Näytetään tekstit, joissa on tunniste turva. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste turva. Näytä kaikki tekstit

maanantai 27. toukokuuta 2024

Tällaisia ovat hyvät vanhemmat

 


He luovat lapselle hyvän perusitsetunnon ja tarjoavat turvallisen kodin. Vanhemmat ovat läsnä ja osallistuvat lapsen harrastustoimintaan. He luovat mukavia muistoja.


300 ihmistä osallistuivat Hesarin kyselyyn hyvistä vanhemmista. Maria Sahlstedtin, 40 vuotta, ihanimpiin lapsuusmuistoihin kuuluu lauanatai-ilta ja Bumtsibum, ja se, että katsottiin yhdessä vanhempien kanssa telkkaria.


"Ja nyt omat lapset sanovat, että sehän on parasta ikinä, siis TV:n katselu kylki kyljessä sohavalla."


"Nyt aikuisena olen miettinyt paljon sitä, miten hyvin isä ja äiti osasivat olla meidän kanssa. Puuhailtiin paljon yhdessä. He myös antoivat vapauden olla juuri sellainen kuin itse halusi."


Kyselyn vastauksissa nousi esiin se, miten lapsuudenkodista saatu turvan tuntu on kantanut aikuisiällä pitkälle. On iso merkitys, että vanhemmat osoittivat sanoillaan ja eleillään, että on tärkeä.


"Meillä oli tosi hyväksyvä ilmapiiri. Vanhemmat antoivat tilaa olla ja kokeilla, etsiä itseään ja vahvuuksiaan. Eivät he aina olleet samaa mieltä ja ilahtuneita kaikista valinnoistani, mutta eivät koskaan pakottaneet tiettyyn muottiin", Sahlstedt sanoo.


Hyvillä lapsuusmuistoilla on monia kauaskantoisia seurauksia, toteaa Jyväskylän yliopiston perhetutkimuksen emeritusprofessori Kimmo Jokinen. Ne säteilee tulevaisuudessa eteenpäin.


Kouluttautumiseen kannustaminen on Jokisen mukaan merkityksellistä, koska se yleensä avaa ovia elämässä ja antaa enemmän mahdollisuuksia - ja sellainen hyvä jatkuu sukupolvien ketjussa.


Tuen merkitystä korostivat moneet kyselyyn vastanneista.

"Minuun saatiin istutettua ajatus, että pystyn mihin vain. Minulla on jo lapsena ollut se ymmärrys, että olen yhtä taitava ja arvokas kuin muutkin."

                                                                       Minna Ravi, 37




"Olen saanut kasvaa turvallisessa kodissa ja tehdä omat virheeni, mutta tarvittaessa olen saanut kaiken tuen elämässäni. Olen vanhemmilleni kiitollinen siitä. että he ovat kasvattaneet minusta "kunnon kansalaisen" ja ovat aina olleet tukenani."
                                                 Sami Koso, 29

Kimmo Jokinen korostaa piirrettä, joka kannattalee perheenjäseniä elämän tyrskyissä: mehengen. On oma jengi, joka tukee toisiaan, tulee eteen mitä tahansa.

"Perheen yhteistä aikaa arvostettiin korkealle, ja se loikin pohjan elämän läpi kantavalle suhteelle perheen kesken. Oli rajat ja paljon rakkautta. Nautimme edelleen yhteisestä ajasta mökillä. Se on mittamattoman arvokasta"           
                                                       Anni Hirvonen, 38

Jokisen mielestä lapselle tuo merkityksellisyyden tunnetta se, että hänen mielipiteestään ollaan kiinnostuneita ja sitä arvostetaan, koskee se mitä tahansa perheen yhteisessä arjessa.


"Se on lapselle  hirveän tärkeä kokemus, että häntä kuunnellaan ja hän voi osallistua ja vaikuttaa asioihin, tietenkin tietyissä rajoissa."

Sahlstedt on halunnut paukutella monet kerrat hieman rajoja. Yhtenä kertana hän tuli kotiin hiukset kaljuksi ajeltuna.Vanhemmat eivät olleet hiuksettomasta tyttärestä mitenkään iloissaan, mutta toisaalta asiasta ei nostettu  isoa halootakaan.

"Arvostan tosi paljon sitä, miten avoimesti vanhemmat suhtautuivat meidän tyttöjen tekemisiin. Ajattelen, että on heidän ansiotaan, että olemme kasvaneet vahvoiksi ja itsenäisiksi, kuitenkin samalla empaattisiksi. Koen, että meillä on myös vahva resilienssi."

Vanhempien tapa toimia ja kasvattaa on monelle kyselyyn vastanneista on kirkastunut todella aikuisiällä. Näin pohtii 35-vuotias Elina Lindfors:

"Vanhemmat opettivat kantamaan vastuuta omasta elämästä ja tekemään töitä. Aika tiukat rajat oli lapsuudessa, esimerkiksi kotiintuloajat, mutta vanhemmille siitä on ollut kiitollinen."     

  


Lähteet: Helsingin Sanomat 20.4.2024, kuvat omat

                                                                 

torstai 25. maaliskuuta 2021

Tunteet selkäkivun syynä



Osteopaatti ja liikuntalääketieteen maisteri Jerry Ketola ja psykofyysinen fysioterapeutti Karita Palomäki ajattelevat selkäkivuista vähän vaihtoehtoisesti mutta kuitenkin järkeen käyvästi. Minä kiinnostuin heidän selityksistään.


Vanhat uskomukset selkäkivun syistä elävät sitkeästi. Syytetään muun muassa sukuvikaa, vääränlaista istumisasentoa, ryhtiä ja nostotekniikkaa. Suurin osa selkäkivuista johtuu kuitenkin lihasperäisistä jumeista, jotka taas johtuvat selän turhasta jännittämisestä.


Iso osa ihmisistä haluaisi löytää jonkin rakenteellisen syyn kivulle, koska sen kanssa eläminen olisi helpompaa. Kuitenkin vakavaa ja esimerkiksi leikkausta vaativaa kipua on joka kymmenennellä selkäkipuisella. 90 prosentilla se on hyvälaatuista toiminnallista kipua, joka ei ole vaarallista.


Heillä kivun taustalta löytyy lähes aina toisenlainen yhteinen tekijä: voimakas stressi, jonka on aiheuttanut jollakin tavalla kielteiseksi koettu elämäntilanne. 


Selkäkipu kulkee hyvin usein yhdessä kiireen, vihan, surun, pelon, masennuksen ja ahdistuksen kanssa. Kielteiseksi koetut tunteet kiihdyttävät keskushermostoa. Kun ihminen käy kierroksilla, keskivartalon ja selän lihakset jännittyvät.



Jotta selkäkipua voi hoitaa lääkkeettömästi, on tärkeä ymmärtää, miten kipu syntyy. Taustalla on usein fyysinen loukkaantuminen, esimerkiksi lihaskramppi puutarhatöissä.


Aivot tekevät tilanteesta oman tulkintansa. Siitä riippuu, kokeeko ihminen kipua ja kuinka voimakkaasti. Aivot pyrkivät tunnistamaan, onko tilanne tuttu vai ei. Sen jäkeen ne tulkitsevat, onko tilanne vaarallinen vai ei.


Mitä enemmän ihmisellä on stressiä ja muita kuormittavia tunteita, sitä helpommin aivot tulkitsevat tilanteen vaarallisena. Tämän seurauksena sympaattinen hermosto aktivoituu  ja ihminen saattaa mennä taistele tai pakene -tilaan. Pelko ja kivun tunne voimistuvat.



Selkäkipuisen ihmisen avainsana on turva. Turvassa oleva ja itsensä elämän kannattelemaksi kokeva ihminen tuntee vähemmän kipua kuin turvaton ihminen. Siksi turvan kokemuksia kannattaa pyrkiä lisäämään tietoisesti. 


Autonomisen hermoston tyynnyttyvän osan aktivoituminen antaa ihmiselle luonnostaan turvallisen olon. Siksi kannattaisi opetella erilaisia autonomisen hermoston aktivoivia keinoja. Niistä tärkein on syvä, rauhallinen hengitys.



Lähteet: Voi hyvin 2/2021, kuvat omat    

perjantai 22. marraskuuta 2019

Terveellinen syöminen voi mennä liian pitkälle




Ravitsemustiede tarjoaa yhä enemmän tietoa terveellisestä ruokavaliosta. Lisäksi media, some ja erilaiset markkinamiehet julistavat omia näkemyksiään siitä. Tarjolla on monia valikoimia ruokaa koskevia ohjeita, käskyjä ja varoituksia.

Terveellinen ruokavalio  voi saada syömishäiriön kaltaisia piirteitä. Tätä kutsutaan ortoreksiaksi. Lääketieteessä ortoreksialla ei ole itsenäistä diagnoosia. Tämän vuoksi sitä kutsutaan epätyypilliseksi syömishäiriöksi.


Ortoreksiaa voidaan kuvailla pakkomielteiseksi suhteeksi ruoan terveellisyyteen ja puhtauteen. Haitalliseen ortoreksiaan - kuten muihinkin syömishäiriöihin - on vaikea puuttua, koska häiriöstä kärsivä ajattelee ruokasuhteensa olevan hyvä ja terveellinen.

Ortoreksian yleisimpiä haittoja on syrjäytyminen ja ahdistus. Pahimmassa tapauksessa ortoreksia johtaa nälkiintymiseen. Ortoreksinen ihminen kasvattaa vähitellen kiellyttyjen ruokien listaansa yhä pidemmäksi.


Tällaiselle käytökselle taipuvaiselle ihmiselle trendiruokavaliot, kuten veganismi ja ketodieetti, voivat olla vaarallisia. Tutkimuksen mukaan pahin dieetti tähän on vegaaninen ruokavalio.

Toinen viime vuosina nousevista ruokavalioista on puhdas syöminen. Sen markkinointi näkyy kaupoissa ja netissä.


Puhtaan syömisen nimissä on helppo pudottaa ruokavaliosta melkein mitä vain. Tätä perustellaan, että vältetään lisäaineita, vaikka Suomessa ei hyväksytä myrkyllisiä lisäaineita.

Ehdoton ruokavalion noudattaminen voi tuoda ihmiselle turvaa loputtomien vaihtoehtojen maailmassa.


Ortoreksiassa syömistä koskevista säännöistä muodostuu helposti pakottavia. Niiden noudattamatta jättäminen aiheuttaa syyllisyyttä ja halun korjata tehty virhe. Tällä tavalla syntyy katumuksen ja kunnostautumisen kierre.

Toisen syömisestä kannattaa huolestua, jos hän alkaa vetäytyä tai jos hänen ulkoinen olemuksensa tai elämäntapansa muuttuu voimakkaasti.

Hyvää viikonloppua kaikille!





Lähteet: Helsingin Sanomat 3.10.2019, kuvat Pixabay