Minä teen silloin tällöin hengitysharjoituksia. Esimerkiksi hengitän sisään nenän kautta laskien kuuteen tai seitsemään, tauko, uloshengityksessä lasken yhdeksään.
Hengityksen pidätysharjoituksissa pidätän hengitystä välillä 30 sekuntia, väliin hengitän tavallisesti. Tämä harjoitus rauhoittaa - paniikkikohtaustakin - , koska hengityksellä on suora yhteys hermostoon.
Välillä teen harjoituksen, jossa hengitän molempien sierainten kautta sisään, suljen toisen sieraimen sormella ja hengitän yhden sieraimen kautta ulos.
Kun harjoittelee hengitystä, hengityksen tauot voivat pidentyä. Tauot ovat lyhyitä rauhan hetkiä.
Hengitysharjoituksissa hengitetään tavallaan epäluonnollisesti. Ei meidän tarvitse koko ajan hengittää niin. Harjoitukset ovat työkaluja, joita voimme tarvittaessa ottaa käyttöön.
Mitä useammin harjoittelee levollista hengitystä sitä nopeammin ja helpommin voi muuttaa levottoman, stressaavan olotilan rauhalliseksi yksinkertaisella hengitystekniikalla.
Kulttuuriantropologi ja fysioterapeutti Malla Rautaparta väittää Helsingin Sanomissa, että hengitysliike on suurin koko kehon sisältä lähtevä liike. Hengityksen seuraaminen voi olla tapa tutkia kehoa sisältä.
Alussa kehon signaalit saattavat olla heikkoja, mutta ajan myötä hengitysharjoitusten avulla voi tunnistaa kehon sisätilassa tapahtuvia asioita. Esimerkiksi pieniä tuntemuksia, jotka enteilevät kipua, ja paikallistaa ja tiedostaa tunteita.
Tunteet ovat hyvin fyysisiäkin ja ne voi usein tuntea kehossa, ainakin niiden aiheuttamat jännitykset ja kireydet.
Melko moni sanoo, että vatsa menee kramppiin, kun ahdistaa. Tämä heikentää myös hengitystä. Joillakin ahdistus tuntuu lapojen välissä.
Kun ottaa syvän hengityksen käyttöön, voi yrittää tunnustella jännityksiä ja jopa laukaista niitä.
Lähteet: Helsingin Sanomat 5.9.2019, kuvat omat
Kulttuuriantropologi ja fysioterapeutti Malla Rautaparta väittää Helsingin Sanomissa, että hengitysliike on suurin koko kehon sisältä lähtevä liike. Hengityksen seuraaminen voi olla tapa tutkia kehoa sisältä.
Alussa kehon signaalit saattavat olla heikkoja, mutta ajan myötä hengitysharjoitusten avulla voi tunnistaa kehon sisätilassa tapahtuvia asioita. Esimerkiksi pieniä tuntemuksia, jotka enteilevät kipua, ja paikallistaa ja tiedostaa tunteita.
Tunteet ovat hyvin fyysisiäkin ja ne voi usein tuntea kehossa, ainakin niiden aiheuttamat jännitykset ja kireydet.
Melko moni sanoo, että vatsa menee kramppiin, kun ahdistaa. Tämä heikentää myös hengitystä. Joillakin ahdistus tuntuu lapojen välissä.
Kun ottaa syvän hengityksen käyttöön, voi yrittää tunnustella jännityksiä ja jopa laukaista niitä.
Lähteet: Helsingin Sanomat 5.9.2019, kuvat omat
