hiirikannasta ja elämän tarkoituksesta:) Serefinalla on luonnetta: kun hän on pahalla tuulella ja häntä menee silittämään, voi saada kynnestä. Serefina on myös hyvä mököttäjä, mutta ei kovinkaan pitkävihainen. Hän  käskee koprimaan eli rapsuttelemaan kunnolla mahan alta. Se on nyt hänelle mieluisinta. Ehkäpä se myös helpottaa  kipuja. Hän kehrääkin silloin kovaäänisesti.

Lääkäri epäili, että Serefinalla on jokin sisäelin pettämässä, että se olisi ripulin syy. Hän sanoi, että on aivan turhaa ottaa enää verikokeita esimerkiksi munuaisarvoista. Mutta ripuli meni kahdessa päivässä ohitse. Nyt hän taas syö. Ja hän on erittäin suuriruokainen.

Viemme hänet viimeisen kerran eläinlääkärille, kun toimintakyky selvästi heikkenee, ja hänellä on liian paljon kipuja. Tämä on perheen yhteinen päätös.

Ikävät totuudet unhtuvat helpommin - on kokemusta tästä

Tunnustan ostaneeni jonkin verran  vähemmän laadukkaita vaatteita muutama vuosi sitten HM:ltä. Silloin se ei ollut vielä lainkaan ekologinen tai lapsityövoiman vastainen yritys. Ja lieneekö nytkään. Oikeasti.  

Miten tulla toimeen sen jutun kanssa, että farkut ja monet muut vaatteet tehdään lapsityövoimalla? Ja monet niin sanotut laatumerkitkin tehdään halvan työvoiman maissa. Parvekekalusteet sademetsän puusta.

Ihmisillä on taipumus  uhohtaa helpommin epäeettisiä valintojaan kuin eettisiä. Ihmiset eivät vain unohda. Vaan alkavat mielessään kehitellä uusia muistikuvia tuotteen eettisestä taustasta. Tutkijoiden mukaan on kyse tiedostamattomasta suojamekanismista, joka helpottaa oloa: on"eetisempi" unohtaa kuin välittää.

Keskenään ristiriitaiset ajatukset luovat myös jännitteitä. Ihmisillä on  taipumus selittää epämieluisa tieto pois tai vähätellä sen merkitystä. Tai jopa torjua se tietoisuudestaan, jolloin sitä ei muista.

Ihmisillä on usein myös käsitys, ettei heille voi tapahtua mitään pahaa. Sisiaalipsykologiassa tätä nimitetään "haavoittamattomuuden illuusioksi".

Oletko huomannut unohtavasi helpommin epäeettiset valinnat kuin eettiset?

 Lähteet: hävinnyt, kuvat omat

Katkera ihminen

Tunnen erään katkeran ihmisen. Hän on taitava mitätöimään toista. Hänen sanojensa on tarkoituskin satuttaa, koska hänen mielestään häntäkin on satutettu. En halua olla hänen seurassaan, mutta välillä on pakko, sillä valitettavasti hän on läheinen sukulainen. Tämä ihminen on pelottava ja hän voi sanoa itse asiassa päin naamaa mitä tahansa.

Toisin kuin kyyninen ihminen, joka vain on negatiivinen ja pettynyt, katkera haluaa lisäksi kostaa. Katkera haluaa, että joku saa maksaa hänen kärsimyksistään.

Psykoanalyytikko ja kirjailija Juhani Mattilan mukaan katkeruuden aiheet voivat olla todellisia, mutta katkeruus elämänasenteena lukitsee ihmisen ilottomaan ja vihamieliseen vankilaan.

Katkeruus voi myös periytyä sukupolvelta toiselle. Esimerkiksi sisällissodan hirveydet katkeroittavat isän, pojan ja pojanpojan.

Katkeralta puuttuu suhteellisuudentaju. Hän on itsekeskeinen ja ajattelee, että juuri hänellä on oikeus hyvitykseen. Vaikka elämä on voinut kohdella kaltoin muitakin ihmisiä, he eivät syyttele jatkuvasti toisia ihmisiä.

Katkeran lähellä on vaikea olla. Katkeruus myrkyttää suhteet ja voi suuntautua läheisiin, puolisoon ja vaikka Jumalaan.

Mattilan mukaan katkeruus jähmettää ja kapeuttaa tunne-elämää, eikä ilolle jää tilaa. Katkera ei ota vastuuta puheistaan, eikä myönnä, että hänen koko elämänasenteensa on väärä. Toiset ovat väärässä, ja siksi hän rankaisee heitä.

Ihminen saattaa salata katkeruuden myös itseltään: hän ei tiedä mikä häntä riivaa. Hänellä on epämääräinen paha olo.

Perusasenteeltaan elämää kohtaan katkeria on onneksi vähän. Kaikilla voi olla katkeuuden hetkiä ja jopa ajanjaksoja, mutta terveellä itsetunnolla varustetut ihmiset nousevat tästä ja menevät eteenpäin.

Pohjimmiltaan katkeruudessa on kyse oman kaipauksen kieltämisestä. Ei uskalleta haaveilla, koska pelätään pettymystä ja torjutuksi tulemista. Monesti taustalta löytyy kipeää yksinäisyyttä.

Mattilan mukaan katkeruudesta voi parantua muun muassa psykoterapiassa, kun myöntää ja tunnistaa katkeruutensa. Mattila on nähnyt toipumisia, kun syvään yksinäisyyteen on tullut ystävyyttä tai jopa rakkautta.

Lähteet: Hyväterveys 12/2019, kuvat omat

Harjoittelen syvempää, parempaa hengitystä

Minä teen silloin tällöin hengitysharjoituksia. Esimerkiksi hengitän sisään nenän kautta laskien kuuteen tai seitsemään,  tauko, uloshengityksessä lasken yhdeksään.

Hengityksen pidätysharjoituksissa pidätän hengitystä välillä 30 sekuntia, väliin hengitän tavallisesti. Tämä harjoitus rauhoittaa - paniikkikohtaustakin - , koska hengityksellä on suora yhteys hermostoon.

Välillä teen harjoituksen, jossa hengitän molempien sierainten kautta sisään, suljen toisen sieraimen sormella ja hengitän yhden sieraimen kautta ulos.

Kun harjoittelee hengitystä, hengityksen tauot voivat pidentyä. Tauot ovat lyhyitä rauhan hetkiä.

Hengitysharjoituksissa hengitetään tavallaan epäluonnollisesti. Ei meidän tarvitse koko ajan hengittää niin. Harjoitukset ovat työkaluja, joita voimme tarvittaessa ottaa käyttöön.

Mitä useammin harjoittelee levollista hengitystä sitä nopeammin ja helpommin  voi muuttaa levottoman, stressaavan olotilan rauhalliseksi yksinkertaisella hengitystekniikalla.

Kulttuuriantropologi ja fysioterapeutti Malla Rautaparta väittää Helsingin Sanomissa, että hengitysliike on suurin koko kehon sisältä lähtevä liike. Hengityksen seuraaminen voi olla tapa tutkia kehoa sisältä.

Alussa kehon signaalit saattavat olla heikkoja, mutta ajan myötä hengitysharjoitusten avulla voi tunnistaa kehon sisätilassa tapahtuvia asioita. Esimerkiksi pieniä tuntemuksia, jotka enteilevät kipua, ja paikallistaa ja tiedostaa tunteita.

Tunteet ovat hyvin fyysisiäkin ja ne voi usein tuntea kehossa, ainakin niiden aiheuttamat jännitykset ja kireydet.

Melko moni sanoo, että vatsa menee kramppiin, kun ahdistaa. Tämä heikentää myös hengitystä. Joillakin ahdistus tuntuu lapojen välissä.

Kun ottaa syvän hengityksen käyttöön, voi yrittää tunnustella jännityksiä ja  jopa laukaista niitä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 5.9.2019, kuvat omat

Mitä kasvojen koskettelu kertoo?

Tiedostamaton kasvojen koskettelu edistää muistamista ja keskittymistä. Ihminen koskettaa kasvojaan usein silloin, kun on stressaantunut tai esimerkiksi valehtelee.

Vasemmalla kädellä koskettelu yhdistetään masennukseen ja ahdistukseen.

Australiaistutkijat videoivat 26:ta opiskelijaa ja havaitsivat, että nämä koskettivat kasvojaan 23 kertaa tunnissa.

Kasvojen koskettelu lisääntyy kuormittavissa tilanteissa. Ihminen koskettelee kasvojaan keskittyäkseen ja pitääkseen asioita muistissa.

Suosittuja kohteita ovat nenänpielet, suupielet ja kulmakarvat. Kasvojen keskiosassa on paljon tuntohermoja, mikä voi selittää sen koskettelun suosiota.

Väitetään, että flirttaillessa ihminen koskettaa suutaan tai kaulaansa merkkinä siitä, että itse asiassa haluaisi vastapuolen koskettavan niitä. Myös hiusten sukiminen kuuluisi flirttiin.

Lyhyet tiedostamattomat koskettelut edistävät aivojen toimintaa, koska ne voivat liittyä aivokuoren säätelyyn, työmuistiin ja tunteisiin.

Valehtelija koskettaa usein nenäänsä tai peittää suunsa kädellään, ikään kuin estääkseen petollisten sanojen pääsyä suusta.

Aikoinaan Yhdysvaltojen presidentti Clinton oli suhteessa nuoreen avustajaansa Monica Lewinskyyn, mutta Clinton kielsi todistuksessaan suhteen. Videotallenteessa Clinton kuitenkin koski nenäänsä 26 kertaa. Hän ei koskenut nenäänsä, kun puhui totta.

Hermostuttava ja kuormittava tilanne voi vaikuttaa siten, että ihminen alkaa kokea ärsytystä, kutinaa tai kihelmöintiä ihollaan. Tämä saattaa olla yksi selitys koskettamisen tarpeelle.

Lähteet: Helsingin Sanomat 14.10.2019, kuvat omat

Sokeri voi aiheuttaa rasvamaksan

Joka neljännellä suomalaisella on rasvamaksa. Se ei välttämättä oireile mitenkään. Pienelle osalle näistä ihmisistä saattaa kehittyä maksakirroosi tai maksasolusyöpä. Sairaudet voivat tulla, vaikka ei käyttäisi alkoholia.

Maksa on aineenvaihdunnan keskus ja elimistön puhtaanapitolaitos. Jos siellä on häiriö, se saattaa näkyä metabolisena oireyhtymänä. Silloin paastosokeri, rasva-arvot ja verenpaine ovat koholla. Tämä voi johtaa kakkostyypin diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin.

Etenkin keskivartalon lihavuus on maksalle haitallista, koska silloin rasva kertyy sisäelinten ympärille. Reisien ja takapuolen rasva ei ole niin haitallista.

Maksa kärsii sokerista

Maksan kannalta pahimpia ovat nopeasti imeytyvät hiilihydraatit: vaaleat viljat, sokeri, ja ikävä kyllä peruna. Perunan kohdalla kyse on määrästä ja missä muodossa peruna syödään. Suositus on noin kaksi perunaa päivässä ja ne pitäisi syödä keitettynä kuorineen.

Myös vähärasvainen ruokavalio voi rasvoittaa maksaa. Kun rasva jätetään pois, se saatetaan korvata huonoilla hiilihydraateilla.

Pieni määrä sokeria tai kovaa rasvaa ei tuhoa kenenkään maksaa. Leipänsä voi toisinaan voidella voilla tai voi-kasvisöljyseoksella. Ruokailussa paras olisi  tuttu lautasmalli.

Maksaystävällistä

Jos maksa on rasvoittunut, ruokavalioon kannattaa lisätä viinietikkaa tai sitruunamehua, jotka aktivoivat sapen eritystä.

Maksa nauttii vihreästä ruokavaliosta. Vihreät vihannekset, yrtit ja villivihannekset muun muassa voikukka ja nokkonen ovat hyväksi.

Kasvisrohtovalmisteiden kanssa kannattaa olla varovainen, eikä niitä kannata tilata ulkomailta nettikaupoista. Ne saattavat lyhyessäkin ajassa aiheuttaa vaurion terveeseenkin maksaan. Apteekista ostetut vitamiinivalmisteet ovat turvallisia.

Fruktoosi on haitallista

Elimistö ei pysty käyttämään fruktoosia suoraan energiaksi kuten glukoosia. Se muutetaan osaksi rasvaksi ja siksi se rasvoittaa maksaa.

Fruktoosia saadaan hedelmistä, mutta niistä sitä on vaikea saada liikaa, sillä hedelmissä on myös vettä ja kuituja. Esimerkiksi appelsiineja pitäisi syödä monta kiloa ennen kuin fruktoosista tarvitsee huolestua. Sen sijaan fruktoosilla makeutetut limsat voivat rasvoittaa maksan nopeasti.

Tiesitkö, että maksakirroosin voi saada ilman alkoholia?

Lähteet: Voi hyvin 4/2019, kuvat Pixabay

Mieli hallintaan poliisin Karhu-ryhmän opeilla

Harry Gustafsberg on nähnyt työssään luotisateen, juossut puukottajaa kiinni sysimustassa metsässä, kokenut kollegan haavoittumisen.

Nykyisin Gustafsberg on tietokirjailija, yrityspuhuja ja hänen valmennusmetodejaan opetetaan poliisiammattikorkeakoulussa. Nykyiseltä koulutukseltaan hän on filosofian tohtori. Hän työskenteli Karhu-ryhmässä 20 vuoden ajan.

Gustafsberg on luonut seuraavan metodin Kolme tärkeintä askelta kohti parempaa suorituskykyä.

1)Nuku, liiku, valmistaudu.

Gustafsberg sanoo: "Kun mennään biologian ja mielen tasolle, sillä ei ole mitään merkitystä, mitä ihminen tekee työkseen. Jännityksen fysiologinen mekanismi on aina sama."

Riittävä uni, säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio antavat tärkeän pohjan jännittävään ja stressaavaan tilanteeseen. Hyviä päätöksiä on vaikea tehdä liian väsyneenä, ja tilannetaju kärsii. Mitä korkeampi stressitaso on, sen huonommin looginen ja rationaalinen päätöksenteko toimii.

Valmistautumiseen kuuluu rauhoittava syvähengitys, joka vaikuttaa autonomiseen hermostoon, eikä keho pääse ylivirittäytymään. Tämän jälkeen luodaan mielikuva jännittävästä tilanteesta. Kun käy etukäteen esimerkiksi tärkeän esiintymistilanteen läpi ja luo mielikuvan siitä, miten parhaimmillaan toimii, jännitys ei pääse tositilanteessa liian pahaksi.

2)Jännittäminen

Gustafsbergin mukaan moni ajattelee, että hengitysharjoitukset ovat humpuukia. Hän kuitenkin suosittelee päivittäisiä syvähengityksen harjoituksia. Tällä tavalla ihminen palautuu nopeammin stressaavasta tilanteesta.

Jännittämisen takia ei kannata jättää asioita tekemättä. Jännitys kuuluu hyvään suoritukseen. Kun työ on mielekästä ja merkityksellistä, vireystason pitääkin nousta. Ihminen ei ole parhaimmillaan silloin, jos mikään ei tunnu miltään.

Useimmiten epäonnistuminen johtuu yllätyksistä. Niihin kannattaa valmistautua.  Kaikki ei välttämättä mene niin kuin on suunnitellut.

3)Käsittele muistijälki hyväksi.

Stressaava työtilanne kannattaa  jälkeenpäin analysoida mahdollisimman nopeasti ja tarkasti. Voi miettiä, mitä kävi ja miksi. Tarkoituksena on hyväksyä tapahtunut etenkin, jos koki epäonnistumisen.

Jännittävän tilanteen jälkeen keho rauhoitetaan. Sitten tilanne käydään uudelleen läpi, mutta nyt tilanne kuvitellaan parhaan mahdollisen onnistumisen kautta. Keholle ja mielelle luodaan positiivinen muistijälki, joka auttaa palautumaan.

Gustafsberg esittelee myös  elämänfilosofiaansa: "Jokaisen olisi syytä kysyä säännöllisesti itseltään, kuka minä olen ja mitä minä haluan elämältä, ja mennä määrätietoisesti sitä kohti. Kannattaa elää rohkeaa elämää, mutta olla samalla kohtuullinen ja nöyrä. Meidän suurin velvollisuutemme on kehittyä ja kasvaa ihmisenä."

Lähteet: Helsingin Sanomat 6.10.2019, kuvat omat

15 asiaa joista pidän

Törmäsin tähän haasteeseen Kristiinan blogissa Kauniimpaa kuin koskaan. Haasteessa pitää  pelkästään vain yhdellä sanalla kertoa mistä pitää.  Tähän haasteeseen voi osallistua kuka tahansa blogin pitäjä.En kirjoittanut esimerkiksi perhe, ystävät, terveys, koska tämä haaste on kepeä, eikä "tärkeintä elämässäni". Asiat eivät ole minkäänlaisessa tärkeysjärjestyksessä. Noh, niin.

1.Puutarhanhoito

2. Lukeminen

3. Liikunta

4. Metsä

5.Blogi

  

6. Kukat

7. Kahvi

8. Kokkaaminen

9. Viini

              Sangriaa kesällä.

10. Maailmanparantaminen

11. Vanhat tavarat

12. Luonnonkosmetiikka

13. Kaunokirjoittaminen

14. Salmiakki

15. Greta Thunberg