Uusin tieto masennuksesta ja siitä toipumisesta 2.

Kirjoitin jo aikaisemmin tästä aiheesta Helsingin Sanomissa olleen jutun pohjalta. Mutta sain Irina Holman kirjan Takaisin elämään - uusin tieto masennuksesta ja siitä toipumisesta Minerva kustannukselta ja kirjoitan aiheesta uudelleen ja lisää, koska aihe on mielestäni tärkeä.

Masennukseen sairastuu 20 % väestöstä jossakin elämänvaiheessa. Naisilla on masennusta kaksi kertaa useammin kuin miehillä. Masennuksesta voi onneksi toipua, jos oireet tunnistetaan, ja hoito aloitetaan ajoissa. Irina Holma toivoo, että kirjasta olisi apua masennusta sairastaville ja heidän läheisilleen.

Tähän asti masennuksen syntyteorioita on pyritty eriyttämään ja löytämään yksittäisiä syitä. Nyt suuntaus on päinvastainen. Uutta mallia kutsutaan biopsykososiaaliseksi. Tämä malli ottaa huomioon kaikki tunnetut masennukseen vaikuttavat asiat: biologiset (geneettiset, fysiologiset, biokemialliset), psykologiset (tunteet, ajattelu, käyttäytyminen) ja sosiaaliset (kulttuuriset ja sosioekonomiset) tekijät.

                                Masennuksen oireet

Masentunut voi menettää kiinnostuksen ja mielihyvän tunteet. Voimat vähenevät. Väsymys vaivaa. Lisäksi masentunutta vaivaavat muun muassa itsesyytökset, kuolemanajatukset, ruokahalun ja unen muutokset, keskittymisvaikeudet.

Esimerkiksi kipu altistaa masennukselle, mutta masennus voi olla myös kivun aiheuttaja.  

                               Masennuksen psykologiaa

Ihmiset turvautuvat erilaisiin keinoihin vältellessään vaikeuksia. Masennuksen oireet ovat erilaisia eri ihmisillä riippuen siitä, millaisiin puolustuskeinoihin ihmiset turvautuvat. Puolustuskeinot eli defenssit ovat yksi mielen suojautumiskeino.

Puolustusmekanismit jaetaan neljään ryhmään.

1) Kypsä. Ihminen kohtelee itseään ja muita joustavasti ja realistisesti.

2) Neuroottinen. Ihminen kokee itsensä hyväksi ja viattomaksi, uhan kohdatessa hän käyttäytyy uhrautuvasti.

3) Kypsymätön. Ihminen siirtää vastuun uhasta ja tunteista ympäristölleen, hän reagoi uhkaan lapsenomaisesti ja syyttää muita.

4) Patologinen. Ihminen ei siedä todellisuutta vaan rakentaa oman sisäisen todellisuutensa, joka perustuu kuvittelulle.

Ihmisen temperamenttikin vaikuttaa masennukseen. Temperamentti on synnynnäinen joukko valmiuksia ja tapoja reagoida. Näitä ovat esimerkiksi uteliaisuus tai varautuneisuus, iloisuus tai apeus, järjestelmällisyys tai huolimattomuus, herkkyys tai piittaamattomuus.

                                      Masennuksen hoito

Masennusta hoidetaan yleensä lääkkeillä ja/tai psykoterapialla. Käypä hoito -suosituksen mukaan liikunta ja happi tehoavat masennukseen yhtä hyvin kuin lääkkeet ja psykoterapia. Tämä ei koske vaikeaa masennusta, koska vaikeasti masentuneet eivät yleensä jaksa liikkua.

Masentuneella on aivoissa puutetta välittäjäaineista, etenkin serotoniinista ja noradrenaliinista. Masennuslääkkeet korjaavat tätä. Psykoterapian ja lääkehoidon yhdistelmä on tehokas.

Kaikille psykoterapian muodoille on yhtenäistä monet piirteet: huonosti toimineet puolustusmekanismit korjautuvat paremmilla, tunteiden käsittely muuttuu, tiedostamattomat ristiriidat aukeavat riittävästi, ankara yliminä muuttuu armollisemmaksi, itsekuva ja vuorovaikutus muuttuvat myönteisimmiksi, itsetuntemus lisääntyy.

Vaikeaan masennukseen on saatu hyvä vaste sähköhoidolla, joka annetaan nukutuksessa. EEG:llä eli aivosähkökäyrällä on todennettu, että sähköhoidon jälkeen aivot pyrkivät rauhoittamaan tilannetta ja palautumaan. Tällä on hoitava vaikutus aivoihin.

Lähteet: Irina Holma: Takaisin elämään. Uusin tieto masennuksesta ja siitä toipumisesta. Kuvat omat.