Minulla hartiat nousee ja jännittyy sekä hengitys tihenee tilapäisessä stressitilassa. Olen sairastunut aikoinaan paniikkihäiriöön lasten ollessa pieniä. Se oli varmaankin seurausta pitkäaikaisesta stressistä. Onneksi se meni aika pian ohi. Olen sairastanut myös masennuksen, mutta se ei liittynyt stressiin.
Pitkäaikaiseen stressiin liittyy muun muassa unettomuutta, ärtyneisyyttä, keskittymisvaikeuksia, lähimuistin heikentymistä, sydämen tykytystä, ahdistusta.
Hengitys kiihtyy paineessa
Uskon, että silta mielen ja kehon välillä on hengitys. Stressiin voi vaikuttaa hengityksellä. Koska stressi vaikuttaa hengitykseen. Hengityksen muutokset tapahtuvat tiedostamatta. Ihmiset eivät yleensä huomaa hengittävänsä epätasapainoisesti.
Stressihengitystä kutsutaan liikahengitykseksi. Hengitys on liian pinnallista, kiivasta tai turhan syvää. Stressissä hengitys lähtee kiihtymään automaattisesti. Tämä on alkukantainen reaktio. Joka valmistaa taistele tai pakene tilanteisiin.
Veressä liian vähän hiilidioksidia
Jos stressi ja stressihengitys jatkuu pitkään. Se aiheuttaa elimistössä muutoksia. Valtimoveren hiilidioksidi määrä pienenee. Tämä haittaa soluaineenvaihduntaa. Ja aiheuttaa esimerkiksi huimausta, sydämen tykytystä, tukehtumisen tunnetta.
THL:n ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi äskettäin. Että yli neljäsosa suomalaisista kärsii hengitysoireista. Niiden taustalla voi vaikuttaa psykologisia tekijöitä kuten ahdistus, heikko elämänhallinta, vaikea elämäntilanne. Stressihengityksestä on tullut yksi kansansairauksistamme.
Ikävä kyllä. Monet pitävät hengitysharjoituksia huuhaana ja kuvittelevat. Että ne liittyy jotenkin joogaan ja meditaatioon.
Luonnollisen hengitysrytmin löytäminen
Harjoittelun voi aloittaa missä vain ja kuka vain. Olennaisinta on oppia tunnistamaan stressin merkit hengityksessä, ja tasapainottaa tilannetta. Minkäänlaiseen hengitysten laskemiseen ei tarvitse ryhtyä. Vaan pitäisi yrittää löytää oma luonnollinen rytmi. Jo se voi auttaa, että sulkee kevyesti suunsa ja yrittää hengittää nenän kautta.
Uloshengitysten pidentäminen
Mahdollisen syvähengityksen sijaan voi keskittyä pidentämään uloshengitystä.
Uloshengitys ja etenkin sen jälkeinen pieni tauko hengityksessä hellittää jännitteitä. Rauhallinen uloshengitys on kuin viesti aivoille: Ei ole hätää. Myös kasvojen rentouttaminen auttaa tasapainottamisessa.
Harjoitusten rentouttava vaikutus tuntuu heti. Mutta elimistön tasapainon korjaantumiseen voi mennä kuukausiakin. Mutta hyvinvointi lisääntyy.
Tässä yksi rauhoittava harjoitus
Harjoituksen kesto voi olla 10 minuuttia - tunti. Kerran päivässä tai muutama kerta viikossa.
1)Asetu makaamaan lattialle tai sänkyyn selällesi.
2)Aseta toinen käsi vatsan ja toinen rintakehän päälle.
3)Tutkaile hengityksesi rytmiä.
4)Hidasta vähitellen hengityksen tahtia. Erityisesti uloshengitystäsi ja yritä hengittää nenän kautta. Uloshengityksen aikana voit vaikka ajatella: "Saan hellittää." Jatka harjoitusta niin kauan, että hengitys tasaantuu. Ja sinulla on rauhallinen, rentoutunut olo.
Harjoitus voi tehdä alussa levottomaksi ja tuntua epämiellyttävältä. Mutta nämä tunteet kuuluvat asiaan. Ne loppuvat vähitellen. Hyvinvointi kasvaa.
Oletko kokeillut laukaista stressitilaa hengityksen avulla?
Lähteet: Hyväterveys 11/2018, kuvat omat
