Harry Gustafsberg on nähnyt työssään luotisateen, juossut puukottajaa kiinni sysimustassa metsässä, kokenut kollegan haavoittumisen.
Nykyisin Gustafsberg on tietokirjailija, yrityspuhuja ja hänen valmennusmetodejaan opetetaan poliisiammattikorkeakoulussa. Nykyiseltä koulutukseltaan hän on filosofian tohtori. Hän työskenteli Karhu-ryhmässä 20 vuoden ajan.
Gustafsberg on luonut seuraavan metodin Kolme tärkeintä askelta kohti parempaa suorituskykyä.
1)Nuku, liiku, valmistaudu.
Gustafsberg sanoo: "Kun mennään biologian ja mielen tasolle, sillä ei ole mitään merkitystä, mitä ihminen tekee työkseen. Jännityksen fysiologinen mekanismi on aina sama."
Riittävä uni, säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio antavat tärkeän pohjan jännittävään ja stressaavaan tilanteeseen. Hyviä päätöksiä on vaikea tehdä liian väsyneenä, ja tilannetaju kärsii. Mitä korkeampi stressitaso on, sen huonommin looginen ja rationaalinen päätöksenteko toimii.
Valmistautumiseen kuuluu rauhoittava syvähengitys, joka vaikuttaa autonomiseen hermostoon, eikä keho pääse ylivirittäytymään. Tämän jälkeen luodaan mielikuva jännittävästä tilanteesta. Kun käy etukäteen esimerkiksi tärkeän esiintymistilanteen läpi ja luo mielikuvan siitä, miten parhaimmillaan toimii, jännitys ei pääse tositilanteessa liian pahaksi.
2)Jännittäminen
Gustafsbergin mukaan moni ajattelee, että hengitysharjoitukset ovat humpuukia. Hän kuitenkin suosittelee päivittäisiä syvähengityksen harjoituksia. Tällä tavalla ihminen palautuu nopeammin stressaavasta tilanteesta.
Jännittämisen takia ei kannata jättää asioita tekemättä. Jännitys kuuluu hyvään suoritukseen. Kun työ on mielekästä ja merkityksellistä, vireystason pitääkin nousta. Ihminen ei ole parhaimmillaan silloin, jos mikään ei tunnu miltään.
Useimmiten epäonnistuminen johtuu yllätyksistä. Niihin kannattaa valmistautua. Kaikki ei välttämättä mene niin kuin on suunnitellut.
3)Käsittele muistijälki hyväksi.
Stressaava työtilanne kannattaa jälkeenpäin analysoida mahdollisimman nopeasti ja tarkasti. Voi miettiä, mitä kävi ja miksi. Tarkoituksena on hyväksyä tapahtunut etenkin, jos koki epäonnistumisen.
Jännittävän tilanteen jälkeen keho rauhoitetaan. Sitten tilanne käydään uudelleen läpi, mutta nyt tilanne kuvitellaan parhaan mahdollisen onnistumisen kautta. Keholle ja mielelle luodaan positiivinen muistijälki, joka auttaa palautumaan.
Gustafsberg esittelee myös elämänfilosofiaansa: "Jokaisen olisi syytä kysyä säännöllisesti itseltään, kuka minä olen ja mitä minä haluan elämältä, ja mennä määrätietoisesti sitä kohti. Kannattaa elää rohkeaa elämää, mutta olla samalla kohtuullinen ja nöyrä. Meidän suurin velvollisuutemme on kehittyä ja kasvaa ihmisenä."
Lähteet: Helsingin Sanomat 6.10.2019, kuvat omat
