Ota himot haltuun
Vaihtoehtoista herkkua
Aivot voi uudelleen virittää suosimaan muitakin palkintoja kuin herkkua. Tähän toimii liikunta. Herkkuhimoja hillitseviä vaikutuksia saattaa saada jo 20-30 minuutin reippaalla kävelyllä.
Pureskele rauhassa
Kuitu- ja proteiinipitoinen ateria tukee parhaiten kylläisyyttä. Rauhallinen purskelu ja syöminen antavat aivoille tehtävän havannoida viiveellä kehittyvä kylläisyysaistimus.
Nauti jälkiruoasta
Jälkiruoan syöminen pääaterian päätteeksi ei anna aivoille niin suurta palkintoarvoa, koska verensokeri ei ole pohjalukemissa ja maha ei ole typötyhjä.
Välipala töissä
Älä venytä ateriarytmiä, ettei kiusaus nopeasti verensokeria nostaville herkuille kasva valtavaksi. Jos käyt kaupassa töiden jälkeen, syö ennen sitä hyvä välipala töissä ja näin vältät suurimmat "ansat".
Herkut kaappiin
Himo pikkunaposteleviin kasvaa, jos katse on niille alttiina. Sipsejä pöydällä pitävä nainen painaa tutkimusten mukaan 3,6 kiloa enemmän verrattuna naiseen, jonka sipsit ovat silmiltä piilossa. Niinpä: kätke herkut kauemmas ja tuo tilalle esimerkiksi marjoja ja hedelmiä.
Olisiko jo aika päästää irti liian tiukasta kontrollista? Saattaa tuntua vaikealta uskoa, että herkkulakkoja hyödyllisempää on tutkia omaa ruokasuhdetta ja opetella nauttimaan jälkiruoastakin.
Nykyisin paljon sokeroituja elintarvikkeita on tarjolla valtavasti. Mutta onko sokeririippuvuus todellista? Tiettyihin herkullisiin tuotteisiin voi uusien tutkimusten mukaan todella kehittyä riippuvuuden kaltainen suhde. Cell Metabolism-lehdessä vuonna 2023 julkaistu tutkimus osoitti, että epäterveelliset herkut välipalana muuttivat koehenkilöiden hermosolujen välisiä kytkentöjä. Aivot oppivat suosimaan herkkupaloja.
Ihmiset muistavat tilanteet ja paikat, joissa tunsimme mielihyvää ruoasta. Herkkuhimo on ehdollista ja laukeaa erilaisista vihjeistä.
"Esimerkiksi elokuvat, kahvilat, mummola tai niinkin arkinen paikka kuin työpaikan taukohuone voi herättää halun syödä", sanoo ravitsemusterapeutti Reetta Eerikäinen.
Esimerkiksi paistopisteen tuoksu tai kirkkaat valot voivat johtaa ostoskorin täyttymiseen "ihan itsestään".
Tasapainoinen suhde ruokaan säilyy helpommin aikuisena, jos lapsuudenperheessä on ollut neutraali ja positiivinen suhde syömiseen.
"Sen sijaan herkkujen demonisointi, ruokien eriarvoistaminen, ruoalla palkitseminen, rankaiseminen tai lohduttaminen voivat vinouttaa ruokasuhdetta ", sanoo Ravitsemusterapeutti Jasmin Mattson.
Mattsonin asiakkaina on ollut muun muassa ihmisiä, jotka ajattelevat sitä, kuinka viikonlopun tullen alkaa pakonomainen herkkujen ajattelu ja hamstraaminen, vaikka niitä ei tekisi mieli.
"Silloin olisi hyvä tutkailla omaa historiaa ja kuunnella, mitä sisimmässä oikeasti kaipaa."
Monet tunnesyömisestä tai ahmimisesta kärsivät ihmiset tunnistavat taipumuksen alkaneen jo lapsena. He saattavat oivaltaa, että vanhemmat tarjosivat aina lohtuna makeaa. Kun taas lapsuuden perheessä ei ole ollut tapana juoda limsaa tai leipoa, ei välttämättä aikuisenakaan kaipaa niitä asioita arkeensa.
Usea pelkää, että syöminen lähtee käsistä, jos päästää irti tiukasta kontrollista. Ravitsemusterapeutit sanovat, että rennon herkuttelun opettelu kannattaa. Kukaan ei halua olla koko elämäänsä laihdutuskuureilla.
Mikään herkku tai ruoka ei ole kiellettyä, vaikka se olisikin jollain mittarilla epäterveellistä. Herkut ovat mukana kansallisissa ravitsemussuosituksissa ja ruokapyramidin huipulla. Voi siis syödä jälkiruoan tai päiväkahvilla pullan.