Terveellinen syöminen voi mennä liian pitkälle

Ravitsemustiede tarjoaa yhä enemmän tietoa terveellisestä ruokavaliosta. Lisäksi media, some ja erilaiset markkinamiehet julistavat omia näkemyksiään siitä. Tarjolla on monia valikoimia ruokaa koskevia ohjeita, käskyjä ja varoituksia.

Terveellinen ruokavalio  voi saada syömishäiriön kaltaisia piirteitä. Tätä kutsutaan ortoreksiaksi. Lääketieteessä ortoreksialla ei ole itsenäistä diagnoosia. Tämän vuoksi sitä kutsutaan epätyypilliseksi syömishäiriöksi.

Ortoreksiaa voidaan kuvailla pakkomielteiseksi suhteeksi ruoan terveellisyyteen ja puhtauteen. Haitalliseen ortoreksiaan - kuten muihinkin syömishäiriöihin - on vaikea puuttua, koska häiriöstä kärsivä ajattelee ruokasuhteensa olevan hyvä ja terveellinen.

Ortoreksian yleisimpiä haittoja on syrjäytyminen ja ahdistus. Pahimmassa tapauksessa ortoreksia johtaa nälkiintymiseen. Ortoreksinen ihminen kasvattaa vähitellen kiellyttyjen ruokien listaansa yhä pidemmäksi.

Tällaiselle käytökselle taipuvaiselle ihmiselle trendiruokavaliot, kuten veganismi ja ketodieetti, voivat olla vaarallisia. Tutkimuksen mukaan pahin dieetti tähän on vegaaninen ruokavalio.

Toinen viime vuosina nousevista ruokavalioista on puhdas syöminen. Sen markkinointi näkyy kaupoissa ja netissä.

Puhtaan syömisen nimissä on helppo pudottaa ruokavaliosta melkein mitä vain. Tätä perustellaan, että vältetään lisäaineita, vaikka Suomessa ei hyväksytä myrkyllisiä lisäaineita.

Ehdoton ruokavalion noudattaminen voi tuoda ihmiselle turvaa loputtomien vaihtoehtojen maailmassa.

Ortoreksiassa syömistä koskevista säännöistä muodostuu helposti pakottavia. Niiden noudattamatta jättäminen aiheuttaa syyllisyyttä ja halun korjata tehty virhe. Tällä tavalla syntyy katumuksen ja kunnostautumisen kierre.

Toisen syömisestä kannattaa huolestua, jos hän alkaa vetäytyä tai jos hänen ulkoinen olemuksensa tai elämäntapansa muuttuu voimakkaasti.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Lähteet: Helsingin Sanomat 3.10.2019, kuvat Pixabay

Pakonomainen liikunta voi kertoa ongelmista

Yleisesti tiedetään jo, että liikunta tekee hyvää mielenterveydelle ja hyvinvoinnille. Sen huomaa selvästi itsekin. Olo on lenkin tai kuntosalin jälkeen piristynyt ja tasapainoinen.

Mutta liika on liikaa. Eräässä tutkimuksessa selvisi. Että erittäin paljon liikkuvien mielenterveys oli jopa huonompi kuin kokonaan liikkumattomien. Mistä tämä kertoo? Miksi näin on? Ensiksikin suuri liikuntamäärä voi johtua pakonomaisesta ja suorituskeskeisestä luonteesta. Ei voida ehkä edes huomata, että rääkätään itsensä ylikuntoon veren maku suussa.

Pakonomaisen suorittamisen pohjalla voi olla kelpaamattomuuden ja haavoittuvuuden tunne, jotka ovat voineet syntyä lapsuudenkokemuksista tai myöhemmistä traumaattisista kokemuksista. Lepäämisestä voidaan kokea jopa syyllisyyttä. Ikävä kyllä pakonomaisuus on myös yksi syömishäiriöiden syistä.

Pakonomaisuus näkyy nykyisessä yhteiskunnassa myös muualla kuin liikkumisessa. Työuupumus ja masennus on lisääntyneet. Yhteiskunta ja aika on liian vaativaa. Ihmiset saattaa yrittää olla jopa yli-ihmisiä. Elämää suoritetaan. Mahdollisimman, äärettömän hyvin. Työtä, vanhemmuutta, harrastuksia. Usein somessa kerrotaan sitten, miten paljon on saatukaan aikaan. Onko se ihmisen mitta?

Oletko koskaan liikkunut pakonomaisesti liikaa?

Lähteet: Helsingin Sanomat 13.8.2018, kuvat omat