Tunnen erään katkeran ihmisen. Hän on taitava mitätöimään toista. Hänen sanojensa on tarkoituskin satuttaa, koska hänen mielestään häntäkin on satutettu. En halua olla hänen seurassaan, mutta välillä on pakko, sillä valitettavasti hän on läheinen sukulainen. Tämä ihminen on pelottava ja hän voi sanoa itse asiassa päin naamaa mitä tahansa.
Toisin kuin kyyninen ihminen, joka vain on negatiivinen ja pettynyt, katkera haluaa lisäksi kostaa. Katkera haluaa, että joku saa maksaa hänen kärsimyksistään.
Psykoanalyytikko ja kirjailija Juhani Mattilan mukaan katkeruuden aiheet voivat olla todellisia, mutta katkeruus elämänasenteena lukitsee ihmisen ilottomaan ja vihamieliseen vankilaan.
Katkeruus voi myös periytyä sukupolvelta toiselle. Esimerkiksi sisällissodan hirveydet katkeroittavat isän, pojan ja pojanpojan.
Katkeralta puuttuu suhteellisuudentaju. Hän on itsekeskeinen ja ajattelee, että juuri hänellä on oikeus hyvitykseen. Vaikka elämä on voinut kohdella kaltoin muitakin ihmisiä, he eivät syyttele jatkuvasti toisia ihmisiä.
Katkeran lähellä on vaikea olla. Katkeruus myrkyttää suhteet ja voi suuntautua läheisiin, puolisoon ja vaikka Jumalaan.
Mattilan mukaan katkeruus jähmettää ja kapeuttaa tunne-elämää, eikä ilolle jää tilaa. Katkera ei ota vastuuta puheistaan, eikä myönnä, että hänen koko elämänasenteensa on väärä. Toiset ovat väärässä, ja siksi hän rankaisee heitä.
Ihminen saattaa salata katkeruuden myös itseltään: hän ei tiedä mikä häntä riivaa. Hänellä on epämääräinen paha olo.
Perusasenteeltaan elämää kohtaan katkeria on onneksi vähän. Kaikilla voi olla katkeuuden hetkiä ja jopa ajanjaksoja, mutta terveellä itsetunnolla varustetut ihmiset nousevat tästä ja menevät eteenpäin.
Pohjimmiltaan katkeruudessa on kyse oman kaipauksen kieltämisestä. Ei uskalleta haaveilla, koska pelätään pettymystä ja torjutuksi tulemista. Monesti taustalta löytyy kipeää yksinäisyyttä.
Mattilan mukaan katkeruudesta voi parantua muun muassa psykoterapiassa, kun myöntää ja tunnistaa katkeruutensa. Mattila on nähnyt toipumisia, kun syvään yksinäisyyteen on tullut ystävyyttä tai jopa rakkautta.
Lähteet: Hyväterveys 12/2019, kuvat omat
