Niskajumituksen syy voi olla suussa

 

Purentalihasten jumiutumisessa on paljon oireita: korvakipu tai ininä ja suhina korvissa tai tunne, että korvassa on vettä. Niskajumitus, päänsärky, hammassärky, äänen käheytyminen, jatkuva yskä ja jopa kehon toispuoleinen puutuminen.

"Korva- ja hammasoireet ovat hyvin tyypillisiä", kertoo fysioterapeutti ja Voice massage-terapeutti Anita Ortju. Voice massage -terapeutille hakeudutaan usein korvalääkärin tai hammaslääkärin neuvosta, kun korvia tai hampaita särkee, mutta niistä ei löydy mitään vikaa. Suun lihasten jumiutuessa esimerkiksi hampaaseen johtava hermo voi jäädä jännitystilaan ja aiheuttaa kovaakin hammassärkyä.

Purentalihaksia ovat muun muassa ohimolta leukanivelen yli kulkeva laaja lihas ja poskessa oleva iso purentalihas. Kallonpojasta lähtee myös leukaa aukaiseva lihas, joka esimerkiksi haittaa paljon puhuvia, kun se menee jumiin.

Jos oireet eivät ole liian häiritseviä, purentalihaksia voi hieroa ja venytellä itsekin. Purentalihakset löytyvät kasvoilta helposti tunnustelemalla, kun puree hampaat tiukasti yhteen ja sen jälkeen rentouttaa ne.

Asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota, on leuan rentona pitäminen ja pidäkkeetön hengitys tarvittaessa lantion pohjaan asti.

Purentalihasten jumiutumisen syynä on hyvin usein hampaiden narskuttelu, josta ihminen ei välttämättä ole tietoinen. Monesti vieressä nukkuva kumppani huomaa asian ennen itse narskuttelijaa.

Usein purentalihasten jännitykseen syynä on stressi. Vaikkapa kiire työpaikalla tai henkilökohtaiset kriisit.

Lähteet: referaatti Helsingin Sanomat 1.12.2022, kuvat omat

Miten lievittää ahdistusta ja stressireaktiota?

Seuraavat keinot ovat minun itseni kokemia. Sairastuin uudelleen paniikkihäiriöön reilu vuosi sitten vai oliko se aikaisemmin, en muista. Viimeksi sairastin sitä 25 vuotta sitten puoli vuotta. Koen myös välillä voimakasta ahdistusta, tuskaa, tyttäreni yllättävän kuoleman takia yhdeksäs tammikuuta.

Helsingin Sanomissa oli aivan samat ohjeet, joita olen itse käyttänyt vuosia. Ne ovat väliin katkaisseet alkavan paniikkikohtauksen, jonka ensi oireena on pään puutuminen toiselta puolelta. Pelkkään ahdistukseen keinot ovat auttaneet hyvin.

Seuraavista keinoista käytetään nimitystä TIPP-taidot Hesarin mukaan. Lyhenne tulee Englannin kielen sanoista temperature, intense exercise, paired muscle relaxation, paced breathing.

1. Kylmä suihku

Mennään kylmään suihkuun ja suihkutetaan aluksi päätä. Tämän voi korvata avantouinnilla ja lumessä pyöriskelemällä. Kaikki nämä keinot aiheuttavat äkillisen aistimuksen kylmyydestä, mikä voi siirtää pois ahdistuksen tunteen. Menetelmä ei sovi sydänsairaille.

Tämä keino toimii minulla hyvin, kunhan saa vain itsensä kylmään suihkuun kammotukseltaan. Se poistaa ahdistuksen, saattaa katkaista paniikkikohtauksen alun ja auttaa stressireaktioon.

2. Hengityksen pidättäminen

Tämän voi yhdistää kylmään suihkuun, mutta se toimii ilman sitäkin minulla hyvästi ahdistukseen. Tarkoituksena on aktivoida parasympaattinen hermo, kiertäjähermo.

Ilman vettä harjoitus tehdään niin, että hengitetään sisään ja sitten pidätetään hengitystä 30-60  sekuntia ja puuskahdetaan uloshengitys. Hengitetään hetki tavallisesti. Ja sitten taas pidätys. Tätä voi tehdä jonkin aikaa. Tämän harjoituksen voi myös tehdä kumartumalla eteenpäin niin, että vatsaonteloon tulee painetta. Minä teen sen aina makuultani peiton alla tai risti-istunnassa. Hengityksenpidätysharjoitus on erittäin hyvä ahdistusta ja stressireaktiota vastaan. Usein se katkaisee paniikkikohtauksen alkamisen. Ehdottomasti lempikeinoni.

3. Rankka liikunta

Intensiivinen  liikunta voi olla moninaista. Itse juoksen todella jyrkkää mäkeä ylös alas. Liikkua voi lähes miten tahansa: etunojapunnerruksia, lankuttamista, porrasjuoksua. Tärkeää on, että keho menee maitohapoille. Tällöin vapautuu endorfiineja.

Intensiivisessä liikunnassa on kuitenkin hyvä huolehtia turvallisuudesta. Jos liikunta aiheuttaa voimakasta kipua, sitä ei kannata jatkaa.

Tällainen rankka liikunta katkaisee usein alkavan paniikkikohtauksen, auttaa voimakkaaseen ahdistukseen ja katkaisee stressireaktion. Minun kunto on tätä nykyä huonontunut niin, etten jaksa aloittaa tätä harjoitusta nykyisin. Eikä oikein huvitakaan.

4. Lihasryhmien jännittäminen ja rentouttaminen

Jokaista 16:ta lihasryhmää jännitetään viidestä kymmeneen sekuntia, minkä jälkeen samaa lihasryhmää rentoutetaan yhtä kauan. Sitten siirrytään seuraavaan lihasryhmään. Harjoitus on  paras tehdä maaten.

Tämä harjoitus ei pure paniikkikohtaukseeni, mutta ahdistusta se loiventaa tai poistaa sen kokonaan.

Harjoituksen voi myös tehdä lyhyemmin. Ahdistuksen lieventämistä voi tavoitella niin, että jännittää ja rentouttaa vuoroin ala- ja yläkehon lihaksia. Samalla voi mielessään sanoa turvamantransa. Tai sanoa vain rauhoitu tai rentoudu. Minä käytän tätä ohituskaistaa ahdistukseen.

5. Uloshengityksen pidentäminen

Tämä rauhoittaa parasympaattista hermostoa. Harjoituksen voi tehdä istuen tai maaten.

Aluksi voi laskea sisäänhengityksellä, hengityksen pidätyksellä ja uloshengityksellä aina viiteen. Tarkoituksena olisi, että harjoituksen kuluessa uloshengitys pitenesi.

Tärkeintä on löytää itselle sopiva hengitystahti. Minulla se on 7 sisäänhengityksessä, 7 hengityksen pidätyksessä, 10 uloshengityksessä. Tarkoituksena on laskea mielessä 7:ään, 7:ään ja 10:een.

Tämä harjoitus auttaa ahdistukseen, sitä voi tehdä niin kauan, että ahdistus alkaa tasoittua. Stressireaktio saattaa sammua. Paniikkikohtaustani harjoitus ei estä, mutta auttaa kovaankin ahdistukseen.

Lähteet: Helsingin Sanomat 29.4.2021, kuvat Pixabay

  

Miten käyttää aivoja tehokkaasti?

Tämän jutun mukaan en käytä aivojani tehokkaasti. Mutta aina voi oppia uutta.

Neuropsykologi ja aivotaitovalmentaja Nina Uusitalon mukaan ajatusten kirjoittaminen ja niiden hahmottelu piirtämällä kirkastaa ajattelua, ja hän toimii niin kuin puhuu.

Uusitalo alkoi konkreettisesti piirtää, millaiset painot kuormittavat elämää, ja mitkä asiat helpottavat ja tuovat tyyneyttä.

Kuormittavien listalle päätyivät muun muassa monet työtehtävät, tiukka aikataulu ja liian vähäinen uni. Tyyneyttä toivat ihmissuhteet, tunne oikeassa työssä olemisesta ja koripallo.

Tältä pohjalta Uusitalo kehitti keinulautamallin, jota hän esittelee vuonna 2017 ilmestyneessä kirjassaan Aivotaidot. Tämä auttaa hahmottamaan elämässä olevien kuormittavien ja tyynnyttävien asioiden suhdetta.

Omia ajatuksia saattaa olla vaikea tunnistaa. Silti ne vaikuttavat tunteisiin, ja tunteet taas synnyttävät toimintaa.

Uusitalo neuvoo pysähtymään säännöllisesti ja kirjoittamaan nopeasti ylös kaikki omat sen hetkiset ajatukset, jotka pystyy tavoittamaan. Kun kritiikin ja sensuurin jättää pois, voi paperille syntyä yllätyksiä. Tämän kautta syntyy vähitellen parempi itsetuntemus.

Uusitalo uskoo, että ruokavalion ja liikunnan jälkeen seuraava trendi on mielen kuntoon paneminen.

Mitä tehdä silloin, kun aivot alkaa ottaa liikaa kierroksia? Uusitalo suosittelee säännöllisiä rauhoittavia hetkiä, ikään kuin henkisiä venyttelytaukoja. Tämä voi tapahtua esimerkiksi keskittymällä hengittämiseen. Uusitalon mukaan näitä rauhoittumisen hetkiä voisi tehdä vähintään yhtä usein kuin syö.

Uusitalo on monien asiantuntijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että mobiililaitteet tekevät rauhoittumisesta vaikeaa. Puhelimen piippailu kuormittaa aivoja. Keskeytykset ovat keskeytyksiä, vaikka ihminen viettäisi vapaa-aikaa ja katselisi televisiota.

Lähteet: Helsingin Sanomat 20.10.2019, kuvat omat

Helpotusta stressiin

Minulla hartiat nousee ja jännittyy sekä hengitys tihenee tilapäisessä stressitilassa. Olen sairastunut aikoinaan paniikkihäiriöön lasten ollessa pieniä. Se oli varmaankin seurausta pitkäaikaisesta stressistä. Onneksi se meni aika pian ohi. Olen sairastanut myös masennuksen, mutta se ei liittynyt stressiin.

Pitkäaikaiseen stressiin liittyy muun muassa unettomuutta, ärtyneisyyttä, keskittymisvaikeuksia, lähimuistin heikentymistä, sydämen tykytystä, ahdistusta.

Hengitys kiihtyy paineessa

Uskon, että silta mielen ja kehon välillä on hengitys. Stressiin voi vaikuttaa hengityksellä. Koska stressi vaikuttaa hengitykseen. Hengityksen muutokset tapahtuvat tiedostamatta. Ihmiset eivät yleensä huomaa hengittävänsä epätasapainoisesti.

Stressihengitystä kutsutaan liikahengitykseksi. Hengitys on liian pinnallista, kiivasta tai turhan syvää. Stressissä hengitys lähtee kiihtymään automaattisesti. Tämä on alkukantainen reaktio. Joka valmistaa taistele tai pakene tilanteisiin.

Veressä liian vähän hiilidioksidia

Jos stressi ja stressihengitys jatkuu pitkään. Se aiheuttaa elimistössä muutoksia. Valtimoveren hiilidioksidi määrä pienenee. Tämä haittaa soluaineenvaihduntaa. Ja aiheuttaa esimerkiksi huimausta, sydämen tykytystä, tukehtumisen tunnetta.

THL:n ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi äskettäin. Että yli neljäsosa suomalaisista kärsii hengitysoireista. Niiden taustalla voi vaikuttaa psykologisia tekijöitä kuten ahdistus, heikko elämänhallinta, vaikea elämäntilanne. Stressihengityksestä on tullut yksi kansansairauksistamme.

Ikävä kyllä. Monet pitävät hengitysharjoituksia huuhaana ja kuvittelevat. Että ne liittyy jotenkin joogaan ja meditaatioon.

Luonnollisen hengitysrytmin löytäminen

Harjoittelun voi aloittaa missä vain ja kuka vain. Olennaisinta on oppia tunnistamaan stressin merkit hengityksessä, ja tasapainottaa tilannetta. Minkäänlaiseen hengitysten laskemiseen ei tarvitse ryhtyä. Vaan pitäisi yrittää löytää oma luonnollinen rytmi. Jo se voi auttaa, että sulkee kevyesti suunsa ja yrittää hengittää nenän kautta.

Uloshengitysten pidentäminen

Mahdollisen syvähengityksen sijaan voi keskittyä pidentämään uloshengitystä.

Uloshengitys ja etenkin sen jälkeinen pieni tauko hengityksessä hellittää jännitteitä. Rauhallinen uloshengitys on kuin viesti aivoille: Ei ole hätää. Myös kasvojen rentouttaminen auttaa tasapainottamisessa.

Harjoitusten rentouttava vaikutus tuntuu heti. Mutta elimistön tasapainon korjaantumiseen voi mennä kuukausiakin. Mutta hyvinvointi lisääntyy.

Tässä yksi rauhoittava harjoitus

Harjoituksen kesto voi olla 10 minuuttia - tunti. Kerran päivässä tai muutama kerta viikossa.

1)Asetu makaamaan lattialle tai sänkyyn selällesi.

2)Aseta toinen käsi vatsan ja toinen rintakehän päälle.

3)Tutkaile hengityksesi rytmiä.

4)Hidasta vähitellen hengityksen tahtia. Erityisesti uloshengitystäsi ja yritä hengittää nenän kautta. Uloshengityksen aikana voit vaikka ajatella: "Saan hellittää." Jatka harjoitusta niin kauan, että hengitys tasaantuu. Ja sinulla on rauhallinen, rentoutunut olo.

Harjoitus voi tehdä alussa levottomaksi ja tuntua epämiellyttävältä. Mutta nämä tunteet kuuluvat asiaan. Ne loppuvat vähitellen. Hyvinvointi kasvaa.

Oletko kokeillut laukaista stressitilaa hengityksen avulla?

Lähteet: Hyväterveys 11/2018, kuvat omat

  

Kun menee hermot

Minä muutun raivottareksi oikeastaan vain todella pahassa riitelyssä miehen kanssa. Onneksi niin ei käy usein. Muuten meiltä loppuisi astiat. Sillä raivottarena tykkään viskoa niitä päin seinää.

Jos ihmisellä menee hermot tai herkuttelu ja shoppailu karkaa käsistä. Taustalla on todellinen paha olo. Ei kannattaisi soimata itseään vaan alkaa tutkia omaa oloaan uteliaasti ja lempeästi. Voi kysyä itseltään, mitä oikeasti tarvitsen. Mikä tunne on raivon taustalla?

Usein hermojen pimahtamiseen syynä on vaikea elämäntilanne, stressi, kiire. Mutta usein raivarit, herkut, uusi vaate ei kuitenkaan auta. Vaan ne on pakoa ikävistä ja pelottavista tunteista.

Toistuva raivostuminen kertoo ylikuormituksesta ja epätasapainosta. Pitäisi pysähtyä, vaikka se olisi vaikeaa. Ihminen voi miettiä: Mihin toivoo muutosta? Elääkö omien arvojen mukaisesti? Onko elämä omannäköistä?

Jos ei saa syvistä tunteistaan otetta. Ei voi tietää, mitä oikeasti tarvitsee. Yleensä ihminen kaipaa lepoa, rakkautta, läheisyyttä, turvaa, hyväksytyksi tulemista.

Vaikeiden, ahdistavien tunteiden takana voi olla varhaislapsuuden kokemukset. Niistä on vaikea saada yksin kiinni. Ja terapeutilla käyminen vain muutamankin kerran voi auttaa.

Kun raivotar olo puskee päälle:

1) Hengittele. Laske kymmeneen. Kuuntele hengitystäsi.

2) Tarkastele mieltäsi. Yritä ymmärtää, mitä tunnet. Minkälaisia ajatuksia tunteet tuo? Mitä sinun tekisi mieli oikeasti tehdä? Keskity edelleen hengittämiseen.

3) Kuuntele kehoasi. Huomaa kehosi muutokset: kiihtynyt pulssi, verenpaineen nousu, jännittyneet hartiat. Aisti pari minuuttia kehotuntemuksiasi.

4)Harjoittele. Löydä oma tapasi rauhoittaa itsesi.

Minkälaisista asioista sinulla menee hermot? Vai eikö mene koskaan?

Lähteet: Kauneus&Terveys 8/2018, kuvat Pixabay