perjantai 12. lokakuuta 2018

Päivän vaatteet ja huonosti menee



Sen näkee noista kuvistakin. Olla jökötän samassa paikassa. Ei oikein huvita. Vaikka kuvaaja Arja komentaa.

Hame on vanha Kaffen ja pari vuotta vanha paitapusero Vero Modasta.

Tästä jutusta taitaa tulla osittain sairaskertomus. Mutta meille vanhemmille naisille sairauksista kertominen on monesti mieluisaa puuhaa.


Olen sairauslomalla kilpirauhasen entisestäkin alentuneen vajaatoiminnan takia. Onhan vajaatoiminta ollut minulla jo reilut kymmenen vuotta. Mutta tyroksiinilääkitys on hillinnyt oireita tähän asti. Mutta nyt arvot on taas aika rutkasti laskeneet. Väsyttää armottomasti, paleltaa, lihon, hiuksia lähtee. Masentaa. Lisäksi minulla on yksi toinenkin pitkäaikaissairaus.

Panin nuo vaatteetkin päälle pelkästään kuvausta varten. Tulee varmaan paljon kirjoitusvirheitä postauksiin. Mutta juttuja haluan ja jaksan tehdä, koska se ei ole yhtä rutiininomaista kuin opetustyö. Kirjoitan mitä haluan ja milloin haluan.




Vaikka minä harrastan melko aktiivisesti liikuntaa - kuntosalia, lenkkeilyä - kuutena päivänä viikossa, olen jotenkin sisäisesti sairaalloinen. Lihaksia, hartioita ei pakota. Olen vetreä ikäisekseni. Kolesteroliarvot huippuluokkaa. Verenpaine ja syke alhaiset. Verensokeri hyvä. Minua on joskus luultu kymmenen vuotta nuoremmaksi, mutta olen sanonut yleensä. Että elimistöni on 80-vuotiaan. Minusta on samantekevää, miltä näytän. Kunhan olisin terve!


Minulla on lisämunuaisessa kasvain, joka magneettikuvataan joka vuosi sen varalta, ettei se ole lähtenyt kasvamaan. Jos se olisi kasvanut huomattavasti, se olisi muuttunut syöväksi. Kasvain on onneksi pysynyt usean vuoden samankokoisena.



Tekisi mieli ottaa lomaa omasta kropasta. Mitenkähän se onnistuisi?Vinkkejä kaivataan!

                      Jotakin hyvääkin
Onneksi tytär oli viime viikonloppuna Riian lääketieteen opinnoistaan kotona pienellä lomalla. Puhuttiin. Puhuttiin. Puhuttiin. Miehen mielestä kälätettiin koko viikonloppu. Mutta se on naisten elämää. Pieniäkin vivahteita analysoidaan. Pohditaan.


Minun mielestäni melkein suurin rakkaudenosoitus toiselle ihmiselle on rakkaudella tehty ruoka. Niinpä tein tyttäreni lempiruokia. Focacciaa joka on italialainen leipä ryyditettynä viinirypäleillä, aurajuustolla, rosmariinilla ja reilulla määrällä oliiviöljyä. Pestolohta ja uuniperunoita. Pasta alla Normaa (munakoisopastaa).

Sitten tyttäreni lähti. Kauhea ikävä! Minun lapsi.

Onko teillä joitakin elämää haittaavia sairauksia?

Leppoisaa viikonloppua kaikille!


14 kommenttia:

  1. Voi ei, paljon lämpöisiä halauksia täältä. Ihanaa, että tytär oli mieltä piristämässä ja teillä niin läheiset välit. <3

    Juu ja ei täällä ole laihduttu, Huawein puhelimen muotokuvatoiminto on jotenkin todella kaunistava ja lisäksi oma tytär ohjaili miten pitää mennä ja ojentaa koipia ja nostaa leukaa, kun muuten paistoi no kolmarit eli kolmoisleuka. Voin kertoa, että suurimmassa osassa kuvia paistoikin, hih ja huh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tiia, kommentistasi ja halauksista. Tytön kotona vieralu tuli hyvään saumaan ja todella piristikin. Meillä on melkein liiankin läheiset välit. Napanuora ei ota katketakseen. Mutta parempi näin päin. Sinulla taitaa olla yhtä topakka tyttö valokuvaajana kuin minulla oli, kun tytär ei ollut lähtenyt vielä Riiaan. En tiennytkään tuollaista toimintoa olevan kännykässä. Ai, niin sinulla on se todella uusi versio Huaweista. Leppoisaa perjantaita ja viikonlopun alkua sinulle!

      Poista
  2. Voi Marja, kyllä sairastaminen on ikävää ja sinulla varmaan tressi tuonkin kasvaimen takia, hyvä että sitä kontrolloidaan. Itse tein paljon mielikuvaharjoituksia aikanaan ja opettelin rakastamaan kehoani. Muistan kun maksa-arvoni olivat koholla ja sitä seurattiin,itse olin huolestunut olihan minulla ollut syöpä. Metsälenkillä otin yhteyden maksaani (älä naura) ja juttelin sille ja poistin mielikuvituksellani sinne kertynyttä vihaa ja sanoin rakastavani sitä pitäen kättä maksani päällä. Maksa-arvoni ovat olleet vuosia jo aivan normaalit vaikka ruokavalioni on muuttunut rasvaisemmaksi mutta kotimaiset viljathan kyllä jätin pois muutamia vuosia sitten. Uskon että khollamme on viesti kun on ongelmia, osaisimme vaan lukea sitä. Kehosta leikkaamalla poistettuja osia en ole saanut palautettua mielikuvituksella hih hih. Kyllä kaikki järjestyy vielä parhain päin, minullakin on rutkasti vielä tehtävää itseni kanssa, kehon sekä mielen. Parempaa perjantaita sinulle Marja :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pihakeiju, kommentistasi.Mielikuvaharjoituksilla on suuri voima. Käyttäväthän myös huippu-urheilijat niitä. Heillä mielikuvaharjoituksissa aktivoituu samat lihakset, kun varsinaisessa kilpailutilanteessa.Itse olen silloin tällöin ohjannut työssäni oppilaille mielikuvaharjoituksen, jos he ovat näyttäneet erityisen väsyneiltä. He tykkäävät niistä.Mielellä on valtava voima. Ja uskon samoin kuin sinä, että sairaudet voi olla viestejä meille.Ei minua naurata lainkaan tuo metsälenkki maksan mielikuvaharjoitus ja olihan sillä vaikutustakin maksa-arvoihisi. Eihän meistä kukaan ole koskaan valmis. Mukavaa perjantaita ja viikonlopun alkua sinulle!

      Poista
  3. Voimia sinulle Marja! Minulla on astma, mutta oikeastaan se haittaa vain talvella ja jos kovasti innostun pyöräilemään. Onneksi on hyvät lääkkeet siihen.
    Ihanaa viikonloppua sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Outi, kommentistasi. Minun miehellänikin on saman tyyppinen astma kuin sinulla. Se vaivaa lähinnä talvella ja hänellä on - mikä se nyt oli? - inhalaattori käytössä silloin tällöin. Leppoisaa viikonloppua sinulle.

      Poista
  4. Harmillista. Kilpirauhasen vajaatoimminnasta olet kertonutkin. Tuota lisämunuaiskasvainta en tiennyt.
    Olen samaa mieltä, näytät hyvältä ja nuorelta. Eivätkä nämä sairaudet vähennä viehätysvoimaasi tippaakaan. Varmaan jonkun saattaa olla vaikeaa uskoa, että sinulla on terveydellisiä pulmia, kun olet noin säteilevä.
    Lapset ovat laina. Onneksi heitä sentään näkee, vaikka heillä on omat elämänsä.

    Tällä hetkellä ainoa vaivani on nivelrikko, mutta onhan niitä pulmia ollut.

    Olet ajatuksissani. Toivotan sinulle mielenrauhaa, hellyyttä ja lämpöä viikonloppuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kirsti, kommentistasi.Minun sairauteni ei ole oikeastaan kovinkaan paljon verrattuna siihen, mitä sinä olet saanut kokea. Totta kai nuo vuosittaiset lisämunuaisen kasvaimen kontrollit pelottaa. Mutta oikeastaan vain vähän ennen magneettikuvausta. Huh, säteilevä en ole, mutta jotkut minulle melko tuntemattomat ihmiset ovat luulleet minua nuoremmaksi kuin olen. Ihon vanheneminen on 80 prosenttisesti geneettistä. Sille 20 prosentille voi tehdä jotakin. Vaikka äitini ryyppäsi ja rellesti, hän näytti silti nuoremmalta kuin oli.Kyllä nivelrikkokin on todella ikävä sairaus.Kiitos noista kauniista viikonlopun toivotuksista. Toivotan sinulle samaa Erkki siippasi kanssa.

      Poista
  5. Voimia, Marja. Kuntosi kohenee, kunhan saatte lääkitykset kohdalleen. Sitä ennen on lupa levätä. Minua väsyttää astma ja siihen liittyen huonot ilmastoinnit ja hometilat, joissa pitkään oleiltuani en saa moneen yöhön nukuttua. Maksa-arvot olivat yllättäen myös koholla juuri äsken mittauksessa, ja tuolla edellä Pihakeijun maksan itsehoivaohje jäi siksi mieleen. Ehkä kokeilen sitä :)

    Samastuin niin tuohon tyttären käyntiin. Ihanaa, kun on lasten kanssa hyvä välit.
    Levollista viikonloppua sinulle ja pikaista paranemista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Eeva, kommentistasi.Minä syön tyroksiinilääkettä, jota kilpirauhanen tuottaa itsekin, jo maksimiannoksella. Sitä ei voi enempää nostaa. Odottelen tuloksia. Jos tästä virkistyisi. Mutta kahdessa viikossa ei ole tapahtunut mitään. Sen takia tämä tilanne stressaa ja surettaa minua. Onko minusta vielä töihin? Ikävä tuo sinun astma - etenkin opetyössä -, sillä monissa kouluissa on jonkinlaista homeongelmaa. Toivottavasti maksa-arvosi laskevat. Onneksi näen tytärtäni taas pian, koska matkustan itse Riiaan. Mukavaa viikonloppua työviikosta palautumiseen!

      Poista
  6. Harmillisia tuollaiset kilpirauhasvaivat, onneksi niihin on lääkitys mikä varmasti ainakin jonkun verran auttaa. Hyvä että olet seurannassa tuon lisämunuaiskasvaimen takia, tuommoisiin pitää suhtautua vakavasti.
    Minä olen perusterve, ei mitään elimellisiä sairauksia ole ollut. Migreeni on ehkä pahin yllättäjä, joka vaatii lääkkeen mukanaoloa kaikkialla missä liikunkin. Jollei minuakaan päästettäisi liian helpolla saiauksien osalta, on noita kulumia sitäkin enemmän. Molemmat polvet leikattu kierukoiden repeämisen takia ja niissä todettu nivelrikko, samoin kaikissa sormissa, tenniskyynärpäät ja Kienböckin tauti ranteissa, toinen ranne leikattu. Alimmassa selkänikamassa paha kuluma, joka aiheuttaa nivelen paikoiltaan luiskahdusta, mikä on hirvittävän kipeä silloin kun se tapahtuu, muulloin siedettävä kipu, varsinkin istuessa ja aamulla sängystä noustessa. Eli rasituksen aiheuttamia vaivoja kaikki, mutta onnellinen pitää silti olla ettei ole vakavampaa. Nyt tuli sairauskertomus, mutten näistä pidä sen kummemmin lukua, tulipahan nyt laitettua ihan kirjoitettuun muotoon. Täytyy vaan keskittyä siihen mitä hyvää elämässä on.
    Tiedän, ihania ovat nuo tyttärien kanssa vietetyt laatuhetket, mikä onkaan mukavampaa kuin istua alas ja höpötellä vaikka niitä näitä.
    Voimia sinulle Marja noiden vaivojesi kanssa, onneksi Suomessa on hyvä terveydenhoito.
    Mukavaa ja leppoisaa viikonloppua sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tuulikki, kommentistasi. Sinulla on rutkasti niin sanottuja elämään ja työn rasitukseen kuuluvia vaivoja. Voin vain kuvitella, miten kaamean kivuliasta se on, kun nivel luiskahtaa paikaltaan ja varmaan painaa hermoratoja. Auts! Kulumat ja nivelrikko varmaankin aiheuttaa kipuja. Yhdellä ystävälläni oli pahat, kivuliaat polvien kulumat. Molempiin operoitiin tekonivel. Mutta silti polvet ei ole entisellään. Tosin paljon paremmat kuin ennen leikkauksia. Minulla oli klassinen aurallinen migreeni raskausaikoina. Moni ei voi ymmärtää sitä kipua. Jotenkin se vain liittyi raskauksiin. Niitten jälkeen ei enää vaivannut.Hienosti sanottu tuo, että pitää keskittyä elämässä siihen hyvään mitä on. Olet myönteinen ihminen. Tytärtä on kova, kova ikävä. En ole kai vielä tottunut siihen, ettei hän ole enää kotona. Leppoisaa viikonloppua sinulle!

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!