Näytetään tekstit, joissa on tunniste ekologisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ekologisuus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 14. lokakuuta 2019

Pieniä ilmastotekojani




Olen ollut kohta 37 vuotta kasvissyöjä ja minua on pitkään pohdituttaneet - kuten blogini profiilitekstissäni kerron - ekologiset aiheet ja kulutuksen eettisyys. En halua kuitenkaan olla besserwisser. En ole mitenkään täydellinen. En ole voinut vain kertakaikkiaan mitään ajattelulleni. Aivan kuin se olisi pulputtanut itsepintaisesti jostakin tuntemattomasta lähteestä. Ehkä erityisherkkänä aistin sittemmin yleisiksi tulleita asioita jo etukäteen. Tiedä häntä.



Minua jotenkin kamaloittaa ajatus, että jatkossa julkkikset kertovat siitä, että miten ilmastoaktiivisia he nykyisin ovatkaan. Ehkä jo kertovat nyt. Onhan ilmastonmuutoksen ajatus nyt pinnalla ja muotia. 

Mutta kokonaiskehityksen kannalta tietysti näin on taatusti paras. Mitä enemmän saadaan ilmastoaktiivisia ihmisiä, sitä enemmän se näkyy myös poliittisessa päätöksenteossa. Toivon vain aitoutta ja vilpittömyyttä.

Tosin vihreä liikekin ja sittemmin poliittinen puolue oli aikoinaan "niitten koijärveläisten hihhuleitten liike". Mutta - yllättävä kylläkin -  siitä tuli valtavirtaa ja puolue. Yksi Suomen suosituimpia puolueita. Vaikka monet yhä puhuvat esimerkiksi viherpiipertäjistä ja viherhipeistä.




Olen kirjoittanut näistä aiheista monissa postauksissani. Ruohonjuuren kanssa tekemässäni yhteistyössä kirjoitin aina tuotteista ja ilmastonmuutoksesta. Ruohonjuuren yritysfilosofia ja  sen perusta on harvinaisen aikaansa edellä ekologisuudellaan, ilmastonmuutoksen vastaisuudellaan.



Kirjoittamiani monia postauksia ekologisuudesta ja ilmastonmuutoksesta esimerkiksi näissä postauksissa  kahdenkin vuoden takaa: Ruoan vaikutus ilmaston lämpenemiseenRuohonjuuresta eettiset ja ekologiset kosmetiikkatuotteetZero Waste-haasteLuonnonkosmetiikka - pyrkimykseni ekologisuuteen, uusinpana Elastaanivaatteet vaikuttavat nekin ympäristön muutokseen  ja paljon muita.




On vähän surullista lukea, että monet esimerkiksi vaatteita ja pikamuotia paljon ostavat sanovat, että kulutus pitää talouden rattaat pyörimässä. Vaikka meidän pitäisi juuri vähitellen muuttaa kuluttamiseen pohjautuvaa talousjärjestelmää. Nuoret tämän ymmärtävät. Itse ostan nykyisin usein kirpputorilta vaatteita ja muutaman kaupasta vuoden aikan. Uusien vaatteideni tulee olla kestäviä. Ja minulle on oikeastaan kertynyt 25 vuoden vaatteet. Niitä on aivan tarpeeksi.

Mutta nyt viimein yleisen maailmanparannuksen sijaan minun omiin tekoihin. Ei ne nyt kummoisia ole. Mutta jotakin meidän kierrätyksestä. Se on onneksi onnistunut niin hyvin, että sekajätteisiin kertyy vain sankollinen kuukaudessa. Jotakin saatu aikaan.

Seuraavaksi jätteemme, jotka ovat sellaisenaan sangoissa tai jatkuvasti käytetyissä muovipusseissa. Kaupassa käytän kestokassia ja punnitsen hedelmät ja vihannekset pitkäaikaiseen pussukkaan.


  Paperinkeräykseen.


 Muovinkeräykseen.


Lasinkeräykseen.



Metallinkeräykseen. (Vaihdoin tähän metallin- ja kompostijätteenkin keräykseen siistimmän sangon. En vain kestänyt kuvata sitä alkuperäistä, monen vuoden likaa. Tunnustan.)


Kompostiin. Kasvimaalla on kaksi kompostia, joista saadaan hyvää, ravinteikasta multaa kasvimaalle.


  Poltettava paperiroska.


  Sekajäte jota kertyy ihmeellisen vähän.


Vähän vielä ruoasta:
Kasvihuoneet Suomen oloissa talvella nielevät paljon energiaa, liian paljon. Tosin niitäkin on ehkä maakaasulla ja aurinkopaneeleilla varustettuina. Mutta onko mitään järkeä kasvattaa Suomessa talvessa salaattia? Tämän vuoksi ostan talvella harvoin salaattia. Käytän avomaalla kasvanutta suomalaista kaalia ja porkkanaa.

Itse olen melkein riippuvainen tämän salaattisekoituksen mausta. Tykkään tosi paljon, kun isoon salaattiin laittaa etikkakastikkeeseen kolme valkosipulin kynttä. Kaaliin voi lisätä myös  porkkanan sijasta esimerkiksi paprikaa, tomaattia tai sipulia.

Salaatti vain paranee maustuessaan jääkaapissa. Nams! En kyllästy tähän koskaan. Salaatin teko käy nopeasti raastamalla kaali juustonleikkurilla ja porkkana juuresveitsellä. Siinä ei ehtisi edes varustaa monitoimikonetta ja pestä sitä.



Laitan ruokaa yleensä perusraaka-aineista. Se tuo ehkä lisää hommaa, mutta palkitsee, ja ruoan laittaminen on parhaimmillaan meditatitiivista, kun siihen on mahdollisuus.

Viime viikolla kokkasin muun muassa borch keittoa. Sanon sitä itse borssiksi tai portsiksi. Mutta yhtä kaikki punajuurikeitto.






Voi, että, ei! Minulla on tämän jutun kirjoittamisen jälkeen olo, että kehuskelisin kauheasti ilmasto- ja kulutuseettisillä jutuillani. Mutta tarkoitus ei ollut se vaan tarkoitus oli kertoa arkeni asioista suoraan niin kuin ne ovat. Moni varmasti kierrättää vielä tarkemmin kuin me.

PS. Mieheni sanoi, että Greta Thunbergihan on liian kova sanoissaan ja vasta lapsi. Sanoin, nimenomaan, vasta lapsi. ( Hänellä on tulevaisuus edessään).

Minkälaisia ilmastotekoja sinä teet tai suunnittelet tekeväsi?









keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Aineettomat joululahjat



Minä lähetän ystävilleni yleensä aineettomia joululahjoja. Elämyksiä. Esimerkiksi konserttilippuja, ravintolalahjakortteja, elokuvalippuja. Lapsille annan kuitenkin joulupaketteja.

Aineettomat joululahjat ovat jo vuosien ajan yleistyneet. Esimerkiksi lahjakortteja voi tilata netistä kätevästi. Aineettomat joululahjat ovat yleensä aikuisten toisilleen antamia ja ekologisia.



Nuoret aikuiset eivät ole enää kovasti tavaran perään. He ovat sitä sukupolvea, joka on elänyt elämänsä miltei yltäkylläisyydessä ja saanut lapsena paljon lahjoja.

Sosiologian professori kulutustutkija Terhi-Anna Wilska sanoo: "Heidän on helpompi halveksia tavaraa kuin vanhempien sukupolvien. Vanhemmalle, puutetta kärsineelle sukupolvelle tavara tuo turvaa. Nuoret aikuiset ei liitä tavaraa turvallisuuteen."

Nuoret aikuiset voivat arvostaa kodissaan valkeaa avaruutta, tyhjyyttä, harmoniaa. He saattavat pitää jopa mauttomana sitä, että vanhempien kodissa on paljon tavaraa, esimerkiksi huonekaluja ja sisustustavaraa.



Tänä vuonna on erittäin tarpeellisesti puhuttu ilmaston lämpenemisestä, mikä voi ehkä hillitä tavaran ostamista.

Hesarin kyselyssä ihmiset vastasivat, millaisia aineettomia joululahjoja he toivoisivat.

Eräs 41-vuotias nainen kirjoitti todella kattavan listan. Mutta lahjat on vain toiveita ja melko vaatimattomia. Tuskinpa hän näitä kaikkia halusi. Vaan listasta voi poimia itse kukin ystävä ja läheinen haluamansa.

Tässäpä lista: hieronta, päiväretki Hämeenlinnaan, Päiväpatikka Nuuksiossa, Museokortti, ammattijärjestelijän palveluksia, venäjän kielen opetusta, keramiikkakurssi, lasinpuhalluskokeilu, islanninhevosratsastus ja hohtokeilailu kivalla porukalla.

Muita vaatimattomia lahjoja voi olla muun muassa koiranhoito, siivooja, personal trainer, auton lainaus, seuran tarjoaminen kahvilaan, lapsenvahti, seinäkiipeily yhdessä lahjan saajan kanssa, itsetehty laulu, runo tai kirjoitus.

Toivotko sinä aineellisia vai aineettomia joululahjoja?




Lähteet: Helsingin Sanomat 15.12.2018, kuvat Pixabay, Pexel

keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Todella hyvä itseruskettava tuote: Crissa Sweden

          
               Tilaisuuden emäntä Tiia kauniisti ruskettuneena.

Sain kutsun Crissa Swedenin Get Brush Tan itseruskettavan tuotteen lanseeraustilaisuuteen. Kiinnostuin tuotteesta siksi, että  aina koko kesän sääreni ovat kalman valkeat. Ihoni on muutenkin hyvin vaalea. Eikä kesällä huvita käyttää sukkahousuja. Vaan nauttia sukkahousuvapaudesta. Ihana tunne pelkkä iho mekon tai housujen alla.



Olen kokeillut joka kesä sääriin monia itseruskettavia voiteita. Ja tulos on ollut yleensä kehno. Sääret ovat tulleet lähinnä epätasaisen kirjavan ruskeiksi. En ota aurinkoa kesällä, koska se ei tee hyvää iholle. Siksi itseruskettava tuote sääriini on paikallaan.



Tilaisuus - elämäni ensimmäinen lanseeraustilaisuus - oli ravintola Krog Madamessa Helsingissä. Tarjolla oli kuohuviiniä ja mainioita tapaksia. Minä join kokista. Kun en juurikaan juo alkoholia.


              


    Muun muassa vuohenjuustoa, friteerattua kukkakaalia, lohta.



Halukkaille kokeiltiin rusketustuotetta. Paikalla oli myös yhdeksän vuotta tuotetta kehitellyt ja brändin omistaja Kristina Issa. Sekä yksi Ruotsin muotiguruista Marre Hitti.

 
        Ravintolassa oli melko hämärää. Siksi tämäkin kuva hyvin epäselvä.

Get Brush Tan on vegaaninen ja ekologinen. Tyhjentyneen pullon voi täyttää lisäputelista. Lisäksi sivellin- ja voidepullot ovat kauniin ja ylellisen näköiset.



Sivellin on suunniteltu niin, että rusketusaine kuivuu nopeasti iholla. Eikä tahraa. Get Brush Tan on hyväntuoksuinen - toisin kuin monet muut itseruskettavat aineet. Siihen on lisätty hedelmäuutteita, vitamiineja ja eteerisiä öljyjä.


Get Brush Tania tupsutellaan siveltimellä iholle.Siveltimeen suihkautetaan pieni määrä värivoidetta, joka on hyvin nestemäistä. Kokeilin sitä lanseeraustilaisuudessa ja kotona. Ja tuli kaunista tasaista jälkeä. Väri kestää iholla 3-5 päivää. Patentoidun DHA-koostumuksensa vuoksi väri mukautuu ihon omiin pigmentteihin. Tulos on luonnollisen näköinen eikä esimerkiksi porkkananruskea.

     

Setin hinta on 50 euroa. Mutta Get Brush Tan on hintansa veroinen.

Yhteydenotot tiia.nummi@glohair.fi

Kaupallinen yhteistyö.

tiistai 6. helmikuuta 2018

Pesen hiukseni ilman shampoota



Olen nyt kokeilemassa hiusten pesua kananmunalla. Huono puoli  on vielä se, että hiukset rasvoittuvat nopeasti. Pitää pestä siis melko usein. Pitäisi jatkaa kokeilua 3-6 kuukautta ennen kun tulokset alkavat näkyä.


Shampooton hiustenpesu on nyt trendikästä. Se on kasvanut muutaman vuoden aikana jonkinlaiseksi ilmiöksi. Maailmalla tämä trendi on vaikuttanut jo vuosia. Suomessa vajaa kaksi vuotta.


Miksi ihmiset ei halua käyttää shampoota?
  • allergian takia
  • päänahan hyvinvoinnin takia
  • halu päästä eroon ylimääräisistä kemikaaleista
  • ympäristön, ekologisuuden takia
Minä pesen hiukset ilman shampoota noiden kahden viimeisen syyn takia: Haluan vähentää kemikaalien käyttöä ja säästää ympäristöä.


Minkälaisia shampoottomia  pesutapoja on?
Pesutapoja on monia. Jotkut käyttävät ruokasoodaa ja etikkaa. Jotkut emäksistä suolaa. Rusjauhoja, savea ja kananmunaa käytetään. Jotkut tyytyvät vain veteen. Tai huuhtelevat hiukset vedellä, johon on liotettu esimerkiksi nokkosen, voikukan tai koivun lehtiä.


Vedellä ja luonnon aineilla hiuksia pestäessä vesistöihin ei kulkeudu ylimääräisiä kemikaaleja.

Mistä shampoo koostuu?
1) Vesi. Suurin osa shampoosta on vettä.

2)Tensidit. Peseviä ja vaahtoavia aineita. Eniten käytetään palmuöljyä, joka on ekologisesti huono juttu: öljypalmuviljelmien tieltä kaadetaan sademetsää.

3)Säilöntäaineet. Osa säilöntäaineista voi herkistää ja aiheuttaa allergioita. Säilöntäaineina käytettävien parabeenien vaikutukset ihmisiin ja vesieliöiden hormonitoimintaan ovat tutkimuksen alla. EU on jo kieltänyt viisi parabeenia.


4)Viskositeetin säätäjät. Näillä aineella shampoo saadaan muuttumaan juoksevasta nesteestä paksummaksi.

5)Silikonit. Monissa shampoissa on silikoneja.

6)Hajusteet ja väriaineet. Melkein kaikissa shampoissa on kasviperäistä tai kemiallisia väriaineita ja hajusteita. Ne voivat herkistää ja ovat haitallisia vesieliöille. Esimerkiksi limoneeni on luokiteltu "erittäin myrkylliseksi vesieliöille, pitkäaikaisia seurauksia".

Minä en ole mikään niin sanottu ekohippi. Kananmunakokeilu saattaa jäädä keskenkin. Mutta yritetään nyt.

Oletko sinä ajatellut shampootonta hiusten pesua?




Lähteet:Helsingin Sanomat 11.1.2018, kuvat Pexel, Pixabay