Minulla hartiat nousee ja jännittyy sekä hengitys tihenee tilapäisessä stressitilassa. Olen sairastunut aikoinaan paniikkihäiriöön lasten ollessa pieniä. Se oli varmaankin seurausta pitkäaikaisesta stressistä. Onneksi se meni aika pian ohi. Olen sairastanut myös masennuksen, mutta se ei liittynyt stressiin.
Pitkäaikaiseen stressiin liittyy muun muassa unettomuutta, ärtyneisyyttä, keskittymisvaikeuksia, lähimuistin heikentymistä, sydämen tykytystä, ahdistusta.
Hengitys kiihtyy paineessa
Uskon, että silta mielen ja kehon välillä on hengitys. Stressiin voi vaikuttaa hengityksellä. Koska stressi vaikuttaa hengitykseen. Hengityksen muutokset tapahtuvat tiedostamatta. Ihmiset eivät yleensä huomaa hengittävänsä epätasapainoisesti.
Stressihengitystä kutsutaan liikahengitykseksi. Hengitys on liian pinnallista, kiivasta tai turhan syvää. Stressissä hengitys lähtee kiihtymään automaattisesti. Tämä on alkukantainen reaktio. Joka valmistaa taistele tai pakene tilanteisiin.
Veressä liian vähän hiilidioksidia
Jos stressi ja stressihengitys jatkuu pitkään. Se aiheuttaa elimistössä muutoksia. Valtimoveren hiilidioksidi määrä pienenee. Tämä haittaa soluaineenvaihduntaa. Ja aiheuttaa esimerkiksi huimausta, sydämen tykytystä, tukehtumisen tunnetta.
THL:n ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi äskettäin. Että yli neljäsosa suomalaisista kärsii hengitysoireista. Niiden taustalla voi vaikuttaa psykologisia tekijöitä kuten ahdistus, heikko elämänhallinta, vaikea elämäntilanne. Stressihengityksestä on tullut yksi kansansairauksistamme.
Ikävä kyllä. Monet pitävät hengitysharjoituksia huuhaana ja kuvittelevat. Että ne liittyy jotenkin joogaan ja meditaatioon.
Luonnollisen hengitysrytmin löytäminen
Harjoittelun voi aloittaa missä vain ja kuka vain. Olennaisinta on oppia tunnistamaan stressin merkit hengityksessä, ja tasapainottaa tilannetta. Minkäänlaiseen hengitysten laskemiseen ei tarvitse ryhtyä. Vaan pitäisi yrittää löytää oma luonnollinen rytmi. Jo se voi auttaa, että sulkee kevyesti suunsa ja yrittää hengittää nenän kautta.
Uloshengitysten pidentäminen
Mahdollisen syvähengityksen sijaan voi keskittyä pidentämään uloshengitystä.
Uloshengitys ja etenkin sen jälkeinen pieni tauko hengityksessä hellittää jännitteitä. Rauhallinen uloshengitys on kuin viesti aivoille: Ei ole hätää. Myös kasvojen rentouttaminen auttaa tasapainottamisessa.
Harjoitusten rentouttava vaikutus tuntuu heti. Mutta elimistön tasapainon korjaantumiseen voi mennä kuukausiakin. Mutta hyvinvointi lisääntyy.
Tässä yksi rauhoittava harjoitus
Harjoituksen kesto voi olla 10 minuuttia - tunti. Kerran päivässä tai muutama kerta viikossa.
1)Asetu makaamaan lattialle tai sänkyyn selällesi.
2)Aseta toinen käsi vatsan ja toinen rintakehän päälle.
3)Tutkaile hengityksesi rytmiä.
4)Hidasta vähitellen hengityksen tahtia. Erityisesti uloshengitystäsi ja yritä hengittää nenän kautta. Uloshengityksen aikana voit vaikka ajatella: "Saan hellittää." Jatka harjoitusta niin kauan, että hengitys tasaantuu. Ja sinulla on rauhallinen, rentoutunut olo.
Harjoitus voi tehdä alussa levottomaksi ja tuntua epämiellyttävältä. Mutta nämä tunteet kuuluvat asiaan. Ne loppuvat vähitellen. Hyvinvointi kasvaa.
Oletko kokeillut laukaista stressitilaa hengityksen avulla?
Lähteet: Hyväterveys 11/2018, kuvat omat
Minulle oli uusi tieto, että hengitysharjoitusten avulla voi laukaista stressiä, jopa estää paniikkikohtauksia. Tämä on hyvä uutinen niistä kärsiville.
VastaaPoistaOlen tehnyt hengitysharjoituksia ohjatusti ennen isoja leikkauksia. Ne eivät ole ehkä tarkoitettu stressin poistoon, vaan pikemminkin leikkauksen jälkeiseen toipumiseen. Mutta uskon niiden vähentäneen myös stressiä. Tarinateatterin harjoituksissakin teemme hengitysharjoituksia.
Mukavaa päivän jatkoa sinulle!
Kiitos, Kirsti, kommentistasi. Olen itse laukaissut akuuttia stressitilannetta hengitysharjoituksella ja on toiminut. Ihana että sinulla on tuo Tarinateatteri harrastuksena. Se on varmasti antoisaa. Hyvää viikonalkua sinulle!
PoistaHengityssessiot on minulle hyvinkin tuttuja, kun on elämä ahdistanut. Pallean toimintaan onkin kiinnitettävä erityistä huomiota, se on muutakin kun hengityslihas ja sen toiminta vaikuttaa sisäelinten toimintaa. Sepä se kun tressitilanteessa ja muutenkin käytämme keuhkojen yläosaa hengittämiseen kun koko keuhkojen tulisi työ tehdä. Oikeanlainen hengittely toki kuuluu myös meditaatioon ja jookaankin, sillä pustytään jollainlailla hallitsemaan mieltä ja kehoa. Täytyisi varmaan meikäläisenkin taas ruveta keskittymään tuohon rentoutuspuoleen kun tää pimeä vuodenaika laskeutuu päälle ja vie psyykkisiä että fyysisiä voimia ja suvussakin myllertää isoja asioita joihin täytyy tarttua. Olen huomannut tänä syksynä että rentoutushoitoa tarvitsen ja tänään olenkin menossa sellaiseen, tälle viikolle kolme kertaa ja ensi viikolle kaksi. Enemmän täytyisi käydä itseään hoidattamassa mutta omalla pienellä paikkakunnalla ei ole sellaisia hoitajia mitä tarvitsen joten täytyy sitten ajella vähän kauemmas. Vielä tuosta oikeanlaisesta hengittämisestä että sen opetteleminen on erittäin tärkeää mielestäni. Kannattaa opetella päivällä jos on suinkin mahdollista järjestää hiljainen hetki siihen, ennen nukkumaan menoa ei kannata harjoitella syvään hengittämistä kun sillä on piristävä vaikutus. Hyvin mielenkiintoisia aiheita olet ottanut käsittelyyn, usein tuleekin nää kommentit naputeltua niin pitkiksi että mietin viitsitkö lukea näitä, no kyllähän sinä taidat lukea. Toisen tyttäreni kanssa käsitellään tämäntyyppisiä asioita metsälenkeillä paljonkin ja hän on kiinnostunut esim. Rosenterapiasta, käynyt muutaman kurssin mutta kolmen lapsen äitinä ei tahdo aika eikä raha riittää siihen kun miehensäkin on ollut reissuhommissa. Täytyykin kohta lähteä ulos happihyppelylle ja iltapuoleen lähteä rentoutuskäsittelyyn. Rentouttavaa viikon alkua Marja, muistetaan hengitellä :-)
VastaaPoistaKiitos, Pihakeiju, kommentistasi. Luen kyllä aina kommentit. Nuo hengitysharjoitukset tuntuu sinulla olevan hallussa. Se tiesinkin, että pitäisi oppia/muistaa hengittää myös pallealla. Joskus panen vain käteni pallealle ja keskityn hengittämään. Aika nopeasti hengitys sitten muuttuu myös palleahengitykseksi. Mutta en osaa sitä arjessa. Kuten sanoit hengitysharjoituksia pitäisi muistaa tehdä säännöllisesti, jotta ne jotenkin automatisoituisivat. Ikävää että suvussasi myllertää isoja asioita. Toivottavasti saatte selvitettyä ne. Jos kaamos on sinulle vaikea, kannattaa varmasti valmistautua siihen. Rentoutushoidot on ihania. Hyvä että sinulla on mahdollisuus hoitaa kunnolla itseäsi. Minä olen nyt sairauslomalla, kun kilpirauhasen vajaatoiminta on mennyt niin pahaksi. Luin jostakin, että seleeni tyroksiinilääkityksen rinnalla voisi auttaa. Olen valmis kokeilemaan mitä tahansa, kunhan tämä väsymys, palelu, lihominen ja hiustenlähtö loppuisi. Rosenterapia ja reiki ovat minulle tuttuja. Rosenterapiaa haluaisin itsekin joskus kokeilla, sillä uskon, että huonot kokemukset jää myös lihasmuistiin. Hoitavaa ja hyvää viikonalkua sinulle!
PoistaMinä muuten kokeilin tuota ohjetta, kun sen vähän aikaa sitten annoit oman postaukseni kommentissa. Ja se toimii. Tiedän muutenkin, miten pitäisi hengittää, olen käynyt joogakursseja ja astmankin takia on ohjeita annettu. Mutta. En olevinani ehdi.
VastaaPoistaJa nyt huomaan stressin tunnusmerkkilistasi mukaisesti, että minulla on stressi. Se työ- sellainen. Huh. Ja huoh.
Nytpä suoriudun tästä lenkille vähän huohottamaan ja sitten suihkun kautta syvähenkäilemään jonkun kivan murhadokumentin pariin. Kyllä se tästä helpottaa taas.
Kiitos, Eeva kommentistasi. Hyvä jos toimii. Minä tiedän yli 20 vuoden kokemuksella stressin ja akuutin stressin ikävän olon. Nyt olen sairauslomalla kilpirauhasen pahan vajaatoiminnan takia. Silti stressi vaivaa. Ehkä siitä mitä seuraavaksi tapahtuu. Tuleeko minusta sairaseläkeläinen? Huh heijaa, kävin minäkin tuossa lenkillä. No, elämässä tapahtuu. Kivaa iltaa sinulle!
VastaaPoista